New Page 1

Lohi ja kalatiet

LOHIVAALIBLOGI

EDUSKUNTAVAALIEN 2007 EHDOKKAIDEN VASTAUKSET:
AIMO REMES, ANTTI LIIKANEN, ASTRID THORS, ELISABETH ELFVING, HEIDI HAUTALA, JANNE SEURUJÄRVI, JARMO HUHTALA, JORMA YYPÄNAHO, JOUNI BACKMAN, KYÖSTI OIKARINEN, MIAPETRA KUMPULA-NATRI, LIISA JAAKONSAARI, MATTI AHDE, MERJA KYLLÖNEN, PAAVO VÄYRYNEN, PAULI HARJU, ERKKI PULLIAINEN, LYLY RAJALA, RAUNO HEKKALA, RISTO KUISMA, SIMO RUNDGREN, SATU HAAPANEN, TAPANI TÖLLI, TYTTI TUPPURAINEN, TUIJA BRAX, VESA HUUSKO, RAIMO VISTBACKA

LOHIVAALIKESKUSTELU

KALATIE-KESKUSTELUAINEISTO


LOHIVAALIBLOGI

Blogi-isännän lomareissun ja ylläpidon teknisten ongelmien viivästyttämänä viimeinen blogipuheenvuoro:

19. Maaliskuuta 2007

Vaalit on pidetty. Kokoomus sai voiton. Hallituspohjaa varmaan tunnustellaan pitkään, porvarihallitusta veikataan. Vaikea sitä vaihtoehtoa on sivuuttaa mutta asiat saattavat monimutkaisia. Etenkin suomalaisessa politiikassa.

Jokien rakentamista ajavat tuntuvat olevan nyt vahvoilla. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Politiikka ei ole matematiikkaa. Tiedämme, että porvaripuolueissa on kriittisiä voimia, jotka näkevät asioita laajemmin. He haluavat lohi- ja vaelluskalakantojen vahvistuvan ja suhtautuvat kriittisesti vesivoimavouhotukseen. Ja valpas, lohta ja jokia puolustava kansalaismielipide on olemassa, myös kansanedustajien joukossa.

Kovin voimakkaasti emme saaneet lohiasiaa nostettua keskeiseksi teemaksi. Mutta kyllähän se keskustelussa on ollut mukana, kiitos lohiadressin yli 20 000 allekirjoittajan.

Maatalousministeri Juha Korkeaoja oli lähellä menettää kansanedustajapaikkansa. Vieläkö lie hän vahvoilla samaan virkaan? Lohien puolesta toivoisi, että ei olisi. Odotamme luonnollisesti maa- ja metsätalousministeriä, joka näkee lohiasiat monipuolisemmin ennen kaikkea vaelluskalojen tulevaisuuden turvaamisen kannalta.

Mutta Kollaja nousi teemaksi juuri vaalin alla lauantaina. Iloinen, värikäs ja äänekäs parisataapäinen marssijajoukkomme, joka vielä kasvoi selvästi suuremmaksi Rotuaarilla, sai äänensä kuuluville. Televisiouutiset kertoivat mielenosoituksesta näkyvästi. Nyt valtakunnassa tiedetään, etteivät suinkaan kaikki Pohjois-Suomessa halua Kollajan allasta eikä viimeisiä koskiamme padotuiksi.

Lohen palauttaminen Iijoen laajoille poikastuotantoalueille kärsisi Kollajan altaan ja sen voimalaitospadon myötä epäilemättä kuoliniskun. Eikä tuo pato jäisi viimeiseksi, uusia haluttaisiin heti lisää.

Emme halua Kollajan allasta, emme Vuotoksen allasta, haluamme viimeisten koskiemme säilyvän vapaina. Haluamme lohen ja muut vaelluskalat takaisin Iijokeen. Myös Kemi- ja Ounasjokeen sekä Oulujokeen. Emokalojen on saatava jo ensi kesänä nousta vapaammin jokisuille erityisesti Tornionjokeen, jonka valtaisa poikastuotantokapasiteetti tulee ottaa käyttöön.

Lain puolesta - Ei koskisotaa. Kollaja kestää! huusimme Rotuaarilla lauantaina. Ja äänemme kuului kauas. Koskien rakentaminen tullaan taas kerran pysäyttämään Iijoella. Siitä ei ole epäilystä. Vaikka se vaatisi uuden, pitkän ja vimmatun koskisodan. Jota emme toivo mutta olemme siihen valmiit, jos meidät pakotetaan.

Lauloimme mielenosoituksen lopuksi:

KYMMENEN VIRRAN MAA

Maa ponteva Pohjolan äärillä on,
se on entistaistojen tanner.
Niin rohkea, reima ja horjumaton,
se on muistojen mainio manner.
Tämä maa minun mieltäni innostaa,
se on kymmenen, kymmenen virran maa!

Revontulta sen talvinen taivas luo,
kun pakkanen parhaana räiskää,
ja tunturilaaksojen vuolas vuo,
se kallioseinihin läiskää.
Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa
tämä kymmenen, kymmenen virran maa!

Olet voiman ja vilppauden kotimaa -
tätä kannat kaksoisleimaa.
Se mieleni toivoja toinnuttaa,
se antavi intoa reimaa.
Oi loistaos loitos aikojen taa,
tulevaisten toivojen kallis maa!

No, tulihan näistä lohivaalit kuitenkin.

Lohivaaliblogi päättyy tässä muodossa. Nähtäväksi jää, jatkammeko säännöllisempää pakinointia jollakin tapaa. Mutta joka tapauksessa pidämme yhteyttä ja jatkamme työtä jokien ja vaelluskalojen puolesta! Myös poliittista painostusta. Keskustelupalstamme on käytössä. Kiitos teille lukijat ja keskustelijat.

▲Alkuun


16. Maaliskuuta 2007

Kollajan allas on valtakunnallinen kysymys. Melkoinen osa poliittista eliittiä (keskustan ja kokoomuksen johdossa) on avaamassa koskiensuojelulakia. Se koskisi kymmeniä koskia eri puolilla Suomea. Kollaja on tässä avaus.

Pohjolan voima (PVO) suunnittelee Kollajan altaan rakentamista. Yhtiön virallisesti lausuttuna tavoitteena on tuottaa sen osakkaille, suurille metsäyhtiöille sähköä omakustannushintaan. PVO:n omistajia ovat mm. UPM-Kymmene ja Stora Enso. Vaatimus Kollajan suojelusta on kohdistettava suoraan omistajille. Kollajan rakentamisyrityksestä seuraa ärhäkkä, varmasti yli valtakunnan rajojen huomiota saava ympäristötaistelu, koskisota. Se ei tule olemaan kaunista yhtiöiden kansainvälisen maineen kannalta. Ja yhtiöiden rooli, jos ne ryhtyvät Iijokea tosissaan tuhoamaan, tullaan tekemään selväksi julkisuudelle. Kasvottomia omistajia ja niitä, jotka pääsisivät vetäytymään vastuusta, ei ole olemaan.

Kollajan altaan esille nostaminen on monella tapaa haitaksi unelmille ja suunnitelmille lohien ja muiden vaelluskalojen palauttamiseksi Iijokeen. Heti aluksi edes tullessaan puheeksi se jakaa ihmisiä, joiden pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen Iijoen kehittämisessä lohijokena. Erimielisyys alkaa heti hajottaa väkeä. Ja jos allasta tosissaan aletaan ajaa, yksimielisyys tuhoutuu täysin. Ei ole kalateitä, lohien paluuta kutualueilleen odotettavissa. Kollajan altaan ja padon aiheuttama uusi vaelluseste ja veden laadun heikkeneminen olisi epäilemättä kuolinisku lohen paluuvaellukselle.

Eikä rakentaminen jäisi vain Kollajan altaaseen. Vähitellen alettaisiin yhä voimallisemmin vaatia koko joen valjastamista. Joen suurenmoiset virrat, nivat ja kosket, poikastuotantoalueet, tuhottaisiin vähä vähältä.

Ajatus kokonaisen tulevaisuuden lohijoen tuhoamisesta nykypäivänä on karmea. Suomen joet ovat saanet maksaa kalliin hinnan maan vaurastumisesta. Riittävän kovan hinnan. Jokirakentaminen on Suomessa jo tullut tiensä päähän, harvat jäljellä olevat joet ovat liian kallisarvoisia. Niitä on suojeltava viimeiseen.

Edessä on kamppailu, joka on voitettava. Huomenna alkaa sen ensimmäinen koitos Rotuaarilla klo 10. Vaalit ovat vielä edessä, vielä voimme vaikuttaa. Älä jää syrjään, tule mukaan!

▲Alkuun


15. Maaliskuuta 2007

Lauantaina 17.3. klo 10 Rotuaarille Hammarinkulmaan
Kollajan puolesta - ei allasta!

Kalevan vaalikoneen Kollajan allas -kyselyn numerot vaikuttavat ensi silmäykseltä varsin lohdullisilta. 63 ehdokasta vastusti hanketta ja vain 23 oli rakentamisen kannalla. 29 ehdokasta ei kuitenkaan sanonut kantaansa.

Merkittävää oli kahden suurpuolueen ehdokkaiden kannat. Kokoomuksesta 11 ehdokasta kannatti ja vain kolme vastusti Kollajan altaan rakentamista. Alueen ylivoimaisen valtapuolueen keskustan ehdokkaista 7 oli rakentamisen kannalta ja 4 ehdokasta vastusti. Kristillisdemokraattien haastateltu ehdokas oli rakentamisen kannalla.

Samaan tapaan kuin meidän kyselyssämme vihreät ja sosiaalidemokraatit asettuivat vastustamaan Kollajan allasta samoin vasemmistoliitto. Joku yksittäinen poikkeus näissä puolueissa ei muuta kuvaa. Nämä puolueet ovat varteenotettavia valintoja Iijokea ajattelevalle äänestäjälle.

Keskustan ja kokoomuksen johdossa on varsin selvästi asetuttu kannattamaan koskiensuojelulain avaamista ja näin Kollajan ja Vuotoksen rakentamista. Kollajan allas nostettiin voimakkaasti esille keskustavetoisen Pohjois-Pohjanmaan liiton energiatyöryhmän esityksessä.

Kasaantuvat merkit viittaavat siihen, että galluppien myötätuulessa kulkevien keskustan ja kokoomuksen johto suuntautuu vesivoiman lisäämiseen. Näin rakennettaisiin uusia patoja, voimalaitoksia ja altaita pohjoisen suurten jokien viimeisiin koskiin. Selvästikään kyse ei ole vain vaalienaluspuheista.

Mitä tästä ajatella? Jokainen lukija ja äänestäjä tekee omat johtopäätöksensä. On tärkeää, että näissä jokien rakentamisen kannalle asettuvissa puolueissa on myös toisinajattelevia kansanedustajia, nousevan kansanliikkeen liittolaisia. Kuitenkin todellisuudessa puoluekurin nimissä vähemmistö on helppo jyrätä tai ääritapauksessa sallia muutaman toisinajattelijan olla eri mieltä, kun suuria päätöksiä ajetaan läpi.

Ehdokasta valitessa pitäkää mielessä, että annatte äänenne luotettavalle jokien ja lohen puolustajalle.

Synkeitä ovat Kollajan rakentamissuunnitelmat Iijokivarren ihmisille, joilla on vielä tuoreet muistot koskisodasta, vuosiksi särkyneistä naapureiden väleistä. Nämä haavat, joita aikanaan koskisodassa lyötiin ovat olleet vasta aivan viime aikoina arpeutumassa. Nyt niitä revitään tuskallisesti uudelleen auki.

Joet käyvät ihmisille selvästi yhä tärkeämmiksi. Yhä laajemmin herätään ymmärtämään niiden syvä kulttuurinen merkitys. Jokiin liittyy arvaamattoman voimakkaita tunnesiteitä, joista vain osa on tietoisia. Maailmalla jokien merkitys nousee. Useissa maissa eri jokien pienempiä patoja on jo purettu vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi. Suurienkin voimalaitospatojen purkamista suunnitellaan. Näiden haaveiden toteutuminen voi olla vielä kaukana mutta ne ovat merkki aivan uudenlaisesta suhtautumisesta jokiin. Ja ihmiset tekevät työtä unelmien toteuttamiseksi. Vain hyvin kehittymättömän yhteiskunnan oloissa voidaan joet nähdä vain hyödynnettävinä energiaresursseina.

On jotenkin käsittämätöntä, että meidän Suomessa pitäisi tänä päivänä rakentaa eli tuhota meille tärkeitä viimeisiä vapaita jokia. Kulkisimme yhtä jalkaa Kiinan, Intian ja Namibian kanssa. Ei sitä tietä, joka avataan USA:ssa Kanadassa, Itävallassa ja Ruotsissa, jossa viedään eteenpäin poikastuotantoalueiden lisäämistä jopa patoja purkamalla tai ainakin ohijuoksutuksin.

Valitkaamme nykyaikainen, valistunut, tulevaisuuteen suuntautunut linja ja suojelkaamme koskiamme ja luokaamme niistä poikastuotantoalueita uhanalaisille vaelluskaloille. Mahdollisimman hienoja virtoja rantojen asukkaille.

Koskiensuojelulakiin ei saa kajota. Lohi on palautettava Iijokeen allashaaveiden sijasta. Siis Rotuaarille lauantaina!

▲Alkuun


13. Maaliskuuta 2007

Yhteenvetoa kyselystämme kansanedustajaehdokkaille.

29 ehdokasta reagoi kysymyksiimme. Eniten vastanneita oli SDP:n ehdokkaita 9. Keskustan 6 ja vihreiden 4 ehdokasta, sekä vasemmistoliiton että kokoomuksen 3 ehdokasta antoivat vastauksensa. Muista puolueista tuli hajavastauksia: perussuomalaiset kaksi, kristillisdemokraatit ja RKP kumpikin yksi. Enimmät vastaukset olivat Oulun vaalipiiristä, Lapista tuli vain 4 vastausta. Muualta maasta vastasi 8 ehdokasta, kysymykset lähtivät muualle maahan vain ehdokkaina oleville kansanedustajille.

Lohiadressin oli allekirjoittanut 27 vastanneesta kaikki paitsi kaksi: yksi, joka ei ollut vielä saanut adressia eteensä ja toinen, joka ei halunnut allekirjoittaa. Lohiadressin suhteen yksimielisyys oli lähes särötön. Lohen merikalastuksen rajoittamista kannatettiin lähes yksimielisesti. Sama yksimielisyys vallitsi kalateiden rakentamisesta Kemi-, Ii- ja Oulujokeen ja näiden jokien poikastuotantoalueiden ottamisesta käyttöön. Tukea lohen ja meritaimenen luonnonkierrolle löytyi siis hyvin.

Kaksi vastannutta ei kommentoinut kysymyksiämme, lähinnä he puolustivat lyhyesti merikalastajien oikeuksia (Astrid Thors RKP ja MiaPetra Kumpula-Natri SDP, Vaasa). Selkeimmin vastanneista poikkesi yleislinjasta Varsinais-Suomen kokoomuksen Jouko Laxell, joka ei ollut allekirjoittanut lohiadressia ja puolusti voimakkaasti rannikkokalastajien oikeuksia eikä kannattanut vaelluskalalakia. Kalateitä hän kannatti ja keskustelua.

Vaelluskalalain säätämistä tai sen suuntaisia toimenpiteitä kannatettiin muutoin kutakuinkin yksimielisesti. Näissä neljässä kysymyksessä ei siis tullut puolueiden ehdokkaiden välille merkittäviä eroja.

Erottavampi kysymys oli sitten uusien voimaloiden ja tekoaltaiden rakentaminen. SDP:n kaikki ehdokkaat ( vastaamisjärjestyksessä Tytti Tuppurainen, Liisa Jaakonsaari, Antti Liikkanen hieman varautuneesti, Jarmo Huhtala, Pirjo Sirviö, Matti Ahde, Risto Kuisma, Jouni Backman) olivat uuden vesivoiman rakentamista vastaan samoin vihreiden ehdokkaat (Erkki Pulliainen, Satu Haapanen, Heidi Hautala, Tuija Brax). Vasemmistoliiton kaksi ehdokasta kolmesta (Vesa Huusko ja Merja Kyllönen) oli vastustivat uusia vesivoimaloita. Rauno Hekkalan kanta oli ilmeisen jokirakentamismyönteinen.

Keskustan ehdokkaiden keskuudessa oli eniten hajaannusta. Heidän ehdokkaidensa suhteen jouduin tekemään eniten ajatustyötä tulkitessani vastauksia. Puolueen Paavo Väyrynen antoi selvimmän tukensa sekä Vuotoksen että Kollajan rakentamiselle, varauksellisen myönteisiä olivat Vuotoksen rakentamisen suhteen Janne Seurujärvi ja Tapani Tölli. Pudasjärven Pauli Harjun mielestä vapaat kosket on syytä säästää, mutta koskiensuojelulaki tulee vesistökohtaisesti päivittää ympäristövaikutusarvioinnin suorittamisen jälkeen. Vastaus on tulkinnanvarainen.

Samoin lohen puolustaja Simo Rundgren antaa jossain määrin miettimisen varaa jättävän vastauksen Kemijoen suhteen vaikka kannattaisi enemmän nykyisten laitosten koneistojen uusimista. Kyösti Oikarinen antoi keskustan ehdokkaista selkeimmän kielteisen vastauksen patojen ja altaiden rakentamiseen. Hänelle siitä pisteet. Epäilemättä keskustapuolueessa koskien puolustajien asema ei ole kovin helppo.

Kokoomuksen Jorma Yypänaho on uusien voimaloiden ja altaiden rakentamista vastaan. Samoin Jouko Laxell. Lyly Rajala kannattaa Vuotoksen rakentamista mutta ei kommentoinut Kollajan allasta.

Kristillisdemokraattien Elisabeth Elfving, perusuomalaisten Aimo Remes ja Raimo Vistbacka olivat altaita ja patoja vastaan.

Niin, pitäisikö olla tyytyväinen Lohivaalikyselyn menestykseen? Kovin pitkäksi ei vastanneiden lista muodostunut. Kuitenkin vastaajien määrään voi olla kohtalaisen tyytyväinen, jotain edustavuutta saatiin esille. Ennen kaikkea lohikysymys ja vesivoiman rakentaminen nousi esille. Kysely on joka tapauksessa mennyt suurelle joukolle ehdokkaita ja ollut näin nostamassa lohi- ja jokiasiaa esille.

Vastanneista kannattaa huomioida, että SDP:n ehdokkaista monet olivat puolueen kärkikaartia, samoin vihreiden Pulliainen. Keskustan valtakunnantason vaikuttajista Paavo Väyrynen on näkyvin, istuvia kansanedustajia oli muutama. Lyly Rajala on kokoomuksen kansanedustaja.

Se, että yleensä vastasi tähän kyselyyn on paria poikkeusta lukuun ottamatta käytännössä ollut selkeä kannanotto lohen puolesta. Siitä tunnustus ehdokkaille. Sitä en lähde spekuloimaan, miksi moni jätti vastaamatta. Lohiasioiden suhteen vastanneet ovat siis yleensä kelpo ehdokkaita. Allasuhka on vain noussut niin ajankohtaiseksi, että jokien rakentamisen kannattajille vedetään siinä asiassa vahva miinus.

Täytyy tässä nukkua yön yli ja pähkäillä sitten lisää. Samoin johtopäätöksiä Kalevan Kollajan allas -kyselystä täytyy pohtia.

▲Alkuun


11. Maaliskuuta 2007

Kollaja kestää! Lain puolesta!

Lauantaina 17.3. klo 10 Oulun Rotuaarin Hammarikulman päässä kokoontuu väki mielenosoitukseen koskiensuojelulain ja Iijoen puolesta. Kollajan allas tuhoaisi luontoa ja kuivattaisi Iijoen kauneimmat kosket ja parhaita lohen poikastuotantoalueita.

Koskiensuojelulakiin ei ole mitään syytä puuttua. Keinot ilmastonmuutoksen torjumiseen on löydettävissä muualta kuin viimeisten koskiemme tuhoamisesta.

Nyt juuri vaalien alla on paras mahdollisuus vaikuttaa, Rotuaarilla ennen viimeistä vaalikeskustelua. Ei muuta kuin liikkeelle!

Huomenissa vedetään yhteen Lohivaaliblogin kyselyn tulokset. Ennakkoäänestys on jo käynnistynyt. Lukijoilla on ollut mahdollisuus tutkia ehdokkaiden näkemyksiä mutta tarkoitus on koota vastauksista yleisempiä näkökohtia.

▲Alkuun


6. Maaliskuuta 2007

Joukko mielenkiintoisia ehdokkaiden vastauksia saapui blogiimme. Koko puheenvuorot julkaistaan vähän myöhemmin.

RKP:n Astrid Thors kiteyttää vastauksensa yhteen kappaleeseen: " Minä kuluttajana olen huolissani siitä, ettei kuluttajat kohta enää voi ostaa kotimaista kalaa. Toisaalta on ilmeistä että rantakalastusta suurempi uhka lohikannalle ovat hylkeet ja mahdolliset uudet eliöt Itämeressä jotka syövät poikasia. Miksi poikaskuolema lisääntynyt? hän kysyy.

Kokoomuksen Varsinais-Suomen kansanedustaja Jouko Laxell ei ole allekirjoittanut Lohiadressia. Hänen mielestään pyrkimys rajoittaa lohen ja meritaimenen merikalastusta lähtee Lapin intresseistä eikä ota huomioon ammattikalastajien ja muiden maakuntien etua. Hän vetoaa ajoverkkokieltoon, joka pudottaa lohisaaliita. Lähellä rannikkoa olevat rysät eivät ole hänen mielestään uhka pohjoiseen vaeltavalle lohikannalle.

Laxell kannattaa kalateitä jokiin ja suhtautuu kriittisesti uusien suurten vesivoimaloiden rakentamiseen. Vaelluskalalakia hän ei kannata, sen sijaan asioiden ratkomista yhteistyössä.

Jouni Backman edustaa sosialidemokraattien varsin selkeäksi osoittautunutta linjaa: ei uusille voimaloille ja altaille, muuten lohiasialle kyllä.

Keskustan ehdokas Janne Seurujärvi Lapista on allekirjoittanut Lohiadressin. Tietyin edellytyksin hän olisi valmis kannattamaan merikalastuksen rajoituksia ja kalateitä. Lisää voimalaitoksia voitaisiin harkita jo rakennettuihin vesistöihin mutta ei missään nimessä Ounasjokeen. Seurujärvi kannattaa vaelluskalalakia, matkailukalastukseen on hänen mielestään satsattava.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka on myös allekirjoittanut Lohiadressin. Hän kannattaa merikalastuksen rajoituksia, koska " on valtiontaloudellisestikin järkevämpää yrittää pyytää lohia erilaisilla vapaviehkeillä kuin kaiken maailman verkoilla, jolloin lohella ei ole juurikaan mitään selviytymismahdollisuuksia. Jokivarsilla pyydetyn lohen todellinen kilohinta on arvossaan, mutta itse olen tulkinnut, että lohta kannattaa yrittää pyytää, vaikka ei juuri saisikaan. Itse en ole suuria lohia saanut, mutta toivossa on hyvä elää ja yrittää vielä uudelleen, jolloin samalla työllistän jokivarsien yrittäjiä ja asukkaita. Näin tulkitsen EK:n kalakerhon jäsenenä ja jo pitkään jokavuotisena ns. kymppikilolohenyrittäjänä. Vielä ei ole onnistunut, mutta toivottavasti tulevana juhannuksena."

Vistbacka sanoo voimalaitosten rakentamiseen, että "en ole insinööri, mutta lohen nousua ei saa estää vain suuryhtiöiden taloudellisten intressien johdosta." Vaelluskalalakia hän kannattaa.

Kristillisdemokraattien Elisabeth Elfing on allekirjoittanut lohiadressin, suhtautuu myönteisesti meripyynnin rajoittamiseen ja luottaa ammatti-ihmisten näkemyksiin kalatieasioissa. Hänen mielestään nykyisissä voimalaitoksissa voidaan tehdä uudistuksia, parantaa tehoa mutta uusia vesivoimaloita tai altaita ei pidä rakentaa. Ne tuhoavat luontoa ja sekoittavat luonnon tasapainoa. Vaelluskalalakiin: "Maassamme tarvitaan ajan tasalla olevaa, selkeää, toimivaa lohipolitiikkaa."

Elfingin oma jatkokommentti: "Olen nähnyt Tenolla onnellisia kalastajia kahluusaappaineen ja vapoineen. Se on kaunis ja hellyttävä näky. Olen kuullut Ounasjoen koskessa vesien iloista keskustelua. Siinä mieli rauhoittuu ja ajatukset puhdistuvat. Haluan, että näistä asioista saan nauttia jatkossakin. Toivon samoja kokemuksia toisillekin."

▲Alkuun


5. Maaliskuuta 2007

Tänään Kalevassa oikein laaja Kollajan altaan mainospaketti, Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian esittely. Innostunut toimittaja maalailee: "Maakunnalle äärimmäisen tärkeän vesivoimareservin hyödyntäminen", "vesivoima on paras mahdollinen lääke turmiollisia hiilidioksidipäästöjä vastaan", "uusi tuhansien työpaikkojen kasvuala", "Iijoki Suomen tärkein rakentamiskelpoinen vesistö", "rakentamisaikana 2600 henkilötyövuotta tarjoava vesistörakennnuskohde" ja "kattaisi 12 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen".

Kaiken tuon ihanuuden estää aikanaan lyhytnäköisesti säädetty koskiensuojelulaki, "joka kahlitsee Iijoenkin vesivoimarakentamista". Ennen kahlittiin koskia, nyt rakentamista. "…olosuhteet ympäristöystävällisen vesivoiman lisäämiselle ovat periaatteessa erinomaiset…"

Koskiensuojelulaki säädettiin aikanaan, jotta pystyttiin estämään viimeisten vapaiden jokien rakentaminen. Suomen vesistöt on rakennettu tarkkaan. Eteläisessä Suomessa vain Kymijoelle on sattunut jäämään alajuoksulle hieman vapaata virtaa. Ilman koskisotaa, ihmisten nousua vastarintaan, kun mitta oli tullut täyteen, joki toisensa jälkeen oltaisiin tuhottu, padottu voimalaitoksiksi ja tekoaltaiksi.

Johonkin se oli pysäytettävä ja se tapahtui Iijoella ja Ounasjoella. "Kollaja kesti".

Tuosta on jäänyt syvä katkeruus vesivoiman rakennusmiehiin. Hehän olisivat vain halunneet rakentaa. Nyt haetaan revanssia. Ilmastonmuutos on otettu keppihevoseksi. Sama vanha energian kulutuksen pakkokasvun logiikka. Mitään rajaa ei ole. Ensin ydinvoimaa ja pakkopullana sen säätövoimaa, vesivoimaa. Energiapolitiikkaa yritetään jatkaa kovin vanhoin eväin.

Uusi vesivoima ei vain ole ympäristöystävällistä. Se tuhoaa joen, mullistaa sen suuren ekosysteemin täydellisesti. Allas pilaa alapuolista vesistöä ja päästää metaania ilmaan, kymmeniä kertoja hiilidioksidia tehokkaampaa kasvihuonekaasua. Pysyvää työllisyyttä ei joen rakentaminen lisää. Haitat ovat pysyvät.

Juuri tuossa koskialueella, joka jäisi kuiville altaan myötä, on laajimmat vaelluskalojen poikastuotantoalueet. Ne tuhoutuisivat, ja lohi joutuisi etsimään vielä yhden lisävoimalan kalatien ja tekojärven sameassa vedessä yrittämään etsiä tietä ylöspäin.

Iijokeen palautettavalle lohelle ja sen tulevaisuutta turvaavalle luonnonkierrolle Kollajan allas olisi hyvin suuri, todennäköisesti kohtalokas takaisku. Kuka uskoo voimayhtiön väitettä, että he tyytyisivät pelkkään Kollajan altaaseen ja jättäisivät ylemmän Iijoen rauhaan. Kun koskiensuojelulaki olisi avattu heillä olisi vapaat kädet jatkaa rakentamista. Vasta-argumentitkin hiipuisivat. Kun Kipinän hienoin koskijakso tuhottiin, eihän siellä ylempänä ole enää sen vertaista. Antaa mennä vain! Aiheesta varmaan jatketaan.

Mukava rypäs ehdokkaiden vastauksia saapui. Kommentoidaan niitä lähipäivinä.

▲Alkuun


4. Maaliskuuta 2007

Keskustelua on käyty vilkkaasti palstallamme. Kiitos Yrjöpojalle Latvavesiltä. Teit suuren työn, kun muistutit ehdokkaita ottamaan kantaa joki- ja lohiasiaan. Vaikka tulos jäi laihaksi, viestittämisellä on oma merkityksensä. Se pitää asiaa esillä.

Porukan mieliala tuntuu olevan, että tästä jatketaan. Lohiadressi on joka tapauksessa yli 21 000 allekirjoittajan voimin nostanut vaelluskala-asian yleiseen tietoisuuteen. Ja myös erääksi vaalien teemaksi. Olisihan se voinut nousta voimakkaamminkin. Olosuhteet eivät olleet vielä kypsät ja organisaatiomme todellakin vain muutamien ihmisten varassa.

Moni on todennut keskustelussa, että olennaisinta tulevaisuuden suhteen on se, että näin on muodostunut jokiaktivisten verkosto tai sanoisinko alkusolu. Tietoon on tullut ihmisiä, jotka eri joilla ajavat itseään säästämättä ekologisen tilanteen parantamista ja vaelluskalojen paluuta. Näitä ihmisiä on paljon enemmänkin ja heillä ymmärtäjiä ja kannattajia, jotka eivät vielä lähteneet liikkeelle. Tai toistaiseksi vain allekirjoittamalla. Mutta aika kuluu ja elämä nostaa esille uusia kysymyksiä. Liittoudumme yhteen ja meillä on voimaa.

Monet merkit viittaavat siihen, että koskisota alkaa vaalien jälkeen. Kollajasta aloitettaneen. Hyvin monet ihmiset ovat Iijokisoudun päätteeksi laskeneet hienon Tohon kosken Kipinässä. Monille Kipinänkoskien seutu on muodostunut perinteikkääksi koskikalastusalueeksi. En usko, että nuo ihmiset jäävät vain passiivisiksi seuraajiksi, jos Kollajaa aletaan tosissaan rakentaa ja Kipinänkoskea kahlita, muuttaa puronliruksi. Ehkä ihmiset herättää vasta juuri sen tajuaminen, että kosket ollaan vaarassa menettää.

Toisen vieraan esittämä talvisodan henki -ajatus on tärkeä. Joki-ihmisten keskuuteen yritetään saada iskettyä kiilaa. Vaikkapa kuvitellaan Ounasjoen säästyvän vaikka Vuotos uhrattaisiin tai Tornionjoen olevan tyystin turvassa vaikka rakennettaisiin Kollaja ja sen myötä Iijoen koskia ylöspäin. Kauppaa tullaan käymään, täkyjä tarjotaan. Jos saadaan Kollajan allas, rakennetaan kalatiet Iijoen alajuoksulle…

Asiat ovat kuitenkin voimakkaasti kiinni toisissaan. Jos solidaarisuudesta luovutaan yhden joen kohdalla, menetetään jotain tavattoman arvokasta. Talvisodan henki. Sen jälkeen ei voida odottaa vastasolidaarisuutta, kun uhka nousee omalla joella. Yhtään koskea, niiden puolustajia ei pidä hylätä.

Mutta vaalit ovat vasta tulossa. Vielä ehdimme vaikuttaa.

▲Alkuun


2. Maaliskuuta 2007

Postin tänään tuomassa Suomen Luonto -lehdessä on eri puolueiden johtohenkilöiden vastauksia lehden asettamiin ympäristökysymyksiin. Näistä seitsemästä kysymyksestä meille mielenkiintoisin on luonnollisesti: Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan altaan rakentamista?

Enemmän tai vähemmän selkeästi kyllä vastasivat keskustan Matti Vanhanen ja kokoomuksen Jyrki Katainen. Selvän ei -vastauksen antoivat SDP:n vpj Pia Viitanen, vasemmistoliiton Martti Korhonen, vihreiden Tarja Cronberg, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja perussuomalaisten Hannu Purho.

SDP:n Viitasen mielestä Kollajan allas kuivaisi yli 30 km Iijoen kauneinta osaa. Vesivoimaa olisi hyvä lisätä mutta sopivia kohteita ei enää löydetä.

Korhonen ei hyväksy Pohjois-Suomen peittämistä veden alle. Hintana altailla olisi luonnon monimuotoisuuden katoaminen, Perämeren rehevöityminen ja luontomatkailun mahdollisuuksien menettäminen. Cronbergin mukaan jäljellä oleva virtavesiluonto on säästettävä luonnonsuojelun, kalatalouden ja matkailun tarkoituksiin.

Räsäsen mukaan he eivät ole esittäneet näiden altaiden rakentamista. Jo rakennettujen voimaloiden parantamista hän kannattaa. Purhon mielestä altaista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Varauksellisen ei-ehkä -vastauksen antoi RKP:n Stefan Wallin. Hänen mielestään Vuotos on loppuun käsitelty ja muihin allashankkeisiin liittyy ympäristön kannalta keskeisiä kysymysmerkkejä.

Vanhasen mielestä on ensisijaisesti nostettava jo rakennettujen laitosten tehoja mutta myös uuden vesivoiman rakentaminen on tehtävä mahdolliseksi. Katainen haluaisi selvittää jo rakennettujen jokien hyödyntämistä ja pitää kyseisiä altaita mahdollisina vaihtoehtoina.

Viimeisten mielipidemittausten mukaan keskusta ja kokoomus ovat nousussa.

Tuija Braxin vastaus blogin kysymyksiin oli selkeä kyllä paitsi altaille ei.

▲Alkuun


26. Helmikuuta 2007

Mielenkiintoinen tutkija-artikkeli Kalevassa "Jopa kylmä Perämeri uhkaa rehevöityä". Toki kyse ei ole suuresta välittömästä uhkasta, Perämeri voi Itämeren altaista parhaiten. Mutta Selkämereltä virtaa Perämerelle vettä, joka on yhä huonolaatuisempaa, mikä edesauttaa rehevöitymistä.

Ilmaston lämpeneminen tuo uuden uhkan johtuen veden lämpötilan noususta, merieliöstön kasvukauden pidentymisestä ja lisääntyneen ravinnemäärän huuhtoutumisesta roudattomasta maasta. Nämä ovat riski vähän pidemmällä tähtäimellä mutta Itämeren kokonaistilanteen heikkeneminen vaikuttaa vääjäämättä myös Perämeren ekologiseen tilaan. Tästä muistuttavat eri alojen tutkijat artikkelissaan.

