New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Lohisivu

Kemijoen Isohaaran kakkos-kalatie valmistuu syyskuussa (30.6.2011)

Isohaaran II kalatietä rakennetaan voimalaitoksen entiseen uittoränniin. Kalatie johdetaan sen kautta padon lävitse voimalaitoksen yläpuolisen patoaltaan veteen. Lue lisää...

28.6.2011 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Kuhmon Kalliojoen vesistöreitin kunnostamisella elvytetään lohikalojen luontaista lisääntymistä (28.6.2011)

Kainuun ELY-keskus on saanut valmiiksi Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kalataloudellisen kunnostamishankkeen Kuhmossa. Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena oli koskiuoman monimuotoisuuden parantaminen, jolloin muun muassa saatiin lisättyä eri-ikäisille lohikaloille sopivien elinympäristöjen määrää. Lisäksi yhtenä merkittävänä tavoitteena oli lohikalojen luontaisen lisääntymisen elvyttäminen. Lue lisää...

23.6.2011 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohi takaisin Lapuanjokeen? – Joen ekologisen tilan parantamismahdollisuuksia selvitetään (28.6.2011)

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt kaksi EU-rahoitteista (EAKR) hanketta, joiden yhteisenä päätavoitteena on etsiä keinoja Lapuanjoen pääuoman ekologisen tilan parantamiseen Kuortaneenjärven alapuolella. Hankkeiden rahoittajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapuanjokirahasto. Lue lisää...

23.6.2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohien siirrosta Ounasjokeen valitus (27.6.2011)

Lohien ylisiirto Simo- ja Kemijokisuulta Ounasjokeen viivästyy yksityishenkilön valituksen vuoksi. Monikohtaisessa valituksessa epäillään siirtolohien muun muassa levittävän kalatauteja ja rapuruttoa. Lue lisää...

23.6.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohennousu Tornion- ja Simojokeen käynnistynyt viime vuoden tapaan (27.6.2011)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti luonnonlohikantojen kudulle nousun seurannat toukokuun lopulla. Tähän mennessä kutujokiin on ehtinyt nousta suuria ja vanhoja emolohia. Lohimäärät ovat olleet yhtä vähäisiä kuin viime vuonna, jolloin kutuvaellus jäi paljon ennakoitua pienemmäksi. Lähiviikkojen aikana tullaan näkemään kutuvaelluksen kokonaismäärä. Lue lisää...

22.6.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


23-kiloinen lohi Matkakoskesta (23.6.2011)

23-kiloinen kojamo tarttui Jouko Pörhölän pyydykseen Tornion Matkakoskella torstaiaamuna.Pörhölän putkiperholla narraama lohi on tiettävästi suurin tänä kesänä Tornionjoesta saatu saaliskala. Lue lisää...

17.6.2011 Lapin Kansa / Helena Lessing

▲Alkuun


Lohta nousee nihkeästi Tornionjoesta (22.6.2011)

Tornionjoki on antanut varsin nihkeästi lohta tänä kesänä. Lappean lohenkalastuspaikassa Kolarissa jopa hämmästellään pyyntikauden huonoa alkamista. Lue lisää...

20.6.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Tornionjoella lipotaan kaksilla säännöillä (21.6.2011)

Tornionjoen Matkakoskella ihmetellään ely-keskuksen päätöksiä lippoluvista. Tälle kesälle poikkeuslupa lippouksen aloittamiseen kesäkuun alusta myönnettiin Kukkolankoskelle, mutta matkakoskelaisten hakemus samoin perustein hylättiin. Lue lisää...

17.6.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ruotsalaiset lohenpyyntiin Tornionjokisuulle (21.6.2011)

Ruotsalaiset ammattikalastajat aloittavat perjantaina lohenpyynnin Tornionjoen merialueella. Suomalaiset pääsevät lohenpyyntiin omalla alueellaan vasta juhannuspäivänä 25.6. Lue lisää...

17.6.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kemijoen kalateiden suunnittelun tarjouskilpailu avattu (21.6.2011)

Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on avannut 17.6 sähköiseen Hilma -järjestelmään tarjouskilpailun Kemijoen kalateiden yleissuunnittelusta osana Askel Ounasjoelle III -projektia. Tarjouskilpailu koskee Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen tulevien kalateiden suunnittelua. Tarkoituksena on suunnitella kalatiet, joiden kautta nousee vähintään 90 % kunkin kalatien suulle nousseista lohista. Tarjousaika päättyy 12.8. klo 12.00. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyy syksyllä 2011 ja yleissuunnitelman tulee olla valmiina luovutettavaksi 31.10.2013. Lue lisää...

17.6.2011 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä seurataan Iijoella (20.6.2011)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) selvittää lohenpoikasten vaelluskäyttäytymistä ja selviytymistä Iijoen rakennetulla alajuoksulla. Hankkeessa pyritään tunnistamaan vaelluspoikasten kuolleisuuden kannalta merkittävimmät alueet sekä kuolleisuutta aiheuttavat tekijät. Lue lisää...

16.6.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Lohi-istutuksien kehittämismahdollisuuksia selvitetään Oulujoella (20.6.2011)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) selvittää lohi-istutuksien paikan ja ajankohdan vaikutusta istutuksien tuloksellisuuteen sekä istukkaiden kykyyn palata kalatien kautta takaisin Oulujokeen. Lue lisää...

16.6.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Iijoen kalatiet saavat kannatusta (17.6.2011)

Lohikanta voitaisiin pelastaa kalateiden rakentamisella Iijokeen. Kalastajien ja asukkaiden mielestä myös poikasistutukset ovat oiva mahdollisuus. Lue lisää...

15.6.2011 YLE Oulu

▲Alkuun


Isohaaran toinen kalatie valmistuu syyskuussa (17.6.2011)

Kemijoen toisen kalatien rakentaminen Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen etenee lähes aikataulussaan. Lue lisää...

15.6.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Merilohia siirretään Kokemäenjoella (16.6.2011)

Ensimmäiset Porin edustalta pyydetyt lohet on siirretty Kuloveteen. Syksyllä merilohia ja -taimenia siirretään Kokemäenjoen keskiosaan ja Loimijoen alaosaan. Lue lisää...

