New Page 1
UUTISET

UUTISET

28.7.2014
Vesistön varrelta
Otsikot

28.7.2014
Muilta virroilta
Otsikot

28.7.2014
Lohisivu
Otsikot

28.7.2014
Energiasivu
Otsikot

28.7.2014
Saksittua
Otsikot

Muilta virroilta

Lapin liitto jatkaa Kemihaaran allasselvitystä (30.6.2010)

Enemmistö Lapin liiton hallituksen jäsenistä kannattaa sitä, että Kemijoki Oy rupeaa uudestaan selvittämään altaan rakentamista Kemihaaraan.Tässä selvityksessä otetaan huomioon tulvariskien hallinta sekä energiantuotanto, kalatalous ja matkailu. Lue lisää...

28.6.2010 Lapin Kansa / Pekka Rytkönen

▲Alkuun


Jokiseura: Meritaimen täysrauhoitukseen (30.6.2010)

Tornionjoen meritaimen pitäisi rauhoittaa täysin ainakin viideksi vuodeksi, vaatii Tornion-Muonionjokiseura. Seuran hallituksen jäsen Seppo Frantti Torniosta sanoo Maaseudun tulevaisuus -lehdessä, että ilman suojelua edessä saattaa olla taimenkannan sukupuutto. Lue lisää...

28.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Elohopea on vaarallisempaa meressä kuin järvessä (30.6.2010)

Järvivedessä on usein paljon suurempia elohopeapitoisuuksia kuin merivedessä, mutta meriveden elohopea on moninkertaisesti vaarallisempaa ihmisille.Tonnikalan, makrillin ja hain kaltaiset merikalat aiheuttavat ihmisille suurempia elohopeahaittoja kuin makean veden kalat. Syynä on meriveden suolapitoisuus, toteaa amerikkalaisen Duke-yliopiston tutkimus, jonka johtajana on ympäristötekniikan apulaisprofessori Heileen Hsu-Kim. Lue lisää...

28.6.2010 Tekniikka&Talous / Raili Leino

▲Alkuun


Kasvava metsä on hiilinielu (30.6.2010)

Kasvava metsä sitoo yhteyttämisprosessin avulla ilmakehän hiilidioksidia noin tonnin puukuutiometriä kohden. Tonni hiilidioksidia vastaa noin 367 kg hiiltä. Nuoret metsät kasvavat nopeimmin ja siten sitovat eniten hiiltä. Metsän vanhetessa kasvu hidastuu, kuten myös hiilen sidonta puustoon. Lue lisää...

28.6.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Mereltä ei löytynyt laittomuuksia (30.6.2010)

Pohjoisimmalla Perämerellä on kalastettu alkukesä säntillisesti. Poliisin, merivartioston ja Lapin ELY-keskuksen kalastusviranomaisten mukaan valvonnassa laittomuuksia ei ole paljastunut. Merialueen kalastusta on valvottu tehostettu kesäkuun ajan. Lue lisää...

28.6.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Vapo Oy:n Patasuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (30.6.2010)

Pyhännän, Siikalatvan ja Kärsämäen kuntien alueella sijaitsevan Patasuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointimenettely on kokonaisuutena tarkasteltuna riittävä, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä toteutus- ja nollavaihtoehdon välillä. ELY-keskuksen mielestä Patasuon tapauksessa tulee valita nollavaihtoehto eli jättää Patasuon turvetuotantohanke toteuttamatta. Lue lisää...

28.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Karvasuo saamassa lisäaikaa (30.6.2010)

Kohu Seinäjoen Karvasuon ympärillä rauhoittunee hetkeksi, jos valtuusto maanantaina päättää asettaa alueen rakennus- ja toimenpidekieltoon. Suolla tehdään kuitenkin lisäselvityksiä kesän aikana valmistumassa olevaa yva-selostusta varten. Lue lisää...

28.6.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Hylje saattaa syödä lohta oletettua vähemmän (29.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos etsii rahoitusta hylkeen ravinnon isotooppimäärityksille. Tutkimuslaitos haluaisi selvittää, mikä osuus hylkeillä on lohikantojen verottajina, sillä lohen istutukset ovat onnistuneet huonosti. Lue lisää...

23.4.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Evä - Kala-asioiden uutiskirje (29.6.2010)

Lue kesäkuun uutiskirje.

▲Alkuun


Suometsää kuolee pystyyn harvennusta odottaessa (28.6.2010)

Suometsiin jää vuosittain kymmeniä tuhansia hehtaareja hakkuuvalmista puuta. Kiinnostusta puun korjaamiseen vähentää metsien huono kantavuus ja pienirunkoisista puista saatava tuotto. Osa ojitetuista suometsistä aiotaan palauttaa alkuperäiseen tilaansa. Lue lisää...

26.6.2010 YLE Uutiset / Mari Mäkinen

▲Alkuun


BirdLife herättelee mökkirantojen lintubongareita (28.6.2010)

Suomessa järjestetään maailman ensimmäinen Mökkibongaus-tapahtuma. Tapahtuman aikana kerätään lintuhavaintoja kesämökkien lähistöstä ja selvitetään mökkiläisten rakkaimmat lintulajit. Lue lisää...

26.6.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Grönlanti sai luvan metsästää ryhävalaita (28.6.2010)

Ryhävalas palaa taas grönlantilaisten ruokapöytään. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC pääsi yksimielisyyteen pyyntiluvan myöntämisestä Grönlannille kokouksessaan Marokon Agadirissa. Lue lisää...

25.6.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Tervahaudat saadaan merkittyä karttoihin (28.6.2010)

Valtion metsät käydään läpi kulttuuriperintökohteiden tallentamiseksi. Metsähallituksen kartoituksella kerätään tietoa erityyppisistä kohteista kivikaudelta aina 1950-60-luvuille asti. Mittavan urakan on määrä valmistua 2015. Lue lisää...