Tutkijoiden huoleen on suhtauduttava vakavasti. Jokivesien tilan parantaminen auttaa myös Perämerta. Mm. ojitusten, turvetuotannon, maatalouden ja taajamien sekä teollisuuden kuormitus ovat ihmisen aiheuttamia ja niihin puuttumalla voidaan vesien ekologista tilaa parantaa reippaasti.

Uusien suunniteltujen tekoaltaiden rakentaminen heikentäisi jokivesien laatua. Altaiden metaanipäästöt vaikuttaisivat ilmastoon ja lisääntynyt kuormitus jokiin ja mereen. Tämä löisi korville tavoitetta vesistöjen hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä. Uusia suuren luokan haitallisia tekijöitä ei tarvita, kun kokonaiskuormitusta pyritään tosissaan vähentämään.

Lohi ja taimen tekevät paluutaan jokiimme. Ihmiset uhraavat sen eteen paljon energiaa ja ovat toiveikkaita. Kollajan ja Vuotoksen allas olisivat paha takaisku näille tavoitteille. Jokien veden laatu heikkenisi ja arvokkaita poikastuotantoalueita menetettäisiin.

Sen sijaan, että Suomessa otettaisiin suunta energian kulutuksen voimakkaaseen vähentämiseen ja todellisiin vaihtoehtoisiin energiantuotantomuotoihin, haaveillaan pinttyneesti vapaiden koskiemme rakentamisesta.

Heidi Hautalalta tuli hyviä vastauksia kysymyksiin. Vain viimeiseen, vaelluskalalakiin ei ollut vastausta. Vieläkö hän miettii asiaa kävikö epähuomiossa noin?

▲Alkuun


25. Helmikuuta 2007

"Ilmastonmuutos puhaltaa raskaasti vesivoiman puolesta" otsikoi toimittaja Aimo Kajava artikkelinsa tämän päivän Kalevassa. "Pohjoisen ehdokkaista harva taitaa uskaltaa kannattaa vaalien kynnyksellä uusia altaita, vaikka heidän puolueensa valmistelevat kulisseissa jo täysillä vesivoiman lisärakentamista." Kajava kirjoittaa. Vesivoiman jatkorakentamisen nostamista uudelleen esille on perusteltu vauhdittuneella ilmastomuutoksella. Asiaa on hänen mukaansa taidettu pohtia jo pitkään poliittisissa kabineteissa. Kajava toivoo, että avoimet keskustelunavaukset asiassa tehtäisiin jo ennen vaaleja.

"Kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk) pitää nostaa hattua siksi, että hän uskalsi Koillismaan kierroksellaan puhua suoraan vesirakentamisen puolesta. Keskustalle kanta on tuttu, mutta näin vaalien alla tällaisia aiheita tavallisesti hyssytellään. Moniko oman alueen keskustalainen ehdokas on valmis kannattamaan Mannisen ajatuksia, vaikka tietääkin oman eturyhmänsä olevan niiden takana."

Kajava nostaa kissan pöydälle. Hän esittää kysymyksen, johon olisi mukava saada kommentteja ehdokkailta. Etenkin keskustan ja kokoomuksen johdossa on enemmän tai vähemmän avoimesti liputettu pohjoisen jokien lisärakentamisen puolesta.

▲Alkuun


23. Helmikuuta 2007

Kyselyymme on vastannut 19 kansanedustajaehdokasta Oulun ja Lapin vaalipiiristä. Tulosta voi pitää tyydyttävänä. Senkin perusteella voi vaalien alla laatia suosituksia. Tarkoitus on kuitenkin vielä muistuttaa pohjoisen ehdokkaita kyselystämme. Niitä, joiden yhteystiedot ovat löytyneet, monien eivät ole. Monet mielenkiintoiset ehdokkaat ovat vielä vastaamatta.

Alun perin mietimme, että laittaisimme kyselyä vähitellen yhä eteläisempiin vaalipiireihin. Voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Ehdokkaiden kokonaismäärä on liian suuri. Tauon jälkeen olemme lähestyneet eri vaalipiirien istuvia kansanedustajia, niitä jotka eivät ole ilmoittaneet luopuvansa.

Mikäli jostakin vaalipiiristä löytyy lukijoiltamme joukko ehdokkaita, joille kannattaisi kysely laittaa, otamme vihjeen kiitollisena vastaan.

Ensimmäinen vastaus etelästä saapui. Kansanedustaja Risto Kuisma vastasi hyvin. Puhtaat paperit lohen ja sen elinalueiden puolustamisen näkökulmasta.

Keskustelupalstallamme on aktiivisesti pohdittu KalaSimon johtopäätöksiä Tornionjoen poikastilanteesta. Hän kertoo miettineensä asiaa hyvin paljon ja pitkään. Lohien määrä joessa tuntuu vähentyvän. Saaliit pienenevät ja lohia näkyy vähemmän. Myös muilla joilla ja kalateissä on lohen määrä selvästi vähentynyt. Miten on näin mahdollista, että Tornionjoen vaelluspoikasten, smolttien määrä on pysynyt ennallaan ja viime vuonna kuulemma jopa noussut.

KalaSimo on tehnyt omia, täysin uskottavan tuntuisia laskelmiaan ja esittää kriittisiä huomioitaan poikasmäärien kehityksestä. Hän pitää melkoisen epäuskottavana sitä, että smolttien määrä olisi todellisuudessa kasvanut. Asiaa on ehdottomasti selvitettävä. Yritämme saada tutkijoilta kommentteja asiaan.

Viime viikolla maatalousministeri Korkeaoja esiintyi Lapin kansan yleisönosastolla sovinnollisempana kuin vastaanottaessaan lohiadressin nimien luovuttajat. Hän jopa myönsi, että lohitilanne Itämerellä on heikentynyt. Tärkeää! Paljon kauniita sanoja siitä, miten lohennousu on turvattava ja matkailukalastukseen on panostettava. Ja muutenkin on etsittävä uusia ratkaisuja, joilla jokien lohimäärä turvataan. Paineet keskustan suuntaan ovat kasvaneet ja ministerinkin näkökulman pehmeneminen (lievä) selittynee vaalien alustatilanteella.

Korkeaojalla on ollut kuitenkin neljä vuotta tilaisuus näyttää kykynsä ja halunsa, mutta jokien lohitilanne on vain heikentynyt. Rannikkokalastusta pyritään edelleen lisäämään vaikka lohen tilanne heikkenee rajusti. Korkeaoja on liian sidoksissa omiin taustaryhmiinsä, ammattikalastajajärjestöihin. On aika laittaa maatalousministeri kiertoon vaalien jälkeen. Ja alue, jolta maatalousministeri värvätään.

▲Alkuun


22. Helmikuuta 2007

Oulun seudulla ja alueen lehdissä, Kalevassa ja muissa hiljaista lohi- ja jokiasioista. Aiheet ovat olleet minullakin näin vähissä ja miehen kirjoitussormet jäykät. KalaSimo on onneksi aktiivisesti kirjoittanut ja käynyt vaalitilaisuuksissa. Mainiot kuvaukset Paavojen, Lipposen ja Väyrysen tapaamisesta. Katsokaapa! Otanpa minäkin aktiivisemmin yhteyksiä ehdokkaisiin. Minun suuntaani ovat olleet varsin hiljaisia.

▲Alkuun


19. Helmikuuta 2007

Kansanedustajaehdokkaiden vastauksia on itse kukin voinut käydä katsomassa. Viimeksi kertyneille vastauksille on yhteistä se, että meren kalastusrajoitusten tiukentamista kannatetaan yksimielisesti samoin kalateiden rakentamista. Lohiadressin ovat allekirjoittaneet kaikki viimeksi vastanneet. Myös Vaelluskalalain säätämistä kannatetaan, vähintäänkin silloin, kun lohikantojen myönteistä kehitystä ei muutoin voida turvata.

Allaskysymyksessä mielipiteet sitten jonkin verran hajoavat. Pauli Harjun mielestä vapaat kosket on syytä säästää, mutta koskiensuojelulaki tulee vesistökohtaisesti päivittää ympäristövaikutusarvioinnin suorittamisen jälkeen. Vastaus jättää siten arvoituksellisen varauksen.

Paavo Väyrynen kannattaa selkeästi Kollajan ja Vuotoksen altaiden ja niihin liittyvien voimalaitosten rakentamista.

Sosialidemokraattien ehdokkaat Matti Ahde, Liisa Jaakonsaari ja Jarmo Huhtala ovat isännän mielestä vastauksissaan ilahduttavan johdonmukaisella linjalla. Samoin kokoomuksen Jorma Yypänaho ja vihreiden Satu Haapanen. Kalateille kyllä mutta altaille ja vapaiden koskien rakentamiselle ei.

Paavo Väyrynen tunnustautuu siis reilusti allasmieheksi. Tuonnoisessa haastattelussa Väyrynen julistautui vihreiden arvojen kannattajaksi kritisoiden samalla "city-vihreitä" epärealismista. Kovin vihreältä ei siis Väyrysen linja tässä kuulosta eikä lupaa hyvää pohjoisen koskille ja poikastuotantoalueille. Jos keskustassa melkoisen painoarvon omaava Väyrynen ajaa kuitenkin lohipolitiikan suunnan muuttamista parempaan, voi sillä toivoa olevan vaikutusta.

Väyrynen sanoo olevansa erittäin pettynyt siihen, että lohiadressista puuttui kokonaan hänen mielestään tärkein asia eli vaatimus koko Itämeren alueen lohipolitiikan uudistamisesta Pohjois-Atlantilla NASCO:n puitteissa noudatetun kutuvaltioperiaatteen pohjalta. Vain se toisi hänen mielestään ratkaisevan parannuksen Perämeren ja pohjoisten jokialueiden asemaan.

▲Alkuun


16. Helmikuuta 2007

"Korkeaoja tyrmäsi lohilähetystön", lukee eilisen Kalevan otsikossa. Jos tuon lukee hieman pahalla tahdolla, ottaen huomioon lehden hiljaisuuden lohiadressista, tulee vähän tunne: Jämerä ministeri tyrmäsi idealistit.

No, eihän tässä tyrmäysvoittoa haeta mutta maatalousministeriä kiertoon. Erkki Pulliaisen haastattelusta käy ilmi, että keskustan rivikansanedustajien on vaikea pullikoida itsevaltaista lohiministeriä vastaan. Simo Rundgren esiintyi ryhdikkäästi Pulliaisen välikysymyksen keskustelussa. (katso Kalasimon linkki keskustelupalstalla). Tuollaista kaivattaisiin keskustasta lisää. Uskallusta. Nyt on tilaisuus vaikuttaa, myös profiloitua.

Lohilax-adressi on aloitettu rannikkoseuduilla vastavetona Lohiadressille. Reaktion tavallaan ymmärtää. Kyse on paljolti kehitysalueista, joilla väki vähenee. Kieltämättä ovat meren ammattikalastajat joutuneet ahtaalle kassilohen hintapaineessa, Itämeren tilan heikentyessä ja myös lisääntyneen hyljekannan takia. Helposti ymmärtää, että ihmiset lähtevät noilla alueilla puolustamaan kalastajiaan. Kun vielä sopivasti erheellisellä propagandalla väkeä kiihotetaan: "Lohiadressilla halutaan lopettaa koko rannikon ammattikalastus!" Sopivasti maalaillaan kalastuksen ekologisuutta ja paikallisuutta. Siihen vielä tunnus "Luonnohta jokaiselle!" - gourmet ruokalautaselle.

Kukapa ei puolustaisi omiaan.

Mutta myös julistetaan avoimesti tavoite: Kaikki aikarajoitukset pois merikalastuksesta. Jäiden lähdettyä rysät pyyntiin. Parasta, suurinta, hedelmällisintä ja voimakasvaistoisinta luonnonlohta ruokalautasille. "Meillä on tähän oikeus!"

Kaikki aikarajoitukset pois. Ahvenanmaalta Selkämerelle, Simojoki- ja Tornionjoki-suulle asti.

Se on tavoite. Moni allekirjoittanut tulee vielä kärsimään krapulasta, kun tajuaa, mihin on nimensä laittanut. Vaatimus on karmea nykytilanteessa. Aikarajoitusten täydellinen purkaminen johtaisi nopeasti 80-luvun tilanteeseen Tornionjoella. Lohikanta kituisi sukupuuton partaalla kuten silloin. Tilanne voisi tänään olla vielä vakavampi, kun Itämeren tila heikkenee ja poikaskuolleisuus on selvässä nousussa.

Ajoverkkokalastuksen päättymiseen vedotaan. Lohikannan heikkeneminen on tapahtunut niin vauhdilla, että Suomen ajoverkkokalastusten jo suurelta osin tapahtunut alasajo ei tule vaikuttamaan juurikaan. Kenties ei lainkaan.

Vasta-adressissa puhutaan, että Suomen lohenkalastuskiintiö noudattaa "varovaisuusperiaatetta". Kuulemma tiukat rajoitukset jättivät viime vuoden lohisaaliin vain kolmannekseen kiintiöstä. Miksi eivät pyynniltä välttyneet lohet sitten nousseet jokiin? Ei niitä siellä suuremmin näkynyt. Entä jos kiintiöt oltaisiin saatu täyteen, paljonko olisi lohta meressä?

Lohien kokonaismäärä vähenee voimakkaasti Itämerellä. Siihen viittaa tutkimustieto. Ja sille tiedolle viittaa kintaalla Juha Korkeaoja ja hänen taustajoukkonsa. Heidän tavoitteenaan on poistaa kaikki rauhoitusajat. Lohitilanteen väitetään olevan hyvä, koska Tornionjoen vaelluspoikasmäärät ovat säilyneet kohtalaisen hyvinä.

Pienenevä lohimäärä Tornionjoessa on pystynyt tuottamaan entisen määrän poikasia. Syynä positiiviseen asiantilaan on ilmeisesti kalastuspaineen vähentyminen ja kutuajan valvonnan tiukentuminen. Jos ensi kesänä sattuu myöhäinen kevät ja lohennousu, on jo olemassa katastrofin mahdollisuus. Emokalaparvet pyydettäisiin rannikon rysiin. Tornionjoen poikasmäärät romahtaisivat.

Entä jos sen sijaan kokeiltaisiin, paljonko Tornion/Kalixjoen vesistö voi tuottaa poikasia? Varmasti moninkertaisen määrän, jos vain emokalojen annettaisiin nousta jokiin. Lohitilanne Itämerellä muuttuisi aivan toisenlaiseksi. Myös ammattikalastajille.

Ei, Korkeaojan tukijoukko haluaisi lopettaa kaikki lohikantoja suojaavat pyyntirajoitukset ja hylätä näin koko varovaisuusperiaatteen. Nyt pelataan avoimin kortein.

▲Alkuun


EDUSKUNTATALOSSAErkki Pulliainen

Erkki Pulliainen on ensimmäinen ehdokas, joka kutsui minut luokseen keskustelemaan. Ja vielä eduskuntataloon, kun kuuli käynnistäni Helsingissä. Keskustelutuokio oli hyvin antoisa.

Lohentappolinja?

Isäntä PJ: Minun on pakko aloittaa kysymyksellä toisesta puolueesta. Miten maatalousministeri Juha Korkeaojan lohentappolinja on mahdollinen? Käveleekö hän keskustan kansanedustajien tahdon yli? Mikä on mielestäsi oikeasti keskustan linja? Olen esittänyt tämän kysymyksen joillekin keskustalaisille saamatta selvää vastausta.

Erkki Pulliainen: Viimeaikaisissa hallituksissa on ollut tyyli, että ministeri on suvereeni toimija omalla alueellaan. Hän kuuntelee omaa puoluettaan ja hallitusta mutta ratkaisee asiat itse. Myöhemmin voidaan mitata luottamusta. Pääministeri Lipponen oli aikanaan suorastaan fanaattinen ministeriensä itsenäisyyden puolustaja. Vanhanen jatkaa samaa linjaa. Korkeaoja saa näin käyttää itsenäistä päätösvaltaa viimeiseen pisaraan saakka. Omien poliittisten intressiensä hyväksi. Muutama Selkämeren ammattikalastaja, Korkeaojan tukiryhmä vaikuttaa asioihin ratkaisevasti. Ne ovat jumalattoman aggressiivisia. Sidonnaisuus heidän ja Korkeaojan välillä tuntuu täydelliseltä.

PJ: Onko Korkeaoja vahvoilla?

EP: Korkeaoja näyttää olevan aika vahvoilla. Hän on ajanut maaseutuviraston Seinäjoelle ja sen toimintoja Satakuntaan. Hänen linjansa takana on RKP, Satakunnan sekä Etelä- ja ruotsalaisen Pohjanmaan keskustapiirit. Tuo on yhtenäinen rintama, jota tukee keskustan ryhmänjohtaja Timo Kalli, Satakunnasta.

Linja on tiukka: luonnonlohta täytyy päästä kalastamaan, mieluimmin rajoituksitta, jo jäiden lähdettyä!

Pulliainen kertoo, että Lipposen ensimmäinen hallitus teki aikanaan kahdesti luonnonlohiasetuksen. Hemilä oli maatalousministeri, ajoi hyvää linjaa ja Lipponen oli takuumies, lohiasetuksen suojelija. Nyt hän ei juuri edes sanallisesti puutu lohipolitiikan huonoon suuntaan. Sosialidemokraattinen sisäministeri Rajamäki on sentään vetänyt hyvää lohipoliittista linjaa hallituksessa.

Voiko asioiden kulkuun vaikuttaa?

Pulliainen epäilee, että todennäköisesti 16.4. muodostetaan uusi hallitus. Puolueet lie jo koottu. Kansa on siirretty hänen mukaansa politiikan ulkokehälle. Jos RKP-Satakunta-Pohjanmaan akseli saataisiin murrettua, ja maatalousministeri nimitettäisiin jostain muualta, se olisi jo voitto. Maatalousministeri kiertoon! Siihen kannattaa panostaa.

"Painostusta, nimien keruuta pitää jatkaa, kunnes uusi hallitus on muodostettu! Tänä keväänä saatettaisiin saada lohiasiat hoidettua paremmalle tolalle" painottaa Pulliainen.

Välikysymys lohiasioista.

Kansanedustaja Pulliainen teki äsken välikysymyksen lohiasiasta maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle, jonka on vastattava kolmen viikon sisällä.

Taustalla oli RKP:n välistäveto. Kun maatalousvaliokunnassa, jossa Pulliainen on jäsen, käsiteltiin EU-asioita, ruotsalaispuolueen Bondestam käytti provokatiivisen puheenvuoron. Vedoten häikäilemättömästi muka RKTL:n kantaan, tieteelliseen tietoon hän kertoi, miten kaikki merilohiasiat ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan. Vain 2000 lohta jäi saaliiksi varhennetussa pyynnissä. Jokiin nousee kalaa, kaikki on hyvin!

Pulliaisen mukaan RKTL:n professori Jaakko Erkinaron hieman myöhemmin antama raportti on täydellisessä ristiriidassa tuon rkp-läisen väitteen kanssa. Pulliaisen mielestä RKP pelaa rankoilla panoksilla. Tuon provokaation jälkeen kirjallinen kysymys oli pakko tehdä. Valtioneuvosto joutuu vastaamaan kysymykseen

PJ: Ovatko RKP ja keskustan johto liittoutuneet lohiasiassa?

EP: Lohiasioissa on kyseessä RKP:n ja keskustan alueellinen, ei valtakunnallinen liittoutuma. Koko keskusta ei suinkaan ole nykyisen lohilinjan takana vaan oppositiohenkeä saattaa olla hyvinkin paljon.

Lohityöryhmä 1995.

Aikanaan v. 95 asetettiin lohityöryhmä, jossa Pulliainen oli varapuheenjohtaja. Esitettiin lohiasetuksen muuttamista, joka tehtiinkin. Seurauksena olivat hyvät lohivuodet vv. 96-97. Asetuksella varmistettiin, että pääosa lohista on päässyt jokiin ennen kuin kalastus merellä saatiin aloittaa. Tuolloin ostettiin lohenpyyntialueita pois. Linja oli yhteinen Ruotsin kanssa.

RKP:n vaatimuksesta jo v. 98 tehtiin vähän väljennystä pyynnin aloituspäähän. Siitä rajoitukset ovat yhä enemmän murentuneet vaikka lohitilanne on kehittynyt heikkoon suuntaan.

"Nyt vaaditaan pääsyä kalastamaan heti jäiden lähdettyä! Katastrofaalista!" ärähtää Pulliainen. Varmistusmekanismi lohikannan säilyttämiseksi halutaan purkaa pois kokonaan. He eivät kanna mitään huolta luonnonlohikannan tulevaisuudesta.

PJ: Mieleen tulee joskus kerettiläinen ajatus, että jotkut haluavatkin luonnonlohikannan ajamista loppuun?

EP: Tuskin kuitenkaan. Sen sijaan halutaan merikalastuksen täydellistä vapauttamista kaikista rajoituksista. Ei valvontaa, kädet nostettaisiin pystyyn. Kaikkia avainkaloja päästäisiin kalastamaan täysin vapaasti.

Ajoverkkokielto

EU:n täydellinen ajoverkkokielto tulee voimaan Itämerellä v. 2008. Vastoin eräitä epäilyjä se koskee myös Ahvenanmaata. Pulliainen epäilee, että etenkin puolalaisten turskankalastajien pyynti saaliskalan vähentyessä suuntautuu meriloheen. Heillä on troolit ja ajosiimat. Epäilemättä Itämerellä on myös laittomia kalastuslaivastoja, jotka myyvät saaliinsa todennäköisesti etenkin Puolan markkinoille. Siinä menee kaikki kala, tilastointi ei ole huolena.

Lohen määrä vähenee merellä nopeammin kuin ajoverkkokalastuksen saaliit. Ajoverkkokiellolla ei tule olemaan toivottua vaikutusta lohikannan elpymiseen.

Mitä tapahtuu Itämerellä?

Lohikanta heikkenee vauhdilla. Miksi? Asia on Pulliaisen mielestä varmasti monitekijäinen. Mutta merellä kalastetaan liikaa lohta. Istutettujen lohenpoikasten selviytymisen romahtaminen voi johtua niiden heikosta vitaliteetista. Mikä on lohitauti M74:n rooli luonnonpoikasten kohdalla? pohtii Pulliainen. Hylkeet lisääntyvät, se voi olla yksi tekijä.

Ja mikä on tuon kontrolloimattoman, laittoman pyynnin rooli? Jos haluttaisiin, jokainen laiton pyynti tuotaisiin oikeuteen. Pulliaisen mukaan EU:lla on lainsäädäntö, ja satelliitit kuvaavat merta. Mutta kukaan ei todellisuudessa valvo. Jos kalastusmafia on liian voimakas, ei kenelläkään ole todellista halua valvoa. Pyöriäistarkkailu oli sentään positiivinen asia, jolla oli vaikutuksia.

EU:n suunnalta ei Pulliaisen mielestä ole ajoverkkokiellon jälkeen mitään positiivista odotettavissa. Vaikka Itämerin on käytännössä EU:n meri, ei naapurimaiden rötöksiin haluta puuttua. Korrektiutta. Pulliaisellekin on usein supatettu, ettei saisi puhua pahaa vaikka puolalaisista vaikka nämä kuinka mellastaisivat merellä.

Ammattikalastus on Pulliaisen mielestä pääkysymys lohen liikapyynnissä. Harmaata pyyntiä varmasti on ja harrastelijatoimintaa kovinkin välinein. Mutta ammattikalastajan alus voi tuoda 1000-2000 lohta kerralla mereltä. (Siis reilusti koko Simojoen kannan! PJ)

Kerätkää adressiin nimiä!

Erkki Pulliainen kehottaa lohiadressiväkeä ponnistelemaan edelleen. Nyt kannattaa jaksaa, vaalien alusta on tärkeintä aikaa! Mitä enemmän nimiä kertyy, sen enemmän adressilla on reaalista painoarvoa. Media täytyy saada kiinnostumaan. Pulliainen innostaa: On mentävä toreille jakamaan tietoa vaikka kauniita postikortteja lohesta ja adressista. Kolmen sepän patsaalle, Tampereen asemalle, Oulun Rotuaarille, sinne missä ihmiset liikkuvat. Vaalien alla ja ehdottomasti on jatkettava vaalien yli! Eikä saa hellittää ennen uuden hallituksen muodostamista!

▲Alkuun


13. Helmikuuta 2007

Tänään vasta sain käsiini viime perjantain 9.2. Kalevan. Yleisönosaston ilme oli varsin lohduton. Kaksi kirjoitusta oli nostettu keskiöön. Kotimaisen sähkön tuotanto turvattava -otsikolla varustettu Paavo Kaakisen kirjoitus sisälsi asiallistakin asiaa mm. sähkön säästämisestä. Mutta patojärjestelmiä pitäisi rakentaa jokiin kevättulvavesien keräämiseksi. sähköntuotantoon. Yksinäiselle sissille Paavo Lipposelle antaa kirjoittaja ydinvoimatukensa.

Alla on Pohjois-Perämeren ammattikalastajien vpj Pekka Kailan kirjoittama Ammattikalastusperinteen rannikolla jatkuttava. Kailan mielestä lohen kalastusrajoituksia pitäisi purkaa ja viime kädessä lopettaa ne kokonaan ammattikalastajilta. Näin väitetään Ruotsissa tehtävän. Luonnonlohta pitäisi päästä kalastamaan merellä ja jokisuulla ilman mitään rajoituksia! Siinä sivussa meritaimen kalastettaisiin loppuun. Kailan mukaan meritaimen pitäisi rauhoittaa vain joessa.

Torniojoen meritaimenkanta alkaa vedellä kohta viimeisiään, poikasmäärät laskevat olemattomiin. Syy on selvä, emokalat kalastetaan merellä kuten muillakin meritaimenjoilla. Rauhoituksia tarvitaan välttämättä. Ei tarvita Kailan mielestä, pyyntiä merellä pitäisi päin vastoin tehostaa. Meritaimenen luonnonkierto Tornionjoessa on pakko turvata kalastusrajoituksin. Ei laitospoikasistutuksin.

Kummallinen muodonmuutos tapahtuu Kailan mielessä, kun merellä arvoton, lainsuojaton emolohi muuttuukin joessa hyvin arvokkaaksi ja pitäisi siellä rauhoittaa. Kun sitä on ensin rajoituksetta kalastettu meressä kaikin konstein. Kun se on rysä- ja verkkomerestä sattunut selviämään, merikalastajankin on ilmeisesti pakko kunnioittaa sitä.

Kailan kuten maatalousministeri Korkeaojan pääväite on, että luonnonlohikantojen tilanne on hyvä. Näin on, jos verrataan lohen vaelluspoikasmääriä parinkymmenen vuoden takaiseen. Jokeen palaavien lohien määrät eivät silti lisäänny vaan vähentyvät. Tornionjoen lohi tuotti aiemmin paljon pienemmillä poikasmäärillä selvästi enemmän lohta jokeen kuin nyt paljon suuremmilla poikasmäärillä. Poikasten selviytyminen merellä on heikentynyt. Lohen määrä Itämerellä laskee jyrkästi. Tähän nähden lohta vain kalastetaan liikaa merellä, suuri osa siitä rannikkopyynnissä.

Tornionjoki voisi tuottaa 2-3 kertaa tai vieläkin enemmän vaelluspoikasia, jos enemmän emokaloja vain pääsisi nousemaan jokeen.

Lohen laitoskannat selviytyvät niin heikosti, että tarvitaan jo 15-20 euron istutuspanos yhden lohikilon saaliiseen. Laitosistutukset ovat käyneet taloudellisesti järjettömiksi ja lohikannan turvaamisen kannalta tehottomiksi.

Itämeren lohikanta heikkenee jyrkästi ja alkaa olla yhä selvemmin luonnonkantojen varassa. Rannikkopyyntiä on aikaistettu kaksi viikkoa ja lisää päiviä pitäisi saada ensi kesänä. Pyynti kohdistuu juuri jokiin nousulla oleviin luonnonkantoihin. Saaliit ovat aikaisten kesien ansiosta jääneet suhteellisen pieniksi mutta myöhäisen kevään ja nousun oloissa aikaistetun pyynnin seuraukset voisivat olla katastrofaaliset. Lohikantojen heikkenemisen oloissa rauhoituksia pitää kiristää eikä väljentää.

Kalastajapomo Kaila syyttää, että lohiadressin tavoitteena on rannikkokalastuksen lopettaminen. Toteutuessaan lohiadressin vaatimukset saisivat Itämeren lohikannan vahvistumaan. Luonnonpoikaskannat nousisivat toiselle tasolle. Ja todellisille ammattikalastajillekin riittäisi paremmin saalista. Nykyisen suunnan seurauksena tullaan joutumaan lohen merikalastuksen pakkorauhoitukseen kuten on jo monissa EU-maissa tapahtunut.

▲Alkuun


12. helmikuuta 2007

Tulipa tauko blogissa. Reissulleni otin mukaan tietokoneenkin mutta virtajohto jäi kotiin. Mietteeni erilaisista lehtikirjoituksista jäivät paperilappujen varaan.

Epäilemättä mielenkiintoisimman vaalien aluspuheenvuoron käytti Jorma Ollila. Hän lausui ajatuksiaan parisen viikkoa sitten Hesarin haastattelussa, jonka sain vastikään käsiini. Shellin hallituksen puheenjohtaja on havahtunut ilmastomuutokseen. Hän vaatii radikaaleja toimia. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä nykyistä nopeammin. "Muuten maapallo ei kestä."

Euroopan suuret energia- ja öljy-yhtiöt ovat Ollilan mukaan olleet jo pitkään sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Hänen mukaansa suuryritykset ovat valmiita päästörajoituksiin, koska ne näkevät, että ennemmin tai myöhemmin rajoitukset tulevat.

Ollilan mukaan ensimmäinen keino on energiatehokkuus. Tämä tarkoittaa energian säästöä: 40 vuoden päästä on tultava toimeen puolta vähemmällä energialla kuin nyt! Silti talouskasvusta ei luovuttaisi. Keinoja tehostaa energian käyttöä on loputtomasti energiansäästölampuista moottorien taajuusmuuttajiin ja matalaenergiataloihin.

Toinen keino pelastaa maapallo on puolittaa energiantuotannossa syntyvät hiilidioksidipäästöt. Siihen tarvitaan uusia vaihtoehtoisia energianlähteitä, joita ovat biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoenergia ja vety. Päinvastoin kuin suomalaiset yritysjohtajat, Ollila ei usko ydinvoimaan ratkaisuna hiilidioksidipäästöihin.

Ollila on havahtunut, ettei tuulivoima ole näpertelyä. Suomessa tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 prosenttia sähköstä. Maailmassa rakennettiin vuonna 2005 uusia tuulivoimaloita noin 12 000 megawatin tuotantokapasiteetin edestä. Suomen koko sähkönkulutus on talviaikaan samalla tasolla. Tuulivoima on nopeimmin kasvava energian tuotantomuoto maailmassa. Shell on sen suurimpia kehittäjiä.

Uusien vesivoimaloidenkaan rakentamista Ollila ei tunnu kannattavan. Jos näin on, Ollilan edustama suuryritysten uusi ajattelu saattaa olla auttamassa myös lohen ja taimenen selviytymistä.

Itseäni ihmetytti aiemmin kovasti Ollilan ratkaisu siirtyä Shellin hallituksen puheenjohtajaksi. Takavuosina yhtiötä pidettiin ympäristökysymyksissä varsin huonomaineisena. Mahdolliselta näyttää, että Ollila on osaltaan reivaamassa yhtiön radikaalia kurssinmuutosta. Aika näyttää.

Toivottavasti Ollilan puheenvuoro toimii herättäjänä suomalaisessa keskustelussa. Näin vaalien alla siihen on tarvetta. Suomessa luotetaan aivan liikaa vanhanaikaisiin energiavaihtoehtoihin. Ydinvoimaa havitellaan, ettei tarvitsisi tehdä kipeitä energiaa säästäviä ratkaisuja. Turpeen polton ja tekoaltaiden rakentamisen myötä lisättäisiin kasvihuonekaasujen päästöjä. Ravistelua kaivataan.

▲Alkuun


7. Helmikuuta 2007

Vieraana Erkki Pulliainen : LOHISOTA KOVENEE

Lohisota kovenee. Se voitiin todeta jo viime vuoden puolella mm. Lapin liiton järjestämässä lohiseminaarissa täällä eduskunnassa. RKP oli yksin vaatimassa merilohenpyynnin lähimain täydellistä vapauttamista, muut poliittiset toimijat olivat vaihtelevasti rajoitusten takana. Kärjistymä tässä vaikuttamisessa koettiin tämän vuoden puolella eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

RKP:n ministeriön kala- ja riistaosaston virkamieheksi junailema Orian Bondestam "todisti", että merilohen kohdalla kaikki on mallikkaassa tilassa Tornionjoen ja Simojoen kutualueilta Itämeren eteläosaan saakka. Pyyntirajoitukset ovat hänen mielestään kohdallaan. Jännittävin oli hänen tietonsa Pohjanmaan rannikolta: Saaliiksi saadaan vain pari tuhatta lohta, joten tuo määrä ei millään tavoin haittaa lohien etsiy-tymistä sankoin parvin kutupaikoilleen. Hän viittasi katsauksessaan tuon tuostakin RKTL:n tutkimuksiin/selvityksiin.

Helmikuun 3 päivänä pääsi RKTL ääneen. Se tapahtui perhokalastajien tilaisuudessa Pudasjärvellä. Prof. Jaakko Erkinaron välittämät tutkimustiedot antoivat Bondestamin tiedoista täysin poikkeavan kuvan Itämeren alueen siitä lohikannasta, joka pyrkii kutemaan Perämereen laskeviin jokiin. Hänen mukaansa meri-, rannikkovesi- ja jokitiedot tukevat johtopäätöstä, että merilohien määrät ovat pudonneet puoleen vuodesta 2005 vuoteen 2006 eli viime vuoteen, erityisen vähän on yhden vuoden meressä viettäneitä lohia.. Tulossa on siis varsin kehno lohivuosi 2007.

Tästä seuraa monta osa-asiaa. Ensinnäkin jo varovaisuusperiaate velvoittaa palaamaan vuoden 1996 lohiasetuksen mukaisiin pyynnin aloituspäivämääriin eri vyöhykkeissä. Voimassaoleva asetus sisältää vaaran, että merilohikanta meritaimenkantojen tapaan romahtaa uudelle, alhaisemmalle tasolle. MMM on EU:n kalastuspolitiikkaa kuvatessaan tähdentänyt tieteellisen tiedon merkitystä päätöksenteossa. Nyt on syytä ottaa se huomioon merilohen pyyntiaikoja määrättäessä. Sanottu asetusmuutos tarvitaan välittömästi.