14.6.2011 YLE Satakunta

▲Alkuun


Perämereltä löytyi laittomia lohipyydyksiä (15.6.2011)

Tornionjoen edustan merialueelta on löydetty kesän ensimmäiset laittomat lohipyydykset. Peräpohjolan poliisi kirjoitti viikonloppuna harrastajakalastajalle rangaistusvaatimuksen luvattomasta lohiverkkopyydyksestä. Lue lisää...

13.6.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ilman kalaa ei voi kalastaa – uhanalaiset kalat turvattava hallitusohjelmassa (13.6.2011)

Luonnonsuojeluliitto vaatii käynnissä olevan kansainvälisen kalaviikon merkeissä kestävien kalakantojen ottamista Suomen kalastuslain ja EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen lähtökohdaksi. Lue lisää...

9.6.2011 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Voimalayhtiöt valittivat Hiitolanjoen kalateistä (10.6.2011)

Vantaan hallinto-oikeuden mielestä Vantaan Energia, sekä Hiitolanjoen Voima ovat velvollisia kustantamaan Hiitolanjoelle rakennettavan kalatien. Voimalayhtiöiden mielestä lohiportaiden rakentaminen tulee liian kalliiksi. Lue lisää...

8.6.2011 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Merilohet ja -taimenet irti Oulujokeen (9.6.2011)

Fortumin Oulujoen voimalaitosten vuosittaiset kevään kalaistutukset ovat käynnissä. Merialueen istutukset saatiin suurelta osin päätökseen toukokuun toisella viikolla. Montan kalanviljelylaitoksella kaksivuotiaiksi kasvaneet merilohen ja meritaimenen poikaset vapautettiin osin Oulujokeen ja osin mereen Oulun edustalle. Lue lisää...

7.6.2011 Oulu-lehti

▲Alkuun


Tutkijat varovaisia pohjoisten jokien lohisaaliista (8.6.2011)

Tutkijoiden arviot Tenojoen ja Tornionjoen lohisaaliista tälle kesälle ovat vielä varovaisia. Tenojoella odotetaan edellisvuotta parempaa lohisaalista, mutta Tornionjoella lohisaaliin arvellaan jäävän viime vuoden tasolle. Lue lisää...

6.6.2011 YLE Lappi / Matti Konttinen

▲Alkuun


Iijoen vaelluskalojen palauttamisen hyödyt ja haitat puntarissa (6.6.2011)

Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopiston Thule-instituutti ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottavat: Iijoki oli yksi Suomen tärkeimmistä lohijoista. Joen alaosan voimalaitokset estävät vaelluskalojen nousun poikastuotantoalueille, joita on jäljellä 600–800 hehtaaria. Jokivarren asukkaat ja kunnat ovat toivoneet vaelluskalojen palauttamista ja myös vesienhoitotyössä tämä on asetettu tavoitteeksi. Palauttamisen kiireellisyyttä on perusteltu sillä, että Iijoella on mahdollista palauttaa viljelyssä säilyneet vaelluskalakannat takaisin luonnonkiertoon ja luonnonvalinnan kohteeksi. Lue lisää...

1.6.2011 Suomen ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohi nousee jo pohjoisen jokiin (30.5.2011)

Lohennousu pohjoisen jokiin on alkanut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kaikuluotainseurannan mukaan Simojokeen on noussut tähän mennessä 15 lohta. Lue lisää...

27.5.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Norjalaiset haluavat rajoittaa Tenon lohenpyyntiä (30.5.2011)

Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission norjalaisjäsenet haluaisivat vähentää lohenpyyntiä Tenolla. Norjalaiset toivovat, että Tenon lohenpyyntiä rajoitettaisiin, kunnes Tenonjoen kalastussäännöstä on päästy sopuun. Lue lisää...

27.5.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Lohikalakannat palaamassa Itä-Uudellemaalle (27.5.2011)

Luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat saattavat palautua itäisen Uudenmaan jokiin lähivuosina. Kalat on saatu syntymään ja lisääntymään joissa luonnonmukaisesti mätirasiaistutusmenetelmän avulla. Lue lisää...

25.5.2011 YLE Helsinki / Hanna Mylly

▲Alkuun


Tutkimuspyynti alkamassa pohjoisen joilla (16.5.2011)

Jokakesäinen lohen ja meritaimenen tutkimuspyynti on alkamassa Simo- ja Tornionjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää sekä merivaellukselle lähtevien lohenpoikasten että jokeen nousevien lohien määrää. Lue lisää...

13.5.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohi palannut Elbeen Tshekin alueella (16.5.2011)

Elbejoen ja sen sivuhaarojen lohi-istutukset ovat alkaneet tuottaa tulosta Tshekin tasavallassa. Ensimmäinen täysikasvuinen lohi tavattiin Elben Tshekin-puoleisissa osissa vuonna 2006. Sen jälkeen havaintoja on tehty kahdesta kymmeneen vuosittain. Lue lisää...

13.5.2011 YLE Uutiset, AFP

▲Alkuun


Villi merilohi syntyi Kainuussa (16.5.2011)

Se kuoriutui Sotkamon Jormasjoessa. Se on vanhaa vaelluskalakantaa, mutta leimautunut istutuspaikkaansa. Tiistaina oli vuorossa sen ensi uinti vapaana. Jos hyvin käy, se tai joku sen kavereista ui puolen kymmenen vuoden kuluttua Oulujärvessä kolmekiloisena vonkaleena. Lue lisää...

12.5.2011 Kainuun Sanomat / Katimari Partanen

▲Alkuun


Jokiseura tyrmää lohen meripyynnin aikaistuksen (16.5.2011)

Tornio-Muoniojokiseura vastustaa lohen meripyynnin aloittamisen aikaistamista kahdella päivällä ensi kesänä. Ruotsalaiset aikovat laskea lohirysät jokisuuhun jo 17. kesäkuuta. Rajajokisopimuksen mukaan ruotsalaiset voivat aloittaa pyynnin kesästä ja lohikannasta riippuen 17.–29. kesäkuuta. Lue lisää...