25.6.2010 Kaleva / Anne Hentilä

▲Alkuun


Saimaannorpan suojelupykälälle sinetti (28.6.2010)

Saimaannorpan suojelemiseksi laadittu kieltolaki on hyväksytty eduskunnassa lopullisesti. Hallitus saa tarvittaessa kieltää verkkokalastuksen määräajaksi norpan pesimäalueilla. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Lappi saa koskipujotteluradan (28.6.2010)

Lappi saa kansainvälisen koskenlaskukisan ja koskipujotteluradan, joka rakennetaan Rovaniemen Vikakönkäälle. Euroopan unioni ja Rovaniemen kaupunki ovat myöntäneet rahoitusta 220 000 euroa. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Lappi / Tapio Nykänen

▲Alkuun


Koskenlaskua muovipullolautalla (28.6.2010)

Jokinainen-taidevaellus soljuu pitkin Tornionjokea Karesuvannosta Tornioon kierrätyspulloista rakennetulla lautalla. Lautta on koottu 20 000 muovipullosta ja rakentajien mukaan se ui koskissa paremmin kuin kanootti. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Lappi / Maija-Liisa Juntti

▲Alkuun


Ilmoitukset rutottomistakin vesistä edistävät tutkimusta (28.6.2010)

Vesirutolta vielä säästyneet järvet ja lammet kiinnostavat tutkijoita. Kuusamossa kartoitetaan tänä kesänä vesiruton levinneisyyttä ja vesiruttohavaintojen lisäksi tutkimusaineistoon tarvitaan havaintoja vesistä, joissa vesiruttoa ei vielä ole. Osana vesiruton levinneisyystutkimusta selvitetään mitkä tekijät mahdollisesti suojelevat vesirutolta. Lue lisää...

24.6.2010 Koillissanomat / Riina Puurunen

▲Alkuun


Big Jump 2010 - Euroopassa hypätään puhtaiden vesien puolesta (28.6.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto haastaa suomalaisia hyppäämään puhtaiden vesien puolesta sunnuntaina 11.7. klo 15.00. Euroopan laajuiseen tempaukseen voi osallistua hyppäämällä itselle tärkeään vesistöön vaikkapa mökkilaiturilta tai uimarannalla. Suomessa päätapahtuma on Vantaanjoen Pikkukoskella. Lue lisää...

24.6.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Kuikka on mökkijärven ylpeys (28.6.2010)

BirdLife Suomen valitsema vuoden lintu on kuikka. Juhannusviikolla ja sitä seuraavalla viikolla lintuyhdistys kerää havaintoja tuosta mökkijärvien huutelijasta. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kalastus tehovalvontaan heinäkuussa (28.6.2010)

Kalastusta valvotaan tehostetusti heinäkuussa. Muun muassa Metsähallitus on palkannut erätarkastajan avuksi kolme kalastuksenvalvojaa Lappiin. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Luonnon etu ei toteudu päätöksenteossa (28.6.2010)

Viranomaisten ristiriitaiset roolit vaikeuttavat luonnon edun turvaamista päätöksenteossa. Vaasan yliopistossa tänään tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan luonnon etujen valvonnassa on lainsäädännöllisiä aukkoja. Aluehallinnon uudistus taas on nostanut esiin puolueettomuuskysymyksiä. Lue lisää...

23.6.2010 YLE Pohjanmaa / Sami Pöntinen

▲Alkuun


Mäkärämassat parveilevat koskissa (28.6.2010)

Kevään ja kesän olosuhteet ovat olleet sääskille koko Suomessa hyvin otolliset, sanoo hyönteistutkija Juhani Itämies Oulun yliopistosta. Pohjoisessa ovat aktivoituneet varsinkin mäkärät, jotka massaparittelevat koskilla. Lue lisää...

23.6.2010 YLE Lappi / Tapio Nykänen

▲Alkuun


Lohet nousevat autolla Ounasjokeen (24.6.2010)

Kuluvana kesänä on tavoitteena siirtää Perämereltä 500 lohta vapaana virtaavaan Ounasjokeen. Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on luoda Ounasjoelle pysyvä villilohikanta. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Perämeri / Kimmo Hiltula

▲Alkuun


Lohitutkija: Paikallisten apu on korvaamatonta (24.6.2010)

Paikallisten kalastajien aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää lohi- ja meritaimentutkimuksessa. Riistan- ja kalantutkimuksen mukaan kalamerkkien palauttaminen ja saalistilaston ylläpitäminen antaa tutkijoille arvokasta tietoa lohi- ja meritaimenkannoista. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kemihaaran altaiden suunnittelu pyörähtää käyntiin maanantaina (24.6.2010)

Esitys Vuotoksen altaan rakentamisesta kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta uuden altaan rakentamista Kemihaaraan ajetaan voimalla. Lapin liiton hallitus käsittelee maanantaina Kemi- ja Ounasjoen tulvasuojelua ja ottaa tässä yhteydessä kantaa myös altaan rakentamiseen Kemihaaran alueelle. Mikäli maakuntajohtaja Esko Lotvosen esitys hyväksytään, hallitus esittää Kemijoki Oy:lle, että se rupeaa selvittämään allasvaihtoehtoja Kemihaaran alueelle. Lue lisää...

22.6.2010 Lapin Kansa / Pekka Rytkönen

▲Alkuun


Pohjois-Suomessa vahvat muikkukannat (24.6.2010)

Vahvat muikkuvuodet jatkuvat Pohjois-Suomessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan viime vuoden kutukanta oli keskimääräistä vahvempi. Perämeren muikkukanta on vahvistunut viime vuosina ja Haukiputaan Halosenniemeltä Kemin korkeudelle saakka on saatu hyviä saaliita. Lue lisää...

22.6.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Saaristomeri saastuttaa itseään (24.6.2010)

Saaristomereltä on kairauksissa löytynyt kymmeniä vuosia hapettomina olleita pohja-alueita. Åbo Akademin johtama Suomen, Ruotsin ja Ahvenamaan yhteinen miljoonahanke selvittää parhaillaan rannikko- ja saaristoalueiden merenpohjien kuntoa ja fosforipitoisuuksia. Lue lisää...

21.6.2010 YLE Uutiset / Pirjo Peltoniemi

▲Alkuun


Lohi palaa taas Ounasjokeen (23.6.2010)

Ounasjoki on taas ainakin hetken lohijoki, kun Rovaniemen yläpuolelle ylisiirretään emolohia. Lapin ELY-keskus siirtää Ounasjokeen tänä kesänä 500 lohta, joista noin 100 merkitään radiolähettimellä ja loput numerokoodein. Lue lisää...