Toiseksi on selvitettävä, miksi mereen laskeutuneet nuoret lohet eivät pärjää siellä. Onko elinvoiman yleisessä heikkoudessa selittävä syy? Onko kuvassa jotain M74:n tyyliin viittaavaa ja onko viljelylaitos-ten smolttituotanto laadultaan kelvotonta? RKTL:n "lohiosastolla" riittää selvitettävää.

Bondestamin kertomat pari tuhatta rannikon saalislohta on mielenkiintoinen määrä. Sehän tarkoittaa, että ei ole mikään konsti lunastaa merikalastajilta nämä lohet elävinä jatkamaan vaellustaan. Näin varmis-tetaan tältäkin vähäiseltä osalta, ettei luonnonlohikannassa pääse suurta vahinkoa tapahtumaan.

Tein näistä asioista jo kirjallisen kysymyksen min. Korkeaojalle.

Erkki Pulliainen

▲Alkuun


6. Helmikuuta 2007

Maaherra Hannele Pokan puheevuoro Pudasjärven Perhokalastuspalaverissä:

Vaelluskalalaki

Tuoreimpien saalistilastojen mukaan Itämeren lohisaalis putosi viime kalastuskaudella kolmanneksen verrattuna edelliseen kesään. Tornionjoella saaliit laskivat puoleen edellisvuodesta. Lohen väheneminen näkyy myös saaliskiintiössä. Missään Itämeren maassa lohikiintiötä ei saatu kalastettua täyteen.

Itämereen laskevat luonnontilaiset joet kuten Tornionjoki tuottavat yhä runsaasti lohenpoikasia. Tutkijoiden mukaan poikaset eivät kuitenkaan selviä meressä, vaan niitä kuolee runsaasti syönnösvaelluksella Itämeren pääaltaalla. Tästä johtuen aikuisten lohien määrä on ollut jatkuvassa laskussa.

Kun tähän lisätään, että istutettujen lohenpoikasten selviytyminen meressä on ollut monin verroin heikompaa kuin luonnonlohen poikasten, voidaan vain todeta, että mittavista poikasistutuksista ei ole saatu tavoiteltua vahvistusta Itämeren lohisaaliisiin.

Jo usean vuoden ajan suurin osa Itämerestä pyydetystä lohesta on ollut luonnonlohta, jonka määrä koko ajan laskee.

Tutkijoilta ei ole saatu vastausta siihen, mistä lohen väheneminen johtuu. Se kuitenkin tiedetään, että ihminen voi vaikuttaa kalakantoihin kalastuksen rajoituksilla.

Suomen virallinen lohipolitiikka ei ole ottanut huomioon Itämeren lohitilanteen merkittävää huononemista. Tuntuu myös siltä, että Suomessa kalastuksesta päättävät viranomaiset eivät juuri seuraa muualla maailmassa käytyä keskustelua luonnonlohen tilasta ja tulevaisuudesta.

Siten lienee jäänyt huomaamatta, että Norja on tehostamassa uudella lainsäädännöllä omien lohijokiensa käyttöä matkailukalastukseen säätämällä lisää rajoituksia vuonojen kalastukseen.

Koillis-Atlantilla lohen suojelemiseksi on tärkeiden lohijokien suualueet ja lohien syönnösalueet merestä rauhoitettu kalastukselta. Suomen kanta on ollut kalastusrajoitusten purkaminen ja meripyynnin lisääminen aikaistamalla kalastuksen aloittamista niin, että entistä suurempi osa kutuvaelluksella olevista emokaloista on pyynnin kohteena.

Ellei uusia linjauksia tehdä, lohen kalastaminen meressä aikaistuu taas ensi kesänä. Voidaan perustellusti sanoa, että Itämeren lohen meripyynnissä syödään nyt pääomaa, emokaloja, joista nykyistä huomattavasti suuremman määrän pitäisi päästä nousemaan kutujokiinsa.

Kun metsäriista kuten kanalinnut tai hirvet alkavat vähetä, riistakantoja pyritään suojelemaan rauhoituksilla. Rauhoituspäätökset ovat tuttuja asioita metsästäville suomalaisille.

Metsästäjälle on selvää, että vasan kanssa liikkuvan naarashirven ampuminen ei ole luvallista metsästystä. Sen sijaan emolohen häviäminen merestä ei herätä suurempaa huolta.

Puolen Suomen vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä Lapin ja Kainuun maakuntien lohiadressiin on kertynyt jo yli 17 000 nimeä. Lohiadressin allekirjoittajat vaativat Suomen hallitusta lopettamaan tempoileva lohipolitiikkansa, palauttamaan vuosien 1996-97 lohen meripyynnin aikarajoitukset Itämerellä sekä turvaamaan lohi- ja taimenkantojen tulevaisuus erityisellä vaelluskalalailla.

Yhtenä lohiadressiin allekirjoittajista voisin sanoa, että totta joka sana, mitä adressin alkutekstit kirjoittaneet vapaa-ajankalastajat sanovat viime vuosien lohipolitiikasta. Se on ollut todella sekava.

Hallitukset ovat vaihtuneet ja niiden mukana kulloinenkin lohipolitiikka. Kun tähän lisää Tornionjoen uudesta kalastussäännöstä käydyn väännön, josta ei ole saatu vielä ratkaisua, tulee tässä kerrottua Suomen lohipolitiikan koko luonnonlohen kannalta surullinen kuva.

Vaelluskalalain aikaansaaminen on tärkeä asia. Tällä tavoin saataisiin arvokkaalle luonnonvaralle, Itämeren villilohelle ja taimenelle lain suoja.

Tulevan hallituksen ohjelmaan olisi otettava maininta, että hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen vaelluskalalaiksi, jonka valmistelu aloitetaan välittömästi uuden hallituksen aloitettua työnsä.

Maaherra Hannele Pokka
Pohjoinen Perhokalastuspalaveri Pudasjärvellä
lauantaina 3.2.2007 klo 11.00

▲Alkuun


5. Helmikuuta 2007

Tuoreimmassa Suomen Luonto -lehdessä 2/07 on perusteellinen artikkeli virtavesien rakentamissuunnitelmista: "Kohti kolmatta koskisotaa?" Ensimmäinen koskisota käytiin Reino Rinteen johdolla, siinä torjuttiin Kuusamon koskien rakentaminen. Toinen sota päättyi koskiensuojelulakiin. Vuotoksen kosket ja Iijoen keski- ja yläjuoksu suojattiin. Ounasjoelle säädettiin erityislaki.

Nyt mielittäisiin koskiensuojelulain purkamista. Vaikutusvaltaiset tahot ovat liikkeellä. Eduskunnalla on lain muuttamisen valta. Aivan helppoa se ei ole. Ounasjoen rakentaminen olisi vaikeaa, sen kohdalla lain muuttaminen on useamman lukon takana. Kaksi perättäistä eduskuntaa voi kuitenkin muuttaa lain ja vanhat rakentamissuunnitelmat odottavat varmasti pöytälaatikoissaan. Vuotosta suojaa Natura ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös, mahdollisesti myös EU:n lintudirektiivi. Nekään eivät ole ehdottomia esteitä.

Uhatuimmaksi nähdään Iijoen keski- ja yläjuoksu. Kollajan allas on nostettu esille. Se kuivaisi 30 km Iijoen uomaa, (parasta poikastuotantoaluetta). Rakentaminen avaisi epäilemättä tien myös joen ylempien koskien rakentamiseen.

Nykyisin ei vesivoimalaitosten rakentaminen ole sen idyllisempää tai "puhtaampaa" kuin aikoinaan pohjoisen suurilla joilla. Ismo Tuormaan toimittamassa artikkelissa todetaan: "Tuskin mikään muu energiamuoto aiheuttaa niin nopean, pysyvän, täydellisen ja laaja-alaisen tuhon luonnossa kuin vesivoiman rakentaminen kaikkine ylä- ja alakanavineen, perkauksineen, säännöstelyineen ja patoineen."

Niin. Koskisota. Epäilemättä se on edessä, jos Suomenmaassa aletaan tosissaan rakentaa suuriin jokiin voimaloita. Eivät taida kaivata iijokivartiset koskisotaa, uutta vuosien kestoista, repivää riitaa keskuuteensa. He toivovat lohen paluuta entisille, vielä priimakuntoisille hääkentilleen.

Aikoinaan Matti Ahteen toimiessa ympäristöministerinä toteutettiin koskiensuojelulaki. Suomen luonnon puhelinhaastattelussa Ahde ilmoittaa pysyvänsä koskiensuojelulain takana. Hänen mukaansa myös Eero Heinäluoma ja Jouni Backman ovat samoin sitoutuneet asiaan. Ahteen mielestä koskiensuojeluasia on kerta kaikkiaan loppuun käsitelty. Toimittaja lisää kuitenkin, että toisaalta SAK oli vastikään vaatimassa muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa. Erisuuntaisia paineita on.

Matti Ahde on varmasti kuten muutkin ehdokkaat tervetullut esittelemään meille näkemyksiään lohivaaliteemoista. Suomussalmelaisen ehdokkaan Merja Kyllösen vastaukset ovat upeaa luettavaa perusteluineen.

Keskustelupalstallamme on ihmetelty monien lehtien hiljaisuutta Lohiadressi-asiassa. Kovin mitättömästi on valtalehti Kaleva noteerannut asian vaikka kyseessä on tämän hetken merkittävin joukkoliike Pohjois-Suomessa. Vielä on aikaa korjata asia.

▲Alkuun


4. Helmikuuta 2007

Eilinen päivä kului minulta Pohjoisessa Perhokalastuspalaverissa Pudasjärvellä. Melkoinen joukko oli kokoontunut kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan. Tärkeää asiaa kuultiin.

Professori Jaakko Erkinaro RKTL:sta kertoi merilohikantojen huolestuttavasta kehityksestä. Viime kesän tiedot kantautuivat lähes yhdenmukaisesti eri joilta: vähissä olivat lohet kaikkialla Perämereen laskevissa joissa. Mutta silti myös merisaaliit yhä vain laskivat. Etenkin kateissa olivat kossit, ensimmäisen merivuoden kalat. Itämeren ekosysteemissä on tapahtumassa jotain muutoksia, joista emme voi varmuudella tietää. Mutta pahaenteiseltä näyttää.

Laitospoikasten selviytyvyys merellä yhä vain laskee. Huonompaan suuntaa kulkee kehitys luonnonpoikasillakin mutta niiden selviytyvyys on aivan toista luokkaa kuin laitospoikasilla. Luonnossa lisääntyvän meritaimenen tilanne on kaikkein kriittisin. Sen pelastaminen vaatisi voimakasta puuttumista rannikon verkkokalastukseen Ruotsin malliin.

Asiantuntija-alustajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että on välttämätöntä pyrkiä vaelluskalojen luonnonkiertoon ja luonnonpoikastuotantoon. Nykyiseltä lohen laitospoikasten meri-istutuksiin perustuvalta käytännöltä on putoamassa pohja pois. Toiminta alkaa olla taloudellisesti mieletöntä, jos yhden saaliiksi saadun lohikilon istutuskustannuksiksi muodostuu 15-20 euroa.

Iijoella olisi paljon hienoja poikastuotantoalueita. Vain joen alaosa on rakennettu voimalaitospadoin. Suuren joen yläjuoksu on vapaata satojen kilometrien matkalla. On vain saatava lohien ja taimenten emokalat nousemaan sinne. Tarvitaan ensin ylisiirtoja ja vähitellen kalatiet. Lohenpoikasten istuttaminen ylävesiin on jo aloitettu ja sitä halutaan lisätä. Nämä poikaset selviytyvät epäilemättä paremmin merellä. Näin muodostuu vähitellen Iijoen lohikanta, jolla on vahva nousuvietti ylävesille ja myös ylös tulevia kalateitä.

Tahtoa Iijoella näyttää löytyvän lohen palauttamiseksi kotikonnuilleen.

Iijokivarren väkeä huolestutti kovasti suunnitelmat kääntää Kuusamon ja Rukan jätevedet Iijokeen. Aiemmin ne ovat valuneet idän suuntaan. Iijokivartisten huoli on hyvin ymmärrettävää. Pääkysymys on tietenkin se, että kuusamolaisten ja matkailijoiden jätevedet täytyy puhdistaa niin hyvin kuin se on nykyteknologialla mahdollista. Kitka- ja Oulankajoen vesireitin puhtaus on meille kaikille äärimmäisen tärkeää. Silti parhaan motivaation riittäviin investointeihin vesien puhdistamiseen antaa se, jos puhdistetut jätevedet valuvat omiin vesistöihin eikä suoraan naapurikuntien puolelle ja Iijokeen.

Kuumalta perunalta tuntui kysymys Kollajan altaan rakentamisesta Iijokeen. Avauspuheenvuoron pitänyt Pudasjärven kunnanjohtaja, keskustan eduskuntavaaliehdokas Pauli Harju puhui Iijoen merkityksestä matkailulle. Kollajan altaasta hän ei maininnut sanaakaan. Ei myöskään Pohjolan Voima OY:n toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja halunnut avata siitä keskustelua. Sen verran hän kysyttäessä raotti, että allas olisi yhtiölle tärkeä. Kipinän kaunis koski pitäisi hänen mielestään silti säilyttää. Minkälaisella virtaamalla, jäi epäselväksi. Vaikea kuvitella että jäljelle jäisi muu kuin puronen nykyisen mahtavan kosken rinnalla.

Keskustelu asiasta jäi lähinnä hiljaiseksi murinaksi. Vielä jokin aika sitten eduskunnassa ajettiin voimakkaasti koskiensuojelulain purkamista. Jos se tapahtuu, vapaa Iijoki menettää lain suojan. Ensin rakennettaisiin Kollajan allas. Se tuskin riittäisi vaan sen myötä haviteltaisiin epäilemättä Iijoen vapaata pääuomaa.

Väki Iijoella vastustaa allasta. Siksi nyt näytetään etenevän "sammutetuin lyhdyin". Me emme jätä kysymystä sikseen vaan kysymme asiasta ehdokkailta.

▲Alkuun


2. Helmikuuta 2007

Roskapostipaholaiset valtasivat osan sivustosta. Ken lie vierailulla? Virus se ei tiettävästi ole, joten sivullamme käymisen pitäisi olla turvallista. Jatkamme sitkeästi vaaliblogin pitämistä vastoinkäymisistä huolimatta.

Mieleni tekee nostaa Riikka Sirviön reippaat vastaukset esimerkiksi. Sieltä tulee myös rohkea ajatus Oulujoen voimalaitosten purkamisesta. Jonka asian joku toinenkin on varovasti nostanut tapahtuvaksi jossain melko etäisessä tulevaisuudessa. Tässä on siis rohkeampi visio.

Ehdokas Pirjo Sirviö:
Kansanedustajaehdokkaana kommentoin kysymyksiänne:
1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

KYLLÄ OLEN ALLEKIRJOITTANUT. LOHEN RANNIKKOKALASTUKSEN VARHENTAMISEEN EI OLE RIITTÄVIÄ PERUSTELUJA

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

KYLLÄ KANNATAN. LUONNONKANTOJA TULEE VAHVISTAA KAIKISSA SUOMENLAHTEEN LASKEVISSA JOISSA. LUONNONKANTOJEN VAHVISTAMINEN ON SAMALLA LUONNOLLINEN OSA JOKIEMME SUOJELUA ON MYÖS MATKAILULLINEN TEKIJÄ POHJOISEN JOISSA.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

POIKASTUOTANNON LAAJENTAMISELLE ISO KYLLÄ. KALATEIDEN RAKENTAMISESTA HYVÄT KOKEMUKSET OULUSSA.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

SIIS LISÄÄ? EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA. IHMISEN ENERGIAN TARVE ON HILLITÖN, ELLEI JOTAKIN SÄÄSTÖTOIMIA TEHDÄ. OULUJOKI PITÄISI VAPAUTTAA VANHOISTA VOIMALAITOKSISTA.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

LAKIEHDOTUS TUNTUU HYVÄLTÄ. SILLÄ VARMISTETAAN LOHI- JA TAIMENKANTOJEN TULEVAISUUS. MIKÄLI TULEN VALITUKSI KANSANEDUSTAJAKSI, SEISON NÄIDEN AJATUSTEN TAKANA.

VUOTOKSEN RAKENTAMISEN UUDELLEEN ESILLE NOSTAMINEN ON TORPEDOITAVA ALAS!OLEN OLLUT YHTEYDESSÄ ALUEEN VAIKUTTAJIIN JA TUEN KAIKIN TAVOIN HEIDÄN PONNISTELUJAAN VUOTOS-HANKKEESSA.

Siispä näin. Siinä onkin pureskeltavaa.

▲Alkuun


31.tammikuuta 2007

Uutinen Kirkan kuolemasta kosketti. Nuoruuden idoli hän oli. Eikä missään vaiheessa täysin menettänyt sijaansa suosikkilaulajieni joukossa. Jo aikanaan hänen veljensä Sammy Babitzinin kuolema järkytti. Sitä ennusti laulu: "…kiitää alla autostrada, Aina kiire, kiire jonnekin on, on, on…"

Jokin aika sitten katselin, kun nuoret perhokalastajat keskustelivat, kuuluko Juice Leskisen kuoleman pohdiskelu kalastuspalstalle (perhokalastajat.net). Varmaan asiasta voi puhua, kun aiheena on "Perhokalastus, elämä, maailmankaikkeus ja kaikki". Juicen ja Kirkan lähtö lienee omalle ikäpolvellemme muistuma nuoruuden kipeydestä ja ihanuudesta. Kuten edelliselle sukupolvelle oli varmaan Tapsa Rautavaaran ja Laila Kinnusen poistuminen.

Ei kelvannut Juicen musiikki Oulun tuomiokirkon konserttiin, kertoi uutinen. No, kuitenkin ensi kesän hämyisänä iltana annan perholiinan piirtää jokivettä tai vetelen rauhassa airoilla perhot pörhöttämässä siimojen päässä… ja hyräilen Kirkan: "Leijaan kultaiseen kirjoitan, kauneimman lauseen. Kanteen taivaan leija nousee…"

Jo saapui useamman kansanedustajaehdokkaan vastaukset. En ole seurannut politiikkaa kovin tiiviisti. Joten jos ehdokas ei ole laittanut puoluettaan tai sitä, että on kansanedustaja, en välttämättä tunnista asiaa. Erhe minulle suotakoon. Uskoakseni alla mainitut ovat Oulun vaalipiiristä. Muutaman jo vastanneista ehdokkaista nostan jatkossa blogivieraaksi. Nopeus on valttia!

Selkeä vastaus tuli muutamalta viiteen kysymykseen blogi-isännän makua miellyttäen. Kyllä muihin kysymyksiin paitsi neljänteen, voimalaitosten ja tekoaltaiden rakentamiseen selvä ei. Näitä vastaajia olivat: Tytti Tuppurainen, SDP; Vesa Huusko, vasemmisto; Erkki Pulliainen, vihreät.

Keskustan Kyösti Oikarinen on vähän varovaisemmin samoilla linjoilla. Hänen mielestään uusien voimalaitospatojen rakentaminen on liian suuri rasitus luonnolle eikä ratkaisisi energiaongelmaa kuin osin. Oikarinen haluaa selvittää kalateiden edut, ja rakentaa, jos osoittautuvat perustelluiksi. Samoin vaelluskalalaki on hyvä mutta ensin selvitettävä.

Keskustan Tapani Tölli ei ole halunnut kansanedustajana allekirjoittaa adressia vaikka pitää kyllä asiaa hyvänä. Hän itsekin perhokalastajana kannattaa meripyynnin rajoittamista, samoin kalateiden rakentamista, selvitysten jälkeen ja vaelluskalalakia. Tölli kuitenkin harkitsisi uudelleen Vuotoksen rakentamista.

Perussuomalaisten Aimo Remes on lohen kannalla ja kannattaa kiireisiä ja voimakkaita toimenpiteitä. On kyettävä "turvaamaan lohikala ainakin yhtä tehokkaasti kuten susi." Hän ei ole vielä saanut adressia allekirjoitettavaksi.

Lyly Rajala kokoomuksesta on allekirjoittanut ja on lohen asialla muutoin paitsi tunnustautuu sinänsä reilusti Vuotoksen rakentamisen kannattajaksi ja hän sanoo tehneensä aloitteen asiasta jo vuonna 2003. "Heille jotka vastustavat ajatusta luonnonsuojelullisin argumentein, voin sanoa Metsäntutkimuslaitoksen tohtoriksi aiheesta väitelleen tutkijan sanoin: "Se sama suo joka alkaa Vuotokselta, jatkuu taukoamatta Tyyneen mereen asti."" (Siitä tulisikin tosi iso allas! - isäntä)

Rauno Hekkala on allekirjoittanut jo joulukuussa. Hän suosii poikastuotantoa, kunhan se on oikeassa joessa. Patojen rakentaminen jokiin on vaikea kysymys, hän kannattaa "jopa ydinvoimaa, jos…"

Tässäpä alkupaloja pohdittavaksi.

▲Alkuun


Tiistai 30.tammikuuta

Ehdokkaiden vastauksia on alkanut saapua meille. Otamme ensimmäiseksi vieraaksi Simo Rundgrenin, Lapin vaalipiirin ehdokkaan ja kansanedustajan. Hän on toiminut ansiokkaasti lohiasioissa, joten hänestä on helppo aloittaa. Simo on kertomansa mukaan ajanut lohiasiaa yli kaksikymmentä vuotta.

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä olen

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan tietenkin - olen tehnyt tämän asian eteen työtä 1980- alusta lähtien ja pitänyt asiasta ensimmäisen radioesitelmänkin jo vuonna 1989.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Olen tehnyt aloitteenkin kalateiden rakentamisesta - joet pitää saada poikastuotantoon täysimääräisesti ja sitä kautta joista myös merkittäviä matkailukohteita.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ounasjoki on rauhoitettu omalla lailla - sitä ei rakenneta. Kemijoessa on vielä rakentamispotentiaalia, minkä käyttöönottoa ilmastomuutoskysymykset kyllä kiihdyttävät - Kemijoen osalta on ollut vakavaa keskustelua siitä, että jos turbiinit uusittaisiin ja tehostettaisiin tuotantoa voitaisii samassa yhteydessä rakentaa kalatiet - tämä ei olisi huono idea. Siitä hyötyisi sekä maailma saadessaan lisää saasteetonta energiaa että vaelluskalat kun saataisiin Kemijoki ja Ounasjoki takaisin lohen valtakunnaksi.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadessi.fi.

Kyllä on vakavasti tutkittava vaelluskalalain säätämismahdollisuudet - Ve voisi olla ainoa mahdollisuus turvata valelluskalat merikalastuksen riistolta.

Tässä ovat Simo Rundgrenin alustavat vastaukset. Tulemme palaamaan muutamin lisäkysymyksin hänelle lähipäivinä.

Toisten ehdokkaiden saapuneita vastauksia julkaistaan blogin viereisellä palstalla. Vastanneissa on ilman muuta joitakuita, joita haluan nostaa haastatteluun tähän Lohivaaliblogiin. Palataan.

▲Alkuun


Lauantai 27.tammikuuta

Ensimmäiset kysymykset lähtivät sähköposteina kansanedustajaehdokkaille. Ensi viikolla lähtee lisää. Tarkoitus on toimittaa kysymyksemme mahdollisimman monelle ehdokkaalle ympäri maata. Eli tärkeää postia on odotettavissa.

Ehdokkaat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa koko Lohiadressista, vaikka jo 17 000 ihmistä on allekirjoittanut. Ja olen vakuuttunut, että tuo määrä on vasta jäävuoren huippu. Potentiaalisia allekirjoittajia on vähintään kymmenkertainen määrä. Kyseessä on asia, joka koskettaa hyvin suurta osaa Suomen kansaa. Tämä tulee käymään selvemmäksi vaalien lähestyessä. Kenellä ehdokkaalla on varaan todeta: EI kiinnosta, en vastaa?

Emme ole vielä löytäneet tarpeeksi hyviä keinoja tavoittaa suurta joukkoa, joka ei ole vielä allekirjoittanut Lohiadressia. Ihmiset miettisivät nimensä kirjoittamisen jälkeen vaaleissa ehdokastaan myös sen kannalta, ottaako hän kantaa tärkeään asiaan. Seuraava tilaisuus meillä on miettiä keinoja Pudasjärvellä Pohjoisessa perhokalastuspalaverissa lauantaina 3.2. klo 9.30 Pohjantähdessä. Jatkamme virallisen tapaamisen jälkeen n. klo 16.30 palaveria siitä, miten viemme Lohiadressia eteenpäin ja saamme aikaiseksi Lohivaalit.

Suurenmoista oli eilen olla kokouksessa, jossa Oulujoki-Lososinka -hankkeen ohjausryhmä kokoontui. Skotlantilaiset asiantuntijat esittelivät vaihtoehtojaan Oulujoen eri voimalaitosten kalateiksi. Venäläinen tutkija oli meidän suomalaisten joukossa kommentoimassa. Vilkasta keskustelua käytiin. Myös voimayhtiö Fortumin edustaja oli rakentavasti mukana. Kansainvälinen yhteistyö on voimaa ja luo uskoa asiaan.

Sitä tarvitsemme, kun luomme mahdollisuuksia lohen, taimenen ja muiden vaelluskalojen luonnonkiertoon ja luonnonpoikastuotantoon tälle Suomen ja kenties Euroopan rakennetuimmalle, lohikalojen kannalta tuhotuimmalle virralle. On hienoa olla mukana tässä erityisen haasteellisessa hankkeessa.

Jos me saamme tässä otettua askeleita eteenpäin, on sama taas hivenen helpompaa myös Iijoella ja Kemi/Ounasjoella. Varmaan myös Pielisjoella, Hiitolanjoella Kymijoella ja muilla virroilla.

▲Alkuun


Keskiviikko 24. tammikuuta

Tässä ne ovat. Kysymykset kansanedustajaehdokkaille:

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadessi.fi.

Keskustelupalstalla ja muualla nettisivuille mm. kalastus.com -palstalla käydyn kohtalaisen vilkkaan keskustelun tuloksena joukko pohjoisia lohen ystäviä muotoili lopulliset kysymykset.

Näitä kysymyksiä, jotka Oulujoen reitin kotisivu www.oulujoenreitti.fi asettaa näin julkisuuteen, on tarkoitus levittää mahdollisimman monien kansanedustajaehdokkaiden mutta myös muiden poliittisten vaikuttajien vastattavaksi. Kysymykset on tarkoitettu koko valtakunnan kansanedustajaehdokkaille. Tuleva eduskunta tulee päättämään monista tärkeistä loheen, meritaimeneen ja jokien poikastuotantoon liittyvistä kysymyksistä.

Jokainen kansanedustaja joutuu ottamaan uudelleen esille nostettujen pohjoisten laajojen voimalaitossuunnitelmien kohtalosta. Kantaa tullaan vaatimaan Kemijoen Vuotoksen ja Iijoen Kollajan tekoaltaiden rakentamiseen, epäilemättä myös Ounasjoen kohtaloon. Kuten lohen ja meritaimenen merikalastuksen, rannikkorauhoitusten yms. tulevaisuuteen.

Tulemme julkaisemaan ehdokkaiden näkemyksiä mahdollisimman laajalti. Puolueiden piirijärjestöt ja ehdokkaiden tukiryhmät voivat imuroida kysymykset omille ehdokkaalleen.

Ehdokkaat ovat tervetulleita kommentoimaan pienillä kirjoituksilla myös tänne kotisivullemme. Parhaat, hyvin perustellut tulen nostamaan tähän blogiin. Muut julkaistaan eri paikassa. Aiomme myös haastatella kohtalaisten suurta joukkoa ehdokkaita ja asiantuntijoita vähän laajemmin ennen vaaleja. Näistä voi sitten itse kukin muodostaa oman käsityksensä ehdokkaiden ansioista.

Lohivaaliblogin isännän tunnot.
En osaa pitää suutani supussa vaikka tulkittaisiin johdatteluksi. Mutta ajatukseni ovat vain tässä, ei ehdokkaille toimitettavissa kysymysluettelossa.

Peruskysymyksiä: Kollajan altaalla tuhottaisiin laajat vaelluskalojen poikastuotantoalueet. Kollaja ei jäisi ainoaksi vaan nyt hamutaan selvästi koko vapaana virtaavan Iijoen keski- ja yläjuoksun koskialueita voimalaitoksiksi ja patoaltaiksi. Erityisesti Iijoella kalliilla rahoilla kunnostetut hyvin laajat poikastuotantoalueet jäisivät tuhottuina syvälle seisovien allasvesien pohjalla. Vertaa tähän uusin Viikon vieras -palstan kalatutkija Timo Yrjänän haastattelua.

Vuotoksen altaalla tuhottaisiin ylisen Kemijoen kaunista maisemaa, vapaita koskia ja tulevia vaelluskalojen poikastuotantoalueita. Näitä alueita on vielä jäljellä myös Rovaniemen yläpuolisella Kemijoella, Sierilän koskialueella. Sinne tietenkin suunnitellaan seuraavaa voimalaitosta, jolloin koko mahtava Kemijoen pääuoma olisi tuhottu. Kansanliike on noussut Lapissa vaatimaan Sierilän, Äiti Kemijoen viimeisten koskien säilyttämistä vapaana.

Suurta Natura-allasta (Vuotoksen allas) esittää valitettavasti myös lohen palauttamisasiassa myönteisesti esiintynyt Jaakko Ylitalo tämän päivän Lapin kansassa. Kauniilla puheilla yritetään maalata ihanuutta tekoaltaalle, jossa vedenpinta humpaisi männyn korkeuden verran.

Ylisellä Kemijoella on laajat koski- ja virta-alueet poikastuotantoalueiksi. Rovaniemen yläpuolella on kolme voimalaitosta, jotka tullaan aikanaan ohittamaan kalatein.

Eikä Vuotos ja Sierilä riittäisi Kemijoella. Siellä hamutaan nyt tosissaan Ounasjokea. Vyörytys vain alkaisi ensimmäisestä "viattomasta" altaasta.

Kyllä kysymyksissä olisi voinut mainita Kymijoen lohenpalautushankkeet ja kalatiesuunnitelmat. Tässä nyt keskityttiin olennaisimpaan tässä tilanteessa eli Perämeren suurten jokien valtavien poikastuotantoalueiden nostamiseksi käytännön toimien kohteeksi. Siellä ovat Suomen ylivoimaisesti tärkeimmät poikastuotantoalueet.

Olisi voitu mainita Kymijoen tärkeä lohijoki mutta sen lisäksi olisi ollut mainittava melkoinen joukko muita tärkeitä jokihankkeita: Pielisjoen järvilohen palautus ja siellä tarvittavat järeät toimenpiteet, Hiitolanjoen hankkeet, Kokemäenjoki, Vantaanjoki, Merikarvianjoki tai Lestijoki jne. Puhumattakaan Simojoesta, joka on tärkeä lohijoki mutta jää pieneksi valtavan Tornionjoen/Kalixjoen yhteisen (bifurkaatiojoki yhdistää nuo joet samaksi vesistöksi) vesistön rinnalla. Meri- ja jokisuupyynnin rajoituksin voitaisiin ottaa käyttöön noiden kahden joen luonnonpoikastuotanto. Se voisi parhaimmillaan mullistaa koko Perämeren ja Itämeren lohitilanteen.

Suurten vesivoimalaitosten ja patoaltaiden rakentamisen aika on Suomessa kulkenut ohi. Viimeiset joet on säästettävä vapaina. Silti menneiden vuosikymmenten jälkijättöisiä hankkeita yritetään nyt väkisin ajaa uudelleen. Kovat kamppailut ovat edessä.

Jokainen hehtaari vaelluskalojen poikastuotantoalueita on kallisarvoista. Yhtään hehtaaria ei ole varaa menettää suurten vesivoimalaitos- ja allashankkeiden tuhoamina. Jokainen hehtaari on otettava luonnonpoikastuotantoon.

Se on ratkaiseva lohikysymys ja samalla ratkaiseva jokikysymys juuri tänä päivänä.

▲Alkuun


Sunnuntai 20. tammikuuta

Tämän päivän vieraamme on hiihtokuningas Eero Mäntyranta. Hän voitti kilpailu-urallaan 60-luvulla suuren joukon hiihdon arvokisamitaleita. Huipentuma olivat Innsbuckin olympiakisojen kultamitalit 15 ja 30 km matkoilla. Myöhemmin Mäntyranta on toiminut yrittäjänä mm. porotilallaan Pellon Lankojärvellä. Hän palaa juuri haastatteluun poroja ruokkimasta, vaikka on jo ajat sitten siirtynyt eläkkeelle. "On tärkeää pysyä virkeänä, liikkua ja osallistua elämään vanhempanakin!"

Itse hän ei ole suuremmin lohta tavoitellut mutta sen sijaan harrin, hyvän ruokakalan pyynti tuli tutuksi. Olipa sentään kerran lohi kiinni hetken, mutta ei saatu kaverin kanssa veneeseen asti. 60-luvulla tuollainen tapahtuma oli harvinainen. Lohen nousu jokeen oli tuolloin rannikkopyynnin sulkema.

Eero Mäntyrannan mielestä lohella on ollut Tornionlaakson ihmisille kaksi merkitystä. Aiemmin kyse oli lohesta ruokana, tärkeänä osana elantoa. Sittemmin suuremmaksi merkitykseksi on noussut lohen urheilukalastus, johon hän toivoisi liittyvän enemmän matkailukalastusta.

90-luvun lopulla lohta nousi jokeen, Pelloon asti, paljon enemmän kuin nykyisin. Pyyntirajoitukset olivat merellä ja jokisuilla tiukemmat. Mäntyrannan mukaan paikkakuntalaiset, etenkin eläkeläiset innostuivat lohenpyynnistä niin, että joelle tuli tungosta. Kalastusvuoroaan joutui odottamaan. Kalastusmatkailijat jäivät paikallisten pyytäjien varjoon.

Olisi viisaampaa jättää osa omista kaloista jokeen ja ryhtyä toimimaan kalastusoppaina matkailijoille. Näin paikkakunta hyötyisi lohesta aivan toisella tapaa kuin itse kalastettuna. Matkailijat pääsisivät kalastamaan enemmän, ja eurot jäisivät paikkakunnalle.