12.5.2011 Luoteis-Lappi

▲Alkuun


Ruotsi piti pintansa rajajokisopimuksen kalastussäännöstä (13.5.2011)

Suomen pyrkimys saada Ruotsi myöhentämään kesän lohenkalastuksen aloittamista Tornionjoen edustan merialueella on karahtanut jälleen karille. Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen kalastussääntöä koskevissa neuvotteluissa Ruotsi ei suostunut tinkimään omasta aloitusajastaan. Lue lisää...

11.5.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kiiminkijokeen lohen ja taimenen poikaisia (13.5.2011)

Kiiminkijoen kalaistutukset ovat alkaneet tänään. Kiiminkijokeen lasketaan uimaan yli 130-tuhatta kalanpoikasta. Määrä on suurin piirtein sama kuin aiemminkin. Iijokeen lasketaan yhteensä 50 000 meritaimenen poikasta ja 86 000 lohenpoikasta. Lue lisää...

10.5.2011 YLE Oulu

▲Alkuun


Lohta kotiutetaan Kyrönjokeen (9.5.2011)

Ilmajoen Koskenkorvalla iloitaan Kyrönjoen kunnostustoimista, sillä vettä on nyt runsaasti ja uudet kalaportaat odottavat vaelluskaloja. Tänä vuonna istutetut lohet saattavat nousta kotikoskeen parin vuoden kuluttua. Lue lisää...

5.5.2011 YLE Pohjanmaa / Elina Niemistö

▲Alkuun


Lohia Rakkolanjokeen (9.5.2011)

Rakkolanjokeen istutetaan 4000 merilohen vaelluspoikasta toukokuun viides päivä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttamat istutukset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen. Istutukset kohdennetaan EU:n ja Venäjän välisesta ENPI CBC-ohjelmasta tuettavan RIFCI-hankkeen (Rivers and fish - Our Common Interest) toimenpiteenä aivan valtakuntien rajan tuntumaan. Lohenpoikaset voivat lähteä täältä syönnösvaellukselle kohti Suomenlahtea. Puolet yksityisessä kalanviljelylaitoksessa tuotetuista kaloista on merkitty selkäevän tyveen asennetulla T-ankkurimerkillä, josta ne ovat myöhemmin yksilöllisesti tunnistettavissa. Lue lisää...

4.5.2011 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lausuntopyyntö maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta kansalliseksi kalatiestrategiaksi: Taustaselvitykset (5.5.2011)

Lohi, taimen ja muut vaelluskalamme tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen ja poikasvaiheen kasvuun, minkä lisäksi niiden luontainen elinkierto edellyttää kulkumahdollisuutta jokien poikasalueiden ja järvien/meren syönnösalueiden välille. Suomen suurimmat vaelluskalajoet on valjastettu vesivoiman tuotantoon Teno-, Näätämö-, Tornion- ja Simojokea lukuun ottamatta. Rakennettujen jokien kalakannoille ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen vesilain mukainen kompensaatio on maassamme painottunut kalanistutuksiin. Kalojen luonnonlisääntymistä mahdollistava toiminta ja kantojen palauttaminen luonnolliseen elinympäristöönsä mm. kalateitä rakentamalla on ollut vähäistä verrattuna muihin Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin. Lue lisää...

7.4.2011 Maa- ja metsätalousministeriö, Lausunnolla

▲Alkuun


Merikosken kalatie ja nettikamera avattu (2.5.2011)

Oulun Energian Merikosken kalatie ja nettikamera on jälleen avattu talven jälkeen. Kalatie mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle aina Montan voimalaitokselle saakka sekä Oulujoen sivuhaaroihin, Muhos- ja Sanginjokeen. Lue lisää...

29.4.2011 Oulun Energia

▲Alkuun


Kaivoskemikaali uhkaa Näätämön lohta? (2.5.2011)

Pohjois-Norjassa Kirkkoniemen rautamalmikaivos on saanut uuden luvan päästää myrkkyä mereen. Myrkyllistä ainetta käytetään kaivoksella louhintajätteen saostamiseen ennen kuin se pumpataan meren pohjaan. Lue lisää...

28.4.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Lohelle vanhat pyyntiajat (29.4.2011)

Pohjanlahdella ja Perämerellä kalastetaan lohta viime-vuotisten aikarajoitusten mukaan. Päätös on suuri pettymys Lapin jokivartisille, matkailuyrittäjille ja vapaa-ajan kalastajille, jotka olisivat ottaneet tulevana kesänä käyttöön 90-luvun tiukat rajoitukset ja keskeyttäneet sen jälkeen suomalaisten harjoittaman ammattimaisen meripyynnin viideksi vuodeksi. Lue lisää...

27.4.2011 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


RKTL:n kalaistutukset alkavat rannikkojokiin ja Vuoksen vesistöalueelle (29.4.2011)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä 2011 noin 189 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 598 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttää ja elvyttää uhanalaisia kalakantoja että turvata kalastusmahdollisuuksia. Lue lisää...

26.4.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Lohityöryhmällä ei yhteistä näkemystä (1.4.2011)

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan olisi eduksi, jos lohenkalastukseen löytyisi yhteinen näkemys. Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Orian Bondestamin mukaan kenttä on kovin hajallaan. Lue lisää...

30.3.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohiasetusta muutettava välittömästi luonnonlohikantojen pelastamiseksi (31.3.2011)

Pohjanlahden jokien luonnonlohikannat ovat nopeasti heikentyneet. Allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeriön kutsuman lohiryhmän jäsenet esittävät siksi että: - Suomi ottaa tämän vuoden lohenkalastuksessa käyttöön vuoden 1996 ns. Hemilän lohiasetuksen mukaiset kieltoalueet ja aikarajoitukset, jotka siirtävät lohenkalastuksen aloitusaikoja nykyistä myöhemmiksi. Lue lisää...

29.3.2011 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Kemijoen toinen kalatie etenee (28.3.2011)

Kemijoen toisen kalatien rakentaminen Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen etenee. Tähän mennessä urakoitsija on kunnostanut muun muassa vanhan uittorännin, joka saa kevään mittaan teräspäällysteen ja teräsaltaita nousukaloja varten. Lue lisää...