21.6.2010 YLE Lappi / Tapio Nykänen

▲Alkuun


Lohien matka jatkuu Iijoella – myös poikasia vesistössä runsaasti (23.6.2010)

Mahdollisuus havaita kookas merilohi Iijoella on nyt suuri. Tänä kesänä Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hankkeen tavoitteena on siirtää voimaloiden yläpuolisille Iijoen alueille 150 merivaellukseltaan palannutta emolohta. Osa viime vuonna siirretyistä 50 lohesta on edelleen matkalla alavirtaan samalla, kun vaelluspoikaset eli smoltit ovat lähteneet ensimmäiselle merivaellukselleen nykyisiltä kotipaikoiltaan Iijoen koskilta. Osa smolteista on merkitty radiolähettimellä mm. vaellusaikaisen kuolleisuuden ja vaellusnopeuden selvittämiseksi. Vaelluskalakantaa elvytetään myös runsailla poikasistutuksilla. Lue lisää...

21.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


780 harria pulahti uuteen kotikoskeensa (23.6.2010)

Harrinpoikasjoukko solahtaa uuteen kotikoskeensa Siuruanjoen keskijuoksulla torstaiaamuna. Yksivuotiaat poikaset eivät vielä suuren suurta elintilaa koskesta vie, sillä painoa niillä kullakin on vain viisi grammaa, ja yhteistäkin painoa tälle istutusjoukolle kertyy vain vajaat neljä kiloa. Lue lisää...

21.6.2010 Iijokiseutu / Pasi Haarahiltunen

▲Alkuun


Esitys Selkämeren kansallispuistosta valmis (23.6.2010)

Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi lakiehdotuksen Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallispuiston perustamisesta 200-vuotisjuhlaistunnossaan viime vuoden lokakuussa. Lue lisää...

21.6.2010 Ympäristöministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Laivojen ja veneiden jätevedet heitetään edelleen järveen (23.6.2010)

Pienten vesistöjen venejätehuolto kangertelee yhä, eivätkä kunnat panosta veneiden käymäläjätteiden talteenottoon. Merellä ja suurilla vesialueilla septitankkien imutyhjennys on jo vakiintunut käytäntö, mutta muilla vesialueilla on vielä paljon puutteita. Lue lisää...

21.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Lohen nousu hieman myöhässä (22.6.2010)

Lohen nousu Tornionjokeen ja Simojokeen on hieman myöhässä keskimääräisestä ajankohdasta, arvioi tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. RKTL:n luotaimet havaitsivat kevään ensimmäiset lohet toukokuun loppupuoliskolla noin viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


WWF:n raportti: Valaanpyynnin estäminen Eteläisellä jäämerellä välttämätöntä valaiden suojelemiseksi (22.6.2010)

WWF on julkaissut ”Save the Whale, Save the Southern Ocean” -raportin, jossa perustellaan, miksi kaupallinen ja tieteellinen valaanpyynti pitäisi kieltää Eteläisellä jäämerellä. Raportin mukaan valaanpyynnin estäminen Eteläisellä jäämerellä on välttämätöntä valaskantojen elvyttämiseksi koko eteläisellä pallonpuoliskolla. Lue lisää...

18.6.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Rannikkoalueiden kokonaisvaltainen suunnittelu turvaa luonnon monimuotoisuutta (22.6.2010)

Rannikko- ja saaristoalueiden asukkailla ei juuri ole mahdollisuutta osallistua luonnonsuojeluun tai vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen; puuttuu yhteistyön foorumeita ja tietoa. Hallinto- ja tutkimussektorirajat ylittävällä integroidun rannikkosuunnittelulla voidaan osallistaa eri intressiryhmiä. Tähän mennessä Suomessa ei ole käytännössä toteutettu integroitua rannikkosuunnittelua. Lue lisää...

18.6.2010 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Tuhansia hehtaareja soita ja metsiä ennallistettu (22.6.2010)

Metsähallitus on palauttanut luonnontilaan lähes kolmetuhatta hehtaaria maakunnan metsiä ja soita pääasiassa luonnonsuojelualueilla. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus-ohjelman METSOn avulla ennallistamista tullaan tekemään yhä enemmän yksityismaille. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Keski-Suomi / Riikka Pennanen

▲Alkuun


Merikalastus erityisvalvontaan viikoksi (22.6.2010)

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ammattikalastajille erityismääräyksiä kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella 22.-26.6. välisenä aikana. Ammattikalastajien tulee tehdä ennakkoilmoitukset pyydysten kokemisesta ja saaliin purkamisesta maihin ELY-keskukselle. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Vesien tilan arviointiin kattava ohje (22.6.2010)

Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on saattaa kaikki pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Siksi vesien tila arvioidaan eliöstön kannalta ja se suhteutetaan luonnontilaisiin ekosysteemeihin. Voimakkaasti muutetuissa vesissä tilavaatimukset ovat lievemmät ja luokittelu suhteutetaan tapauskohtaisesti parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Suomen ympäristökeskus on julkaissut kattavan ohjeen jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisen tilan arvioinnista. Ohje perustuu vuonna 2004 voimaan tulleeseen vesienhoitolakiin. Lue lisää...

17.6.2010 Suomen Ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Kolme suota ennallistetaan Lapissa (21.6.2010)

Metsähallitus ennallistaa soita tänä vuonna Torniossa, Tervolassa ja Ranualla sijaitsevilla suojelualueilla. Suurin ennallistettava ala noin 100 hehtaaria on Kilsiaapa-Ristivuoman Natura-alue Torniossa. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Suo herää eloon Haapavedellä (21.6.2010)

Suoalueiden suojelutoimenpiteet ovat tehonneet Haapavedellä. Valtakunnallisessa soidensuojeluohjelmassa mukana olevan Köyryrimmen aluetta ojitettiin voimakkaasti 70- ja 80-luvuilla. Suot kuivuivat nopeasti ja muun muassa lintulajit vähenivät. Nyt ainakin kahlaajat ovat palanneet Köyryrimmelle. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kaivokset ja hajakuormitus tuovat haasteita Tornionjoen vesiensuojeluun (21.6.2010)

Tornionjoen vesialueiden kunnossapito haastaa Suomen ja Ruotsin viranomaiset yhteistyöhön. Torstaina alan toimijat kokoontuivat Tornioon Tornionjoen vesiparlamenttiin keskustelemaan muun muassa uittoväylien kunnostamisesta ja kaivosten perustamisesta vesiensuojelualueille. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Talvivaaran uraanista riittää kysyttävää (21.6.2010)

Talvivaaran kaivososakeyhtiön helmikuinen ilmoitus uraanin talteenotosta on aiheuttanut etenkin Kainuussa monen sortin pohdintaa. Nikkelikaivoksen perustamiseen liittyvä aiempi ympäristövaikutusten arviointi ja pettymykset pöly- ja hajuhaitoista lähiympäristössä näkyvät selvästi kriitikkojen mielipiteissä. Lue lisää...