Ongelmana Mäntyrannan mielestä lohen liiallinen meri- ja rannikkopyynti, jolle näyttää olevan hankala voida mitään. Lohta ei pääse jokeen saakka. Ratkaisu olisi kuitenkin pyynnin rajoittaminen merellä. "Valtion pitäisi ostaa merikalastajilta kalastusoikeudet pois."

Jos emokaloja saataisiin nousemaan enemmän, olisi myös enemmän poikastuotantoa. Kanadan joissa ja muuallakin on lohta pyydettävänä valtavat määrät. Voisi olla Tornionjoessakin, jos saataisiin rajoitettu meripyyntiä.

Mäntyranta olisi valmis jopa tilapäisiin jokipyynnin rajoituksiin, jotta lohi saisi kutea rauhassa ja tuottaa poikasia niin paljon kuin joessa olisi mahdollista. Sen jälkeen lohta olisi runsaammin. "Eivät taida jokivartiset kuitenkaan innostua tällaisesta ajatuksesta. Lohi pitää yrittää pyytää pois." Mäntyranta myöntää.

"Helppoahan se on puhua, kun en itse kalasta lohta." Mutta ongelma on se, ettei kalaa ole nykyisin joessa pyydystettävissä. Ei tule matkailija kovin monesti, kun pyytää vain tyhjää.

Lohiadressin kaltaiset yritykset ovat merkittäviä. Vaikea on kuitenkin ajaa näitä asioita vain pohjoisen ihmisen voimin, tarvittaisiin etelän suurten ihmisjoukkojen tuki. "Voisiko tukea tulla helpommin, jos myös joella myönnyttäisiin rauhoittamaan? hän pohtii.

Viime aikoina on ollut kohua siitä, että jotkut tahot olisivat rakentamassa Lapin jokia voimatuotantoon. Mäntyranta ei usko, että Lapin poliitikot olisivat lopulta tuollaista ajamassa."

Mäntyranta harrastaa edelleenkin porojen valmentamista kilpa-ajoihin. "Kyllä siinä samat lainalaisuudet on kuin hiihtovalmennuksessa. Poroa ei vain heikkona eläimenä saa valmentaa liikaa. Ei saa juoksuttaa kuin hevosta. Juoksukunto on rakennettava eri konstein kiirehtimättä. Poron luonne pitää oppia tuntemaan."

Aika kuluu välillä myös hänen tyttärensä ylläpitämässä Mäntyranta-museossa Pellon Vihreässä Pysäkissä. Useasti matkailijat haluavat itse mestarin esittelemään.

"Mutta lohiadressin aion allekirjoittaa! Se on tärkeä asia. Vielä ei kukaan ole vain tuonut sitä eteeni allekirjoitettavaksi", hiihtokuningas päättää jämerästi.

▲Alkuun


Perjantai 19. tammikuuta

Ensimmäinen Lohivaaliblogimme vieras on rovaniemeläinen perhokalastaja Antti Sorro, intohimoinen lohen ja taimenen puolustaja. Antti on lohiadressiliikkeen keskeisimpiä aktivisteja.

15 000 nimeä tuli täyteen! -Miltä nyt tuntuu, Antti?

Antti Sorro: Tämähän on pienen konjakin paikkka. Kiva huomata, että menimme 15000 läpi ruotsalaisten vetäminä! Veljeyttä yli Pohjanlahden -joka lämmittää mieltä erityisesti.

Miten eteenpäin?

AS: Nyt on saatu Lohiadressin paperiversiot käyttöön ja keräys alkaa (kalastus)liikkeissä, kaduilla ja työpaikoilla. Odotan, että allekirjoituksia kertyy vielä paljon enemmän.

Lohiadressin keskeinen vaatimus on varhennetun rannikkokalastuksen keskeyttäminen. Mikä on olennaisin vika Pohjanlahden rannikon ns. varhennettussa pyynnissä?

AS: Tässä on hyvä muistaa, että adressimme ei kohdistu ammattikalastajia vastaan vaan siihen, että Maa- ja metsätalousministeriön aloittama Pohjanlahden rannikon varhennettu kalastus kohdistuu vääriin kaloihin. Saaliiksi jää laitoskalan sijasta luonnonlohta, jotka ovat meressä valikoituneet nousemaan jokiin. Nämä ovat yli 90%:sesti matkalla Tornio- ja Kalix-jokiin.

AS: Itämeren lohikanta voi huonosti. Laitoslohien kanta on jo romahtanut. Huonosti voi myös luonnonlohen kanta, joka sekin on romahtamispisteessä. Viime kesänä puuttuivat kossit, ensimmäisen merivuoden lohet. Tämä tieto on saatu RKTL:n johtavalta tutkijalta. -Jos kokonainen ikäluokka puuttuu, tilanne on kriittisempi kuin kuvittelemmekaan. Se tietää huonoa tuleville kesille.

Terveiset maan hallitukselle?

AS: valtioneuvostolla on erityistä syytä keskeyttää ministeri Juha Korkeaojan 19.05.2004 asettaman asetuksen 379/2004 2 a § varhennettu lohenkalastus, joka muutoin ensi kesänä varhentaisi rannikon meripyynnin alkamista vuosiin 1996-97 verratuna 19 (!) vuorokaudella ja saattaisi tässä tilanteessa suureen vaaraan Itämeren luonnonlohen tulevaisuuden. Tämä on ainoa asia, jonka nykyinen hallitus voi asian eteen vielä tehdä – siis korjata oman virheensä, sillä kysymyksessä on valtioneuvoston asetus.

▲Alkuun


18. Tammikuuta 2007

Huonoja uutisia pohjoisten jokien kannalta. Nyt lähdetään vielä kerran liikkeelle Vuotoksen, Ounasjoen ja Iijoen koskien rakentamiseksi. Kosket, vaelluskalojen häätantereet, aiotaan muuttaa patoaltaiksi. Useat johtavat poliitikot näyttävät tosissaan asettaneen tuon rajun ja kovan tavoitteen vaikka asiasta puhutaan pehmeämmin "vesivoimakysymyksen uudelleen tarkasteluna".

Miksi näitä pohjoisen ja Suomen viimeisiä suuria rakentamattomia jokia ja koskia ei pidä rakentaa?

Lohen näkökulmasta asia on selvä:

Poikastuotantoalueita ei saa tuhota. Jokainen hehtaari potentiaalista poikastuotantoaluetta suuremmissa tai pienemmissä joissa on kallisarvoinen. Ja käy koko ajan yhä kallisarvoisemmaksi. Laajoja koskia ja virta-alueita löytyy erityisesti vapaalla Ounasjoella ja Iijoen rakentamattomalla yläjuoksulla.

Merilohi ja meritaimen tarvitsevat kipeästi nuo vielä käyttämättömät poikastuotantoalueet.

Merilohen laitospoikasilla tehdyt velvoiteistutukset ovat tulossa matkansa päähän. Laitospoikasten selviytyminen merellä on romahtanut. Luonnossa syntyneet lohet selviytyvät moninkertaisesti paremmin vaikka vaikeuksia on niilläkin.

Merilohi voi huonosti Itämerellä. Jokien lohikannat heikkenevät. Siksi tarvitaan käyttöön erityisesti Tornionjoen ja Kalixjoen mahtava poikastuotantopotentiaali. Nuo joet voisivat tuottaa 3-5-, kenties 10 -kertaisen määrän merelle vaeltavia luonnonpoikasia, smoltteja. Jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus, sallittaisiin emokalojen palata jokiinsa. Itämeren lohitilanne mullistuisi - parempaan suuntaan!

Nyt nuo emokalat tapetaan merellä. 70% merellä pyydetyistä lohista on nykyisin luonnonlohta. Vielä muutama vuosi sitten laitoslohien osuus oli 80-90%. Laitospoikaset eivät selviydy merellä - jostain syystä. Istutuksiin käytetyt miljoonat heitetään paljolti hukkaan.

Kemi/Ounasjoella, Iijoella ja Oulujoella voidaan kestävä merilohen olemassaolo turvata vain ottamalla käyttöön kaikki soveltuvat poikastuotantoalueet ja lisäämällä luonnonpoikastuotantoa mahdollisimman voimakkaasti. Emokalat on saatava jokisuilta yläjuoksulle aluksi ylisiirroin ja vähitellen rakentamalla kalateitä voimalaitospatoihin.

Suunnitellut vesivoimalaitokset (joilla ei Suomen energiaongelmaa ratkaistaisi) hukuttaisivat alleen parhaat ja laajimmat, vielä käyttämättömät poikastuotantoalueet. Nuo joet odottavat lohiaan, ei voimalaitospatoja. Uhanalaisen merilohen ja vielä paljon uhanalaisemman meritaimenen pelastamiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä.

Tästä syystä merikalastusta on pakko rajoittaa.

Nykyinen hallitus ehtii vielä tehdä välttämättömän päätöksen lopettaa merilohen järjetön ns. valikoiva rannikkopyynti ja kevätkesän rauhoitusaikojen purkaminen. Siksi tarvitaan lisää nimiä lohiadressiin!

▲Alkuun


17. Tammikuuta 2007

Yli 14 300 nimeä tätä kirjoittaessa. Lohivaunu vyöryy.

Ministeri Korkeaoja on saanut puolustajan keskustelupalstallamme. Hyvä näin. Pyrimme moniarvoisuuteen. Nähtäväksi jää tuo mainostettu Korkeaojan äänivyöry vaaleissa.

Kuulin Muhokselta mielenkiintoisen jutun.

Paljon on puhuttu kalatautiriskistä, mikä tulisi kalateiden rakentamisen myötä. Ylävesille nousevat lohet ja muut vaelluskalat kantaisivat mukanaan mereltä tautipöpöjä. Kun padotut ylävedet on eristetty "puhtaiksi" altaiksi, joissa eivät taudit jyllää, tulee niitä varjella kaikin tavoin! Etenkin voimayhtiö Fortumin piirissä on tomerasti vaadittu, ettei Montan kalanviljelylaitoksen kalakantoja saa vaarantaa. Kalatien ja nousevien lohien mukana pöpöt vaeltaisivat mereltä ja saattaisivat päästä laskeutumaan ylävirran puolelta laitoskaloihin.

Kuulin juuri muhoslaiselta tarkkailijalta, että Montan kalanviljelylaitoksen vedenottoputki on aivan voimalaitoksen yläpuolisen veneenlaskupaikan vieressä. En ole tuota sattunut huomaamaan soutumatkoillani, väsyneenä, voimalaitoksen ylitykseen keskittyneenä. Joka kesä sadat veneilijät laskevat veneensä juuri siinä Montanlampeen, mainiolle Oulujoen kalapaikalle. He viruttavat siinä kalavehkeitään, joilla ovat juuri äsken kalastaneet "epäpuhtailla" alavesillä, joihin merikaloilla on pääsy. Veneet tuodaan voimalaitoksen alapuolelta ja melkoinen osa mereltä asti.

Eli kaikki meren pöpöt ja bakteerit pulahtavat veneistä ja vehkeistä suoraan imuaukkoon ja kalojen viljelyaltaisiin!

Siis todellista uutta tautiriskiä ei kalatie nousukaloineen taitaisi tuoda Montan viljelylaitoksen kaloille. Kyseessä on enemmän veruke, jolla kalateiden tulo pyritään torbedoimaan tai ehkä enemmän vain jarruttamaan vääjäämätöntä kehitystä.

Liekö todellisuudessa syynä pelko, että joku Montan kalatiestä nouseva kossi, kiimainen lohinuorukainen pääsisi pujahtamaan imuputken suojaverkon aukosta, ottaa kiksauttaisi altaissa ja veisi laitosnaaraiden tarkoin varjellun neitsyyden?

Kyllähän Fortumille olisi eduksi jättää jarrumiehen roolinsa Oulujoella ja Kemijoella ja ryhtyä aktiiviseksi toimijaksi kalatieasiassa. Sijoittaa niihin myös rahaa. Siinä tulisi todellista ympäristöimagoa, jota muutoin ei voi pelkällä rahalla ostaa.

Rovaniemellä lähdetään kuulemma viikonvaihteessa kadulle keräämään nimiä Lohiadressiin. Lapissa päästiin siis ensimmäisenä liikkeelle. Vai ehditäänkö jossain muualla aikaisemmin?

▲Alkuun


16. Tammikuuta 2007

Tasaiseen tahtiin valuu nimiä Lohiadessiin. Joko lie 14 000 rikki? Pientä hiipumista alun innostuksen jälkeen on tapahtunut mutta käänne ylöspäin on täysin mahdollinen. Lumipalloefekti. Julkisuus ei ole vielä saavuttanut ihmisiä. Kalastuslehtien uusimpia numeroita odotellaan ja katsotaan, miten lehtiväki on osannut adressin arvottaa.

Seuraava vaihe on adressilistojen levitys. Näin voidaan kerätä nimiä kaduilla, liikkeissä, työpaikoilla, tuttavapiireissä jne. Missä vain. Julisteita tarvitaan myös. Tuo lohiadressin etusivu sinällään käy julisteesta vai pitäisikö sitä kehittää?

Tarvitsemme toimintaryhmiä mielellään joka vaalipiiriin tai jopa mahdollisimman monelle paikkakunnalle. Vapaa-ajankalastajien, muiden kalastusseurojen ja luonnonsuojeluyhdistysten jäsenten, luonto- ja matkailualan ja muiden opiskelijoiden, eläkeläisten, tavallisten ihmisten muodostamia ryhmiä ne tulevat olemaan. Niissä voi olla kaksi tai useampi ihminen mukana. Kun meitä on muutama yhdessä, syntyy rohkeutta lähteä vaikka kadulle keräämään nimiä, viedä juliste lähikauppaan, kirjoittaa yleisönosastolle tai nettisivuille.

Toinen vieras Muhokselta on laittanut ansiokkaan "työlistan" niistä ryhmistä ja ihmisistä, joita meidän kannattaa lähestyä.

Kalastus.com -sivuilla käydään vilkasta keskustelua, vilkkainta mitä olen löytänyt. Unto siellä koettaa panna kovasti kampoihin, väittää kiivaasti, ettei lohen rannikkopyynnillä ole mitään merkitystä jokien poikastuotannolle. Sinällään hyvä, että merikalastajien puolen näkemyksiä kuullaan. Sitähän kaipasi myös nimimerkki Hylje meidän keskustelupalstallemme. Tervetuloa!

Erityisesti kaipaisin kuitenkin niitä toisinajattelevia merikalastajia, jotka ymmärtävät alan pitkän tähtäimen edun. Kun tässä kriittisessä tilanteessa tiukoilla meripyynnin rajoituksilla turvataan emokalojen nousu jokiin, mahdollistaa sen myös meren lohikannan tuhdin vahvistumisen. Jossain vaiheessa jokien kantojen kehityttyä riittävän vahvoiksi voidaan kestävän kehityksen rajoissa pyytää myös merellä.

Toisinajattelua edustaa tuo simolainen merikalastaja, joka on keskittynyt paljolti matkailukalastukseen. Esimerkin toivoisi rohkaisevan muitakin. Kiinnostuneet näkevät, miten rysäpyynti tapahtuu, ruokakalat otetaan ja muut lohet lasketaan pois. Jos se vielä todellisuudessa tapahtuu juuri noin, saa toiminta varmasti kaikkien sympatiat.

Poliittista tahtoa löytyy varmasti korvata meren ammattikalastajille kalastusrajoitusten aiheuttamat taloudelliset menetykset. Varmasti löytyisi paljon laajempaa tukea kuin on tuo hyvin pieni mutta aivan liian vaikutusvaltainen, lohiasioita väärään suuntaan ajava poliittisten lobbareiden ryhmä.

Muutamat ovat jo ehtineet jo kommentoida kysymyksiämme kansanedustajaehdokkaille. Siitä vain, rohkeasti lisää omia ehdotuksia, lisäyksiä, tyylin hiomista! Kovin montaa päivää emme voi pitää kysymysluonnoksia näytillä vaan niiden on lähdettävä pyyntiin ehdokkaiden luokse.

Vaikka eihän lopulta adressin tai kysymysten sanamuodon hirveän tarkka täsmällisyys ole tärkeintä vaan syntyvä keskustelu. LOHIVAALIT!

▲Alkuun


15. Tammikuuta 2007

Avaamme tänään Oulujoen reitin kotisivulla Lohivaaliblogin. Vuoden vaihteessa aloitettu Lohiadressi on jo tähän mennessä kerännyt yli 13 000 allekirjoitusta! Syntynyt kansanliike aiheuttaa sen, että tulevista eduskuntavaaleista tulee Lohivaalit!

Kun monet kansanedustajaehdokkaat pitävät vaaliblogejaan, niin miksi emme me aloittaisi myös omaa blogiamme: Lohen ja vaelluskalojen puolesta.

Tarkoitus on seurata tarkkaan, mitä tapahtuu Lohiadressi-liikkeessä ja Lohivaalien kampanjoinnissa. Esittelemme ja kommentoimme muilla nettisivuilla, lehdistössä ja muussa mediassa käytävää keskustelua.

Olen lupautunut toimimaan Lohivaaliblogin isäntänä. Tarkoitus ei ole, että olisin tässä yksin äänessä. Otamme mukaan vieraita kommentoimaan ja esittämään uusia ajatuksia. Tavallaan roolini on siis toimia eräänlaisen blogin isäntänä ja tarjoamme foorumin keskustelulle. Tarkoitus on saada vieraiksi asiantuntijoita, lohen puolustajia ja tavallisia ihmisiä, myös kansanedustajaehdokkaita.

Samoin on Viikon vieras -palstamme edelleen avoinna. Siellä on äskettäin ilmestynyt kolmen kovan asiantuntijan kiinnostavat haastattelut.

Kuka tahansa voi osallistua tämän blogin kommentointiin ja ideointiin keskustelupalstallamme.

Osana lohivaalikampanjaa olemme nyt julkaisseet keskustelupalstallemme kysymyksiä, jotka tullaan suuntaamaan mahdollisimman monille kansanedustajaehdokkaille. Pyydämme kommenttejanne, jotta kysymykset muodostuisivat mahdollisimman ytimekkäiksi ja teräviksi.

Koemme Lohiadressin ja tulevat Lohivaalit niin tärkeäksi "jokikysymykseksi", että lähdemme liikkeelle näin. Nimien keräämiseksi adressiin, lohipolitiikan suunnan muuttamiseksi ja uuden, lohimyönteisemmän eduskunnan valitsemiseksi kannattaa meidän kaikkien tehdä töitä!

Tervetuloa!

Pekka Jurvelin

▲Alkuun


LOHIVAALIT


AIMO REMES

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

En, koska siihen ei ole ollut mahdollisuutta.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä. Tällä turvataan luontainen poikastuotanto.Liika meripyynti syö tulevaisuutta. Meidän on kansakuntana pystyttävä turvaamaan lohikala ainakin yhtä tehokkaasti kuten susi.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä kannatan. Luontaisen nousun turvaaminen kalateitä rakentamalla on välttämätön ja kiireellinen asia.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei missään tapauksessa, voimatalous voidaan turvata muilla vähemmän vahingollisilla keinoilla.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kysymyksessä oleva lainsäädäntö riittävän voimakkaine sanktioineen olisi aikaansaatava nopeasti.

▲Alkuun


ANTTI LIIKANEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

entiset on modernisoitava

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

kyllä

▲Alkuun


ASTRID THORS

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

en ole allekirjoittanut ja suosittelen www.lohilax.fi adressin allekirjoittamista

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Luonnonlohta on suojeltava muiden toimien avulla, ei rajoittamalla rannikon merikalastusta.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

tämä on ok

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

ei

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

ei

▲Alkuun


ELISABETH ELFVING

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Vastaus: KYLLÄ. Olen allekirjoittanut .

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Vastaus: Kyllä. Suhtaudun asiaan myönteisesti.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Vastaus: Tiedän liian vähän näistä kalankasvatusasioista, mutta luotan ammatti-ihmisten näkemyksiin ja tietotaitoon.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Vastaus: Nykyisissä voimalaitoksissa pitää tehdä uudistuksia, mm. ottaa uutta tekniikkaa käyttöön, jotta sähköä saadaan talteen entistä tehokkaammin. Uusia voimalaitoksia ja tekoaltaita ei pidä rakentaa. Ne tuhoavat luontoa ja sekoittavat luonnon tasapainoa.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Vastaus: Maassamme tarvitaan ajantasalla olevaa, selkeää, toimivaa lohipolitiikkaa.

Oma kommentti: Olen nähnyt Tenolla onnellisia kalastajia kahluusaappaineen ja vapoineen. Se on kaunis ja hellyttävä näky. Olen kuullut Ounasjoen koskessa vesien iloista keskustelua. Siinä mieli rauhoittuu ja ajatukset puhdistuvat. Haluan, että näistä asioista saan nauttia jatkossakin. Toivon samoja kokemuksia toisillekin.

▲Alkuun


HEIDI HAUTALA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Kyllä Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

EI

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

▲Alkuun


JANNE SEURUJÄRVI

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Ehdottomasti olen!

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Olen valmis harkitsemaan tätä tietyin edellytyksin, joihin liittyy mm. verkkokalastuksen rajoitukset voimalaitosten alapuolisissa vesistöissä.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Jo rakennettujen vesistöjen osalta tätä voidaan harkita, mutta mm. Ounasjokeen ei missään nimessä.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kannatan. Matkailukalastuksen merkitystä pohjoisen lohijoille ei näytä kokonaan ymmärrettävän Helsingissä. Tilanteen vakiinnuttaminen antaa loistavat mahdollisuudet jokien ja lohen ympärillä olevien elinkeinojen kehittämiselle ja se tuo jokivarsille kovasti kaivattua työtä ja toimeentuloa.

▲Alkuun


JARMO HUHTALA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Olen allekirjoittanut adressin ensimmäisten joukossa.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Tietysti. Viimeisimmät tiedot mm. Itämeren lohisaaliista ovat erittäin huolestuttavia. Meritaimenelle olisi jo laadittava Suomen ja Ruotsin kesken pelastusohjelma.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä ehdottomasti. Olen tehnyt töitä ko. asioiden eteen jo vuosia. Varsinkin Ounasjoen tilanne ja mahdollisuudet ovat minulle erittäin tuttuja.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei tule.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä.

▲Alkuun


JORMA YYPÄNAHO

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Olen allekirjoittanut Lohiadressin.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kannatan luonnonpoikaistuotannen edistämistä ottamalla käyttöön mainitut alueet. Aion ajaa kalateiden rakentamista mainittuihin voimalaitoksiin.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei voimalaitoksia vapaisiin vesistöihin.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kannatan.

▲Alkuun


JOUNI BACKMAN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä

▲Alkuun


KYÖSTI OIKARINEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Ainakin asia tulee selvittää ja hyödyntää kokemuksia esimerkiksi Merikosken voimalaitoksen yhteydessä olevista kalateistä. Jos ja kun kalatiet osoittautuvat toimiviksi, on niiden rakentaminen perustelua. Luonnonlohen palaaminen tuttuihin jokiin, on identiteetti ja elinkeinoasia.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Voimalaitosten toimintaa ja sähköntuotantoa tulee tehostaa, mutta uusien rakentaminen on liian suuri rasitus luonnolle eikä ratkaise energiaongelmaamme kuin osittain.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kannatan asian selvittämistä päämääränä kaikin keinoin edistää luonnonkalan nouseminen kotijokiin ja näin turvata taimen- ja lohikantojen tulevaisuus.

▲Alkuun


MIAPETRA KUMPULA-NATRI

Tervehdys Oulunjoen reitti ry:lle ja eduskuntakollegoille/ehdokkaille! Meillä rannikolla lohenkalastus keskusteluttaa myös. Toivon, ettei räikeää vastakkainasettelua tehdä, koska nyt on onnistuneesti kalakannat kasvaneet ja kalaa on riittänyt niin ammattikalastajien pyytämänä kuluttajien ruokapöytiin, että vapaa-ajan kalastukseen Perämereen laskeviin jokiin.

▲Alkuun


LIISA JAAKONSAARI

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

-Olen allekirjoittanut lohiadressin ensimmäisten joukossa.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että meripyyntiä on rajoitettava.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

- Kannatan kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät kalakantoja luonnonvesissä. Olen itse virkistyskalastaja ja tähtihetkiini kuuluu mm.- iso lohi Tornionjoesta.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

- Ei pidä rakentaa lisää vesivoimaa. Virkistyskalastushyöty tulee olemaan suurempi kuin energian tuotanto.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

- Mielenkiintoinen idea. Vaikuttaa totteuttamiskelpoiselta.

▲Alkuun


MATTI AHDE

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/Ei

Olen allekirjoittanut Lohiadressin

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Ellei muilla keinoilla voida päästä tyydyttävään ratkaisuun, pitää harkita lainsäädännöllisiä keinoja.

▲Alkuun


MERJA KYLLÖNEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Olen allekirjoittanut

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kannatan lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ja aion ajaa kalateiden rakentamista voimalaitoksiin. Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä myös voimayhtiöiden kanssa, koska ilman riittävää virtaamaa portaat eivät toimi.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei pitäisi, vaan vapaat vesistöt tulisi hyödyntää esim kalastusmatkailussa, joka toisi alueille huomattavan paljon enemmän tulojakin kuin esim.ammattikalastus. Kainuullekin tärkeää olisi esimerkiksi Iijoen luonnonpoikastuotannon edistäminen, koska Iijoki haarautuu runsaasti Kainuun suunnalle ja sitä kautta olisi mahdollisuus laajentaa Kainuunkin kalastusmatkailua.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kannatan ehdottomasti. Lain avulla kaloille määritellään rauhoitussuoja, mikä on luonnonkalan säilymisen kannalta erittäin tärkeä asia.

▲Alkuun


PAAVO VÄYRYNEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Kannatan Vuotoksen ja Kollajan altaiden sekä niihin liittyvien voimalaitosten rakentamista.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

En tiedä, mitä se pitäisi sisällään, mutta osana adressia olen asettunut sitä tukemaan. Olen erittäin pettynyt siihen, että lohiadressista puuttui kokonaan tärkein asia eli vaatimus koko Itämeren alueen lohipolitiikan uudistamisesta Pohjois-Atlantilla NASCO:n puitteissa noudatetun kutuvaltioperiaatteen pohjalta. Vain se toisi ratkaisevan parannuksen Perämeren ja pohjoisten jokialueiden asemaan.

▲Alkuun


PAULI HARJU

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

-kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

-rajoitusten lisääminen on tarpeen

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet?

-Kyllä

Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

- kalateiden rakentaminen on tarpeen

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

-Vapaat kosket on syytä säästää, mutta koskiensuojelulaki tulee vesistökohtaisesti päivittää ympäristövaikutusarvioinnin suorittamisen jälkeen.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

-kannatan.

▲Alkuun


ERKKI PULLIAINEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

KYLLÄ

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa.

KANNATAN

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet?

KANNATAN

Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

KYLLÄ

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

EI

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

KYLLÄ

▲Alkuun


LYLY RAJALA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä kauan sitten.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Onhan se ollut aina meitä pohjoisen poikia vastaan että lohet kalastetaan jo tuolla Ahvananmaan korkeudella. Ei hyvää lupaa tulevaisuuden kalastukselle. Siis kannatan.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Oikein rakennetut kalatiet ovat aina kannatettavia värkkejä. Siis kannatan poikastuotantoalueita.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Vuotoksen rakentamisesta tein ensimmäisen aloitteeni vuonna 2003. Heille jotka vastustavat ajatusta luonnonsuojelullisin argumentein, voin sanoa Metsäntutkimuslaitoksen tohtoriksi aiheesta väitelleen tutkijan sanoin: "Se sama suo joka alkaa Vuotokselta, jatkuu taukoamatta Tyyneen mereen asti.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kunhan argumentit ovat oikeat niin kyllä.

▲Alkuun


RAUNO HEKKALA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

Olen kirjoittanut nimeni jo adressiin 12/06

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä poikastuotanto on tärkeä asia ,että se tulee oikeaan jokeen

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Vaikea kysymys vastata suoraa .Olen jopa ydin voimakannalla jos....

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä

▲Alkuun


RISTO KUISMA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä

▲Alkuun


SIMO RUNDGREN

Lapin vaalipiiri, keskustan ehdokas ja kansanedustaja

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä olen

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan tietenkin - olen tehnyt tämän asian eteen työtä 1980- alusta lähtien ja pitänyt asiasta ensimmäisen radioesitelmänkin jo vuonna 1989.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Olen tehnyt aloitteenkin kalateiden rakentamisesta - joet pitää saada poikastuotantoon täysimääräisesti ja sitä kautta joista myös merkittäviä matkailukohteita.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ounasjoki on rauhoitettu omalla lailla - sitä ei rakenneta. Kemijoessa on vielä rakentamispotentiaalia, minkä käyttöönottoa ilmastomuutoskysymykset kyllä kiihdyttävät - Kemijoen osalta on ollut vakavaa keskustelua siitä, että jos turbiinit uusittaisiin ja tehostettaisiin tuotantoa voitaisii samassa yhteydessä rakentaa kalatiet - tämä ei olisi huono idea. Siitä hyötyisi sekä maailma saadessaan lisää saasteetonta energiaa että vaelluskalat kun saataisiin Kemijoki ja Ounasjoki takaisin lohen valtakunnaksi.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä on vakavasti tutkittava vaelluskalalain säätämismahdollisuudet - Ve voisi olla ainoa mahdollisuus turvata valelluskalat merikalastuksen riistolta.

▲Alkuun


SATU HAAPANEN

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Kyllä.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä

▲Alkuun


TAPANI TÖLLI

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

Itse asiaa pidän hyvänä, mutta istuvana kansanedustajana en allekirjoita muitakaan adresseja, koska samalla olen adressin vastaanottajana.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan. Harrastan myös itse jossain määrin perhokalastusta. Mielestäni luonnonkantojen vahvistuminen Torniojokeen ja Kalixjokeen sekä muihin perämeren jokiin on välttämättä turvattava.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kannatan ainakin keskeisiltä osin. En tunne suunitelman yksityiskohtia tarkemmin

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Vuotoksen rakentamista kuitenkin voitaisiin harkita uudelleen

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kannatan

▲Alkuun


TYTTI TUPPURAINEN

Hei! Kiitos paljon kyselystä. Alla on LYHYET vastaukseni kysymyksiin ao. kysymyksen kohdalla. Tulen mielelläni haastatteluunne, jossa voimme perehtyä tähän tarkemmin.

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

KYLLÄ

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

KYLLÄ

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

KYLLÄ

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

EI. KOSKIENSUOJELULAKIA EI PIDÄ AVATA.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

KYLLÄ

▲Alkuun


TUIJA BRAX

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin? Kyllä/ei

KYLLÄ

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

KYLLÄ

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

KYLLÄ

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

EI

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

KYLLÄ

▲Alkuun


VESA HUUSKO

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

Kyllä.

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kannatan.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet? Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Kyllä

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

Ei.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Kyllä.

▲Alkuun


RAIMO VISTBACKA

1. Oletko allekirjoittanut/aiotko allekirjoittaa Lohiadressin?

Kyllä

2. Kannatatko lohen ja meritaimenen meripyynnin rajoittamista nykyisestä, jotta turvataan luonnonkantojen vahvistuminen erityisesti Tornionjoessa ja Kalixjoessa mutta myös mahdollisimman monissa Perämereen ja Suomenlahteen laskevissa joissa?

Kyllä, koska on valtiontaloudellisestikin järkevämpää yrittää pyytää lohia erilaisilla vapaviehkeillä kuin kaiken maailman verkoilla, jolloin lohella ei ole juurikaan mitään selviytymismahdollisuuksia.Jokivarsilla pyydetyn lohen todellinen kilohinta on arvossaan, mutta itse olen tulkinnut, että lohta kannattaa yrittää pyytää, vaikka ei juuri saisikaan. Itse en ole suuria lohia saanut, mutta toivossa on hyvä elää ja yrittää vielä uudelleen, jolloin samalla työllistän jokivarsien yrittäjiä ja asukkaita. Näin tulkitsen EK:n kalakerhon jäsenenä ja jo pitkään jokavuotisena ns. kymmippilohenyrittäjänä. Vielä ei ole onnistunut, mutta toivottavasti tulevana juhannuksena.

3. Kannatatko lohen ja taimenen luonnonpoikastuotannon edistämistä ottamalla käyttöön laajat Kemi/Ounasjoen, Iijoen ja Oulujoen poikastuotantoalueet?

Kyllä

Aiotko näin ajaa kalateiden rakentamista Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen voimalaitoksiin?

Tietenkin.

4. Pitääkö mielestäsi rakentaa lisää voimalaitoksia ja tekoaltaita nykyisin vapaisiin Kemi/Ounasjoen ja Iijoen vesistöjen koskiin ja virta-alueisiin?

En ole insinööri, mutta lohen nousua ei saa estää vain suuryhtiöiden taloudellisten intressien johdosta.

5. Kannatatko Vaelluskalalain säätämistä? Lisätietoa lakiehdotuksesta Lohiadressin lehdistötiedotteessa www.lohiadressi.fi.

Periaatteessa kyllä.

▲Alkuun


LOHIKESKUSTELU

Vieras:
Koko lailla asiaa on blogin isäntä kirjoittanut. Pitkä tekstimassa on kuitenkin tylsä lukea näytöltä. Kuvia vois olla. Ja tuleeko niitä vieraita?

Kalasimo:
Kyllähän noita näkyy sinne tulevan. Hyviä haastatteluja molemmat. Koskahan sinne uskaltautuu ensimmäinen poliitikko?

Eerik:
Asiallista asiaa aivan kautta linjan.Lujaa hyvin perusteltua tekstiä ja varsinkin alussa nuo blogi-isännän pohdiskelut mm. vesirakentamisuhkiin liittyen pistivät mietteliääksi.Samantyyppisiä, enemmän tai vähemmän "mollivoittoisia" ajatuksia vesirakentamiseen liittyvistä uhkakuvista on aina silloin tällöin putkahdellut itsellänikin mieleen.Joidenkin päättäjien peitellyt energiapuheet ja vaivoin piilotettu himo vielä vapaisiin virtavesiin kylmää selkäpiitä. Varuillaan on syytä olla,sillä jäljet pelottavat.

Vierashaastattelut ovat nyt lähteneet tyylikkäästi käyntiin ja jo näissä kahdessa,aika erilaisessa haastateltavassa,on näkökulma vaelluskala-asioihin laajentunut mukavasti. Tästä on hyvä jatkaa.