24.3.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ammattikalastajia uhkaa lohenkalastuskielto? (24.3.2011)

Itämeren lohen romahtanut kanta saattaa tuoda muutoksia lohenkalastukseen. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman lohityöryhmän tehtävänä on arvioida mahdollinen kalastuksen säätely. Ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien näkemykset asiasta ovat ristiriidassa keskenään. Lue lisää...

22.3.2011 YLE Turku

▲Alkuun


Kalateiden rakentamisessa voi vierähtää parikymmentä vuotta (24.3.2011)

Oulujoen kalateiden suunnitelmat ovat juuri valmistuneet ja niiden rakentamiselle löytyy kahdesta maakunnasta yhteistä tahtotilaa. Suurin ongelma on tällä hetkellä, että rahoituslähde kaikkiaan jopa 15 miljoonan investointeihin on vielä arvailujen varassa. Rahoittajatahon perään kyseltiin maanantaina Oulussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Lue lisää...

22.3.2011 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Kalateiden rakentaminen tuo Oulujoelle imagoarvoa 15 miljoonalla (24.3.2011)

Vaikka Oulujokeen rakennettaisiin suunnitellut kuusi kalatietä, jokeen ei tulisi luontaisesti uusiutuvaa lohikantaa. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen biologi Anne Laineen mukaan lohen luontainen lisääntyminen Oulujoessa on vähäistä, suurempi merkitys olisi lohijoen imagolla. Toisaalta arvoja ja elämyksiä on vaikea kääntää rahaksi, hän totesi maanantaina Oulussa pidetyssä kalatieseminaarissa.

Ennen vesivoimaa Oulujoen koko vesistössä oli noin 600 hehtaaria lohelle sopivia kutupaikkoja, nykyisellään vain 100 hehtaaria. Pääuomassa eli Oulujoessa kutupaikkoja on kaksi hehtaaria. Suunnitellun Montan kalatien kalliimmassa versiossa kutualuetta tulisi lisää noin hehtaarin verran, esitteli hankkeen projektipäällikkö Esa Laajala elystä. Kalateiden lisäksi jatkossakin tarvittaisiin poikasistutuksia, isompien kalojen siirtämistä voimaloiden yli sekä koko vesistön kunnostamista.

Huhtikuussa valmistuvien suunnitelmien perusteella kalatiet rakennettaisiin yksi kerrallaan, aina kun edellisen tien hyödyistä olisi päästy selville. Laineen arvion mukaan lohi voisi olla aikaisintaan 20 vuoden päästä Oulujärvessä.

Kuuden kalatien rakentaminen maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Hankkeen maksaja on vielä hakusessa, jokivarren kunnat ovat lähdössä hankkeeseen matkailumielessä.

"15 miljoonaa on kuin kärpäsen kakka erämaassa. Tämä pitäisi rahoittaa julkisesti", vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen sanoi. Keskustan Mirja Vehkaperä oli varovaisempi ja kuulutti talkoisiin mukaan paikallisia toimijoita.

Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi totesi että, jokivarren asukkaiden keskuudessa kalatiet nähdään oikeudenmukaisuuskysymyksenä. On täysin oikein, että valtio järjestäisi rahoituksen tavalla tai toisella, koska aikoinaan voimalat rakennettiin valtion toimesta.

Kalateiden käyttökustannuksista on toistaiseksi ynnätty Montan osuus, 4000 euroa vuodessa. Fortumin lahjoittaman veden hinnaksi voimayhtiön ympäristöpäällikkö Jukka Muotka laskeskeli 25 000 euroa vuodessa.

Oulujärven lohen yllä on muitakin mustia pilviä kuin raha. "Vuonna 2007 kielletyn ajoverkkokalastuksen jälkeen yleistynyt ajosiimakalastus Puolassa ja Tanskassa tekee kalatiehankkeet turhiksi, jos siihen ei puututa", sanoi toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitosta. Oikarinen kertoo nähneensä aiempina vuosina vain 3-5:llä Perämeren rannikolla pyydetyllä lohella leukapielissä ajosiimoista jääneitä koukkuja. Viime kesänä koukkuja oli jo 50.

Kovin valoisasti ei mene lohien istutuksillakaan. "Istukkaita palaa jokeen 3 - 4 kertaa huonommin kuin 15 vuotta sitten", sanoi tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaro Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Seuraava askel kalatiellä otetaan, kun Muhos, Utajärvi ja Vaala päättävät kevään aikana lähtevätkö ne hakemaan kalateille lupia. Juujärven mukaan kunnissa on suunniteltu osuuskuntaa, joka omistaisi ja huolehtisi kalateistä.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (22.3.) lehdestä.

22.3.2011 Kaleva / Henrik Ahola

▲Alkuun


Oulujoen kalatiet kaipaavat rahoittajaa (23.3.2011)

Oulujoen kalatiesuunnitelmille etsitään rahoittajaa. Oulujoen kuuteen voimalaitokseen aiotaan rakentaa kalatiet, joita pitkin kala voisi nousta käytännössä Oulujärveen asti. Hankkeen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Lue lisää...

21.3.2011 YLE Uutiset / Ari-Pekka Sirviö

▲Alkuun


Oulujoen kalatiesuunnitelmat valmistumassa - jatkototeutus vielä avoin (23.3.2011)

Oulujoen kalatiesuunnitelmat valmistuvat huhtikuussa 2011 ja kalateille ollaan perustamassa lähinnä alueen kuntien muodostamaa toteuttajaorganisaatiota. Hankkeen ensimmäinen askel voisi olla Montan kalatien ja kiinniottolaitteen rakentaminen. Tämän jälkeen hanke jatkuisi vaiheittain hankkeen vaikutusten seuranta huomioon ottaen. Kalatiehankkeiden rahoitus on kuitenkin vielä avoin. Lue lisää...

21.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


THL: Silakkaa kannattaa syödä (22.3.2011)

Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Hannu Kiviranta ei sanoisi silakkaa vaaralliseksi. THL:n tutkimuksessa selvitettiin kalansyönnin hyötyjä suhteessa haittoihin. Suomalaiset saavat 80 % dioksiinistaan kalasta.