17.6.2010 Kaleva, STT / Pekka Moliis

▲Alkuun


Merialuetta valvotaan tehostetusti (21.6.2010)

Kalastusta Tornionjoen merialueella valvotaan tehostetusti. Partioinnista vastaavat molempien maiden viranomaiset. Kemin merivartioston päällikkö Jari Vuorjoki vahvistaa, että valvontaa tehostettiin viime perjantaista lähtien. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Askel Ounasjoelle II -hanke alkaa (18.6.2010)

Kalatien rakentaminen Kemijoelle etenee. Askel Ounasjoelle II –hankkeen rahoitus on varmistunut, mikä mahdollistaa Isohaaran kalatie II rakentamisen. Lisäksi hankesuunnitelman mukaan siirretään sukukypsiä lohia Kemijokisuulta Ounasjoelle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 690 000 €. Lue lisää...

16.6.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Epäilyjä lohenkalastuksen varaslähdöstä (18.6.2010)

Simon kunnanjohtaja Esko Tavia epäilee, että push up -rysiä käytetään lohenpyynnissä ennen luvallista päivämäärää. Myös rysien oikean käytön valvonnassa on ollut vaikeuksia. Lue lisää...

16.6.2010 Pohjolan Sanomat / Hannu Tikkala

▲Alkuun


Hylkeitä nähty jo Ylä-Tenolla (18.6.2010)

Kirjohylkeitä on nähty nyt jo Utsjoen Ylä-Tenolla asti. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen mukaan Aittijoella 60 kilometriä Utsjoen kirkonkylältä Karigasniemen suuntaan nähtiin keskiviikon vastaisena yönä kirjohylje. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Lappi/ Marjukka Talvitie

▲Alkuun


Massaliike: jätejärvellä ei lintuarvoa (18.6.2010)

Kemijärven Massaliikkeen mukaan Stora Enson jätejärvellä Kemijärvellä ei ole enää entistä arvoa lintukohteena. Massaliikkeen mielestä Stora Enso ja Lapin aluehallintovirasto ovat tulkinneet Pirkka Aallon lausuntoa jätejärven lintuarvoista virheellisesti. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tutkimus: Kaskelottien ulosteilla valtava ilmastovaikutus (18.6.2010)

Kaskelottivalaiden jätöksillä saattaa olla suuri vaikutus ilmastonmuutoksen jarruttamisessa, väittää keskiviikkona julkaistu tutkimus. Rautapitoisten ulosteiden ansiosta ilmakehästä poistuu paljon enemmän hiilidioksidia kuin mitä valaat hengityksellään tuottavat. Lue lisää...

16.6.2010 Helsingin Sanomat, STT, AFP

▲Alkuun


Vaelluslohi elpyy Iijoella (17.6.2010)

Tutkijat kartoittavat Iijoella, missä istutetut lohet liikkuvat. Tarkoitus on saada selvää lohen kutupaikoista ja elvyttää ikiaikaiset vaellusreitit. Voimalaitosten yhteyteen suunnitellaan tulevaisuudessa kalateitä, jotka mahdollistavat kalojen luontaisen vaelluksen. Lue lisää...

15.6.2010 Kaleva / Kaisu Puranen

▲Alkuun


Markkinaväki kaipasi lisää lohta (17.6.2010)

Iissä vietettiin lauantaina lohimarkkinoita Wanhan Haminan Huilingin alueella. Tarjolla oli lohta eri muodoissa, kalankäsittelynäytöksiä ja kaikenlaista kalatietoutta. Lue lisää...

15.6.2010 Rantapohja / Satu Niskanen

▲Alkuun


Ruotsalaisten lohenpyynti aikaistuu - suomalaisten ei (17.6.2010)

Ruotsalaiset ammattikalastajat pääsevät lohenpyyntiin viimevuotista aikaisemmin. Ruotsalaiset aloittavat lohenpyynnin Tornionjoen merialueella torstaina 17. kesäkuuta. Suomi ja Ruotsi sopivat asiasta osana Tornionjoen rajajokisopimusneuvotteluja vuosi sitten. Lue lisää...

15.6.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


Muikkua umpijäähän 300 kiloa tunnissa (17.6.2010)

Koillismaalaista kalaa ja kalajalosteita markkinoille enemmän, nopeammin ja laadukkaampana, listasivat kalatalon rakentajat kalatalon mukanaan tuomia hyötyjä. Kalatalon rakentaminen alkoi Kuusamon teollisuusalueella eilen. Lue lisää...

15.6.2010 Koillissanomat / Petri Karjalainen

▲Alkuun


Metsäntutkijat: Ilmastonmuutoksella luonnolliset syyt (17.6.2010)

Ilmastonmuutos noudattaa edelleen auringosta johtuvaa maapallon historiallista sykliä, arvioivat eri puolilta maailmaa Rovaniemelle kokoontuneet metsäntutkijat. Sadan viime vuoden aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen johtuu tutkijoiden mukaan luontaisesta muutoksesta, koska tuorein kylmä kausi päättyi 1800-luvun lopulla. Lue lisää...

15.6.2010 YLE Uutiset / Matti Torvinen

▲Alkuun


Kiiminkijokimelonta vei Kivarinjärveltä Perämeren rantaan (16.6.2010)

Viisipäiväinen retkitapahtuma Kiiminkijokimelonta startattiin viime keskiviikkona aamupäivällä Kivarinjärven rannasta. Lue lisää...

10.6.2010 Puolanka-lehti / Maria Heikkinen

▲Alkuun


Pyssykylän uistelusta yli 13,5-kiloinen hauki (15.6.2010)

Keski-Lapin vetouistelukauden avaus Pyssykylän uistelu Vajusen altaalla lauantaina antoi heti ihmetyksen aihetta – Matti Palojärvi ja Kari Kiviniemi houkuttelivat veneeseen pulskan yli 13,5-kiloisen hauen. Kun muutakin kalaa tuli ja kokonaissaaliiksi hieman yli 19 kiloa, oli voitto selvä. Lue lisää...