Eerik:
Hyviä kysymyksiä blogissa kunhan saataisiin sinne vielä venkoilemattomia vastauksiakin. Omat ajatukseni, vielä vapaina virtaavien jokien ja koskiosuuksien säilyttämiseksi vaelluskalojen luontaisina elinympäristöinä ja lisääntymispaikkoina,kulkevat hyvin pitkälle samoja uomia,kuin mitä blogi-isäntä Pekka Jurvelin mm. tässä viimeisessäkin kirjoituksessaan esitti. Jotain muutakin perintöä meidän on jätettävä tuleville sukupolville kuin betonisia patorakennelmia ja vesimassojen alle hukutettuja virtoja. Painostus vielä viimeistenkin koskien saamiseksi energiatuotantoon on kova ja kovenee edelleenkin.Vuotos on jälleen nostettu tapetille ja erityisen pettynyt täytyy olla siihen,että lohenpuolustajanakin kunnostautunut Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo on ruvennut vesivoimarakentamisen "mannekiiniksi" ja elvyttelemään mm. matkailu/virkistyskäytöllä perustellen Vuotoksen allashanketta.Vuotoksen altaalle on jo keksitty useampiakin "myyvempiä" nimiä kuten "Natura-allas", "Natura-järvi" ja viimeisenä "Eko-allas". Näköjään vapaana virtaava Vuotos ei kelpaa sellaisenaan matkailu ja virkistyskäyttöön. Nämä tämmöiset "Natura-altaat" eivät tule pysähtymään Vuotoksen rakentamiseen,vaan seuraavana ovat liipasimella muut padottaviksi sopivat kohteet. Koskiensuojelulain antamaan suojaan on turha tuudittautua,koska sitä voidaan muuttaa.

Kalasimo:
Kyllä tuo Natura- ja Ekojärvi nimien esille ottaminen oli Ylitalolta aika härski homma, ainakin minun mielestä. Eilenhän noita ideoita sitten topppuuteltiin, vaikkakin rivien välistä pystyi lukemaan kannatuksen.

Minkähän nimen ne keksivät Kollajalle. Lapin liitto varmaan auttaa nimen keksimisessä...

Kirjatoukka:
Koepalloja tarjoillaan kalastajien ja muidenkin napata. Jostain pyritään saamaan pää auki, Kollaja tai Vuotos. Jos lohen luonnonkierron ja luonnonpoikaskierron puolustajat jakautuvat, ei hyvin käy.

Jos Vuotoksella ostetaan Kemijoen kalatiet ja luvataan Ounasjoki lohijoeksi, jää peliin mukaan lähtijälle käteen Musta Pekka. Lopputuloksena on Vuotos, Sierilän voimalaitos ja Ounasjoen voimalaitosten huippuhienot kalatiet. Lohen nousta mainioille poikastuotantoalueille Sinettäjokeen, Marrasjokeen, Molkojokeen, Loukiseen ja Kapsaan...

Kalasimo:
Erkki Pulliaisen viimeisimmän urotyön voi käydä lukemassa oheisesta linkistä. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_160_2006_212_p.shtml Harmi kun jäi katsomatta kyselytunti, mutta onneksi sanomiset löytyvät ylöskirjoitettuina.

Eerik:
Heh heh. Siellä on ollut "hiillostettua" kalaministeriä. Erittäin hyviä kysymyksiä Erkki Pulliaiselta(vihr.) ja Simo Rundgrenilta(Kesk.)

Kokeilenpa onnistuuko tuo linkitys tuohon Kalasimon osoitteeseen eli tästä http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_160_2006_212_p.shtml

Toinen vieras Muhokselta, VR:
Menee nyt kyllä jo kehumisen puolelle, mutta minkäs teet.

Käväisin Pulliaisen kotisivulla katselemassa mitä kansanedustaja yleensäkin on tehnyt leipänsä eteen; onko edustanut kansaa.

Mahdonta mennä muuta väittämään kuin; kyllä on hommiansa hoitanut oikein urakalla. Kala-asioissa näkyy esittäneen kirjallisia kysymyksiä, tehneen kirjoituksia aiheesta, näkyypä olevan lakialoitekin meneillään.

Oisipa vaan muutama samantyylinen siellä hommissa, mielellään yli puoluerajojen, niin asiat olisivat jo toisin. Nyt jokainen kyselemään "omilta ehdokkailta" mitä on vaelluskala-asian hyväksi tehnyt (olipa sitten istuva edustaja tai ehdokas) ja mitä ei aio, vaan TULEE TEKEMÄÄN ASIAN HYVÄKSI JOS SAA MANDAATIN EDUSTAA KANSAA!

Sittenpä kun se oman ehdokkaan kanta toivottavasti selkeästi ja kiemurtelematta on tullut selväksi, niin päätös puoleen taikka vastaan minkä numeron sinne lappuun äänestyksessä piirtelee.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on sellainen, että jos edustaja (olkoonkin vaikka kuinka rakastettava, ihana, koko oman suvun viimeiset 200 vuotta kannattamasta ryhmittymästä kotoisin tai muuta vastaavaa) on turhan epävarman oloinen ja tuuliviirin tapainen tai kovin herkkä alistumaan "isompien aisankannattajaksi", niin kannattaa harkita onko sellainen arvostuksen arvoinen. Näissä hommissahan arvostus annetaan sillä numerolapulla tai sitten annetaan se toiselle ja arvostettavammalle.

Mies latvoilta:
Kyllä on vaikeaa kun yhteys toimii vain silloin tällöin. Monta päivää on ollut tosi vaikeaa saada vimax laajakaista yhteys toimimaan. Mutta nyt .... Kirjoitin viimeksi tuonne yleisen keskustelun osioon kaikessa kiireessä kun yhteys oli pätkissä. Otin todellakin yhteyttä niille Oulun läänin keskustan ehdokkaille joita ei ole lohivaaliblogissa näkynyt ja vain yksi (1) on vaivautunut kommentoimaan mitenkään. Hän on Mirja Vehkaperä ja hänkään ei aio osallistua mihinkään adressiin. Lainaus vastauksesta:

"En ole allekirjoittanut vapaa-ajan tai ammattikalastajien lohiadresseja.

Itse haluan säilyttää ammattikalastuksen elinkeinon mahdollisuuden Perämerellä. Tämä ei poissulje vapaa-ajan ja matkailuun suuntautuvien kehityskohteiden toteuttamista.

Olen kutsunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittoon, yhdessä maakuntajohtajan kanssa , Pohjois-Suomen kalastajatahoja samaan neuvottelupöytään. Tilaisuus pidetään maanantaina 19.3. ja tarkoitus on löytää yhteisiä säveliä lohipolitiikkaan.

Mielestäni on tärkeää, että me täällä pohjoisessa pystymme yhteisen näkemyksen saamaan aikaan ja vaatimaan yhdessä valtiovallalta toimenpiteitä vaatimuksiemme eteen. Riitaisten ja repivien kannanottojen vieminen Helsinkiin ei edistä alueemme kehitystä."

Kuten huomaatte jonkinlaisia tilaisuuksia ollaan järjestämässä vaalien jälkeen. En tiedä tarkalleen mille tahoille kutsu on vai onko täysin vapaa kutsu. 19.3 on vaalien jälkeinen maanantai. Tuota en oikein ymmärtänyt että lohiadressin vieminen Helsinkiin on riitainen ja repivä? Sitä olen myös miettinyt, että mikä lohiadressissa näyttää siltä, kuin se olisi ammattikalastajia vastaan? Kiitoksen paikka kuitenkin rohkealle Vehkaperälle kuuluu ainoana vastaajana. :thmbup Yritän olla linjoilla sen mukaan mitä yhteys antaa myöten. yrjöpoeka

Kalasimo:
Samaan asiaan olen monella taholla törmännyt. Kriittisempi voisi sanoa, että kielimuuri. No ehkä siinä ollaan niin junttaantuneina vanhoihin asemiin ettei uskota jonkun muunkin kuin RKP:n tai KRO:n ajavan ammattikalastajan asiaa.

Aika kuluu kuitenkin koko ajan ammattikalastajia vastaan kuten koko lohikantaakin.

Hieman ihmetyttää Vehkaperän tilaisuus vasta vaalien jälkeen. Tulee mieleen, jotta eikö uskalla puhua asiasta ennen vaaleja. No itse en ihmettele tätä ollenkaan, sillä puuttuihan lohiadressista yksi maakunta tai sen johtaja kokonaan. Syyn arvannette sanomattakin.

Mieslatvoilta:
Ei niistä kukaan halua vastata mihinkään konkreettiseen kysymykseen ennen vaaleja. Valitettavaa, kuten kaikki agronomitkin jotka ovat viisaita. ;) Vilkaisepas simo noita koillismaan foorumin sivustoja tuon Iijoestako lohijoki osalta? :tear Taidan tulla vanhaksi, parantaisiko lohien elämää se, että sanoisin yhden joen, mihin kalojen invaasio pitäisi kohdentaa? Onko rahojen haaskausta puhua yhtä aikaa rakennetuista ja vapaista joista, joihin luonnonkutuinen kala voisi nousta? Minulle kaikki joet mihin lohet yrittävät tulla, ovat yhtä tärkeitä. Olkoon ne sitten missä tahansa Suomen merien alueella. Olivatpa ne rakennettuja tai ei. Tiedän kyllä että haaveilut voivat osoittautua turhiksi vaalien jälkeen. "Vesivoimaa tarvitaan ja ammattikalastajien oikeudet on turvattava. Kalastus etenee varhennetusti ja se kohdistuu vain istutetuihin kantoihin. Lohen poikasten kannat kasvavat aivan kuten agronomien äänisaaliitkin. :> Suomella menee hyvin, uraania kaivetaan joko luvalla tai ilman"..... no, untako minä näen...? Kello on jo vaikka kuinka paljon. Valtio satsaa joka tapauksessa rahaa siihen, ettei kukaan jäisi äänestämättä. Alkaa olla helppoja valintoja. Ääntämme tarvitaan vielä adressin jälkeenkin, eikun valintoja tekemään. Lohiasioista vastaava ministeri ei vaihdu muutoin kuin vaihtamalla myöskin pääministeri.... yrjöpoeka

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys Yrjöpoeka!

Oikaise ihmeessä jos olen mielestäsi hakoteillä ja väärinkäsittänyt jotain. Ja heti alkajaisiksi mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi:
Seuraavalla kirjoituksellani en tarkoita ketään, en sinua enkä ketään muutakaan missään nimessä enkä miltään osin henkilökohtaisesti, vaan ihan perusperiaatteena.

Tilanne on sellainen, että nyt on viimeinen mahdollisuus suojata "rakennetut" vesistöt lisärakentamiselta ja näin turvata vaelluskaloille suuret lisäalueet jatkaa sukuaan. Tapahtuupa se kalateiden rakentaminen sitten kohtuullisen pian tai vähän tuonnempana.

Mikäli vesistöt lähinnä Iijoki ja Kemi/Ounasjoki päästään rakentamaan loppuun, niin se on sitten niiden tulevaisuuden osalta todellakin LOPPU! Oulujoen kalatiehankkeet etenevät varmasti edelleen omalla painollaan ja vauhdillaan kun ne on noin hyvälle tolalle jo saatettu.

Tosiasia Oulujoen osalta kuitenkin on sellainen, että pääosin joki on tuhottu sillä tavalla, ettei lisääntymisalueita ole paljoakaan jäljellä. Siitäkin huolimatta, että ihan viime aikoina on saatu lisää ilahduttavia uutisia siitä, että enemmän niitä on kuin alunperin oletettiin.

Tiedän toki "haaveet" siitä, että lohi ja meritaimen nousisi läpi Oulujärven ylimmille vesialueille. Kun ne aikanaan sinne mahdollisesti pääsevät, niin montako niitä vuosittain sinne lopulta terveenä tulee?

Oulujärvi on tärkeä sisävesikalastuksen kannalta; kielletäänkö kalastus tulevaisuudessa Oulujärvellä avovesikaudella, koska merelliset vaelluskalat joutuvat nousemaan järven läpi ja väistämättä tulevat törmäämään järvellä oleviin pyydyksiin?

Vai nousevatko ne järvessä niin kapeaa reittiä pitkin, että "rännin" osalta kalastuskielto verkoilla, pauneteilla, rysillä jne. riittää turvaamaan vaelluksen? Kuinka "lystiä" ja antoisaa on pyytää lohta Oulujoella?

Nimimerkillä kokemusta on; Oulujoki koko pääväylältään on kalastuksellisesti (tarkoitan vaelluskalan urheilukalastusta) todella p...mainen paikka, äärettömän, kohtuuttoman vaikea kalastettava.

Pyyntipaikat esim. välillä Merikoski-Montta ovat muutama sata metriä Laukalla ja Montan voimalaitoksen alla pari sataa metriä. Vettä esim. Montan alla on 5-10 metriä koko ruhtinaallisella n. 200m pätkällä, eikä siis yhtään ainutta todellista kunnollista asentopaikkaa kaloille, pohja on lähes sileä.

Kun voimalaitoksen alla (toki luvallisella osalla) soutaa, niin koko ajan laitos jyrrää, välillä purskuttaa ja kurlii, välillä muutamassa minuutissa virtaus loppuu lähes kokonaan ja hetken päästä samassa paikassa on p...linen horna valloillaan.

Toisena päivänä, tai muutamassa minuutissa samassa paikassa taas virtaus on ihan päinvastaiseen suuntaan kun vettä tulee toisen turpiinin läpi (järkyttävän uskomattomia akanvirtoja). No siitkin huolimatta meistä muutamat soutavat siellä päivästä toiseen.

Esim. viime syksynä taidettiin saada kokonaista 1-3 lohta, taimen istareita jonkin verran ja jokunen meritaimen. Edellinen kausi ei ollut juuri kummoisempi. Kaikesta huolimatta tulevalla kaudella soudetaan vieläkin enemmän!

Sama tai samankaltainen tilanne tulee olemaan pääosin myös mentäessä ylöspäin jokea; allas altaan perään, vettä altaissa 5-20m ja pikkupätkä hullua virtausta voimalaitoksen alapuolella.

Mikä Oulujoen merkitys voisi ehkä tulevaisuudessa olla vaelluskaloille?

Joka tapauksessa Oulujoen vesistö mitä todennäköisimmin tulee tuottamaan parhaimmillankin 1/10 - 1/3 osan siitä, mitä pelkästään Iijoen vesistö pystyy tuottamaan.
Siis 1/20 - 1/6 osan siitä mitä Iijoki ja Kemi-/Ounasjoki pystyvät yhdessä tuottamaan.

Maksimissaan varmaankin Iijoki, Kemi/Ounasjoki ja Oulujoki (ehkä mukaan on laskettava vielä Kiiminki-, Kala,- Pyhä-, jne. joet) tulevat tuottamaan yhdessä n. puolet tai jonkin verran yli siitä, mitä Tornionjoen tuotto tulee olemaan kun se saadaan kunnolla käyntiin.

Mitä taas tulee esim. Kiiminkijokeen, toki kohtuullisen kokoinen ja joka on kokonaan vapaa rakentamiselta, niin kannattaa muistaa lähtökohtana se, ettei se ole koskaan ennenvanhaankaan ollut mikään kummoinen lohijoki.

Perämeren parhaat lohijoet ovat olleet: Tornionjoki, Kemijoki, Ijoki ja Oulujoki. Kaikkiin näihin jokiin on vielä mahdollista saada vaelluskala takaisin ja sen on oltava lähtökohta ja päämäärä.

Uskon että p....sia poliitikkoja, vesivoimaherroja ym. miellyttäisi ehkä kovastikin se, että alettaisiin kaupankäynti (josta olen varoittanut jo viime keväällä ennen kuin voimien yhdistämistä hankkeiden taakse edes oli suuniteltukaan juuri muuten kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa joita kävin Pöyhtärin Simon kanssa). Siis kaupankäynti siitä, että antakaa tuo niin saatte tuon jne. takuulla kiinostaisi kyllä pelureita.

Jos edellä mainitulla tavalla ryhdytään toimimaan ja nataudutaan peliin, niin syljetään päin naamaa monia ihmisiä, jotka ovat hankkeen takana vähintäänkin koko sydämestään.

Tällöin tehdään paras mahdollinen palvelus "vastavoimille", koska ajetaan itse siihen ainoaan miinaan, joka voi tuhota edes sen vielä toistaiseksi aika ohuen yhteenhiileen puhaltamisen ja voimien yhdistämisen, joka on nyt saatu aikaan:

Hankkeen todellinen ja varteenotettavin uhka on se, että sen voi tuhota ainoastaan sisältäpäin.

Ainoa oikea tapa toimia on vanha kunnon talvisodan henki, korkein ja kunnioitettavin Suomalainen periaate:
Kaveria ei jätetä!

Kavereita tässä yhteisessä asiassamme ovat: Jokemme, vesistömme ja niiden vaikutuspiirissä olevat ja elävät!
Ja tärkeimpinä kavereina; uhanalaiset vaelluskalamme!

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Kalasimo:
Olipas Koillismaan foorumilla keskustelu herännyt. Valitettavasti aina on näitä "toisinajattelijoita", mutta tuloksia emme saa aikaan kuin yhteen hiileen puhaltamalla. Tämä hiili ei ole yksittäinen joki vaan kalalaji, Salmo Salar.

Pitäisköhän alkaa agronomikirjekurssille ja tulla sitä kautta viisaammaksi vai vaatiiko se viisauden huipentuma ministerin pallin?

Toinen vieras Muhokselta:
Voisiko tehdä asialle mitään?

Lohiadressi luovutettiin Helsingissä.

TV katsojat ja lehtiä lukeneet ihmiset valitettavasti totesivat, että Lohiadressi on näköjään kerätty ja se luovutetaan näköjään nyt. Harmi kun olisi halunnut ottaa kantaa ja ilmaista mielipitensä asian puolesta allekirjoituksella.

Tämähän ei ole totta!

99% suomalaisista elä nyt sellaisessa käsityksessä, että homma on ohi.

Tämän ovat "vastapuolet" näköjään myös todenneet ja kiihtyvällä vauhdilla iskevät takaisin passiivisuudellaan kannanottojen muodossa, omilla pikkuhiljaa viriävillä valjastus ym. vaatimuksillaan. Odottavat kaikessa rauhassa että läikkyvä vesi lasissa tyyntyy.

Aikaa lohiadressin mediamyllystä on mennyt viikkoja.

Aikaa tiedottaa oikeasta tilanteesta olisi vielä tovi; lohiadressin voi allekirjoittaa ja se luovutetaan uudelle hallitukselle pvm. ja mahdollisesti vielä senkin jälkeen adressi pidetään auki...

Kova allekirjoitustahti katkesi kuin kananlento kun sen sitävastoin olisi pitänyt nousta ennennäkemättömään lentoon.

Vielä voisi yrittää korjata sen mikä vielä korjattavissa olisi, vaikkakin paras noste ja julkisuus menetettiin jo tältä osin.

Uskon että 20 000 ehkä riittää jossain määrin Tornionjoen tilanteen parantamiseen ainakin pitemmällä aikavälillä.

Epäilen että 20 000 ei riitä olennaisesti pelastamaan Kemi-/Ounasjoekea ja Iijokea ja muita pienempiä vaelluskalojen pelastamisen osahankkeita.

Vai katsotaanko Tornionjoki pääasiaksi ja yleensäkin tärkeäksi ja muiden osalta ei niin väliä?

Kalasimo:
Me kaikki tätä lukevat tiedämme sen jatkuvan. Tosin tahti hiipui jo ennen luovutusta, vaikka uutisointia yritettiin.

Tämä on vapaa maa ja täälläkin on monia hyvin kirjoittavia ihmisiä. Ei muuta kuin kirjoittamaan lehtiin. Osoitteet löytyvät netistä ja myös minulta niitä voi pyytää.

Tuon viimeisen lauseen kyllä ymmärsin tarkoitetun minulle henkilökohtaisesti. Kyllä nämä kaikki joet haluan pelastettavan, mutta pitääkö se p...ele minun olla ainoa joka asioista kirjoittaa julkisuudessa. Voimani ovat rajalliset ja olen nauttinut näistä päivistä kun sydän lyö normaalitahtiin...

Kynät käteen ja hommiin!!!

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys Simo!

En todellakaan tarkoita sinua tuolla mainitsemallasi viimeisellä lauseellani.

Kaikissa keskusteluissa olet ollut samoilla linjoilla kuin itsekin; On kysymys kokonaisuudesta, vaelluskaloista ja niiden tulevaisuudesta ja tähän kokonaisuuteen liittyvät yhtä lailla kaikki vesistöt, joissa voidaan saada aikaan kantojen lisääntymistä.

Pahoittelen väärinkäsitystä asiassa. Tornionjoki taitaa valitettavasti henkilöityä turhan paljon sinuun, koska todella aktiivisia toimijoita tapaa olla kaikissa asioissa turhan vähän ja yksille "siunautuu" liikaa tehtävää.

Käsittääkseni lohiadressiin liittyvä "virallinen" tiedottaminen ei ole vastuullasi ja tuntuu sille, että sillä rintamalla ei ole viimeaikoina tapahtunut paljoakaan, ei ainakaan ulospäin näkyvää. Vai lieneekö niin, että media on pistänyt lohiadressiin liittyvälle uutisoinnille sulun päälle?

Lienee niin, että lohiadressin tiedottaminen on tehty siten, että joku sen hoitaa, koska kenelle tahansa vapaa oikeus toimia "edustajana mediaan" saa aikaan lukuisan määrän erilaisia henkilökohtaisia tulkintoja; linja karkaa kokonaan käsistä.

Kaikki muu vaelluskala-asioista kirjoittaminen mediaan on ilman muuta jokaisen omissa käsissä ja siinä olisi itse kullakin varmasti työsarkaa kynnettäväksi.

Kait tässä itselläkin on jonkinlainen krapula menossa vaelluskala-asioissa. Luulen tehneeni viimeisen 1/2 vuoden aikana jotain asian eteen, henkilökohtaiset resurssit ovat rajalliset ja odottaisin laajempaa vastuunkantoa, uusia aktiivisia ihmisiä mukaan talkoisiin.

Toivoisin vaelluskalojen tulevaisuuden hyväksi mieluummin yhden prosentin sadan henkilön panoksesta kuin sata prosenttia yhden panoksesta; tulos olisi väistämättä huikeasti parempi ja ihmisten henkilökohtaisille resursseille armollinen. Valitettavasti tämä kuitenkin kuulunee siihen toteutumattomien haaveiden tynnyriin.

Vilpitön kiitos sinulle Simo kaikesta siitä, mitä olet jo tähän mennessä tehnyt vaelluskalojen tulevaisuuden hyväksi.

Yhteistyöterveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Eerik:
Niin, kyllähän Simo jos kuka on puurtanut tämän lohiasian eteen enemmän, kuin yhdelle miehelle olisi kohtuullista. Joukkomme ovat vielä hajanaiset ja siitä syystä vastuunkantajia vähän ja toiminta muutenkin aika heikosti koordinoitua. Olemme silti edistyneet mielestäni erinomaisen hyvin jo näinkin lyhyessä ajassa eli "jokisoturit" eri puolilla Suomea rupeavat vähitellen löytämään toisensa. Kun vielä saamme perustettua yhteisen organisaation ajamaan luontaisten vaelluskalojen asiaa ja uhan-alaisten virtavesien suojelua, niin asia alkaakin olemaan ns. ananas. Saadaan vastuutakin useammille harteille ja ääni kuuluviin aivan eri tasolla kuin vielä tänään. Lohiadressi hiipuu, mutta jo tähänkin asti saavutettu näkyvyys ja kuuluvuus mediassa on ollut todellinen läpilyönti tärkeässä asiassamme. Paras anti tässä meidän tempauksessamme on silti mielestäni se, että toimijat eri puolella Suomea ovat löytämässä toisensa ja yhteisen sävelen,jonka tahtiin jatkaa toimintaansa jokiluontomme ja luontaisten vaelluskalojen hyväksi.

Mieslatvoilta:
Hankkeen todellinen ja varteenotettavin uhka on se, että sen voi tuhota ainoastaan sisältäpäin.

"Ainoa oikea tapa toimia on vanha kunnon talvisodan henki, korkein ja kunnioitettavin Suomalainen periaate: Kaveria ei jätetä! Kavereita tässä yhteisessä asiassamme ovat: Jokemme, vesistömme ja niiden vaikutuspiirissä olevat ja elävät! Ja tärkeimpinä kavereina; uhanalaiset vaelluskalamme! Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR"

Olet veli veikkoseni oikeassa, pitkä viestisi on asiaa. ja tuo loppu tiivistää sen oleellisen. Sen mikä on tärkeätä koko asiassa. Sen pyyteettömän työn tuloksena mitä sinä ja monet muut ovat tehneet, voi olla joskus mahdollisuus meidän jälkeläisillä kokea jotakin samaa mitä moni meistä on saanut joskus kokea. Elävän joen ja sen oikeat vaelluskalat. Sen unelman mukana olen alkanut ajelehtia täällä keskustelupalstoilla ja ottamaan omalta osalta kantaa siihen mitä toivoisin tulevaisuudelta. yrjöpoeka

Eerik:
Harvinaisen viisaita sanoja sekä Toiselta vieraalta, että yrjöpoekalta. Juuri nuo samat unelmat auttavat minuakin jaksamaan kamppailussamme yhteisen asiamme puolesta

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Tuli juuri äsken töllöstä kakkoselta Kamera kiertää ohjelman uusinta.

Saapunki uhkailee nyt tosissaan Iijokea, Kemi/Ounasjokea. Kuulemma pikku purotkin ovat vesirakentamisen suunnitelmien alla. Viikolla kerrottiin julkaistavan Pohjois-Suomen energiastrategia, joka tulee luomaan myös tuhansia uusia työpaikkoja.

Vesivoiman lisärakentamiseta tulee Saapungin mukaan myös hallituskysymys.

Kun siltä kysyttiin miten sitten on noiden Kuusamon koskien osalta, niin se totesi, että Kuusamon vedet ovat niin monen lukon takana; Luonnonpuisto, niitä ei varmaankaan tulla valjastamaan.

Siis:

Se on semmoista mieltä, että Kollajat, Vuotokset, Iijoen keskijuoksut, Kemi/Ounasjoki ym. siitä vaan altaiksi ja Kuusamo suojaan. Kuusamohan on myös väkisin tukkimassa p...ka vetensä Iijokeen, vaikka on vedenjakajan tuolla puolella. :@

Kuusamohan ei halua omia p...kojaan laskettavaksi toiseen suuntaan; siellähän on vastassa mm. Paanajärvi joka on maailmantason suojelukohde. Mutkamäkituristien ja Kuusamolaisten p...kat joutavat Taivalkoskelaisten, Pudasjärvisten, Iiläisten jne. iloksi, samaan rapasoppaan tulevan Koollajan kuravesien kanssa.

Kuulemma vesivoimahommat (Pohjois-Suomen julkaistava energiastrategia) ovat sellaiset, että KTM on myös samoilla linjoilla.

Nyt pitää pistää kädet tiukasti ristiin, ettei kauppa,- ja teollisuusministeriksi tulisi missään nimessä kepulia tai kokoomuslaista. Jollakin tavalla mielellään myös maa,- ja metsätalousministeriksi pitäisi saada myös joku muu kuin kepu tai kokoomuslainen, tämän toteutuminen nyt ainakin taitaisi toki olla aivan mahdoton ihme.

Jos huonosti käy ja vesistöt menetetään, niin historiaan vaelluskalojen tuhoajina jää kaksi sarvipäätä yli muiden:

Juha Korkeaoja ja Mauri Pekkarinen.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

SamiHenrik:
Kyllähän se on lähes masentavaa kuulla keskustapuolueen ehdokkaiden kannanottoja vesivoimakysymykseen. Erityisesti kun on arvattavissa ko. puolueen hyvä menestys tulevissa vaaleissa Vanhasen toimiessa veturina.

Vesivoimakysymyksessä ei tule antaa yhtään periksi. Jos voimayhtiöt näkevät, että jossakin kohdassa jokien puolustajien linja pettää, niin silloin pannaan kyllä sillä puolella kaikki voimat peliin viimeistenkin tavoitteiden saavuttamiseksi. Loppupeleissä voi olla Tornionjokikin uhattuna. Vai miksi luulette, että Oulujoen kalateihin riittää päättäjiltä kiinnostusta? Tietysti siksi, että jos saadaan kalatiet toimimaan, on Tornionjoen valjastamista helpompi puolustella eli silloin ei lohia tapeta sukupuuttoon. Ei ainakaan heti...

Mitä tulee tuohon lehtikirjoitteluun, niin ei se ole aina kiinni siitä, että lehtiin ei kukaan kirjoita. Lehdet eivät välttämättä aina julkaise saamiaan kirjoituksia. Esimerkiksi liian pitkiä juttuja on lehtiin turha tarjota. Siltikin ihmetyttää esimerkiksi Kalevan mielipidepalstan hiljaisuus lohi- ja vesivoima-asioissa. Ettei vain olisi jonkinlainen kannanotto. Huomisen Kalevassa tulee mutten juttua voimayhtiön virinneestä kiinnostuksesta Iijoen rakentamista kohtaan.

KalaSimolle vielä kiitoksia työstä lohiasioiden hyväksi. Välillä kyllä ihmetyttää ja joskus jopa huolettaa se, miten paljon jaksat asian eteen töitä tehdä.

Mieslatvoilta:
Iijoestako lohijoki?

Kysymystä on joutunut pohtimaan kun on seuraillut aivan viime päivien keskustelua tiedotus välineissä. Pohjois- pohjanmaan liitto avasi voimayhtiön tuella keskustelun. Keulakuvana keskustelulle oli entinen Keskustan kansanedustaja, Kuusamon Pauli Saapunki. Vahva on usko vesivoima puolueiden voittoon vaaleissa, kun keskustelu avattiin juuri vaalien loppumetreillä. Keskustelulle antoi lisä vauhtia illalla uutisissa esiintynyt Pohjolan Voiman toimitusjohtaja joka kertoi hankkeen olevan valmista pässinlihaa. Uskoi vakaasti hankkeen onnistumiseen, kertoen sen tuomista tuhansista työpaikoista ja energia omavaraisuudesta. Uskoi myös siihen, että alueen väestö hyväksyy tämän realistisen projektin. Usko oli vahva siihen, etteivät hankkeen vastustajat nyt pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Pohjois- Pohjanmaan liiton virkamies säesti esitystä pälyilevin katsein, kertoen hankkeen tuovan allasalueelle valtavan määrän työpaikkoja ja muuta maallista hyvää.

Iijoestako lohijoki?

Voiko minä tehdä asian hyväksi mitään? Voinko minä mitenkään vaikuttaa asiaan? Voimmeko yhdessä tehdä asian eteen mitään? Kysymysten tulva ajelehtii mielessäni epämääräisenä mössönä. Turhautuminen on myös mielen pohjalla. Miljoonia euroja on pantu poikastuotanto alueitten kunnostamiseen pitkin Iijoki vartta. Sinne on laitettu niin Eu- rahoja kuin kansallisia eurojakin. Ihmiset ovat jokivarressa alkaneet unohtaa entiset vastakkain asettelut ja löytäneet tulevaisuus uskoa uusista jokea hyödyntävistä hankkeista. Useat ihmiset ovat ryhtyneet rakentamaan elämäänsä ja tulevaisuuttaan joen varaan. Elävä lohi joki on alkanut siintää tulevaisuudessa monen lohien puolestapuhujien haaveissa ja unelmissa. Nyt alueen valtapuolue Keskusta aikoo pistää pisteen ja tulpan alueen väestön haaveiluille. Keskusta puolue aikoo uudelleen aloittaa väestön vastakkain asettelun valta asemansa turvin. Saapunki kertoi kysyttäessä, että onneksi Kuusamon kosket ovat niin hyvin suojeltu, ettei niitten puolesta tarvitse pelätä. Onko myös niin, että kun joki on padottu, sinne voi toimittaa ne Kuusamon jätevedet? Eihän siitä sitten enää ole haittaa? Kun omilta saa tuen, sen jälkeen voikin mennä muitten kuntien alueelle panemaan kansalaiset tappelemaan keskenään. Keskusta puolue laittoi alueen entisen vahvan miehen tuleen, uskoen ettei tuleva keskustelu vaikuta vaaleissa Keskustan kannatukseen.

Iijoestako lohijoki?

Taas tuo kysymys tulee esiin, uudelleen ja uudelleen. Voinko minä tehdä mitään, onko minulla mitään keinoa vaikuttaa tulevaisuuteen? On yksi pienen pieni mahdollisuus. Ihan pieni.

Minä aion äänestää. Aion antaa ääneni sellaiselle henkilölle joka on toiminut lohien ja virtaavien vesistöjen hyväksi aina. Tämä henkilö on nykyisinkin istuva kansan edustaja ja ehdolla näissä vaaleissa. Hän on Vihreän puolueen Erkki Pulliainen. Sinäkin jokien puolestapuhuja joka luet näitä sivuja, voit vaikuttaa vaaleissa antamalla äänesi sellaiselle ihmiselle, joka todella puolustaa pohjoisen ihmisten mahdollisuutta elää näillä selkosilla.
Ennakko äänestys alkaa jo huomenna, mene ja äänestä muutoksen puolesta.
TEHKÄÄMME VAALEISTA TODELLISET LOHIVAALIT!
yrjöpoeka

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys Yrjöpoeka!

Kirjoittelit tuolla aiemmin motivaatioon liittyvistä asioista.

Mitä sellaisia syitä voisi olla joiden vuoksi ryhtyy toimimaan jonkin asian puolesta, mitkä seikat voisivat voimakkaimmin motivoida toimimaan?

Ystävä hyvä, täytyy kyllä sanoa omasta puolesta, että välillä tosiaan ihmetyttää miksi mokomaan soppaan lusikkansa laittaa.

Aina itsetutkiskelun aallon koittaessa on toki löytynyt riittävät perusteet heittää lusikka nurkkaan ja koukata kauha käteen. Tuumataukoja kannattaa välillä aina pitääkin, että asiat ja niiden suuruusluokat loksahtavat koloihinsa.

Yksi asia motivaatiopuolella itseäni ihmetyttää ihan yleisellä tasolla; sellainen asia josta paljon puhutaan korulausein, ylevin mielin ja jonka nimeen on ehkä vannottu enenemmän kuin minkään muun:

Jättää jotain hyvää lapsille ja lastenlapsille, omille jälkipolville.

Siinäpä lause jota viljellään paljon ja joka varmaankin useimpien sisällä saa sykähdyksen aikaan. Lause on todella jalo ja sen sisältö pitää sisällään myös vastuun toimia ja tehdä sen mukaisesti.