Tutkimuksissa oli mukana suomalaisia ammattikalastajia, sillä he syövät perheineen muuta väestöä runsaammin kalaa ja näin altistuvat muuta väestöä enemmän kalan mahdollisesti sisältämille haitallisille myrkyille.

Ammattikalastajien kuolleisuus oli selvästi pienempi verrattuna suomalaiseen perusväestöön. Tutkimusten mukaan silakan syömisen terveyshyöty voittaa haitat. Kalatuotteiden käyttö suojaa esim. sydän- ja verisuonisairauksilta ja kenties joiltakin syöpätaudeilta.

Kala sisältää suureen määrään omega3-rasvahappoja, ja kalat ovat myös hyvä d-vitamiinilähde erityisesti talviaikana. Terveyshyöty syntyy, kun noudattaa Eviran suosituksia: yli 17-senttistä silakkaa saa syödä 1- 2 kertaa kuussa. Alle 17-senttisissä ei ole rajoitusta.

Suomen ammattikalastajanliiton Österbottens Yrkesfiskare rf -aluejärjestön varapuheenjohtaja Roland Semskar on aina ollut sitä mieltä, että dioksiinipelkoisten kannattaisi tarkkailla hylkeitä, jotka syövät pelkkää kalaa. Hänen mukaansa hylkeet voivat nyt paljon paremmin kuin 20 vuotta sitten.

Keski-Euroopassa merkittävimmät dioksiinilähteet ovat lehmän maidon rasva ja liha. Saksassa on ollut kohua kananmunista ja Islannissa lihasta havaittu korkea dioksiinipitoisuus.

EU on asettanut raja-arvot dioksiinin ja PCB-yhdisteiden määrälle kalassa. Suomi anoo parhaillaan jatkoa poikkeusluvalle markkinoida alueellaan kalaa, jonka pitoisuudet ylittävät raja-arvon.

Kiviranta sanoo poikkeusluvan saadun nimenomaan kansanterveydellisillä perusteilla. Raja ei ole terveysperusteinen, vaan viranomaisten riskinhalllintatyökalu.

Kivirannan mukaan Itämeren kalojen dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet rajoitusten ansiosta 1970-luvulta asti jopa 90 prosenttia. Menee kuitenkin vielä vuosia ennenkuin pitoisuudet pienenevät niin vähäisiksi, että terveyshaitta häviää kokonaan.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (8.3.) lehdestä.

8.3.2011 Pohjalainen / Laura Annala

▲Alkuun


Lohenkalastuksen säätelystä neuvotellaan vielä (17.3.2011)

Viimeisin tutkimustieto Tornionjoen luonnonlohikannan tilasta saattaa vaikuttaa ensi kesän lohenkalastuksen säätelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen ja Ruotsin välinen uusi rajajokisopimus velvoittaa maat huomioimaan lohikannan tilan lohenkalastuksesta päätettäessä. Maa- ja metsätalousministeriön asettama tutkijaryhmä totesi välimietinnössään, että lohikantojen tila on huonontunut huomattavasti viime vuoden tietojen perusteella. Lue lisää...

15.3.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Itämeren dioksiinipitoisten kalojen terveysuhka nuorille, ministeri Anttilan vastaus (17.3.2011)

Peruselintarvikkeiden (liha, maito, muna) dioksiinipitoisuudet ovat Suomessa alhaisia Keski-Euroopassa mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Tästä syystä kalasta saatava dioksiinialtistus on suhteellisesti suurempi Suomessa kuin Keski-Euroopassa. Dioksiinin ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden kokonaissaanti on samaa suuruusluokkaa Suomessa ja Keski-Euroopassa. Altistumislähteet ovat vain erilaiset. Suomalainen syö kalaa keskimäärin 15 kiloa vuodessa, josta esimerkiksi Itämerestä pyydettyä lohta vain 50 grammaa ja silakkaa 400 grammaa. Silakan sekä pyydetyn lohen ja taimenen suurkuluttajat ovat ammatti- ja virkistyskalastajat ja heidän perheensä. Runsaasti Itämeren kalaa kuluttavien kalastajaperheiden tutkimuksissa on osoitettu kalan syönnin kiistattomat hyödyt. Poikkeusta ja sen jatkamista perustellaan sillä, että kalan syönnin positiiviset terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Ihmisen terveyden kannalta on selvästi parempi syödä vaihtelevasti kalaa kuin jättää syömättä. Lue lisää...

10.3.2011 Eduskunta, Vastaus kirjalliseen kysymykseen 1293/2010 vp / Sirkka-Liisa Anttila

▲Alkuun


Silakan terveyshyödyt haittoja suuremmat (17.3.2011)

-En missään nimessä sanoisi silakkaa vaaralliseksi, naurahtaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Hannu Kiviranta. Lue lisää...

8.3.2011 Pohjalainen

▲Alkuun


Riita Suomen poikkeusluvasta: "Supermyrkyllä ratsastetaan" (17.3.2011)

Suomen kalastuspolitiikasta tulisi puhua kalastuspolitiikkana, eikä käyttäen ympäristömyrkkyjä keppihevosena, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam Uudelle Suomelle. Lue lisää...

19.1.2011 Uusi Suomi / Teemu J. Kammonen

▲Alkuun


Istutustutkimusohjelman (2006–2012) väliraportti (15.3.2011)

Ohjelman painopiste on kalastusta tukemaan tarkoitetuissa lohen ja meritaimenen vaelluspoikasistutuksissa, jotka ovat pitkään tuottaneet tavoitteita heikompaa tulosta. Lisäksi tutkitaan järvitaimenta, järvilohta, nieriää, kuhaa ja merialueen siikaa. Lue lisää...

1/2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Työraportti

▲Alkuun


Ministeri Anttila ja komissaari Maria Damanakin keskustelivat kalastuspolitiikasta (14.3.2011)

Kalastus ja meriasioiden komissaari Maria Damanaki vieraili Suomessa 10-11.3.2011. Vierailun aikana keskusteltiin muun muassa EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta ja EU:n kalatalousrahaston säännöistä tulevalla rahoituskaudella sekä vesiviljelyn ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämisestä. Lue lisää...