13.6.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Lohilaskuri raksuttaa (15.6.2010)

Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola kahlaavat kainaloitaan myöten Kattilakosken niskalla Ruotsin puoleisella rannalla ja virittelevät kaikuluotaimen ohjausaitaa hieman ulommas.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja Ruotsin Fiskeriverket asensivat toukokuun lopulla kaikuluotaimen kosken molemmille rannoille. Kaiku keilaa lähes kaikki kutulohet. Kattilakoski on alajuoksun kapeimpiin kuuluvana paikkana ihanteellinen luotaukselle. Lue lisää...

Lue myös: Alustavia luotaustuloksia kesältä 2010 (RKTL)

13.6.2010 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Lima on kalan suojakalvo (15.6.2010)

Nyrkkisääntö kuuluu että, mitä lähempänä pohjaa kala viihtyy, sitä enemmän sillä on limaa suomujensa päällä. Hätääntynyt kala erittää suojakseen limaa, kertoo tutkija Ari Saura, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Lue lisää...

12.6.2010 YLE Lahti

▲Alkuun


Vuoden 2010 ympäristöpalkinto Sakari Rehellille (15.6.2010)

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on myöntänyt vuoden 2010 ympäristöpalkintonsa Sakari Rehellille rohkeasta ja tinkimättömästä työstä luonnon suojelun puolesta. Palkinto luovutettiin Rehelille lauantaina puolilta päivin ennallistamistalkoissa Raahen Pölkkykorvessa. Lue lisää...

12.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä (14.6.2010)

Moni luonnossa liikkuja on hätkähtänyt öljyyntyneen näköisestä vedessä joko ojassa tai järvenlahdissa. Ympäristökatastrofista ei välttämättä ole kuitenkaan kysymys, sillä rautabakteeri voi aikaansaada pahannäköistä jälkeä vedessä. Lue lisää...

11.6.2010 YLE Lahti

▲Alkuun


Pellon Kalakerho suojelee taimenta (14.6.2010)

Erittäin uhanalaiseksi luokitellun meritaimenen suojelu saa tukijoita. Pellon Kalakerho on päättänyt, että Tornionjoen vesistöalueelle vaeltavaa meritaimenta ei enää hyväksytä kilpailukalaksi seuran soutu-uistelukilpailussa. Lue lisää...

10.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Saimaannorpan suojelua aiotaan tehostaa (14.6.2010)

Saimaannorpan vapaaehtoiset suojelusopimukset aiotaan uusia ja yhdenmukaistaa ensi kesäksi. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on päättänyt siirtää suojelusopimusten teon Metsähallitukselta Etelä-Savon ympäristöviranomaisille. Samalla sopimusrikkomukset tehdään rangaistaviksi. Asiaa mietitään vielä valiokunnassa. Lue lisää...

10.6.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Tuula Lehtonen

▲Alkuun


Vedenmittaus kertoo, onko Perämeri uintilämmin (14.6.2010)

Vuosikymmeniä radioaalloilla jatkunut Radio Perämeren kesäsarja seuraa herkeämättä Perämeren pintaveden lämpötilaa - nyt myös netissä! Onko vesi uimalämpöistä vai pitääkö väistellä hileitä, sen kuulet radiosta perjantaisin klo 14.40 ja luet näiltä nettisivuilta. Lue lisää...

10.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Itä-Lapin kuntayhtymä vaatii lohiportaita koko Kemijokeen (11.6.2010)

Itä-Lapin kuntayhtymä edellyttää lohiportaiden rakentamiseta koko Kemi- ja Ounasjoen vesistöön. Kuntayhtymän hallitus antoi asiasta kannanoton keskiviikkona pidetyssä kokouksessaan. Lue lisää...

9.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tornionjoella jälleen laitonta kalastusta (11.6.2010)

Tornionjoella on paljastunut jälleen laitonta kalastusta. Lapin rajavartioston partio otti viikonlopun aikana haltuun Tornionjoesta Pellon Lempeässä kolme ootto-onkea kahdesta eri paikasta. Lue lisää...

9.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kosteikkoja voitaisiin hyödyntää entistä paremmin (11.6.2010)

Pohjanmaan riistanhoitopiiri on selvittänyt kosteikkojen määrää. Nyt on tarkoituksena aloittaa ainakin muutaman kosteikon kunnostaminen. Kosteikoista tunnetaan vain murto-osa. Pohjanmaan riistanhoitopiirissä on kyselyllä löydetty noin 150 kosteikkoa, mutta kosteikkokoordinaattori Pirita Yliaho arvioi, että määrä on moninkertainen. Lue lisää...

9.6.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Kuukausi kanootista katsellen (11.6.2010)

Meloessa Suomen rannikkoa Venäjän rajalta Ruotsin rajalle voi miettiä vaikkapa Suomen energiahuoltoa tai kiitellä tiheää kalasatamaverkostoa. Lue lisää...

8.6.2010 Raahen Seutu ja Raahelainen / Kristiina Tuikkala

▲Alkuun


Saimaannorpan ahdinko jatkuu – vaarallisia pyydyksiä ja salakalastusta Saimaalla (10.6.2010)

Valtio tukee Saimaalla rysäpyyntikokeilua, joka voi olla vaarallinen norpalle. Alueellinen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus on myöntänyt Piällysmies ry:lle 240 000 euroa hankkeeseen, jolla pyritään rysäpyynnin lisäämiseen norppavesillä. Lue lisää...

8.6.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Tennilä vastustaa rajajokisopimusta (10.6.2010)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä esittää Suomen ja Ruotsin uuden rajajokisopimuksen hylkäämistä. Tennilä esitti kantansa tiistaina eduskunnassa käydyssä keskustelussa. Lue lisää...

8.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Melonta luo yhteyden luontoon (10.6.2010)

Eskimoiden keksimä kajakki on kestänyt hyvin aikaa. Ekologinen ja äänetön kulkuneuvo on osaavissa käsissä varsin merikelpoinen ja se tarjoaa myös mainion mahdollisuuden tutustua vesistöihin. Lue lisää...

8.6.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Saaristomatkailun kehittäminen käynnistymässä Perämerellä (10.6.2010)

Veneily on merellisen Kemin luonnollinen elementti, mutta matkailutuotteeksi sitä ei toistaiseksi ole saatu kehitettyä. Tähän pyrkii nyt vastaamaan alkava Star-hanke. Alueensa elinkeinokehittäjä Peräpohjolan Kehitys ry. on käynnistämässä Perämeren saaristomatkailuhanketta, joka tähtää mm. Kemin ja Simon edustan merialueen saaristomatkailun kehittämiseen. Saaristosta toivotaan vetovoimaista käyntikohdetta mm. omatoimisille matkailijoille. Lue lisää...