Jos kyseisestä lauseesta muodostettaisiin adressi, jonka voisi allekirjoittaa, niin montakohan allekirjoitusta tuohon tulisi?

Monenkohan allekirjoittajan jälkeläsissä olisi esim. kalastuskipinän, luontoarvojen, oikeudenmukaisuuden, toisten kunnioittamisen jne. puraisemia, joiden orastavia terveitä arvoja vanhemmat sydämmestään haluaisivat tukea?

Taitaisi olla todella paljon!

Missä ovat nuo lukuisat isät ja äidit, jotka adressin jalon ajatuksen silmäänsä räpäyttämättä varmaankin allekirjoittaisivat?

Missä ovat nämä lukuisat vanhemmat nyt kun asian eteen voisi itse todella jotain tehdä?

Jotenkin tuntuu siltä, että edellämainittu olisi yksi suurimmista motivaatioista joka ihmiselle voidaan suoda ja se saa ihmisen myös toimimaan.

Vai onko jo käynyt niin, että tuo jalo lause on enää pelkkää sanahelinää?

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Eerik:
Vaaliblogin isäntä kirjoitti viimeksi solidaarisuudesta jokitoimijoiden kesken ja itse pidän juuri tuota solidaarisuutta tärkeimpänä asiana. Ainoastaan tiiviissä yhteistyössä toimien meillä on mahdollisuus pelastaa jäljellä olevat virtavedet ja niiden luontaiset vaelluskalakannat. On tosiaankin turhaa odottaa apua itselle lähimmän jokiluonnon ollessa uhattuna, mikäli on jättänyt vastaavassa tilanteessa olevan joen puolustajat pulaan. Tämä olisi syytä kaikkien "jokisotureiden" pitää kirkkaana mielessään silloinkin, kun asiat tuntuvat olevan omalla kotijoella mallillaan eikä selvästi havaittavia uhkia ole näköpiirissä. Suhdanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti.

Toinen vieras tuossa kirjoitti motivaatiosta ja kyseli adressin allekirjoittajien perään. Tämän adressin kohdalla näkyy valitettavasti se sama ilmiö, joka näkyy lohirahastonkin puolella. Tiedän ja tunnen omalla kotijoellanikin monia,jotka rantatulilla ovat kovastikin "aktiivisia" ja vaativat toimia lohen saamiseksi jokeen,mutta näiden samojen henkilöiden nimet loistavat poissaolollaan lohiadressin lahjoittajalistoita ja asiasta kysyessä kuulee hyvin epämääräisiä selityksiä toiminnan turhuudesta jne. Eniten hämmästyttää se, että monet näistä rutisijoista eivät kirjoita nimeään edes ilmaiseen lohiadressiin,mutta ovat silti ovat kovaan ääneen vaatimassa toimia lohen saamiseksi jokeen.

Oterma:
Joukko, joka tässä keskustelee, ei ole suurensuuri mutta ajatuksen helmiä pulpahtelee esille. Välillä täytyy "jokisoturien" vetää henkeä mutta sitten taas kokoontua yhteen ideoimaan ja virittelemään pieniä ansoja nyt kovasti uhoavien vesivoiman rakentajien tielle, ei se tule olemaan mikään suora bulevardi heilläkään.

He ovat jotenkin rajatonta porukkaa. Kaikki olisi saatava, kaikki mitä on irti luonnosta otettavista. Mutta rajat on heille asetettava, vähän kuin pienille lapsille.

Kaunis lause Toiselta vieraalta. Jättää jotain hyvää lapsille ja lapsenlapsille, jälkipolville: Vaikkapa kuohuva Kipinankoski ja siihen nouseva lohi

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Ehkä pieni selitys olisi paikallaan mitä hain kirjoituksellani.

Loin kirjoituksessani mielikuvitusadressin vanhempien vastuusta jälkipolvilleen. Heillähän se suurin huoli ja vastuu luulisi olevan omistaan ja näiden tulevaisuudesta.

En tarkoita siinä Lohiadressia ja sen allekirjoittamista, vaan "allekirjoituksella" sen vahvistamista minkä luulisi olevan tärkeysjärjestyksessä kärkisijoilla. Tämä "allekirjoitus" on tekoja omien jälkeläisten hyväksi pelkkien puheiden sijaan.

Kun tämä "allekirjoitus" kohdistetaan jälkeläisillekin tärkeän asian tukemiseen, niin tässä tapauksessa tullaan samalla tukeneeksi vielä paljon suurempaa yhteistä asiaa.

Ehkä se vaikeus onkin juuri siinä; asia on itseä ja lähimpiä koskettava, mutta lopulta yhteinen ja kukaan yksittäinen taho ei voi sitä omia itselleen.

On ehkä monille liian vaikeaa panostaa sellaiseen, josta hyötyvät muutkin kuin itse ja omat lähimmäiset.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Toinen vieras Muhokselta:
Moro Oterma!

No kauniita lauseitahan voi kirjoitella, teot vaan saavat viimekädessä jotain aikaan.

Sitä minä vaan siitä motivaatiosta, että kun sen joutuu toiset miettimään ja kaivelemaan ja löytyhän se kyllä lopulta taas jostain.

Toisaalta taas tuntuisi siltä, että eikös tuolla taikka tuolla jollakulla muulla pitäsi olla motivaatio jo automaattisesti olemassa omien perillisten muodossa, niin kun ei vaan näytä olevan, niin jääpä sitä ihmettelemään.

Tulee aina joskus väistämättä sellainen tunne mieleen, että kun ei ole perillisiä, niin pa....kos sitä toisten eteen ja hyödyksi touhuaa kun itse eivät asian eteen eväänsä heilauta. Kait sitä omiensa eteen voisi pikkuisen pinnistää tässä vaiheessa kun sillä olisi tulevan kannalta vaikutusta.

No eihän sitä malta olla ja odottaa että valmiiseen pöytään voisi ahterinsa parkkeerata kun luonne pistää semmoista vastaan. Pitää itse olla hommassa mukana vaikka välillä järki yrittää supatella muuta.

No joo pitää lopetella nämä "pohtimiset" voipi mennä muuten kohta pian vaikkapa syvällisiksi.

Tsemppiä kaikille vaelluskalan pelastushommissa ahertaville!

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Eerik:
Ymmärsin kyllä tuon mielikuvitus-adressin tarkoituksen, mutta laiskana kirjoittajana vetaisin oikopolun lohiadressiin ja lohirahastoon sekä niiden yhteydessä havaitsemaani ilmiöön. Varmastikin tuo hyödyn koituminen muillekkin kuin itselle tai omille sukulaisille on eräs osallistumattomuuden syy, mutta voi siinä olla sitäkin,että mahdolliset hyödyt ovat liian kaukana ja liian monen mutkan takana, eikä niitä sen vuoksi nähdä tai koeta sillä hetkellä tärkeiksi. Olen joskus ottanut lohipolitiikan ja virtavesien kunnostusten vertaukseksi liian kärsimättömille metsien uudistamisen. Pieniltä männyntaimilta menee kauan aikaa kasvaa isoiksi tukkipuiksi,mutta silti kauaskatseinen metsänhoitaja näkee asian eteen vaivaa ja suorittaa aikanaan harvennukset ym. hoitotoimet, vaikka hänellä ei omana elinaikanaan ole mitään mahdollisuutta nähdä ko. puita täysikasvuisina tukkipuina.Kärsimättömille sopii huomattavasti paremmin vaikkapa retiisien kasvatus tai kalapuolella vastaavasti onkikokoisten istareitten kylväminen jokaiseen hiemankin märkään paikkaan.

Kalasimo:
Kotona ollaan. Tekee hyvää olla muutama päivä pois näistä keskusteluista. Onneksi on puhelin, niin tiesin mistä puhutte milläkin palstalla.

Samo Henrikille sen verran, että eihän tätä enää voi keskenkään jättää kun on kerran aloitettu. Menisi muuten hukkaan aikaisemmat yrittelyt...

No yleisenä piirteenä viimeisistä keskusteluista oli kiva huomata, että tätä jokisotureiden yhdistymiostä pidettiin tärkeänä. Kyllä me tämä vielä kotiin hoidetaan.

Toinen tärkeä asia oli, että äänestämällä voi vaikuttaa. Edelleenkin haluaisin jotain konkreettista pohjaa Vanhasen Pellossa pitämälle puheelle. Laitoin siitä hieman blogiini.

Minun ainoata ääntäni kun ei saa katteettomilla lupauksilla. Varsinkaan kun näitä lupauksiä ei löytynyt sanomalehdestä...???...

Mieslatvoilta:
Minun motivaationi osallistua ei ole se,että minulla olisi siteitä suoraan jokiin muutoin kuin kalastajana, tai että minun jälkeläiseni hyötyisi suoraan vapaista vesistä. On paljon vielä syntymättömiä ihmisiä, jotka ei ole kokeneet vapaitten vesien lumoa. Uskon ja toivon siihen, että ihmiset tallustelevat näillä maisemilla vielä sadan vuodenkin kuluttua ja meillä pitää jättää perintöä heille. Ei seisovia vesialtaita, ei pelkkiä tankkiauton kaloja, vaan villejä alkuperäisiä luonnon valintoja. Me ei sitä pystytä tekemään muutoin kuin toimimalla yhdessä. Meidän on jaksettava , vakkakin huominen näyttää aika kepulilta. Meitä ei ole monta nyt, mutta monta saman mielistä kuin mekin on olemassa. Kaikista ei ole kirjoitus rumbaan, tämäkin on oma maailmansa ja se vaatii aivan omalaatuisensa ihmiset. Ne jotka jaksavat ja uskaltavat kirjoitella ajatuksiaan, on se tehtävä. Tiedän sen vaativan paljon, kun yhtäaikaa kaikkea uhkaa on tulemassa kaiken sen eteen mitä on saanut tehtyä. Kuten nytkin tapahtuu. Jotkin ihmisryhmät ovat saaneet päähänsä kurittaa vielä kerran tätä kansaa joka täällä korvessa vaikertaa. Mutta me emme lähde täältä minnekään. Me menemme äänestämään. Me teemme itse valintoja!

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys Eerik!

Viisaita totuuksia tuossa kirjoituksessasi.

Ja todellisuudessahan on pääasiassa niin, että eivät ihmiset ole pahansuopia, laiskoja jne. vaan kysymys on vaan useimmiten ajattelemattomuudesta; ei tulla pysähtyneeksi ja pohtineeksi ja tiedostaneeksi asioita.

Ei muuta kuin isompaa vaihdetta laatikkoon ja vaikeneminen ei tällä kertaa ole viisautta; aina ja kaikkialla kun ihmisten parissa liikkuu ja on tekemisissä niin jutut vaelluskala-asioihin ja vesien vapauteen.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

SamiHenrik:
On varmaan korkea aika suunnitella vesivoiman vastaisia strategioita, kun voimayhtiölläkin tuntuu olevan suunnitelmat jo valmiina.

Pelkän, sinänsä merkittävän, vastustamisen ja vastapuolen suunnitelman epäkohtien etsimisen lisäksi täytyy miettiä vaihtoehtosuunnitelmaa eli sitä, miten Iijoen säilyttämistä voisi kaupata sellaisille kansalaisille, joita ei itse joki tai kalastus kiinnosta tuon taivaallista. Jos aloitettaisiin vaikkapa kaikkia aina kiinnostavasta aiheesta eli työpaikoista...

Vastapuoli tarjoaa 2600 työpaikkaa noin viideksi vuodeksi. Matkailu (kalastusmatkailu, vesiretkeily ym.) ei pysty ehkä tarjoamaan työtä niin monelle ihmiselle, mutta ne työpaikat ovat pysyväisluonteisia. Matkailun tuotto jää lisäksi pääasiassa pohjoiseen, päin vastoin kuin vesivoiman.

Ehdotankin sitä, että suunnitellaan Iijoelle pitemmälle menevä matkailustrategia, jota voitaisiin sitten kaupata yleisölle silloin, kun tästä jokiasiasta taitetaan peistä. Tärkeää olisi saada asialle vaikutusvaltaisia tukijoita, joiden panosta tarvitaan esimerkiksi laskelmien teossa, vrt. Keminmaan kunnan (rahallinenkin) vaikuttaminen Kemijoen Isohaaran kalaporraskysymyksessä. Sopiva ajankohta strategian julkistamiselle voisi olla vaikkapa ensi kesänä, Simojoen perhokalastuksen MM-kisojen aikaan. Asia voi saada silloin jopa kansainvälistä julkisuutta. Vai lähdetäänkö banderollien kanssa paikalle...

Tärkeintä on muistaa, että Iijoella ei taistella pelkästään yhden joen puolesta, vaan koko Itämeren vaelluskalajokien puolesta.

Eerik:
Sami Henrikiltä hyviä esityksiä. Jotakin on kansalaisille tarjottava vaihtoehtona viiden vuoden työpaikoille ja joen lopulliselle pilaamiselle(koskee myös mertakin).

Nuo vastapuolen työpaikat olisi hyvä käydä tarkasti läpi eli tarkoittaa sitä, että katsottaisiin mikä osuus noista töistä työllistäisi paikkakuntalaisia ja mikä osuus valuisi muualle. Lapiomiehille sieltä tuskin juuri hommia löytyy ja urakatkin saattavat mennä lähes mihin päin maailmaa hyvänsä.( Suomen viidennen ydinvoimalan urakoi Ranskalainen yhtiö). Vesivoimarakentamisen tuomaa "autuutta" on myöskin hyvä valaista esimerkein eli katsotaan miten rakennettujen vesistöjen varsilla menee vuosikymmeniä myöhemmin. Paljonko on jäljellä vesivoiman tuomia työpaikkoja ? Mikä on ympäristön tila ? Mikä on seutujen työllisyys verrattuna sitä muualle?

Matkailukalastuksessa esimerkkejä maailmalta on hyvä ottaa esille ( Montana, Mörrum, Kuolan lohijoet) ja käyttää noiden taloudellisia tunnuslukuja esimerkkeinä matkailukalastuksen mahdollisuuksista. Laskelmat on syytä tehdä vähintäänkin muutaman kymmenen vuoden sihdillä, mutta mieluiten sukupolvia eteenpäin, koska onhan paikkakunnalla elettävä ja vesivoimarakentamisen haittojen kanssa tultava toimeen tuon rakennusaikaisen viiden vuoden jälkeenkin.

Tuo Sami Henrikin muistutus lopussa on tärkeätä myöskin muistaa eli Ii-joen puolesta taistellessa taistellaan kaikkien Itämeren vaelluskalajokien puolesta.

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Jos Kollaja rakennetaan, niin hanke on niin suuri, että sen toteuttaminen menee kansainväliseen kilpailutukseen.

Missä osataan sen mittaluokan ja sen tyyppinen rakentaminen parhaiten?

No ei ainakaan Suomessa! Esim. Venäjä ja Espanja ovat paljon pitemmällä ja kokeneempia tuon tyyppisessä rakentamisessa, niillä on olemassa myös sen kokoluokan urakoijat jotka voivat hoitaa koko homman.

Esimerkiksi patorakentamista ei voida pilkkoa pienemmille urakoitsijoille siivuiksi ainakaan helposti, koska jonkun täytyy kantaa kokonaisuudesta myös vastuu. Tässä tulee mukaan kuvaan se, että todennäköisesti urakasta tulee kokonaisköntti ja silloin taitaa Suomalaiset pudota pelistä pois jo kättelyssä; eipä taida löytyä riittävän suurta toteuttajaa.

Allasta, patoja ja kanavaa ei tosiaan tulla tekemään paikallisten riskien miesten voimin lapiopelillä.

Työllistävä vaikutus (miestyövuodet) voivat hyvinkin pitää paikkansa, mutta pääosan hoitavat ihan muut kuin paikalliset.

Olen itsekin mietiskellyt tuota raaan raadollisen vertailun tekemistä allasrakentaminen "lyhytaikaisine" työllistämisineen (ja suuri osa ei kosketa edes paikallista väestöä) verrattuna kokonaan vapaan keskijuoksun mahdollisuudet; matkailu, palvelut ym.ym. pitkäaikaisina (pysyvinä työpaikkoina). Nyt on tullut sen verran lihaa luiden päälle, että vertailun tekeminen on välttämätöntä koska vastavoima on jukistanut omat suunnitelmansa.

Koillismaa on tosiaan yksi Suomen pahimmista työttömyysalueista ja vesistönraiskaajien ratsastaminen mielikuvilla siitä, että työtä tulee ja paljon paikallisille on todella rankka ja anteeksiantamaton temppu mikäli työ valuukin ihan muiden hoidettavaksi. silloin puhutaan oikein kusetuksen kusetuksesta.

Mitenkäs vertailu tehtäisiin, tapaa olla niin, että tuon tyyppiset hommat aina jotain myös maksavatkin?

Esim. Pohjois-Pohjanmaan liitto taitaa olla rakentajien tai ainakin rakentamiselle suopeiden käsissä niin tarkkaan, ettei ainakaan sieltä apuja irtoa!

Tietenkin nyt alkaa tulla eteen jo sen tyyppisiä asioita ettei ainakaan valmistelu-, ideointi-, suunniteluvaiheessa varmaankaan kannata kaikkea näillä julkisilla kanavilla kirjoitella. Eipä tuota Pohjois-Pohjanmaan Energiastrategiaakaan koostettu internetin keskustelukanavilla.

Luin läpi tuon Energiastategian ja se mitä Kalevan jutussa rehvasteltiin työllistämisestä (syntyi mielikuva siitä, että pelkästään vesivoiman lisärakentaminen työllistää sen verran kuin jutussa mainittiin) ei välttämättä olekaan ihan niin, Kysymyshän on Pohjois-Pohjanmaan Energiastrategiasta joka pitää sisällään myös tuulivoiman, biovoiman, tutkimuksen, teknologian jne.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Mieslatvoilta:
Toinen vieras Muhokselta kirjoitti:
"Koillismaa on tosiaan yksi Suomen pahimmista työttömyysalueista ja vesistönraiskaajien ratsastaminen mielikuvilla siitä, että työtä tulee ja paljon paikallisille on todella rankka ja anteeksiantamaton temppu mikäli työ valuukin ihan muiden hoidettavaksi. silloin puhutaan oikein kusetuksen kusetuksesta."

Koko ajanhan me eletään suuren kusetuksen aikaa. Sitä tekee niin vesi- kuin ydinvoima piiritkin. Lupauksia ja sumutuksia riittää jokaiselle paikkakunnalle erikseen ja vielä kaikille yhteisesti. Ei Oulujoen ja Emäjoen rannoilla tulvi työpaikkoja vaikka onkin rakennettu aivan tappiin. Siinä käy juuri päin vastoin väki muuttaa kasvukeskuksiin ja automaatio hoitaa loput. Rakennusaikaisiin lukuihin todella sisältyvät kaikki hankkeet energia projektin ajalta ja ne ovat täysin hatusta vedettyjä. Kun katsoi suunnittelujohtjan esiintymistä uutisissa, tuli mieleen epärehellinen vekkuli. On myös varmaa, että suurin osa työpaikoista on itä-euroopan uusien EU maiden työntekijöitä. Rakennettiin sitten vesi-, tuuli-, tai aurinkovoimaa. Erityisesti jos sitä rakennetaan noin suuressa mittakaavassa. Mutta katellaan nyt vaalien yli ja kehotetaan muita äänestäjiä miettimään kenelle äänensä näissä vaaleissa antavat. Sen jälkeen on joka tapauksessa kerättävä ajatuksia yhteisen mielipiteen tueksi, vaelluskalojen tulevaisuutta ajatellen. yrjöpoeka

Kirjatoukka:
Monia mielenkiintoisia havaintoja veljillä. Tuosta saattaisi jopa vetää johtopäätöksiä, että onko noissa suurissa energiaratkaisuissa siis suurvoimaloissa työllistämisen kannalta mitään järkeä. Ranskalaisten urakoima ydinvoimala on hyvä esimerkki.

Kaikentyyppisiä suurvoimaloita vastaan saattaa puhua tuo EU:n kilpailuttamispakko. Jossa suomalainen työ ei oikein pärjää.

Jos rakennetaan pienimuotoista energiaa, se pysyy omissa käsissä, työllistää ja jatkaa työllistämistä hullun rakentamisvaiheen jälkeen. Suurvoimalat olkoon ne ydin-, hiili- tai maakaasuvoimaa puhumattakaan Viron palavaa kiveä käyttäviä ovat raskaita, kömpelöitä ja ne vaativat nopeaa säätövoimaa - vesivoimaa.

Sen sijaan pieni ja hajautettu energiantuottamisjärjestelmä soi kuin sinfoniaorkesteri, on helposti ja joustavasti säädettävissä. Ja työllistää, hake-, ruokohelpi-, tuuli-, biokaasu-, aurinko- maalämpö- ja jopa geoterminen energia.

Olenpa nähnyt jopa pienvesivoimalan, joka ottaa vain osan joen vedestä eikä muodosta mitään altaita tai vaellusesteitä, ehkä pikkuisen näykkäisee poikastuotantoalaa, jota voidaan taas toisaalla kompensoida.

Jyväskylän yliopistossa julkistettiin äskettäin tutkimus, täysin realistinen suunnitelma, jolla suomen maatiloilla voitaisiin tuottaa moninkertaisesti Suomen koko energiatuotanto lähinnä em.tavoilla. En ensin uskonut mutta kun luin, harvoinpa olen ahminut niin innostavaa. Suomalaiset maajussit voisivat olla öljysheikin vertaisia. Yritän löytää linkin tuohon tutkimukseen.

Kalasimo:
Tällä hetkellä Suomesta menee työpaikat Kiinaan. Kohta tullaan varmaan siihen, että kiinalaiset tulevat myös tekemään työt tänne. Heillähän lienee paras kokemus suurien patojen rakentamisesta...

Hyviä ajatuksia "lohiveljiltä". Ei me tarvita oman työllisyysvision tekemiseen muuta kuin viisaat päät yhteen. Olettaisin kaikkein realistisimman näkemyksen tulevan juuri meiltä tavallisilta ihmisiltä. Taustatietoa löytyy kyllä muilta joilta eli koskas kokoonnutaan?

Mieslatvoilta:
Kalasimo esitti hyvän kysymyksen. Koska, missä ja kuka ryhtyy kutsumaan kokoon? Voisihan sitä nokikkain välillä puluputtoa. Niinkuin meillä päen sanotaan, kaenuussa. yrjöpoeka

Pirtsi:
Pohjois-Pohjanmaan liiton energiastrategia, jonka tekivät voima-,sähkö ja turveyhtiöt höystettynä muutamalla muulla, jättivät oikeastaan potin puolitiehen. Turveyhtiöt olisivat voineet esittää soidensuojelualueiden purkamista, koska suojelualueilla on valtavat turvevarat ihan ilman käyttöä.Sorakeisarit voisivat vaatia harjujensuojelun purkua, myymätöntä soraa on niissä tyhjän panttina miljoonia kuutioita!Oikeastaan kaikki lait pitäisi tarkistaa, niistä varmasti on taloudellista menetysta kaikista jollekin.

Koskiensuojelulaista on juuri maksettu voimayhtiöille korvaukset, 78 miljoonaa euroa. Sillä hinnalla ne saatiin pitämään suunsa kiinni tähän saakka, mutta suunnittelu on ollut päällä koko ajan. Hienoa.

Jos vaaleissa voittavat kepu ja kok, hallitusohjelmaan tulee vesivoima. Hyvästi vaelluskalat. Ilmeisesti PVO aloittaa joka tapauksessa Kollajaselvityksen teon jo kevään aikana. Tutustukaa kirastoistanne löytyvään Iijokiselvitykseen 1982-1985, jossa lähes kaikki on selvitetty. Osaselvityukset Kalatalous ja Yhteenvetoraportti ovat tärkeimmät.

Hitlerkö se sanoi että pikkuvalhetta ei usko kukaan, emävaleen nielevät kaikki. Samasta asiasta on kyse tässä. Rankka vyörytys höystettynä "maailmaa pelastavilla työllisyysluvuilla" juuri ennen vaaleja, peesaa vesivoimapuolueita ja vie herkkäuskoisilta jalat alta.

Mutta vaikka lehdissä, Kaleva etunenässä, kirjoitetaan uutta Inarijärvi laulua( so. joka lause on virheellinen), maailma ei todellakaan ole muuttunut piiruakaan vesivoimamyönteisemmäksi verrattuna Kuusamon, Kollajan tai Vuotoksen sotiin. Päinvastoin.

Iijokisoutu joutuu palaamaan juurilleen 25-vuotisjuhlasoudussa, heinäkuun 2.-7. "Kollaja kestää" panderollit on kaivettu jo esiin. Taistelu on alkanut.

Mieslatvoilta:
Pirtsi on oikeassa taistelu on alkanut. Luin tuossa vasemmiston aviisia nimeltään Kansan Tahto ja siinä vasemmiston johto asettautuu vesivoima hanketta vastaan yksimielisesti. Siitä suuri kiitos kaikille vasemmiston ehdokkaille. Puheenjohtajan selkeä kanta kirjoitettuna on oikeein hyvä. Korhoselle tästä plussa. Vuonna -85 valmistuneessa Pohjois-Pohjanmaan selvityksessä Kollajan vaikutusalueen väestöstä 12% kannatti hanketta, allasta vastusti 76% ja varauksellisesti siihen suhtautui 8%. En usko suhteen muuttuneen, vaan päinvastoin, ihmiset ovat entistä ympäristö tietoisempia. On se kyllä ihme juttu, että vieläkin hankkeen häviäjät hierovat sitä tulille. Jotkut ei osaa hävitä demokratiassa, vaan heti kun tuntuu sille että nyt on voimaa, niin eikun uudelleen puuhastelemaan. Pirtsi on oikeassa siinä, että väestölle yritetään syöttää oikeata emävalhetta mahdottomilla höystöillä. Meiltä näyttää loppuvan koko työ ikäinen väestö ja joudumme nopeasti tuomaan työntekijöitä ulkomailta. Meille kaikille luvataan suorastaan paratiisia. On hyvä että banderollit ovat vielä varastoissa. Pitäiskö järjestää näin vaalien kunniaksi hyvin nopeasti mielenosoitus Pohjois-Pohjanmaan liiton ja voimayhtiön edustalla? Ei haittaisi vaikka se kävisi myöskin kepun ja kokoomuksen vaalikahviloitten edessä! Olisi oikein hyvä järjestää muistutus siitä, että kaikki voi todellakin muuttua. Me voimme äänestää kaikki Kollajaa himoavat takaisin koti nurkkiinsa häpeämään. Ihan vain ajatuksena tuo mielenosoitus ajatus...? yrjöpoeka

Mieslatvoilta:
No niin, nyt se on annettu!
Ääni muutoksen puolesta. On uskottava siihen, että äänelläni on merkitystä kaikkien muitten samanmielisten mukana. Ääneni olen antanut sen tukemiseksi, että lohi voisi jatkaa sukuaan pitkästä aikaa Iijoessa. Kaikkia niitä vastaan jotka haihattelevat Kollajan tapaisia hankkeita. Siellä se nyt ääneni odottaa laskemista. :thmbup yrjöpoeka

Eerik:
Lohivaaliblogia ja julkisia puheenvuoroja sekä kirjoituksia seurattuani en pysty antamaan ääntäni yhdellekään kolmesta suurimmasta puolueesta. Valjastuskiiman sekä yksisilmäisen, energian kulutuksen jatkuvaan kasvuun tähtäävän politiikan vuoksi nuo kolme suurinta ovat ilman muuta poissa laskuistani.

SamiHenrik:
Erittäin hyvä homma, että saatte meteliä aikaiseksi Rotuaarille. Olen hengessä mukana täällä Kemin suunnalla.

Eerik:
Ii-joella on uskollisia ystäviä. Olen myöskin hengessä mukana täällä Tornionjokilaaksossa ja toivon teille suurta yleisöä

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Hyökkäys Kollajaa vastaanhan tarkoittaa hyökkäystä koko koskiensuojelulakia vastaan ELI YLI 50 VESISTÖÄ VASTAAN SAMOIN MYÖS HYÖKKÄYSTÄ VUOTOSTA VASTAAN!

HYÖKKÄYS KOLLAJAA VASTAAN TARKOITTAA HYÖKKÄYSTÄ KAIKKIA VAPAITA VESISTÖJÄ VASTAAN, HYÖKKÄYSTÄ VAELLUSKALOJA VASTAAN, HYÖKKÄYSTÄ IHMISIÄ VASTAAN JOIDEN ARVOIHIN KUULUVAT LUONNON JA IHMISTEN KUNNIOITTAMINEN, HYÖKKÄYSTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN JA LAKIEN KUNNIOITTAMISTA VASTAAN!

LAIN PUOLESTA - KOLLAJA KESTÄÄ MIELENOSOITUS on samalla puolustusmielenosoitus kaikkien suojeltujen ja vielä vapaiden vesistöjen puolesta.

Koska vastapuoli on aloittanut sodanjulistuksensa LAKIA JA VAPAITA VESISTÖJÄ VASTAAN Kollajasta, niin tottakai nimeämme mielenosoituksen myös sen mukaisesti.

ME EMME OLE HALUNNEET EMMEKÄ EDELLEENKÄÄN HALUA UUTTA KOSKISOTAA!

MUTTA KUN HYÖKÄTÄÄN NIIN SILLOIN RYHDYTÄÄN PUOLUSTAMAAN!

On olemassa toinen paikka joka on nimeltään lähellä Kollajaa. Tuolloin tämä paikka muodostui suunnattoman Suomalaisen sitkeyden ja tahdonvoiman ja puolustustahdon paikaksi. Kollaa elää käsitteenä Suomalaisten mielissä siitä mitä todellinen puolustustahto on.

Kollaja on otettu vastapuolelta ensimmäiseksi konkreettiseksi kokeeksi siitä, saadaanko lait kumottua ja valta tuhota loputkin vesistöt. Tästä ilmeisesti yritetään ennakkotapausta.

Emme lähde häviämään Kollajan puolustamisessa ja tarvitsemme kaiken mahdollisen tuen ja avun tuolle la 17.3 päivälle.

Jos Kollaja menetetään, niin sen jälkeen menevät muutkin. Seuraavana tulee listalle Vuotos!

JOTTA KOLLAJA KESTÄÄ! SINUA, MINUA JA MEITÄ KAIKKIA TARVITAAN NYT PUOLUSTAMAAN YHTEISTÄ ASIAA JA ARVOJA!

Hienointa olisi jos yhteistä asiaa Oulussa la 17.3 klo 10.00 alkaen olisi puolustamassa ihmisiä mahdollisimman laajalta alueelta.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Tärkeä lisäys edelliseen kirjoittamaani!

LAIN PUOLESTA - KOLLAJA KESTÄÄ milenosoitus on asiallinen ja rauhanomainen perusteltu kannanotto asian puolesta. Toki näkyvä ja kuuluva sellainen. Päättäjille ei tule jäämään millään tavalla epäselväksi viesti jonka he tulevat lauantaina saamaan.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR"

Eerik:
Mikäli suunnitelmani pitävät, niin ensi lauantaina nähdään.

Mieslatvoilta:
KOLLAJA KESTÄÄ!
Ompas mukava päästä taas verkkoon. Monta päivää on taas mennyt odotellessa verkkoyhteyttä. Lunta satoi ihan mieletön määrä ja puihin tarttunut lumi pimensi vimaxin.

On mukava kuulla ja nähdä, että moni on ottanut ajatukseni tosissaan. Aion tulla itsekin mukaan näkemään ja kokemaan muitten samanmielisten vastarinnan. Tiedon liikkeelle lähdöstä sain muhoksen suunnalta puhelimessa. On hyvä että on toinenkin yhteys, jottei aivan umpioon jäisi. Kiitos VR! :grins Yritän pysyä ajan hermolla ja jo näillä tiedoilla ilmestyn Oulun raitille 17.3 klo 10.00! :thmbup KOLLAJA KESTÄÄ SITÄ EI VOI KEPU JA KOKOOMUS ESTÄÄ!

yrjöpoeka

Mieslatvoilta:
Luin tuossa eri lehtien juttuja, saatuani yhteyden kuntoon ja eikös vain, Suurvisiiri Väyrynen ilmoitti Koillissanomissa ykskantaan kannattavansa Vuotoksen ja Kollajan rakentamista! Väyrysen mielestä esimerkiksi Vuotos on ympäristönsuojelun linjakysymys! Altaan rakentamisella voidaan edistää luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä, näin siis suurvisiiri Väyrynen. Suurvisiiri Väyrysen nykypoliittisiin tavoitteisiin kuuluu vähintäänkin ulko- tai ympäristöministerin salkku! Tämmöiset tavoitteet on suurvisiiri Väyrysellä! Itsetunto on erinomainen, kuten keskustalaisilla on tällä hetkellä kaikilla. Väyrynen ilmoittaa myös mielellään ottavansa myös puhemiehen nuijan vastaan, aivan vaatimattomasti! Suoranainen ruuhka ihmisiä oli kokoontunut Posion Kuloharjun koululle kuuntelemaan vanhan konkarin julistusta. Paikalla oli peräti parikymmentä (20) kepulaista! Mutta uutinen on todellinen! Kepussa on voimia jotka haluavat valjastaa pohjoisen kaikki vähänkin virtaavat purot omien valtapyyteidensä alle. Kuka tarvitsee suurvisiiri Väyrystä! ÄÄNESTÄJÄKÖ?

yrjöpoeka

Toinen vieras Muhokselta:
Tervehdys!

Hieno homma kun tulette myös Ouluun!

Jostakin syystä väyrys paavo on itselleni ollut aina jotenkin ristiriitainen persoona.

Nyt kyllä vähän kuulostaa siltä, että paavo on tainnut päättää: "OTAN äänet sekä että"!

Pistää ainakin itseni pikkuiseksi aikaa miettimään...Hmmm...

No niin siinäpä se.

No paavolla on äänestäjänsä ja jokainen saa äänestää ketä tahtoo.

Terveisin: Toinen vieras Muhokselta,VR

Oterma:
Hienoa, kun jokiväkeä on tulossa laajemmaltikin Kollaja-mielenosoitukseen lauantaina! Voimme varmaan kokoontua tapahtuman jälkeen jossain vaikka kuumille juomille juonimaan jokiasioita.

Pankaa estotta kalastajaystäville ja -tutuille viestiä. Sieltä suunnalta olisi hyvä saada porukkaa liikkeelle, on kyse Kipinänkoskesta, nykyisestä hienosta onkivirrasta, tulevasta maineikkaasta lohikoskesta. Kalastusjärjestöjen aktiiveille tietoa ja yhteydenottoja. Kovin passiivisiksi jäivät lohiadressin suhteen, nyt olisi tilaisuus korottaa profiilia. Tekstiviestit ja sähköpostit kulkemaan!
Rotuaarilla tavataan.