11.3.2011 Maa- ja metsätalousministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Lohityöryhmä etsii yhteistä näkemystä (14.3.2011)

Ensi kesän lohenkalastuksesta etsitään vielä yhteistä näkemystä. Keskiviikkona kokoontunut maa- ja metsätalousministeriön asettama lohityöryhmä pitää luonnonlohikantojen tilaa huolestuttavana, niin kuin lohitutkijatkin viime viikolla asiasta jättämässään välimietinnössä. Lohityöryhmä ei ollut kuitenkaan yksimielinen, sillä ammattikalastajat epäilivät lohitutkijoiden näkemystä. Lue lisää...

9.3.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tutkijat: Lohikantojen tila huonontunut huomattavasti (3.3.2011)

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tutkijaryhmän väliraportti Itämeren lohen tilasta on valmistunut. Välimietinnön mukaan lohikantojen tila on huonontunut huomattavasti viime vuoden tietojen perusteella. Lue lisää...

1.3.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit edellisvuotta suurempia, mutta edelleen keskimääräisesti pienempiä (3.3.2011)

Vuonna 2010 Tenojoesta saatiin saaliiksi 87 tonnia lohta. Lohisaalis oli 36 % suurempi kuin edellisenä kesänä, mutta kolmanneksen pienempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (130 tonnia). Näätämöjoen lohisaalis oli 7,6 tonnia, hieman pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,5 t). Lue lisää...

1.3.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Itämeren dioksiinipitoisten kalojen terveysuhka nuorille (2.3.2011)

Itämeren dioksiinipitoiset kalat ovat agendassa, kun Ruotsin television Agenda-ohjelmassa 13.2.2011 ihmeteltiin, miten Suomi samoista tutkimustuloksista päätyy eri ratkaisuun kuin Ruotsi. Kun Suomessa suositellaan, että Itämeren isoa, yli 17 sentin mittaista silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta voi syödä 1-2 kertaa kuussa, Ruotsissa suositus on vain 2-3 kertaa vuodessa. Ruotsi mitä ilmeisemmin ei enää hae tämän vuoden lopussa päättyvälle poikkeusluvalle EU:n tarjoamaa jatkoaikaa, minkä Suomi on jo tehnyt. Lue lisää...

23.2.2011 Eduskunta, Kirjallinen kysymys 1293/2010 vp

▲Alkuun


Lohi nostetaan Iijokeen (21.2.2011)

Iijoen voimaloiden yhteyteen ryhdytään suunnittelemaan kalateitä. Vuoden vaihteessa loppunut Vaelluskalat Palaavat Iijokeen hanke saa jatkoa. Ohisiirroilla on jo onnistuttu luomaan lohikantaa Iijoen keskijuoksulle. Lue lisää...

18.2.2011 YLE Oulu

▲Alkuun


Iijoen kalahankkeelle oma sivusto (21.2.2011)

Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta ja sen tuloksia esittelemään on avattu juuri uusi www-sivusto. Se löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/ppo/VaelluskalatPalaavatIijokeen. Lue lisää...

18.2.2011 Oulu-lehti

▲Alkuun


Tornionjoen lohisaalis pieneni edelleen (21.2.2011)

Vuonna 2010 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 23 700 kiloa. Määrä vastaa noin 3 150 lohta. Saalis pieneni edellisvuodesta (30 100 kg), mutta oli kuitenkin 2000-luvun keskimääräisen lohisaaliin mukainen. Jokeen noussut kalamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna jyrkemmin kuin saalis. Lue lisää...

17.2.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Jokiseura vaatii lohen ajosiimapyynnin kieltämistä (16.2.2011)

Tornio-Muonionjokiseura vaatii lohen ajosiimapyynnin välitöntä kieltämistä avomerellä. Jokiseura toteaa lausunnossaan, ettei se hyväksy jokisen luonnonvaran pyytämistä YK:n merioikeusyleissopimuksen määrittämän jokiperiaatteen vastaisesti avomeripyyntinä. Lue lisää...

14.2.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Kalasta täkyjä Kemijoelle (14.2.2011)

Kemi-Ounasjokivarren kalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämiseksi valmistellaan aloitetta. Lohijokitiimin kehittämiskohteita ovat Valmarinniemi Keminmaalla, Louesaaret Tervolassa, Arktikum Rovaniemellä ja Ounasjoki Kittilässä. Tarkoituksena on virittää paikkakunnille erilaisia täkyjä kalastusta, kalatietoa ja kalastushistoriaa valottamaan ja hyödyntää vaelluskalojen palauttamistoimenpiteiden luomia mahdollisuuksia.

Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mukaan Keminmaan Jokisuulla olevasta Valmarinniemestä saisi hyvän turistirysän muutamilla toimenpiteillä. Vesi on siellä viileämpää kuin Kaakamoniemessä, missä lohien punnitseminen ja merkitseminen ennen ylisiirtoa Kittilään Ounasjoelle nykyisin tapahtuu.

Kalojen käsittely ja siirto-operaatio voisi olla yleisölle avointa, ja katsojat voisivat olla mukana siirtoistutuksissa. Viitala esittää Valmarinniemeen myös Lappian kalatalouskoulutusta. Paikka tarjoaisi jo luonnostaan puitteita opiskelijoille perehtyä alaan ja työllistyä siinä.

Tausta: Lohijokitiimin tavoitteena on lisätä Kemijoen ja Ounasjokivarren vetovoimaisuutta matkailu- ja kalastusmatkailukohteena sekä lisätä Euroopan suurimman lohijoen historiatietoa. Lohijokitiimi ry:n perustivat vuonna 2001 Enontekiö, Kittilä, Rovaniemen mlk, Tervola, Keminmaa, Kemi ja Rovaniemen kaupunki, Ala-, Keski-Kemijoen, Ounasjoen ja Enontekiön kalastusalueet sekä Metsähallitus/Villi Pohjola.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (6.2.) lehdestä.