8.6.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Pohjanlahden kalaa on syötävä harkiten (10.6.2010)

Kesä on kalakaupan sesonkiaikaa. Kalan ystävän on kuitenkin hyvä tietää, mistä herkku ruokapöytään tulee. Varsinkin tietyt Itämeren kalat sisältävät epäterveellisen suuria määriä ihmiselle haitallisia vierasaineita, kuten dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa muun muassa sikiön kehityshäiriöitä, iho-oireita, siittiöiden määrän laskua ja syöpäriskin nousua. Lue lisää...

8.6.2010 Pohjalainen

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunto Hailuodon kunnalle merialueen osayleiskaavan luonnoksista 7.6.2010 (10.6.2010)

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (9 §) kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lue lisää...

7.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Lausunto

▲Alkuun


Jäämeren lohen geeniperimä avataan (9.6.2010)

Jäämeren lohen alkuperää ryhdytään selvittämään. Lohella on Barentsin alueella 250 erilaista kantaa. Tutkimuksen avulla Barentsin alueen maat voivat päättää, mitä lohijokia tulee rauhoittaa lohenpyynniltä. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tornio-Muoniojokiseura rauhoittaisi meritaimenen kokonaan (9.6.2010)

Tornio-Muoniojokiseura kantaa huolta Tornionjoen vesistöalueelle vaeltavasta meritaimenesta. Seura pelkää, että nyt erittäin uhanlaiseksi luokiteltu laji katoaa pian kokonaan. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kyrönjoen vaiheita selvitetään karttojen avulla (9.6.2010)

Kyrönjoesta on tekeillä karttakirja. Kyseessä on historiallisiin karttoihin perustuva kuvaus Kyrönjoen vaiheista esihistoriasta nykypäivään. Hankkeeseen kuuluu myös nykyisen Kyrönjoen ja sen haarojen dokumentointi. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Tosiaikainen seuranta laajenee Itämerellä, Pohjanlahti ja Kattegat uusia alueita (9.6.2010)

SMHI ja Suomen ympäristökeskus SYKE lisäävät yhdessä ympäristötilan seurantaa Pohjanlahdella, Itämerellä ja Kattegatin alueella. TransAtlantic-yhtiön kauppalaiva, joka liikennöi säännöllistä reittiä näillä merialueilla, on varustettu FerryBox-mittauslaitteistolla. Lue lisää...

7.6.2010 Suomen ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Luonnonsuojelualueita Perämerelle (9.6.2010)

Luonnonsuojelualueiden perustaminen Perämeren saarille on loppusuoralla. Lapin ELY-keskus on solminut vapaaehtoisia rauhoitussopimuksia yksityisten omistamille maa- ja vesialueille, jotka sisältyvät Natura 2000 -ohjelmaan. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Saimaa ohitti Kukkolankosken matkailukisassa (8.6.2010)

Suomen vuoden vesistömatkailukohde on Saimaa Holiday. Matkailukisan loppukilpailuun päässyt Tornion Kukkolankoski palkittiin muiden neljän finalistin tavoin kunniamaininnalla. Lue lisää...

4.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Elämysmatkailu pitäisi kalastusveneet pinnalla (8.6.2010)

Kalastus- ja vesimatkailuun kaivataan lisää potkua Perämeren rannikkoalueilla. Kalastusmatkailumahdollisuuksia ja -ideoita on paljon hyödyntämättä, kertoo Maaseudun Sivistysliiton Apajalle! -selvitys. Lue lisää...

4.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Ravustuksen rajoitukset jatkuvat (8.6.2010)

Rapujen pyyntiä Kemijoesta rajoitetaan myös tulevalla ravustuskaudella. Lapin Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto arvioi, että rajoituksia on niillä Kemijoen alueilla, joissa ruttoa on esiintynyt aikaisemminkin. Lue lisää...

4.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tyynenmeren matalat saarivaltiot eivät ehkä uppoakaan (8.6.2010)

Pelko siitä, että Tyynenmeren matalat saarivaltiot saattaisivat jäädä meren pinnan alle ei ehkä toteudukaan. Uuden tutkimuksen mukaan useat matalat saaret ovat pysyneet samankokoisina lähes 60 vuoden ajan, ja jotkut niistä ovat jopa kasvaneet. Lue lisää...

4.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Merenalaisen luonnon tutkimus tehostuu merkittävästi (8.6.2010)

Merenalaisen luonnon tutkimiseen on löydetty Merenkurkussa tehokas menetelmä. Matalikkoja on tutkittu lentokoneesta lasertekniikalla. Mittauksilla on pystytty nyt ensimmäistä kertaa selvittämään myös merenpohjan kasvillisuutta. Lue lisää...

3.6.2010 YLE Pohjanmaa / Heidi-Maria Harju

▲Alkuun


Osa laittomasta lohenpyynnistä selvitetty (7.6.2010)

Lapin rajavartiosto on selvittänyt kaksi tapausta, jotka koskivat laitonta lohenpyyntiä Tornionjoella. Tutkinnanjohtaja Jouni Männistö kertoo, että yksi tapaus ratkesi omana työnä ja toisessa laittoman pyydyksen omistaja ilmoittautui itse viranomaisille. Lue lisää...

5.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kuusamossa viritellään venematkailua (7.6.2010)

Kuusamossa on ammennettu matkailusta lähes kaikki mahdollinen, mutta järvien kesäkäyttö jäänyt lapsipuolen asemaan. Venematkailua ryhdytään kehittelemään pian Kuusamo- ja Muojärvellä, jonne aletaan järjestää turisteille risteilyjä pienveneellä. Lue lisää...

5.6.2010 Kaleva / Aimo Kajava

▲Alkuun


Lohennousun seuranta käynnistyi Tornionjoella (7.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Ruotsin Fiskeriverket aloittivat toukokuun lopussa Tornionjokeen kudulle nousevien lohien seurannan. Lohien määrää ja vaelluksen ajoittumista seurataan napapiirin tuntumaan Kattilakoskelle asennetuilla kaikuluotaimilla. Luotausta jatketaan kesän loppuun, jolloin lohennousu jokeen on ohi. Kesän aikana odotetaan havaittavan kymmeniä tuhansia lohia. Lue lisää...