Mieslatvoilta:
Lueskelin tuossa kalasimon viimeisintä kirjoitusta ja siellä simo ihmetteli, että miksi nyt on kollaja otettu esille? Katainen kävi kiertueellaan Kuusamossa jossa paikallisessa korva kuppilasa totesi ykskantaan asian olevan nyt sillä mallilla, että kaikki purot on perattava! Uskoi siihen, että kepu ja kokoomus ovat hallituksessa seuraavaksi. Vesivoiman jatkorakentamisen lisäksi lupasi auliisti Kuusamolaisille uraanikaivoksia! Haastattelua lukiessani Koillissanomista tuli kyllä olo, että karhu on jo nyljetty, vaikka kaatoakaan ei ole tapahtunut. Sanon kyllä suoraan sen, että voi pohjoisen vesistöjä, jos nämä sankarit voittavat vaalit! Ääni nyt keskustalle ja kokoomukselle annettuna on kuolinisku vapaille virta vesille. Nämä hyvä osaiset luottavat huomisen tulokseen. Vaaleissa voi vielä vaikuttaa! Kaupungeissa on paljon sellaisia ihmisiä jotka arvostavat vapaata luontoa. Kaupungeissa annetaan vaalipäivänä valtaosa äänistä. Siispä nyt tarvitaan Oulun Rotuaarille valtava väkijoukko lauantaiksi 17.3 klo 10.00 On aika sanoa, että nyt riittää.

yrjöpoeka

Eerik:
Onpa kyllä vaikea päättää, kenelle sen ainokaisen äänensä antaa. Tuo lohivaaliblogin isännän yhteenveto sekä Kalevan kysely palauttivat sittenkin listalleni takaisin yhden isonkin puolueen ehdokkaan,vaikka aiemmin jo tuomitsin kaikki 3 suurta suurin piirtein hiiteen. Kaksi suurta ovat poissa laskuistani eli niiltä osin päätöksenteko helpottuu. No, tietysti tässä pitää tarkastella henkilöitäkin, eikä suoraan tuomita koko puoluetta. Tosiasia on kuitenkin se, että mitä suurempi on esimerkiksi jonkin puolueen valjastusinto vaikkapa tässä Kollajakysymyksessä, niin sitä vaikeampaa on vähemmistöön jäävillä edustajilla tuoda oma kantansa painokkaasti esille ja varsinkaan vielä silloin, jos ollaan lakeja muuttamassa eli eduskunnassa painamassa nappia. Siellä puoluekuri nujertaa helposti "joo joo miehen" tai naisen painamaan "sopivaa" namikkaa. Sunnuntaina täytyy äänestyspäätöksen joka tapauksessa olla selvillä, kun tepsuttelen vaalihuoneistoon.

Mieslatvoilta:
Tuo asia on se ydin asia! Erik kirjoitti: "Siellä puoluekuri nujertaa helposti "joo joo miehen" tai naisen painamaan "sopivaa" namikkaa." Eduskuntaryhmien puheenjohtajien suulla on tuotu julkisuuteen tieto, että vaalien jälkeen koskiensuojelulakiin tullaan kajoamaan! Riippumatta siitä, että laki on olemassa! Eduskunta on itse lainsäätäjä ja jos sillä on enemmistöä hankkeelle se avataan. Silloin ei kukaan keskustalainen voi, eikä saa olla eri mieltä. Pelottaa todella vaalitulos erityisesti Oulun läänin osalta. Täältä vesivoiman vyörytystä haetaan! Toivon todella luonnon ja jokien puolustajia yhteis rintamaan. Erityisesti omissa äänestys ratkaisuissaan! Tällä kerralla äänillä on todella merkitystä. Toivottavasti lauantai tuo monelle kaupunkilaiselle, jolla on juuret Iijoen törmässa, selväksi sen, että on olemassa vaihtoehtoja jokien tulevaisuudelle. Toivon tepsuttelijoita Eerikin perään sunnuntaina runsain mitoin. Jokiemme puolesta! KOLLAJA KESTÄÄ!

Kalasimo:
Lapissa varman päälle äänestäminen on helppoa. Eipä jää paljon vaihtoehtoja jäljelle kun kepulit ja kokulit jättää pois ja virheääntä ei uskalla antaa kun siitä voi tulla kokuli.

Jäljelle jää yksi väri jolla on kaksi puoluetta. Siitä toisesta (joka on hallituksessa) löytyy muuten vaelluskalaystavällisiä ehdokkaita, niin miehiä kuin naisia.

Pirtsi:
LAIN PUOLESTA EI UUTTA KOSKISOTAA!

KOLLAJA KESTää TÄMÄNKIN ALLASUHAN!

EI ALTAALLE KYLLÄ NOUSUKALALLE

Koskiensuojelulain purkamista suunnitellaan ja Kollajan allasta herätellään kuolleista. Ihmisten kiusaaminen on aloitettu uudelleen, vaikka alueella on lain suoja. Kuka haluaa elää jatkuvan uhan alla?

Kollajan tekoaltaasta ja voimalaitoksesta toisille haitat ja toisille hyödyt

Hautaisi alleen 7 000 hehtaaria metsä- ja suoluontoa ja aiheuttaisi mittavat ja vuosikymmeniä vaikuttavat ravinne-, kiintoaine- ja elohopeapäästöt alapuoliseen Iijokeen ja Perämereen sekä metaanipäästöt ilmaan ja kuivattaisi ja tuhoaisi 35 kilometriä Iijoen kauneinta ja kalantuotoltaan parasta jokialuetta ja olisi viimeinen niitti haaveille palauttaa vaelluskalat kutemaan nykyisten voimalaitosten yläpuolelle. Ja ei työllistäisi pysyvästi ja tuottaisi vain vähän kiinteistöverotuloja Pudasjärven kaupungille ja lisäisi promillen sähkön kokonaistuotantoa ja hyödyttäisi hanketta ajavaa Pohjolan Voimaa ja sen suurimpia omistajia UPM-Kymmeneä ja StoraEnsoa

Kollajan tekoaltaan rakentamisen esteet:

Koskiensuojelulaki ja tekoaltaan vaikutusalueella olevat kolme Natura 2000 kohdetta

Vaihtoehdot:

Sähkön säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, tuulivoima, pelto- ja metsäenergia, biokaasu, ym, ym. valuma-aluekunnostukset vesistöalueen virtaamien tasaamiseksi, nykyisten voimaloiden trimmaaminen

Iijoen kehittämismahdollisuudet:

Iijoen vesistöalue on Suomen suosituimpia kalastuskohteita. Kunnostukseen ja virkistyskäytön edistämiseen on panostettu kymmeniä miljoonia euroja. Merellisten vaelluskalojen palauttaminen on alkanut Iijoelle juuri nyt, 45 vuoden jälkeen. Se tuo alueelle vireyttä, pysyviä työpaikkoja mm. matkailu-, rakennus- ja palveluelinkeinoihin

Tätä emme halua:

Yhtäkkiä maisema muuttuu, yhteys ihmisen ja ympäröivän luonnon välillä katkeaa ja jokivarren asukkaista tulee muukalaisia omalla maallaan. Mitä tapahtuu yhteisölle, perheelle ja yksilölle, kun heiltä riistetään tuhatvuotinen perinne ja elämäntapa; kun uljaasta lohijoesta tulee hengetön, vangittu voimalaitosuoma. (Olli Tiuraniemi, Mustan joen syke, Rovaniemen kaupunginteatteri)

Mies latvoilta:
Joki virtaa!
Blogi isäntä on oikeassa, rotuaarille lauantaina! Osoittakaamme joen puolustajien voima vallanpitäjille! yrjöpoeka

Pirtsi:

Outo teksti ei ollut erikoisuudentavoittelua, en tiedä miksi se on noin hassua. Koitan uudelleen ilman mitään merkkeja. Jos on kummallista niin tulkaa kuitenkin sanomaan ei siirtomaapolitiikalle Rotuaarille. Simon blogissa on hyvä vihje!

LAIN PUOLESTA, EI UUTTA KOSKISOTAA!

KOLLAJA KESTÄÄ, TÄMÄNKIN ALLASUHAN!

EI ALTAALLE, KYLLÄ NOUSUKALALLE

Koskiensuojelulain purkamista viritellään ja Kollajan allasta herätellään kuolleista. Lain suojasta huolimatta ihmisten kiusaaminen on aloitettu uudelleen. Kuka haluaa elää jatkuvan uhan alla? Voimayhtiöt ovat saaneet 78 milj.euroa korvauksia koskiensuojelulaista!

Kollajan tekoaltaasta ja voimalaitoksesta toisille haitat ja toisille hyödyt hautaisi alleen 7 000 hehtaaria metsä- ja suoluontoa aiheuttaisi mittavat ja vuosikymmeniä vaikuttavat ravinne-, kiintoaine- ja elohopeapäästöt alapuoliseen Iijokeen ja Perämereen sekä metaanipäästöt ilmaan kuivattaisi ja tuhoaisi 35 kilometriä Iijoen kauneinta ja kalantuotoltaan parasta jokialuetta ja olisi viimeinen niitti haaveille palauttaa vaelluskalat kutemaan nykyisten voimalaitosten yläpuolelle ei työllistäisi pysyvästi tuottaisi vain vähän kiinteistöverotuloja Pudasjärven kaupungille lisäisi promillen sähkön kokonaistuotantoa hyödyttäisi hanketta ajavaa Pohjolan Voimaa ja sen suurimpia omistajia UPM-Kymmenä ja StoraEnsoa

Kollajan tekoaltaan rakentamisen esteet: koskiensuojelulaki ja tekoaltaan vaikutusalueella olevat kolme Natura 2000 kohdetta

Vaihtoehdot:

sähkön säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, tuulivoima, pelto- ja metsäenergia, biokaasu, ym. valuma-aluekunnostukset vesistöalueen virtaamien tasaamiseksi, nykyisten voimaloiden trimmaaminen

Iijoen kehittämismahdollisuudet:

Iijoen vesistöalue on Suomen suosituimpia kalastuskohteita. Kunnostukseen ja virkistyskäytön edistämiseen on panostettu kymmeniä miljoonia euroja Merellisten vaelluskalojen palauttaminen on alkanut Iijoelle juuri nyt, 45 vuoden jälkeen. Se tuo alueelle vireyttä, pysyviä työpaikkoja mm. matkailu-, rakennus- ja palveluelinkeinoihin

Tätä emme halua:

Yhtäkkiä maisema muuttuu, yhteys ihmisen ja ympäröivän luonnon välillä katkeaa ja jokivarren asukkaista tulee muukalaisia omalla maallaan. Mitä tapahtuu yhteisölle, perheelle ja yksilölle, kun heiltä riistetään tuhatvuotinen perinne ja elämäntapa; kun uljaasta lohijoesta tulee hengetön, vangittu voimalaitosuoma.

(Rovaniemen Teatterin Kevät 2007-esite näytelmästä Mustan joen syke/Olli Tiuraniemi - Sami Parkkinen)

Oterma:
Laitoitko Pirtsi tekstin kopioimalla? Keskusteluohjelma ei ryökäle oikein tunnista ääkkösiä ja jos kopio, voi käydä noin.

Mutta Iijoen ja koskiensuojelulain puolesta liikkeelle huomenna klo 10!

Toinen vieras Muhokselta:
Pistä tekstiviesti liikkeelle!

Lain Puolesta - Ei uutta Koskisotaa! Mielenosoitus Oulu, Rotuaari la 17.3 klo. 10 alk. Lähtö; Rotuaari eteläpää, Hammarinkulma. Laita eteenpäin!

Pistä tekstari liikkelle ja tule itsekin mukaan, asia on yhteinen!

Terveisin:Toinen vieras Muhokselta,VR

Eerik:
tekstareita ja sähköposteja singahtelee täältä kuin luoteja Kollaalla :)

Lohivaaliblogin viimeiset kirjoitukset ja Kalasimon hyvä muistutus "virheäänien" eksymisestä täällä lapissa kokoomuksen laariin on selvittänyt meikäläisen äänestyspäätöksen. Kiitoksia molemmille hyvistä yhteenvedoista. Nyt voin tepsutella äänestyshuoneistoon kirkastuneen äänestyspäätöksen antamalla, vetävällä askelluksella.

Kollaja kestää!

Mies latvoilta:
osi on, tekstareita vinkuu...niinkuin talvisodassa niitä luoteja! Olen tehnyt roknooseja kuten Eino Poutiainen ennenvanhaan ja tullut siihen tulokseen, jotta keskusta menettää ainakin yhden paikan, hyvällä tuurilla kaksi paikkaa, Oulun läänissä! Voittajia ovat vasurit ja vihreät, mutta perussuomalaisilta odotan kunnon potkua! Kookoomus painiskelee siinä, että pysyykö entiset, kristillisistä loikannut radiotoimittaja putoaa. Tämä roknoosi on ihan omasta pienestä päästä tupakkilaatikon kanteen örmitty. Sunnuntai iltana selviää tarjoaako eräs kalastaja, jonkun lohijoen äärellä ensi kesänä kahvit ja konjakit! :> KOLLAJA KESTÄÄ! Rotuaarilla tavataan!

yrjöpoeka

Mies latvoilta:
OLIPA HYVÄ REISSU!
Olin elämäni ensimmäisen kerran mukana mielenosoituksessa Oulussa. Sain meluta ja remuta katuja pitkin poliisien turvatessa koko meidänn joukkomme kulkemista. Huusimme äänemme käheiksi iskulauseita ja kadun vierustoilla ollut väki nosti peukaloita ylös ja huutelivat myös, että olemme oikean asian puolesta. Lain puolesta. Kollaja kestää! Kadulta siirtyi väkeä mukaan marssillemme Rotuaarille, osa seurasi sivulla mukana torille asti. Torilla saimme kaiken huomion. Televisio kamerat ja muut kuvaajat olivat seuranneet meitä koko marssin ajan, nyt torilla saimme kaiken näkyvyyden! Huusimme iskulausevarastomme muutamaan kertaan, kaikki vaalituvat kerääntyivät katsomaan meidän toimintaamme. Sosdemien näkyvät hahmot osasivat tulla esille kun kamerat kuvasivat. samoin vihreitten Pulliainen ja perussuomalaisten poppoo. Jostakin kumman syystä, keskusta ja kokoomus vierastivat esillä oloa ja luimistelivat omilla vaalituvillaan kuin orpopojat. Jotenkin näytti siltä, ettei julkisuus kiinnostanutkaan vaikka vaalit ovat huomenna. Julkisuutta oli kerrankin tarjolla ja ilmaiseksi.

Marssivan joukon kokoa oli vaikea hahmottaa, kun katseli taakseen joukkoa riitti kadun täydeltä eikä häntäpäätä näkynyt. Arviot kertoivat kolmesta sadasta ja torille kokoontui toinen mokoma saman mielisiä. Tätä kirjoittaessani Tv1:n uutiset näyttivät kuvaa mielenosoituksesta ja sekin kertoi meitä olleen todella hyvin. Luulisi niitten jotka haluavat päästä valjastamaan Iijokea, hieman miettivän miten heidän käy huomisissa vaaleissa. Toivon että äänestäjät antavan sille halulle lopullisen tuomion. Sää oli mainio koko reissun ajan ja porukka joka matkusti Pudasjärveltä linjurilla Ouluun, oli äänekästä ja asialleen omistautunutta. Mukana olleet olivat oikeita joen puolustajia, eivätkä reissussa ensimmäistä kertaa. halusimme tuoda mielipiteemme kuuluville ja saimme sen tehdä. Jokainen ehdokas joka oli Rotuaarilla, sai tietoiskun kansalaisilta. Tietoisku oli tarkoitettu ehdokkaille varteen otettavaksi. Hyvä reissu! Mtv3:n uutisia odotellessa. KOLLAJA KESTÄÄ! yrjöpoeka

Mies latvoilta:
Katastelin Mtv3:n uutiset. Juttu muutoin hyvä, mutta keskustan Rantakangas ilmoitti varapuheenjohtajan ominaisuudessa kannattavansa keskustan erinomaista hanketta Kollajan altaasta. :o Uskookaa nyt kaikki palstan lukijat, ääni näissä vaaleissa keskustalle on tuhon alku! Olen omissa prognooseissa asettanut nimenomaan Rantakankaan paikan uhan alaiseksi, nyt se on siksi tehtävä! Pudottakaa se eduskunnasta, se on riittävä merkki keskustalle, että täällä ollaan tosissaan! Takaisku vaaleissa juuri täällä pakottaa ajattelemaan asiaa toisenlaisesta näkökulmasta. Voiton huumassaan keskustan edustajat valitettavasti ovat todella röyhkeitä! Ne ei välitä paskaakaan mielenosoituksista! Vasta sitten kun se iskee omiin nilkkoihin, sitten kuunnellaan myös muita. Nyt, juuri tällä hetkellä siihen ei ole valmiutta. Mene huomenna äänestämään ja laita Rantakangas takaisin kotiinsa! Kollaja ei tarvitse Rantakangasta! Kollaja kestää! yrjöpoeka

Mies latvoilta:
Pahalta näyttää!
Kepu ja kokoomus lähtee patoamaan jokia!
No........ äänestäjät ovat kaiketi oikeassa....????

yrjöpoeka

Mies latvoilta:
Do niin....
Henkeä on vedetty ja sulateltu sanomaa kuin made täkyä..? Taisi olla jokin koukku, joka suupieleen jämähti kaikille jokivarsien asukkaille. Vai iski vaalikuumeen Simolle! Minä jo ihmettelin kun on ollut niin hiljaista. Luulin kaikkien joutuneen viimeisten koskikivien ruhjomaksi vaalien jälkimainingeissa. Tyrskyt on lyöneet jokaisen vapaan- ja virtaavanveden ylitse. Nyt pitäisi alkaa ottamaan yhteyttä lehtiin ja valittuihin isänmaan toivoihin. Kuten vehkaperään...... perään?
Olen koettanut laatia erilaisia kirjoitelmia, laitoin yhden juuri äsken Suomenmaan palstoille. Yleisön palstoilla on nyt tilaa, kun vaalit on käyty. Eri asia on se, kelpaako hengentuotteet lehdille. Vointia simolle!

yrjöpoeka

Eerik:
Tuosta juontuikin aivan etsimättä mieleeni Pohjois-Pohjanmaan liiton 19.3.2007 järjestämä lohikokous. Kokouksessahan annettiin Pohjois-Suomen lohitavoitteista "yhteinen" kannanotto, joka muistuttaa tavoitteiltaan erehdyttävästi lohiadressin tavoitteita. Merkillistä onkin,miksi Pohjois-Pohjanmaan liitto ei ollut lohiadressin ensimmäisten allekirjoittajien joukossa,vaikka tavoitteet ovat noin lähellä adressin tavoitteita. Aika "sopivasti" on sattunut myöskin kokouksen ja julkistettujen Pohjois-Suomen "yhteisten" lohitavoitteiden ajoitus eli vasta eduskuntavaalien jälkeen. Joku tässä mättää .........

Kalasimo:
Taitaa olla muillakin vaaliväsymystä kun keskustelu on tyrehtynyt. Toisaalta on hyvä välillä säästää itseään ja kerätä voimia tuleviin koitoksiin.

Tornio-Muoniojokiseura ry piti 31.3 vuosikokouksen, Kokous antoi julkilausuman, joka on luettavissa jokiseuran valmisteilla olevalla nettisivulla www.tornionjoki.fi/jokiseura

Lapin kansa ja Pohjolan Sanomat uutisoivat julkilausuman eilen ja tänään.

Oterma:
Hiljaista on ollut keskustelussa. Mutta päivä pitenee, lohet alkavat käydä levottomiksi jossain Itämeren selillä. Tuhdin lepotauon jälkeen lienee hyvä mietiskellä jatkoa.

Varmasti kannattaa pitää yllä ja rakentaa tuota eri jokien toimijoiden keskusteluyhteyttä. Suuntautua myös tapaamaan toisiamme porukalla.

Eräät kepun vaikuttajat (mm. Antti Rantakangas) ovat sitä mieltä, että keskustan on ehdottomasti saatava ympäristöministerin salkku. Etteivät vihreät tai RKP saisi tuota salkkua jolloin voisivat jopa jarrutella ydinvoiman ja vesivoiman rakentamista.

Siis jonkinlaista vääntöä kulisseissa. No, olennaista on nähdä, mitä hallitusohjelmaan kirjataan.

Ja tietenkin täytyy seurata tarkkaan kansanedustajien tekemisiä, toimivatko lupaustensa mukaisesti.

▲Alkuun


KALATIEKESKUSTELUUN VAUHTIA

Alla olevan kalatiekeskusteluavauksen (14 kysymystä kuudelle asiantuntijalle) jälkeen on mielipiteiden vaihto kotisivullamme ollut hiljaisempaa. Nyt virittämme uudelleen tätä yhä ajankohtaisemmaksi käyvää keskustelua. Eduskuntavaalit on tulossa. Niistä pitäisi etenkin pohjoisten jokien varsilla mutta myös koko maassa muodostaa lohi/vaelluskala- ja kalatievaalit!

Lappilaiset ovat jo lähteneet liikkeelle. Juna vie 10.11. Helsinkiin lohiaktivisteja. Toivottavasti se on aloite, jolla saadaan julkisuus hereille.

Muualla esim. kalastus.com -palstoilla on käyty hyvinkin vilkasta ja perusteellista keskustelua lohen lohen ja meritaimenen tulevaisuudesta. Ajatuksemme on kommentoida täällä muualla käytävää keskustelua. Kysymme asiantuntijoilta kommentteja esitettyihin näkemyksiin. Viikon vieras -palstallamme on tarkoitus painottua syksyn ja alkukevään aikana näihin kysymyksiin.

Tarjoamme oman kotisivumme hyvien, raikkaitten ja tiukkojenkin puheenvuorojen foorumiksi. Kalastus.com -palstalla esim. nimimerkki Jäitä hattuun on ansiokkaasti saanut aikaan kuumaakin keskustelua. Pelkkä yksimielisyys synnyttää vain hiljaisuutta. Toivomme teidän aktiivisten keskustelijoiden löytävän myös meidän keskustelupalstamme. Panemme yhdessä siihen vauhtia!

Oulujoenreitti.fi -sivulle on avattu "Muilta joilta" -palsta, jossa uutisoimme toisten pohjoisten mutta myös etäämmällä sijaitsevien jokien kuulumisia. Euroopassa joet näyttävät nousevan yhä enemmän huomion kohteeksi, vähitellen löydetään Jokien Eurooppa.

Itämeren lohen puolustamiseksi olemme harjoittaneet aivan liian vähän EU-lobbausta, joka on tällä hetkellä mielestäni ratkaisevinta lohen ja muiden vaelluskalojen olemassaolon turvaamiseksi.

Pekka Jurvelin

Keskusteluaineisto. Kuuden asiantuntijan näkemyksiä.
Alustus: Pekka Jurvelin

Tämä esitys on väkisinkin pitkä mutta ehkä melko mielenkiintoinen.
Laitoin synnyttääkseni keskustelua Oulujoen kalateistä
kysymysaineiston ja hieman ajatuksia provosoivan toimenpideohjelmaehdotuksen lukuisille eri kala-asiantuntijoille.

6 kala-asiantuntijaa kommentoi neljäätoista kysymystäni.

Vaalassa järjestettiin keväällä 2004 runsaan osanoton kerännyt kalatieseminaari. Tällöin sovittiin keskustelun jatkamisesta edelleen. Tässä mielessä on tarkoitus on virittää ja koota kalatiekeskustelua Oulujoen reitin kotisivulle mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti.

Kotisivumme on käynnistynyt varsinaisesti kevään ja kesän 2004 aikana. Matkapäiväkirjani on ollut eräs vetonaula. Kesä-syyskuussa kotisivullamme oli yli 20 000 käyntiä.

Soudullani viime kesänä oli tarkoitukseni selvittää, mihin asti lohi nousi Emäjoen reitillä. On selvää, että Seitenoikea Hyrynsalmen alapuolella oli merkittävä lohikoski ja poikastuotantoalue. Samoin ilmeisestikin sen yläpuolinen Hyrynjärven alapuolelle laskeva Lietejoki. Se mainitaan eri lähteissä ja paikkakunnnan ihmiset olivat sitä mieltä.

Sen sijaan Hyrynjärven yläpuolinen Kerälänvirtojen alue ei enää ollut lohialuetta. Sen mielestäni kuulin vakuuttavalta asiantuntijalta, joka kuten isänsä kalasti koko Kerälänvirroilla lapsuudestaan asti. Suomussalmen ämmäkosken "lohet", joiden jotkut uskoivat olleen merilohia, eri tietojen mukaan jopa 8 tai 12 (?) kiloiset ovat mielestäni olleet järvitaimenia, todennäköisesti Kiantajärven kantaa.

Lopussa on oma lievästi provokatiivinen ajatusmuodostelmani, jonka pidin julkisesti Vaalan kalatieseminaarissa. Palautetta on tullut niukasti. Ajattelin vähän sohaista muurahaispesään, mutta muurahaiset näyttävät oleva unessa edelleen..

Tällainen kommenttisato siitä kertyi. 6 alan asiantuntijaa kommentoi kysymyksiäni.

Asiantuntijat

- Professori Jaakko Erkinaro: Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun johtaja
- DI, tekniikan tohtori, ympäristötekniikka Riitta Kamula: kalatieasiantuntija
- Martti Knuutinen: lohenkalastuksen asiantuntija
- Osastopäällikkö Eero Merilä: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Oulu-Kajaani kehittämishankkeen toimintaympäristö -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja
- Tutkija Mika Visuri: Suomen Ympäristökeskuksen vesi- ja ekotekniikan tutkimusryhmä
- Lisäksi Kalastusasiantuntija X

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

1. Kasvupaikan merkitys

Käsittääkseni osa Oulujoen smolteista on vapautettu Montan kalanviljelylaitokselta ja siihen perustuu paljolti niiden vietti ja varsin laajamittainen nousu Merikosken ohi. Samasta asiasta on valitettu Kemijoen Isohaaran kalatien kohdalla. Siellä pääosa vai kaikki on laskettu Isohaaran alapuolelta? Vaellusvietti ole kovin voimakas vaan paluulohet jäävät pyöriskelemään Isohaaran alle kasvatuspaikkansa läheisyyteen. Lieneekö näin? PJ

Jaakko Erkinaro:
Mielenkiintoisen tekstin ja kysymykset olet muotoillut. Ajankohtainen ja kovasti kiehtova aihe. Kommentoin tuohon liitetekstiin joitakin kohtia aivan pikaisesti. Poleemista toimintaohjelmaasi en vielä ehtinyt kovasti pohtia, joten siinä ei ole sen kummempia kommenttejakaan - joitakin asioita toki sivutaan edellä olevissa kysymyksissäkin. Kyllä varmaan. Minäkin arvelen, että ratkaiseva seikka Merikosken kalatien alkuvaiheen menestyksessä lohen osalta ovat juuri nuo Montan istukkaat ja niiden motivaatio nousta Merikosken yläpuolelle. Tietysti itse kalatienkin pitää toimia...

Martti Knuutinen:
Oulujokeen on vapautettu smoltteja jonkin verran suoraan kalanviljelylaitokselta,sekä niihin on suoritettu merkkausta hajamekinnällä.(tieto M.Salonen)Onko nyt jokeen pyrkivät kalat juuri niitä kaloja lienee vaikea varmistaa,mutta mahdollista.Toisaalta kalojen leimaantuminen syntymä/vapautumispaikkaan ei liene tieteellisesti tutkittu, joten mikä on se paikka johon lohi palaa vuodesta toiseen saavutettuaan lisääntymisvietin. Mielestäni esim. Tenossa kala palannee sille koskialueelle jossa se on syntynyt ja varttunut smoltiksi, alue lienee suhteellisen iso koska kalathan ovat useamman vuoden alueella ja varmasti kulkee niin ylä, kuin alavirtaan. Jos lohta halutaan Montan yläpuolisiin vesistöihin, tulisi alustava kalapoikasistutus aloittaa pikaisesti näille vesialueille.

Eero Merilä:
Mielestäni olet oikeassa. kalamiehet tietävät lohien sielunelämän paremmin. Mielestäni , jos Oulujoen kalatiet toteutuvat, istutukset kannattaisi siirtää Oulujoen pääuoman yläosalle tai jopa Oulujärveen.

Mika Visuri:
Tutkimustulokset tukevat sitä seikkaa, että istutuspaikalla on suuri merkitys smolttien leimautumiseen ja sitä kautta nousuinnokkuuteen. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että nousuintoon vaikuttaa myös lohen geeneissä oleva tieto hyvän kutupaikan vaatimuksista. Lohihan nousee jokeen lisääntyäkseen ja se etsii mieluisan kutupaikan vaistonsa avulla. Nyt jos ajatellaan Merikoskea, niin alakanavassa ei tällaisia hyväksi kutualueeksi laskettavia paikkoja monelle lohelle riitä. Vaikka kala olisi istutettu Merikosken alapuolelle ja leimautuminen olisi tapahtunut suistoalueelle, niin uskon että nousuhalua lisää tämä hyvän kutupaikan löytämisen into ja kala mielellään nousee Merikoskesta ylös paremmille kutupaikoille. Samaa Oulujoen vettähän on padon yläpuolella kuin alapuolellakin, joten tuttu haju lohen nenään tulee padon yläpuoleltakin. Uskoisinkin että suuremmin nousuintoon näiden jokien alimmilla padoilla vaikuttaa kalaportaan sijainti, virtausolot ym., elikkä se, kuinka helposti kala löytää ja pääsee portaaseen.

Asiantuntija X:
Ei ole ehdottomasti paikkansa pitävä. Suurin syy on jossain muualla kuin istutusvesistöalueella tuotettu poikanen, joka ei ole leimaantunut/ leimautettu istutusvesistön veteen. Vaelluspoikasen kaksivuotinen kasvatusaika leimaa esim. Montassa poikasen Oulujoen vedenlaatuun ja saattaapa antaa aurinkokoordinaatit kasvupaikasta. Teimme viime toukokuussa kokeen yhteensä 500 lohen ja meritaimenen merkityllä poikasella. Istutimme kalat Sanginjokeen ja odotamme mielenkiinnolla tuloksia loppukesällä 2004 ja vuosina 2005 - 2006. Kysymys kuuluu: saammeko leimattua vaelluskalan Sanginjokeen. Vastausta odotetaan.

2. Smolttihävikki

Kuinka suuri on tällöin smolttien hävikki Montasta jokisuulle? Petokalat ja Merikosken putous, joka sinällään ei ole kovin korkea.

Jaakko Erkinaro:
Vuosien 1989-1996 smolttimerkintöjen perusteella arvioituna Merikosken altaan hävikki oli keskimäärin 24%. Monttaan istutetut tuottivat siis lähes neljänneksen huonommin kuin jokisuuhun istutetut. Ero oli aika systemaattinen vuodesta toiseen, tosin yhtenä vuotena toisinpäin(!). Tämä on raportoitu esim. Kemi-/Ounasjoen esiselvityksessä (Laine ym. 2002. Lapin ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 271, sivulla 177.)

Eero Merilä:
En osaa vastata tähän. Se, kuka hoitaa istutustoiminnan, tietää parhaiten. Kenelle Fortum Oy on antanut istutusten teon ja erityisesti se asia on tärkeä, miten seuranta on järjestetty?

Tuo Merikosken läpilaskeminen ei varmastikaan ole ongelma. Tutkimuksissa on todettu kalojen selviävän voimalaitosten turbiinien läpi yllättävän kivuttomasti. Lavat pyörivät kuitenkin loppujen lopuksi suhteellisen hitaasti ja mitä pienempi kala, sitä nopeammin se lapojen välistä sopii tulemaan. Muutaman kerran alakanavassa olen sattunut soutamaan silloin kun Merikosken yläpuolelle on istutettu pyyntikokoisia taimenia ja ne ovat porukalla päättäneet laskeutua alas suistoon. Silloin on kalaa riittänyt kaikille soutajille ja saatujen kalojen määrästä päätellen varmasti lähes kaikki ovat selvinneet laskusta vahingoittumattomina. Ja silloin on kyse yli kilon painoisista kaloista eikä pienistä smolteista.

Mika Visuri:
Hävikkiä on mahdoton arvioida, en tiedä olisiko asiaa tutkittu tarkemmin missään ja jos onkin niin petokalojen määrä ja putouskorkeudet ym. ovat niin paikkakohtaisia, että tuskin kovinkaan luotettavaa arviota asiasta voisi saada. Oulujoki on alaosaltaan ilmeisen hyvää haukivettä ja nälkäisiä suita on varmasti smoltteja odottamassa. Kun kalat istutetaan smoltteina, on niiden mereen selviytyminen huomattavasti todennäköisempää kuin luonnonkudusta syntyneiden. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että istutetut smoltit saavat kasvaa sen kaksi vuotta laitoksessa turvassa, kun taas luonnonkudusta syntyneet poikaset saavat taistella koko tuon kaksi vuotta petoeläimiä vastaan joessa. Smolttina istutetut kalat joutuvat näin ollen väistelemään teräviä hampaita vain matkalla Montasta merelle. En siksi uskokaan että merkittäviä määriä Montan smolteista päätyy haukien suuhun, vaikka tietenkin osa joutuukin. On myös selvää että mitä pitempi vaellusmatka mereen on, sitä enemmän matkalle mahtuu petokaloja ja sitä useampi poikanen muuttuu matkalla osaksi ravintoketjua.

3. Smolttihävikin merkitys

Irlannissa European Salmon Tour -projektin puitteissa käydessäni meille kerrottiin, ettei ole ongelma saada lohia nousemaan kutualueille vaan smolttien kuolevuus käsittääkseni enimmäkseen petokalojen saaliina on liian suuri.

Jaakko Erkinaro:
Näin sanotaan aika usein, suurimpana ongelmana pidetään usein juuri alasvaellusta, ei niinkään nousua.