6.2.2011 Lapin Kansa / Camilla Ahlstrand

▲Alkuun


Lohen elämää halutaan esitellä turisteille (7.2.2011)

Lohijokitiimin suunnitelmien mukaan kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin on määrä rakentaa kalatiet aina Rovaniemelle asti, jolloin lohelle avautuu vapaa joki. Asiaa ei ole päätetty, mutta suunnitelmat ovat jo pitkällä. Hankkeen takana on Lohijokitiimi, joka kaavailee myös neljän turistikohteen rakentamista, jotta turistit pääsevät tutustumaan lohen elämään. Lue lisää...

Lue myös: Lohijokitiimi

3.2.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tutkimus: Norjan allaslohista tulossa uivia vihanneksia (7.2.2011)

Norjalaisissa kasvatuslohissa on vain vähän terveellisiä rasvahappoja. Uusimpien tietojen mukaan omega 3-rasvahappojen määrä on vähentynyt kaloissa alle puoleen viimeisinä vuosina. Syynä pidetään sitä, että allaslohia ruokitaan pääosin kasvisperäisellä ravinnolla. Lue lisää...

2.2.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Lohi lisääntyy Kokemäenjoen alaosan koskissa (3.2.2011)

Kokemäenjoen alajuoksulla Harjavallan voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella elo- syyskuussa 2010 tehdyissä sähkökoekalastuksissa löydettiin luonnonkudusta peräisin olevia lohenpoikasia. Sähkökoekalastuksia tehtiin kuudessa koski- ja virtapaikassa, joista kolmessa tavattiin lohenpoikasia. Lue lisää...

1.2.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Uudet ympäristömyrkyt ovat kasvava uhka (31.1.2011)

Vaikka Saksa hälisi koko alkuvuoden dioksiinin saastuttamista kananmunista ja sianlihasta, Suomessa saa kuluttajille kuitenkin kaupata Itämeren kalaa, jonka myrkkypitoisuudet voivat ylittää reilusti saksalaistuotteiden arvot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Hannu Kiviranta kertoo suomalaisten elimistöön kertyvän monia muitakin haitallisia vierasaineita kuin dioksiineja. Altistus osalle niistä on laskenut 70-luvun lopulta lähtien, mutta uusien ympäristömyrkkyjen (ns. perfluoratut aineet, brominoidut palonestoaineet ja muovinpehmentiminä käytetyt ftalaatit) kohdalla altistus voi olla jopa nousemassa. Altistus dioksiineille ja PCB-yhdisteille on saavuttamassa vakiotasonsa.

Kiviranta ei usko yksittäisestä vierasaineryhmästä aiheutuvan merkittävää terveyshaittaa, mutta yhteisvaikutukset ovat eri asia.

Vertailua Itämeren kalojen ja saksalaiselintarvikkeiden myrkyllisyyden välillä vaikeuttaa mittaustapojen erilaisuus. Dioksiinit ovat rasvahakuisia aineita, ja kalan dioksiineja mitataan pikogrammoina tuorepainoa kohti, kun taas sianlihassa ja munissa raja-arvot mitataan pikogrammoina rasvagrammaa kohti.

Eviran tutkimusprofessorin Anja Hallikaisen mukaan rasvagrammaa kohti laskettuna Itämeren lohen tai silakan dioksiinipitoisuudet menisivät reilusti ohi saksalaisen sianlihan. Hänen mukaansa Itämeren lohta ja silakkaa voi huoletta syödä kerran tai pari kuussa.

Suomi ja Ruotsi ovat hakemassa EU:lta uutta poikkeuslupaa mm. Itämeren lohen kaupalliseen pyyntiin. Villilohi ry:n aktiivijäsenen lastenneurologi Pekka Jurvelinin mielestä poikkeuslupaa ei pitäisi hakea saati myöntää. Hänen mukaansa kyse on paitsi myrkkyturvallisuudesta myös periaatteesta. Dioksiinilla on haitallisia terveysvaikutuksia, ja vaikutusmekanismi on paljolti hormonaalinen. Se saattaa olla yksilöillä hyvin erilainen.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (26.1.) lehdestä.

26.1.2011 Helsingin Sanomat / Jouko Juonala

▲Alkuun


Suomalainen saa dioksiininsa erityisluvalla pyydetystä Itämeren kalasta (26.1.2011)

Itämeren silakan ja lohen dioksiiniarvot ovat moninkertaisia verrattuna Saksan elintarvikkeisiin, joista on löydetty raja-arvot ylittäviä dioksiinimääriä. Tästä huolimatta Itämeren kalaa voi syödä kohtuudella. Lue lisää...

24.1.2011 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Luonnonlohi taas puntarissa (18.1.2011)

Tutkijaryhmä kasaa nopealla aikataululla tietopaketin Suomessa lisääntyvien lohikantojen tilasta ja kalastuksesta. Pikakomennuksen taustalla on kehno lohikesä. Lohipolitiikan keskiössä on taas kerran merikalastus, jonka Lapin liitto ja kalastusmatkailuryrittäjät panisivat jäihin kolmeksi vuodeksi. Lue lisää...

16.1.2011 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Suomi ja Ruotsi neuvottelivat lohen meripyynnistä (17.1.2011)

Suomi ja Ruotsi neuvottelivat torstaina Haaparannalla lohenpyynnin alkamisajankohdasta Tornionjoen merialueella. Maiden välinen tapaaminen oli ensimmäinen rajajokisopimuksen viime lokakuussa tapahtuneen voimaantulon jälkeen. Lue lisää...

14.1.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohityöryhmää ei ole vielä nimitetty (17.1.2011)

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä nimittänyt jäseniä työryhmään, jota se aikoo kuulla luonnonlohen kalastuksesta ja suojelusta. Lue lisää...

14.1.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Suomi hakee jatkolupaa Itämeren dioksiinikalojen myynnille (17.1.2011)

Suomi hakee jatkoa poikkeusluvalle myydä EU:n raja-arvot ylittäville Itämerestä pyydetyille kaloille. EU laskee kalojen dioksiinipitoisuuksien raja-arvoa, mutta Itämerestä pyydetyt lohet, taimenet ja silkat ylittävät reilusti uudetkin raja-arvot. Lue lisää...