4.6.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Särkikaloista pihviä ja bioenergiaa (7.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt hankkeen, jossa etsitään kaupallisesti toimivia tapoja hyödyntää särkikaloja. Uusilla hyödyntämistavoilla halutaan luoda edellytyksiä särkikalojen pyyntiin ja samalla ravinteiden poistoon rehevöityneistä vesistä. Hanke toteutetaan yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Lue lisää...

3.6.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


GTK kartoittaa turvetuotantoon sopivia soita (7.6.2010)

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa soiden kartoituksia tänä kesänä muun muassa Posiolla ja Rovaniemen-Tervolan rajamailla. Neljän työparin voimin on tavoitteena tutkia 7 000 hehtaaria soita. Lue lisää...

3.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Karelia-Soutu etsii kasvua ulkomailta (7.6.2010)

Suomen suurin retkisoutu, Karelia-Soutu järjestetään tänä suvena jo 26. kerran. Pienvenesoutajat tarttuvat airoihin Ilomantsin Mutalahdessa maanantaina 26. heinäkuuta ja kirkkovenesoutajat Lieksassa keskiviikkona 28. heinäkuuta. Upeissa pohjoiskarjalaisissa joki- ja järvimaisemissa soudetaan pienvenereitillä 249 kilometriä ja kirkkoveneillä 205 kilometriä. Lue lisää...

3.6.2010 Karjalan Maa / Hanna-Leena Kunttu

▲Alkuun


Pienet joet happamimpia Pohjanmaalla (7.6.2010)

Happamuus on jälleen koetellut Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jokia. Pahiten happamuus on vaikuttanut rannikon pieniin jokiin, joista osassa haitat jatkuivat koko kevään. Lue lisää...

3.6.2010 Keskipohjanmaa

▲Alkuun


Suomen ainoa valaslaji vaarassa (7.6.2010)

EU:n rahoittama kansainvälinen SAMBAH-hanke pyrkii selvittämään Itämeren pyöriäisten lukumäärän. Hankkeessa ovat mukana kaikki EU:n Itämeren valtiot. Suomen osuudesta hankkeessa vastaa Turun ammattikorkeakoulu. Äärimmäisen uhanalaisen lajin määrä on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana Itämeressä ja Suomen rannikoilla dramaattisesti. Pyöriäinen on ainoa Suomessa tavattava valaslaji. Lue lisää...

3.6.2010 Turun Sanomat

▲Alkuun


Inarijärven velvoiteistutukset aloitettu (4.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa Inarijärveen vuonna 2010 edellisvuotta vähemmän petokaloja ja pohjasiikoja. Istutukset perustuvat Inarijärven kalatalousvelvoitteeseen, jota toteutetaan viisivuotisjaksoissa. Kuluvalla jaksolla 2006 - 2010 istutukset on tehty etupainotteisesti, minkä vuoksi kaloja istutetaan tänä vuonna vähemmän. Lue lisää...

2.6.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Pihlavanlahden kalaharvinaisuus selviämässä (4.6.2010)

Porin Pihlavanlahdelta pyydystettiin viime syksynä poikkeuksellinen kala, joka Helsingin yliopiston tutkimuksissa on varmistumassa äärimmäisen harvinaiseksi kuhan ja ahvenen risteymäksi. Lue lisää...

2.6.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


Luottamus saimaannorpan vapaaehtoiseen suojeluun kärsi kolauksen (4.6.2010)

Metsähallitus pitää erittäin valitettavana Saimaan Haukivedellä ilmennyttä tapausta, jossa saimaannorpan kuutti hukkui kalastusrajoitusalueella olleeseen katiskaan. Pyydys oli kuuttien tärkeällä elinalueella aikana, jolloin pyydykset aiheuttavat kuuteille suurimman vaaran. Lue lisää...

2.6.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Metsähallitus puoltaa Selkämeren kansallispuistoa (4.6.2010)

Lausunnon mukaan kansallispuisto on merkittävä edistysaskel Itämeren suojelussa. Metsähallituksen mukaan luonnonkalakantojen suojelu ja ammattikalastuksen säilyminen on huomioitu hyvin. Lue lisää...

2.6.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


Lähijärvi kuntoon kunnostamalla (4.6.2010)

Suomessa on arviolta yli 1500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvien pinta-alasta. Rehevöitynyt lähijärvi on mahdollista pelastaa huolellisella suunnitellulla ja pitkäjänteisellä kunnostustyöllä. Lue lisää...

2.6.2010 Suomen ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Tornionjoen lohella menee muita paremmin (2.6.2010)

Tornionjoen lohikannan tila on hyvä, mutta muilla Pohjanlahden lohijoilla ei mene yhtä hyvin. Lohitutkija Atso Romakkaniemi Riistan- ja kalantutkimuksesta sanoo, että vaikka Tornionjoen lohen poikastuotanto on vakiintunut, niin pienempien jokien lohikanta ei ole elpynyt läheskään yhtä hyvin. Lue lisää...

31.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Soiden käytön intressit pahasti ristiriidassa (2.6.2010)

Suoalueiden käytöstä tullaan käymään kovaa taistelua. Turveteollisuus tarvitsee lähiaikoina runsaasti uutta suota tuotantoon, kun taas Luonnonsuojeluliitto lopettaisi koko turvetuotannon. Lue lisää...

31.5.2010 YLE Pohjanmaa / Elina Niemistö

▲Alkuun


Suomeen istutetaan ranskalaisia ankeriaita (2.6.2010)

Suomen vesiin istutetaan ranskalaisia ankeriaita. 153 000 kalaa tuodaan lentokoneella keskiviikkona Helsinki-Vantaalle, josta ne siirretään vesistöihin ympäri eteläistä Suomea. Lue lisää...

31.5.2010 Verkkouutiset, STT

▲Alkuun


Harjuksen alamitta nousee Iijoella (31.5.2010)

Iijoen vesistön kalastusalue nostaa pyydettävän harjuksen alamitan nykyisestä 30 sentistä 35 senttiin. Alamitan nostoa kalastusalue perustelee sillä, että Pohjois-Suomessa useimmat 30 senttiseksi kasvaneista harjuksista ei ehdi kutemaan kertaakaan. Lue lisää...