4. Luonnonpoikaset vs kasvatetut

Miten suuri osa lohenpoikasista, jotka istutettaisiin esim ylimpään tunnettuun sivujokeen Emäjoen Lietejokeen, johon lohi on varmuudella noussut, palaisi hengissä smoltteina yhdeksän voimalaitoksen läpi. Suurimmat putouskorkeudet Seitenoikea 21m, Nuojua 23 m ja Pyhäkoski 32 m. Oulujärvi on tunnettu haukijärvi, jossa taimenen suurehkotkin poikaset katoavat haukien kitaan. Petokalakanta on varsin vahva koko joessa. Onko smolttien selviytymiskyky suurempi, kun ne ovat vuoden pari ehtineet sopeutua luonnonelämään tai ne ovat ylös siirrettyjen lohien kudusta syntyneitä jälkeläisiä. PJ

Jaakko Erkinaro:
Huh, huh. Tosi vaikeaa arvioida noin vain lonkalta. Onhan tuossa matkaa, patoja, turbiineja, altaita ja haukia aika paljon. Ainakin istutuskalojen osalta veikkaan hulppeaa kuolevuutta. Jokipoikasistukkaat tuottavat selvästi paremmin kuin smoltti-istukkaat (siis laskettuna uloslähtevää smolttia kohden), luonnossa syntyneiden kalojen säilyvyys on vielä paljon parempi. Tästä on kertynyt aika paljon tietoa esim. Simo- ja Tornionjoelta viime aikoina.

Martti Knuutinen:
Poikasmenetys istutusmääriin on varmasti suurehko, mutta koska joka tapauksessa petokalat ottavat osansa niin luonnontilassa syntyneistä, kuin allaskaloistakin joten tämä on istutusmäärissä huomioitava. Voimaloiden osuus kuolleisuudessa on varmasti joitakin prosentteja, mutta ainakin aikanaan kun Oulujoki Oy istutti vaellus-siikaa se laskeutui kaikkien voimaloiden läpi, samoin on saatu taimenia joita on istutettu jopa Emäjoen patoaltaisiin, saaliiksi Pällin voimalan patoaltaasta. Samoin lienee merkkipalautuksia jopa merialuilta, minulla ei ole varmaa tietoa, mutta sitä varmasti saisi Tulokkaan Jussilta. Montan kalanviljelylaitokselta.

Eero Merilä:
Petokalakysymys on erittäin tärkeä selvitettävä asia. Käsittääksen luonnontilaisessa Oulujoessa petokalojen osuus oli oleellisesti pienempi. lohet ja taimenet olivat "hallitsevia kaloja", jos olen oikeassa.

Mika Visuri:
Kuten edellä kirjoittelin, niin tuota vaellustappiota on mahdoton arvioida. Asiasta voi olla jotain tutkimuksia, joista varmaan tietää Aki Mäki-Petäys RKTL:sta. Hänet tapasitkin silloin Oulussa. Toivottavasti olet hänellekin lähettänyt kommentoitavaksi tämän tekstisi. Hän on kuitenkin ikänsä tutkinut jalokaloja ja omaa varmasti laajemman tietämyksen kuin minä. Toinen hyvä tyyppi RKTL:sta on Teppo Vehanen, joka on paljon värkännyt mm. Oulujärvellä. Kannattaa varmaan häntäkin lähestyä, jos miettii tuota predaation määrää. Hänellä voisi siihen olla tietoa.

Noita voimalaitoksia en pitäisi tosiaankaan niin suurina ongelmina alasvaelluksessa kuin petokaloja.

Uskoisin niiden smolttien, jotka ovat eläneet alusta asti joessa selviävän paremmin alas kuin smollttina istutettujen. Laitospoikaset eivät ole oppineet varomaan mitään, kun taas luonnonpoikaset ovat saanet väistellä vaaroja koko ikänsä. Toisaalta tyhmimmät tai varomattomimmat poikaset on luonto jo poistanut parempiin suihin ja viisaammat ovat jääneet jäljelle. Varmasti nämä viisaammat yksilöt omaavat paremmat mahdollisuudet päästä alas mereen kuin mitään pelkäämättömät smoltti-istukkaat.

Asiantuntija X:
Smolttien hävikkiä ei tiedetä. Sen sijaan merkintätulokset Montasta vapautettujen ja merialueelle istutettujen poikasten saaliista vaihtelevat. Joskus Montasta vapautetut poikaset tuottavat enemmän 1000 istukasta kohden kuin meri-istukkaat, joskus tilanne on toisinpäin. Mitä pitempi matka mereen, sen suurempi poikastappio niin istutus- kuin luonnopoikasella. Ruotsissa asiaa on tutkittu ja sillä luonnonpoikasen vaellustappio jokialueelta mereen oli hurja. Esim. taimenella yhden suvantopaikan ohitus aiheutti 50 % tappion (hauet !). Oulujärven tulokset eivät olleet yllätys. Luonnonsmoltti on parempi kuin laitospoikanen (peto-opetus, fysiologia, ravinto ja normaali hormonaalirytmi). On tutkittu, että luonnonpoikanen (lohi) tuottaa jopa 2.5 - 3 kertaisen tuloksen 1000 poikasta kohti laitospoikaseen verrattuna. Lietejoelta lähteneen smoltin selviämisprosentti taitaa minun osaltani olla vain arvaus: aika moni kuolee vaelluksella mereen.

Poikaset ja isotkin kalat selviävät läpi voimalaitoksista, se ei ole ongelma (vrt. Montta - Merikoski).

5. Poikasten leimaaminen ylävesistöille?

Eikö joka tapauksessa ylävesistöihin pitäisi alkaa laittaa lohen ja meritaimenen poikasia tai kuljettaa emokaloja. Montan yläpuolelle, Nuojualle, Kutujoelle mutta tulevaisuutta ajatellen myös vapaisiin Hossan ja Peranganjokiin, Pajakkajokeen ja ylemmäksi Sotkamon reitillä. Oulujoen "omaa" lohikanta pitäisi alkaa kärsivällisesti ja pitkäjännitteisesti luoda.

Jaakko Erkinaro:
Jaa-a. Tässä tullaankin sitten jo vaikeisiin arvo-, asenne-, pitkäjänteisyys- ym. sellaisiin kysymyksiin, jotka edellyttäsivät laajaa keskustelua eri tahojen haluista, mahdollisuuksista, ja sitoutumisesta. Tarvitaan selkeä, uskottava, pitkän tähtäimen suunnitelma. Mitä tehdään, miksi, mihin pyritään, tavoitteet, niiden saavuttamisen todennäköisyys, aikataulu, riskit, vastuutahot, kustannukset, maksajat ym. ym.

Mika Visuri:
Tämä olisi ilman muuta oikea toimintamalli. Raha tai pikemminkin sen puute kuitenkin todennäköisesti tulee vaikuttamaan siihen, että istutuksia ei kovin helposti viedä kovin ylös ennen kuin portaat on saatu ulotettua sinne asti. Poikasten istutuksessa varmaan käytetään aika maltillista mallia, eli sitä mukaa kun portaat etenevät etenee myös istutus. Lienee valitettavasti totta, että kovinkaan moni taho ei vieläkään usko kulun esim. Oulujärvelle avautuvan lähivuosina, eikä näin ollen ajatella istutusten nostamista kovin ylös jokeen järkevänä. Mutta kun seuraava porras saadaan Monttaan, silloin ollaan tiellä joka ei enää pysähdy. Kuten sen Oulun tilaisuuden jälkeen puhuttiin, niin se joki joka saa toisen portaan, on se joka saa varmuudella seuraavatkin. Ja sen toisen portaan jälkeen tuo istutuspaikkojen uudelleenvalinta muuttuu ajankohtaiseksi.

6. Kuinka ylös lohi nousi Emäjoella?

Kiantajärven yläpuolisiin jokiin asti lohi jostain minulle käsittämättömästä syystä ei ilmeisesti ole noussut. Suomussalmen ämmäkoski ei varmasti ollut nousueste eikä Seitenoikeakaan. Muuttuiko Emäjoen veden laatu siirryttäessä vaara-alueelta ylemmälle Suomussalmen geologisesti erilaiselle, paljolti soiselle alueelle? PJ

Jaakko Erkinaro:
En valitettavasti tunne näiden alueiden historiaa enkä edes nykytilaa riittävän hyvin. Isoissa vesistöissä on tyypillisesti geologisesti ja vedenlaadullisesti erilaisia osia, joten epäilen kyllä etteikö emäjoen veden laatu olisi aikoinaan sopinut myös lohelle.

Mika Visuri:
Jonkin verranhan maasto tosiaan muuttuu Kiannan kohdilla. Vuokkijärvihän on jo melko suorantainen. En silti pitäisi todennäköisenä, että vedenlaatu olisi muuttunut niillä main niin huonoksi, että se olisi nousun pysäyttänyt. Tässä muutamia vaihtoehtoja, joita pidän todennäköisempinä.

Yksi vaihtoehto saattaisi olla nousuinnon ja sitä kautta kalamäärän painuminen niin vähiin, että lohia ei enää yksinkertaisesti riittänyt siitä ylöspäin. Itämeren lohihan poikkeaa geeniperimältään kovasti esim. Tyynenmeren lohista, jotka kuolevat kudun jälkeen. Tuo kuoleminen saa aikaan sen että niiden nousu on hyvin agressiivista ja ne menevät vaikka seinän läpi päästäkseen mahdollisimman kauas yläjuoksulle. Niiden ei tarvitse varata voimia takaisin mereen paluuseen joten silloin ei säästellä, vaan painutaan niin ylös kuin päästään. Meidän lohilla on toisin, kun pitäisi päästä ja jaksaa vielä hääleikkien jälkeen takaisin mereen. Näin ollen meidän lohemme nousevat maltilla ja kun sopiva kutupaikka löytyy, niin siihen jäädän vaikka ei kovin ylhäällä jokea vielä oltaisikaan. Näin joen kutupaikat sitten täyttyvät alhaalta lukien ja jossain vaiheessa kutevat yksilöt loppuvat. Olisiko tällainen nousuraja, sitten tuolla mainitsemallasi kohdalla, mene ja tiedä. Voisi silti olla, että tuossa pisteessä on ollut enää vähän kaloja jäljellä ja ne ovat olleet sitä mieltä, että tästä asti vielä jaksaa takaisin mereen, mutta ei enää ylempää.

Minun tietoni mukaan esimerkiksi Oulujoki ja Kemijoki ovat poikenneet toisistaan mm. siinä, että Oulujoen pääuomassa on ollut paljon hyviä kutualueita, eikä lohien ole ollut pakko nousta sen takia kovin ylös jokea. Kemijoki on taas ollut ilmeisesti pääuomaltaan liian kovavirtauksinen ja sitä kautta vähäsorainen. Näin ollen lohien on ollut pakko nousta kutupaikkoja etsiessään yhä ylemmäs mm. Ounasjokeen saakka.

Toinen vaihtoehto on Oulujärvi ja sen ylitys. Kyseessä on niin suuri järvi, että varmasti on usko monelta lohelta loppunut järveä ylittäessä. Se on varmasti vähentänyt Emäjokeen nousseiden lohien määrää entisestään.

Ja tuskin nousuesteen mahdollisuutta Emäjoessa voi kokonaan sulkea pois. Tuskin kukaan tietää niin tarkkaan tilanteen silloin aikoinaan. Yksi mielenkiintoinen seikka on selvinnyt viime vuosien sähkökoekalastuksissa, joita on tehty Kainuun järvillä. Kivennuoliainen on hyvin yleinen kala Oulujärvessä, mutta Sotkamon reitin järvissä tehdyissä koekalastuksissa sitä ei löytynyt ollenkaan. Tiedot Hyrynsalmen reitin järvistä kertovat samaa. Eli jostain syystä kivennuoliainen ei ole levinnyt Oulujärveltä Emäjokea pitkin suuriin järviin. Tämä voisi olla merkki jonkinlaisesta vaellusesteestä Emäjoessa aikoinaan. Toisaalta tuo kivennuoliaisen puuttuminen voi johtua jostain muustakin asiasta, mutta yksi vaihtoehto voisi olla tuo jonkinmoinen vaelluseste.

7. Kalatiet ohi kaikkien vesistön voimaloiden?

Tässä vaiheessa on puhuttu kalateiden rakentamisesta Oulujärvelle, jolloin sen sivujoet tärkeimäpänä Varis/Kongasjoki voisivat olla potentiaalisia poikastuotantoalueita. Mielestäni pitkäaikaisena tavoitteena tulisi olla kalateiden rakentaminen kaikkien patojen ohi myös Emäjoella Kiantajärvelle asti ja Sotkamon reitillä Ontojärvelle asti, josta vapaat vedet, kohtuulliset suuret Hossanjoki ja Pajakkajoki ovat potentiaalista poikastuotantoaluetta. PJ

Mika Visuri:
Niin, Varisjoki on minulle tuttu joki monilta kalareissuilta ja Kongasjoellakin olen pari kertaa käynyt. Varmasti poikaspotentiaalia näiltä joilta löytyy. Nuo Hyrynsalmen reitin vedet on ilman muuta pidettävä mielessä, mutta Sotkamon reitille kai ei lohi ole ikinä päässytkään. Tämä lisäporrasasia on ajankohtainen ilman muuta sitten kun lohi nousee Oulujärveen ja toivottavasti sen ylikin.

8. Lohi ämmäkosken yläpuolelle?

Ei kai 4-5 m Kajaanin ämmäkoski voinut sittenkään olla absoluuttinen nousueste. Onko eettisesti tai luonnontaloudellisesti oikein yrittää palauttaa(?) lohi, meritaimen tai muut vaelluskalat jokiin, joihin ne luonnontilassa eivät varmuudella ole nousseet?

Jaakko Erkinaro:
Jaa-a. Suuria kysymyksiä. Kyllähän tällaista on harrastettu ja menestykselläkin esim. Kanadassa, jossa lohikantoja on kotiutettu suurten putousten yläpuolisille alueille ja rakennettu nousun mahdollistavat kalatiet. Etiikan yksi sääntö on ainakin se, että kalalajeja tai -kantoja ei pitäisi ainakaan kevein perustein siirrellä vedenjakajien yli. Siitähän tässä ei olisi kysymys.

Eero Merilä:
Hävikki kalaportaissa on joka tapauksessa suurta siitä johtuen, että osa nousevista kaloista ei osu portaaseen-jääs siis alapuoliseen altaaseen. Lienee epärealistista, että kalaportaita kannattaisi rakentaa Oulujärven yläpuolisiin vesistöihin.

Mika Visuri:
Minun käsitykseni mukaan lohi ei tuosta koskesta ole ikinä noussut (voin olla tietysti väärässäkin…) ja ainakin tavallisesti on suhtauduttu hyvin kielteisesti kalojen pääsyn järjestämiseen sellaisille alueille jossa sitä ei ole luontaisesti ollut. Vaikea sanoa miten lohen kanssa käy, sehän nostattaa tunnetusti suuria tunteita ihmisten keskuudessa, joten mistäpä tietää vaikka se tahdotaan ja saadaankin joskus Sotkamon reitille. Tuskin mitään ehdotonta luonnontaloudellista vahinkoa voidaan ajatella vaelluskaloista syntyvän uusillekaan alueille. Tämä tautikysymyshän on ilmeisesti se suurin ongelma.

9. Oulujoen sivujoet poikastuotantoalueina?

Oulujoen sivujoista ei ole varmaa tietoa nousukaloista. Yläjuoksun Kutujokea on pidetty parhaana kutualueena, siihen nimikin viittaa. Ennen vanhaan vain ei lohta ja taimenta taidettu juuri erottaa. Kaikki olivat lohia. Onko luonnontilaisten (lieneekö tietoa?) Sangin-, Muhos- ja Utosjoen vesi ollut laadultaan lohelle ja meritaimenelle sopimatonta? Vai kävikö niissä vesi kesäisin lian vähiin. Kutujoki on ehkä poikkeus, siinä on kuitenkin kohtalaisen suuret vesialtaat yläjuoksulla. Vai onko kyseessä ollut ihmisen toiminnan tulos, jos kaloja ei merkittävässä määrin ole noussut niihin - ylikalastus. Utosjoen alajuoksulta kerrotaan lohia (taimenia?) saadun. Oliko Oulujoen kalastuspaine niin voimakas (lohipadot alhaalla lähes sulkivat joen), että kutualuetta pääuomassa riitti siinä määrin, ettei paineita nousuun vähän huonompilaatuisiin sivujokiin ollut?

Jaakko Erkinaro:
Suurissa vesistöissä eri sivujokiin kehittyy tyypillisesti perimältään erilaistuneita osakantoja, jotka pääsääntöisesti pyrkivät palaamaan takaisin synnyinjokeensa, joten pääuoman kutualueiden riittävyys ei varmaankaan sinänsä vaikuta sivujokien kalojen nousuun. Onko pääuoman sekakantapyynti sitten rokottanut sivujokien (pieniä) kantoja niin tehokkaasti, että ne ovat tuhoutuneet sen takia?

Martti Knuutinen:
Oulujoen sivujokien hyväksikäyttö kalojen kutualueina lienee ongelmallista ,koska näihin jokiin ei lohi liene suurimmissa määrin noussut koskaan. Ehkä Kutujoki on ollut houkutteleva joki virtauksensa puolesta, mutta kun historiallista tietoa ei minulla ole en osaa ottaa kantaa tähän asiaan. Poika/Muhosjoki oikaisu kalatienä on mielenkiintoinen ehdotus. mutta lienee mahdoton toteuttaa niin vesivoiman kuin kalastusteknisten syiden vuoksi, mutta joka tapauksessa ideathan eivät saa koskaan olla liian vähäpätöisiä.

Eero Merilä:
Kesäveden vähyys sivujoissa on suuri ongelma. Valuma-alueiden muutostyöt ojitukset, metsätalous jne ovat entisestään heikentäneet kesävesitilannetta.

Mika Visuri:
Sanginjokeen ei lohi ole ikinä tiettävästi noussut ja syynä on todennäköisesti suhteellisen pieni koko ja ehkä valuma-alueen maanlaatu, josta valuva vesi on keväisin ollut hyvin hapanta. Utos- ja Muhosjoesta en tiedä varmasti, mutta olettaisin että veden laatu ei ole ollut ongelma aikoinaan, vaan jokien pieni koko ja vähävetisyys. Kaloilla on ollut pääuomassa paljon kutualueita, eikä ole näin ollen tarvinnut tukkeutua pieniin sivujokiin.

Asiantuntija X:
Kalatautilainsäädäntö on este mm. emokalojen siirtoon. Pienpoikasia esim. RKTL:n Paltamon laitokselta voitaisiin kokeilla. Kuka maksaa, seuraa, tutkii. Ongelmia on. Veden laatu ja kotipaikkauskollisuus ratkaisevat kutualueen/poikastuotannon. Siksi kokeiltiin Sanginjokea, jonne ei noussut luonnontilan aikana vaelluskalaa. Kyllä Kajaanin ämmäkoski esti lohen nousun, oli ylivoimainen este. Kotiutusistutukset ovat myös eettinen ongelma ja lainsäädännössä on omat määräykset asioista. Viranomaiset voivat antaa lupia kotiutuksiin.

10. Poikajoki - vaihtoehto kalateille?

Entä Muhosjoen-Poikajoen suunta? Sitä on aikanaan pohdittu kalatienä. Poikajoen latvat ulottuvat Utasen voimalaitoksen yläpuolella parin, kolmen kilometrin päähän Oulujoesta. Jos kaivetaan kanava, johon juoksutetaan Oulujoen vettä, miksei kalat nousisi sitä kautta. Isterinkoski on suhteellinen nousueste mutta ainakin avustavilla kalatierakenteilla kalojen noustavissa. Vettä vain täytyisi laskea uskoakseni enemmän kuin kalatiehen esim 4-5 m3/s, jotta Oulujoki tuntuisi myös Muhosjokisuulla.

Se voisi olla todellinen "koyhän miehen kalatie". Neljä voimalaitosta sivuutettaisiin kerralla ja päästäisiin ylisen ellei koko joen pääuoman todennäköisesti parhaille potentiaalisille kutualueille, Ahmaskoski, Kukkokari, Kurensaari, Kantturankari. Ongelmana siinä tulisi olemaan salakalastuksen mahdollisuus. Valvonta niin pitkällä ja kapealla jokiosuudella olisi vaikeaa, ehkei mahdotonta. Pikkuverkolla uoman tukkii helposti. Toisiko uusi teknologia tähän mahdollisuuksia. Muhosjokisuun kahdella suuhaaralla nousukalojen ohjaaminen sivuun päävirrasta voisi olla ongelma.

Tätä vaihtoehtoa varmaan vastustettaisiin. Montan alustan kalastajat ja muut rantojen asukkaat Montasta Utasen alapuolelle. Vai nähtäisiinkö yhteinen etu suuremmaksi? Fortum joutuisi luovuttamaan enemmän vettä eikä olisi innoissaan. Toisaalta rakentamiskustannukset olisivat todenköisesti murto-osa neljän padon kalateihin verrattuna. Asia pitäisi miettiä. Voi olla toteuttamiskelvoton. Mutta siirtymävaiheena? Kokeiluna?

Eero Merilä:
Tosi on, että Poikajoki-muhosjoki voisi kokonaistaloudellisesti olla toimiva ratkaisu, vaikka se edellyttää kyllä melkoista ohijuoksutusta Utasen-montan voimalaitosten ohi-suurempaa kuin kalaportaat vaatisivat-johtuen siitä, että joen poikkileikkaus on niin iso.

Mika Visuri:
Sitä vaihtoehtoahan on mietitty, mutta se ei ole oikein ottanut tulta alleen. Edellä olet kirjoitellutkin tuon vaihtoehdon ongelmista, jotka herkästi tulevat olemaan suurempia kuin raha. Elikkä jotenkin uskoisin että on niin paljon varmempaa kalannousun kannalta rakentaa portaita voimalaitoksiin kuin saada kala nousemaan Poikajoen kautta. Mutta vaikea sanoa, ehkä säästösyistä asiaa jollain lailla testataankin joskus. Itse pidän sitä kuitenkin vaikeana toteuttaa.

Asiantuntija X:
Muhosjoki tuotti yllätyksen, sillä huhuun saatiin vahvistus. Muhosjokeen on todella noussut v. 2003 lohia. Tietääkseni Fortumilla on jonkinlainen suunnitelma kalatiestä, joka ohittaisi Montta - Pälli- alueen. Valvonta tulisi olemaan ongelma, sillä aina löytyy niitä, joitten mielestä lait ja hyvät tavat ovat muitten noudatettavissa.

Tyynenmeren lohia ja Itämeren lohta ei tosiaan saa verrata keskenään. Tyynenmeren lohien vietti on voimakas, sillä kalat kuolevat kudun jälkeen. Poikasvaihe joesssa kestää yleensä yhden kesän, ei Itämeren lohen tapaan 2 - 4 vuotta. Tyynenmeren lohilla on parveutuminen voimakasta, määrä suojaa pedoilta ja joku pääsee karkuun ja kutemaan massan mukana. Meillä lohen parveutuminen ei taida olla voimakasta, ainoat lohiparvet (10 - 25 kalaa) olen nähnyt Merikosken padon alapuolella ennen kalatien rakentamista. Silloinkin kyse oli sopivasta levähdyspaikasta, jossa isot kalat häätivät pieniä loitommalle.

Merikosken kalatiehanke ei perustunut luonnonpoikasten tuottamiseen, mutta JOS sittenkin tapahtuisi lisääntymistä. Asiaa halutaan selvittää ja uskon, että ennen Vaalan seminaaria asiasta tulee lisää tietoa. Tämä Muhosjoen yllätys lisää painetta kattilaan!

11. Lohen nousuvietti

Kirjailija Sakari Kännö esitti äskettäin Kalevan haastattelussa, ettei hän usko lohen nousuun padottuihin pohjoisen jokiin. Hänen mielestään Itämeren lohta ei pitäisi verrata Tyynenmeren loheen, jolla kuulemma olisi niin paljon voimakkaampi nousuvietti. Pitäneekö missä määrin paikkaansa. Olisiko niin, että valtavissa parvissa liikkuvat Tyynen meren lohet nousevat "joukkohengellä". Täällä suuria lohiparvia ei meillä (vielä) ole koska merikalastus tuhoaa parvet jo ennen joille pääsemistä. Näin ei parven nousuviettipainetta päästä täällä edes kokeilemaan. Vai onko sellaista olemassa?

Jaakko Erkinaro:
Tuo on hankala kysymys, mitenkähän sitä vietin laatua voisi mitata? On totta, että Tyynenmeren lajeilla lisääntymismahdollisuuksia on yksi, meilläpäin ainakin periaatteessa useita. Lisäisikö se sitten Tyynenmeren lohien vimmaa?

Tuntuu kyllä siltä, että Tyynenmeren lohien nousuun padottuihin jokiin, erityisesti Columbiajokeen, on käytetty niin paljon insinööri- ja dollarivoimaa, että mitään vastaavaa mammuttihanketta ei Atlantin puolella ole koskaan yritettykään. Atlantin puolella tiedetään lohen ainakin jotenkin nousevan 2-4:n padon läpi. Tuo parviviettiteoria on minulle tuntematon.

Mika Visuri
Kts. kysymys kolmen vastaus. Merikosken kalaportaasta nousseet lohet ovat mielestäni loistava esimerkki siitä, että nousuintoa on ja paljon.

12. Kuinka ylös?

Tornio- ja Kemijoella lohi nousi kai viitisen sataa kilometriä. Se minua on vähän ihmetyttänyt, etteikö se Oulujoen vesistössä olisi voinut olla mahdollista neljän sadan kilometrin matkalla Peranganjokeen pohjoisessa ja idässä änätin Kivijokeen asti. PJ

Jaakko Erkinaro:
Tuskin se etäisyys sinänsä mikään ongelma on ollut. Pechorajoella lohet nousevat Uralin rinteille 1800 km:n päähän jokisuusta.

Martti Knuutinen:
Siteerasit Sakari Kännöä ja hänen mielipitetään lohien nousuviettien eroon Tyynenvaltameren ja Itämeren lohien suhteen. Muuta en tiedä, mutta ainakin Tyynenmeren lohet nousevat vain kerran elämänsä aikana kudulle, jolloin lienee luoja varautunut kudun onnistumiseksi suurilla nousukalamäärillä, kun taas meidän lohihan nousee elämänsä aikana useammasti kudulle, joten massoja ei tarvittane niin suuria määriä.

Lopuksi haluaisin mainita kalateiden tarpeellisuuden, ei niinkään vain Lohen nousutienä, vaan että kalalajit voisivat käyttää kalateitä niin ylä kuin alavirtaan. Muhokselle on ainakin ahvenet halunneet tulla suurin joukoin, muiden kalalajien nousumääriä on vielä vaikea määritellä. kunnes kalavideo ensikesänä ryhtyy rekisteröimään nousevat ja laskevat kalat.

Varmasti Suomen insinööritaito osaa rakentaa kaikkiin voimaloihin toimivat kalatiet ja onhan voimaloissa suurimmalta osilta vanhat tukkirännit hyödynnettävissä, kunhan yhteinen halu kalateiden rakentamiseen löytyy.

Eero Merilä:
En osaa vastata kysymykseen. Perämeren-Itämeren ryöstökalastus olisi saatava kuriin, jos Kalaportaat Oulujokeen aiotaan toteuttaa järkevällä tavalla. Eihän 1800- ja 1900-luvun alkupuolella merikalastus ollut minkäänlaisissa mittasuhteissa verrattuna nykypäivään.

Mika Visuri:
Mielestäni tärkeintä eroa tuolle nousulle perustelin jo vastauksessa kolme tarkemmin.

13. Lohen luonnon poikastuotannon periaatteellinen merkitys?

Mielestäni on selvää, ettei ensimmäisenä tavoitteena Oulujoen kalateiden rakentamisessa tule olla ajatus suurista luonnonpoikasmääristä. Merkittäviin määriin pääseminen on vaikeaa. Tärkeintä on asian periaatteellinen puoli. Vaelluskalojen on päästävä nousemaan jokeen ja annettava niiden etsiä siellä tiensä ja löytää hääpaikkojaan. PJ

Jaakko Erkinaro:
Tässä ollaan taas niissä tavoitekysymyksissä. Mitä halutaan? Sisämaan terminaalialueita? Osittaisen luonnonkierron mahdollistavaa vaelluskelpoista jokea? Tornionjoen veroista luonnonlohijokea??? Luonnonpoikasen todennäköisyys selvitä merelle ja mereltä on erittäin paljon suurempi kuin istukkaan. Erityisesti näinä aikoina, jolloin istukkaiden menestys on laskenut jyrkästi joka puolella itämerta. Mikä onkaan tulevaisuus?

14. Ensimmäiset lohenpoikaset syntyneet Oulujoessa?

Aikanaan kuitenkin epäilemättä luonnonpoikasiakin alkaa syntyä eri puolilla. Olen kutakuinkin varma, että ensimmäiset Oulujoen lohenpoikaset kuoriutuivat viime kesänä Montan alapuolen karikoissa. Säilyvätkö ne sitten hengissä voimakkaassa säännöstelyssä, talviajan suurvirtauksissa ja kesäajan väliin kovin seisovassa vedessä petokalojen uhkaamana? Tosin pedotkin taitavat lamaantua veden heikossa virtauksessa.

Ei Kemi/Ounas ja Iijoellakaan tulla pääsemään lähellekään luonnonaikojen poikastuotantomääriä vaikka siellä on paremmat edellytykset kuin kovin rakennetulla Oulujoella. Mielestäni pohjoisten jokien rakentamisjärjestystä ei tule priorisoida. On edettävä joka suunnalla. Jos kalateitä alkaa nousta Oulujokeen ja Fortum ottaa asiassa aktiivisen otteen tilanne Kemijoella ja Iijoella myös muuttuu suotuisammaksi. Kemijoki OY ja Pohjolan Voima Iijoella alkavat paremmin nähdä kalateissä piilevät PR-mahdollisuudet, tulevaisuuden ympäristöimagollisten yhtiöiden kilpailuedut. EU:n kannalta myös kokonaisprojekti Pohjois-Suomen lohijokien osalta voisi näyttää mielekkäämmältä.

Meillä Oulujoella on kuitenkin rakennettava Oulujoen kalateitä. Ja annettava myös tukemme Kemi- ja Iijoen rakennushankkeille. PJ

Eero Merilä:
Kalaportaat olisivat alueelle hyvin tärkeä imago-, kulttuuri- ja perinnekysymys-tärkeämpi kuin itse kalamäärä. Olen asiassa samaa mieltä.

KOMMENTTEJA PEKKA JURVELININ TOIMINTASUUNNITELMAEHDOTUKSESTA OULUJOEN KALATIEHANKKEESSA

Eero Merilä:
- VPD (EU:n vesipuitedirektiivi P J huom.) voisi tuoda uutta potkua MM. Oulujoen kalatalouden kehittämiseen. Tosin voimakkaasti muutettuja vesistöjä -kuten Oulujoki on-voidaan tulkita "menetetyksi" vesiksi VPD:ssä. (tähän viittaa VPD:n tyypittelyt; mm. sanonta; "voimakkaasti muutetut vesistöt"
- Kalaportaat eivät enää ehdi tälle ohjelmakaudelle-mikä on tilanne 2007-, on täysin avoin kysymys?
- Tässä sitä haastetta onkin kerrakseen?
- LOPUKSI: OLIPA MONIPUOLISTA POHDISKELUA JA PERUSKYSYMYKSIIN PANEUTUVAA. VARMAAN VAALASSA TäSTä KESKUSTELLAAN!

Asiantuntija X:
Luin läpi toimintasuunnitelmasi. Tästä haluan keskustella nokikkain. Yli puolet elämäntaipaleestani lohenkalastuksen säätelyyn ja Perämeren lohisaaliin kasvattamiseen on ollut keinot, mutta ei halua. Konsti olisi halpa, mutta kukaan ei halua päättää avomerikalastuksen alasajosta tai kalastusrajoituksista niin järeästi, että sillä olisi vaikutusta. Valitettavasti. Vuodet 1996-97 jäävät mieleen pienenä esimakuna, mikä voisi olla tilanne todellisten rajoitusten tuloksena.

Riitta Kamula:
Lopuksi: Valtaosa esittämistäsi kysymyksistä oli biologien vastattavia, joten niitä ei minun ehkä kannata juuri kommentoida. Sen tiedän että Kemijoella smoltit istutetaan voimalaitoksen alapuolelle ja jopa merialueelle. Muutamia vuosia sitten aloitettiin poikasistutukset myös yläpuolisiin sivujokiin.

Kyselit onko eettisesti tai luonnontaloudellisesti oikein yrittää palauttaa (kotiuttaa parempi termi) lohi, meritaimen tai muut vaelluskalat jokiin, joihin ne luonnontilassa eivät varmuudella ole nousseet. Mielestäni tuollainen kysymyksenasettelu käsittelee luontoa muuttumattomana, kuin se olisi aina ollut ja aina olisi sellainen kuin juuri nyt jos ei ihminen siihen vaikuttaisi. Kuitenkin luonnossa tapahtuu koko ajan muuttavia prosesseja, lintujärvet kasvavat umpeen ja uusia muodostuu - ellei ihminen toimillaan pyri näitä prosesseja estämään, eläin- ja kasvilajit valtaavat uusia alueita ja muuntuvat samalla hitaasti uusiin olosuhteisiin (menikö tämäkin jo osittain biologian puolelle?). Eli minun mielestäni lajien kotiuttaminen uusille alueille ei ole väärin. Myös esimerkiksi nyt oleva ns. Oulujoen lohikanta on oikeastaan aivan uusi ja itse asiassa geneettisesti kestävä.

Muhosjoen-Poikajoen suunta kalatienä ei taida olla käytännöllinen. Tällä varmaan tarkoitetaan hanketta, jossa rakennetaan 'luonnonmukainen' ohitusuoma usean voimalaitoksen ohi. Tämän toimivuus kalatienä ei onnistune, sillä varsinkin lohet uivat aina voimakkainta virtausta vastaan . Ehkä jos uoman alkukohta saadaan välittömästi jonkun voimalaitoksen alapuolelle, kalat saattaisivat löytää sinne. Uoman virtaaman pitäisi olla kuitenkin riittävä, mahdollisesti 10-20 m3/s tai ylikin, mikä ei liene mahdollista. Virtauksen pitäisi olla lisäksi ympärivuotista, sillä uoma toimisi samalla kalojen elinalueena.

Oulujoen kalateiden rakentamisessa ei todellakaan voida lähteä siitä että sillä saadaan suuria luonnonpoikasmääriä. Hiukan luonnollista lisääntymistä voi olla ja ehkä pitkällä aikavälillä kalakannat voivat muuttuakin paremmin olosuhteisiin mukautuviksi. Jonkin verran tällä saattaa olla tukevaa merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kuten esititkin, tärkeintä on asian periaatteellinen puoli. Vaelluskalojen on päästävä nousemaan jokeen. (Riitta Kamula)

Loppu!

Yksi hullu kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata!

Terv PJ

P.S. Aion kyllä kysyä vastakin!

▲Alkuun