14.1.2011 YLE Uutiset

▲Alkuun


Rajajokisopimuksesta neuvotellaan Haaparannalla (17.1.2011)

Suomi ja Ruotsi ovat torstaina neuvotelleet rajajokisopimuksesta Haaparannalla. Viranomaisten väliset neuvottelut ovat ensimmäiset sen jälkeen, kun rajajokisopimus tuli voimaan lokakuussa. Lue lisää...

13.1.2011 YLE Perämeri

▲Alkuun


Nousuväylä auki vähitellen (10.1.2011)

Piirustukset Oulujoen voimalaitosten kalateistä ovat valmiit, mutta koko joen aukaisevaa nousureittiä saadaan odottaa vielä pitkään. Koska suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, on lohelle reitin avaavien rakenteiden hintakin vielä arvoitus. Lue lisää...

7.1.2011 Kaleva / Petri Hakkarainen

▲Alkuun


Pohjois-Norjan lohet satelliittitarkkailussa (7.1.2011)

Pohjois-Norjan lohet vaeltavat meressä pohjoisemmaksi kuin aiemmin on uskottu. Uusi satelliittiseurantatutkimus on paljastanut, että Pohjois-Norjan luonnonlohet päätyvät Huippuvuorien ja Grönlannin väliselle merialueelle. Lue lisää...

5.1.2011 YLE Lappi

▲Alkuun


Vakava huoli: Minne katoaa Tornionjoen lohi? (7.1.2011)

Suomen lohikanta on kääntynyt jyrkkään laskuun. Suomen merkittävimmälle kutupaikalle Tornionjoelle on palannut vuoden 2008 jälkeen yhä vähenevä määrä luonnonlohia. Vuosi 2008 oli merkittävän hyvä lohivuosi, mutta nyt palanneiden yksilöiden määrä on vähentynyt selvästi. Enää 1,5 prosenttia kaksi vuotta sitten vaeltamaan lähteneistä luonnonlohista palaa takaisin kotijoelle. Lue lisää...

5.1.2011 Uusi Suomi / Teemu J. Kammonen

▲Alkuun


Runsaasti merilohenpoikasia Iijoessa (7.1.2011)

Merilohi on lisääntynyt luonnonvaraisesti Iijoessa kymmenien vuosien tauon jälkeen. Lohen ja meritaimenen poikasten kotiutusistutuksilla sekä sukukypsien lohien ylisiirroilla on onnistuttu vahvistamaan Iijoen vaelluskalakantoja.

Monitavoitearviointi-selvityksen haastatelluilla sidosryhmien edustajilla on aito halu ennallistaa lijoen vaelluskalojen luontaista elinkiertoa, ja he kaikki ovat myös kalateiden kannalla. Tutkijatohtori Timo P. Karjalainen puntaroi, että arvioinnin epävarmuustekijä on Itämeren tila ja kalastuksen säätely, jotka vaikuttavat Iijoelle lisääntymään palaavien vaelluskalojen määrään.

Eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhdan ylöskirjaamat tulokset ylisiirrettyjen merilohien lisääntymisestä ja kotiutusistutusten onnistumisesta vahvistavat sen, että luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen lijokeen on täysin mahdollista. Ylisiirroilla voidaan käynnistää luonnonpoikastuotanto ja synnyttää vesistöalueen eri osiin leimautuneet lohikannat jo ennen kalateiden valmistumista.

Kotiutettujen lohen ja meritaimenen poikasten selviytymistä on seurattu sähkökalastuksin, ja ne näyttivät yleisesti ottaen menestyvän Iijoen pääuomassa sekä sen sivujoilla.

Projektipäällikkö Arto Hirvosen mukaan Vaelluskalat palaavat lijokeen -projekti on saavuttanut monta tavoitetta. Kalateiden yleissuunnitelma sisältää kalatiet Raasakan säännöstelypadolle sekä Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten yhteyteen. Hirvonen sanoo tavoitteena olleen lohen luonnonvaraisen lisääntymisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittamisen johtaneen valtakunnallisen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumin perustamiseen.

Lohien ylisiirrossa tuli tänä vuonna pakkia heikkojen saaliiden vuoksi, mutta ylisiirtotekniikan on todettu toimivan moitteettomasti. Kalatautejakaan ei ole todettu. Vanhempi suunnittelija Jermi Tertsunen muistuttaa, että vaatii vahvaa yhteistyötä paikallisella, kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla, jotta lohen lisääntymisalueille saadaan enemmän sukukypsiä naaraskaloja turvaamaan lohikantaa ja lijokisuun kalastusta.

Iijoelle on kaikkiaan ylisiirretty 80 radiolähetinlohta: Livo- ja Korpijokeen sekä pääuomaan välille Yli-Kurki-Jurmu. RKTL:n selvityksen mukaan lohet liikkuivat varsin laajalla alueella ennen kutuaikaa, aktiivisin lohi ehti uida yli 550 kilometriä. Tutkija Panu Orellin mukaan naaras- ja koiraslohien löysivät toisensa, ja kutuajan jälkeen lohet siirtyivät talvehtimaan virtaukseltaan rauhallisille suvantomaisille jokiosuuksille.

Talvikot, talven ylitse hengissä säilyneet lohiyksilöt, aloittivat toukokuussa laskeutumisensa alavirtaan kohti Itämerta. Osa puikkelehti Iijoen viiden voimalaitoksen läpi. Smolttien alasvaellus alkoi nopeasti istutuksen jälkeen ja osa niistä selviytyi jokisuuhun.

Vuonna 2011 aloitettavan lohen vaelluspoikastutkimuksen perusteella smolttien kuolleisuutta aiheuttavia tekijöitä arvioidaan kattavammin ja luotettavammin.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (17.12.) lehdestä.

17.12.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Lohenkalastus taas ruodinnan kohteeksi (3.1.2011)

Tornionjoen lohikannasta saatava tutkimustieto saattaa vaikuttaa lohenkalastuksen säätelyyn jo tulevalla avovesikaudella. Maa- ja metsätalousministeriön asettama tutkijaryhmä antaa välimietintönsä lohikannan tilasta maaliskuussa. Lue lisää...

30.12.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun

◄Vanhemmat