29.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Lohi nousee jo Lapin jokiin (31.5.2010)

Luonnonlohi nousee jo Tornion- ja Simojokiin. Jokivarren kalastajilta saatujen tietojen mukaan ensimmäisiä lohia on pyydetty tällä viikolla Tornion Matkakoskelta saakka. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohien siirto Ounasjokeen alkaa kesäkuussa (31.5.2010)

Lapin Ely-keskus siirtää tämän kesän aikana noin 500 lohta Ounasjokeen. Emolohien siirroilla yritetään palauttaa vaelluskalakantoja Kemijoen vesistöön. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


RKTL mukana maailmanlaajuisessa kalakantojen arviointia kehittävässä hankkeessa (31.5.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on mukana hankkeessa, jossa kehitetään uusia kalakantojen arviointimenetelmiä ja arvioidaan kalastuksen vaikutuksia. EU:lta miljoonarahoituksen saanutta hanketta koordinoi Helsingin yliopisto. Lue lisää...

28.5.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Perämeren kohtalo ratkeaa Etelämantereella (31.5.2010)

Grönlannin jäätikön sulaminen kokonaan ei vaikuta Perämeren pintaan juuri lainkaan. Valtavan jäämassan katoaminen aiheuttaa maapallon vetovoiman muutoksen, jonka ansiosta Grönlannin jäistä muodostuva vesi pullahtaa eteläiselle pallonpuoliskolle. Mutta Etelämantereen sulaminen tuntuu myös Perämerellä. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Oulu / Timo Sipola

▲Alkuun


Raudanjoella yhä vähemmän kalastajia (31.5.2010)

Raudanjoen vesistössä on yhä vähemmän kalastajia. Myös saalismäärät ovat laskeneet. Lue lisää...

27.5.2010 Lapin Kansa / Paula Hakala

▲Alkuun


Sarmijärven kalat muuttamassa Inariin (31.5.2010)

Sarmijärven kalanviljelylaitoksen tyhjentäminen Inarissa on aloitettu. Tuotantopäällkkö Juha Iivari riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) sanoo, että Sarmijärvellä viljeltävät taimen-, nieriä-, ja siikakannat siirretään toukokuun ja ensi syksyn aikana Inarin kirkonkylään. Lue lisää...

27.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Viinalla pohjavedet kuntoon (31.5.2010)

Suomen ympäristökeskuksen johtamassa tutkimuksessa on saatu hyviä tuloksia etanolin käytöstä nitraattipitoisten pohjavesien puhdistuksessa. Päättyneessä tutkimuksessa etanolia käytettiin turkistarhojen pilaamien pohjavesien puhdistukseen. Lue lisää...

26.5.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Elämä palaa Araljärvelle (28.5.2010)

Lähes kokonaan kuivunut ja suolaantumisen takia eliöstönsä menettänyt Araljärvi on elpymässä. Ensimmäiset kalastajat ovat palanneet järvelle, kertoo uutiskanava CNN. Lue lisää...

26.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoi metsäluontomme helmien puolesta! (28.5.2010)

Kampanjalahjoituksia kerätään suojelullisesti arvokkaiden metsien kartoitustöihin koko Suomessa. Arvometsät täytyy löytää, jotta ne voidaan säästää. Viime keväänä 2009 aloitetun metsäkampanjan lahjoituksilla on kartoitettu metsiä yli 50 kunnan alueella! Lue lisää...

2010 Suomen luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Kemijoki likaantuu, limottuu ja lemuaa (27.5.2010)

Törmän miehet Heikki Orpana ja Eero Yliniemi ovat joutuneet vuosien varrella todistamaan kuinka Kemijoen vesi likaantuu. Nytkin virrassa kulkee suuria ruskeita vaahtopalloja. Lue lisää...

25.5.2010 Pohjolan Sanomat / Pekka Juntti

▲Alkuun


Lohi- ja siikapitoisten vesien lista tarkistettiin (27.5.2010)

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt pieniä tarkistuksia lohi- ja siikapitoisten vesien luetteloon. Siihen lisättiin Hausjoki (Hausjärvi), Imjoki (Heinola), Tarpianjoen alaosa (Kylmäkoski) ja Heinjoen yläosa (Padasjoki). Lue lisää...

25.5.2010 Hämeen ELY ja Pirkanmaan ELY, Tiedote

▲Alkuun


Kemijokisuulla totutellaan uusiin kalastussääntöihin (26.5.2010)

Isohaarassa ja Kemijokisuulla totutellaan uusiin kalastuskäytäntöihin. Siltojen välisen vesialueen omistava Pohjolan Voima päätyi hiljattain kieltämään verkkokalastuksen alueella kokonaan. Myös Kemin Kirkonkylän osakaskunnan omistamalla vesialueella on rajoitettu verkkokalastusta. Lue lisää...

24.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Jyrängönvirtaan istutetaan parituhatta taimenta (26.5.2010)

Heinolaan hiljattain perustettu yhdistys Heinolan vetouistelijat istuttaa viikonloppuna Jyrängönvirtaan 2 000 taimenta. Yhdistys järjestää lauantaina Heinolassa vetouistelun SM-kisan, jossa pyydetään haukea. Taimenet istutetaan virtaan kisan jälkeen. Lue lisää...

24.5.2010 Etelä-Suomen Sanomat

▲Alkuun


Luonnonsuojeluliitto: Suomea johtaa ehkä historian luontokielteisin hallitus (26.5.2010)

Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava arvosteli kovin sanoin maan hallitusta liiton liittokokouksessa Kouvolassa sunnuntaina. Lue lisää...

24.5.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Selkämeren kansallispuistoa kiirehditään (26.5.2010)

Satakuntaliiton maakuntahallitus vaatii Selkämeren kansallispuiston pikaista perustamista. Kansallispuiston lausuntokierroksella oleva lakiluonnos saa maakuntahallitukselta kiitosta. Selkämeren kansallispuisto on vuodesta 2002 asti ollut yksi maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeista. Lue lisää...

24.5.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


Selkämeren kansallispuisto vastatuulessa (26.5.2010)

Varsinais-Suomen liitto aikoo esittää, että lakiehdotus Selkämeren kansallispuistosta palautetaan uudelleen valmisteluun. Maakuntahallitus päättää maanantaina lopullisesti, miten liitto suhtautuu kiisteltyyn kansallispuistohankkeeseen, josta ensivaiheessa Varsinais-Suomi halutaan rajata kokonaan ulkopuolelle. Lue lisää...

24.5.2010 YLE Turku

▲Alkuun


Kansallispuistojen merkitys virkistyskäytössä on kasvussa (26.5.2010)

Kansallispuistojen merkitys kansalaisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä on kasvussa, tästä ovat osoituksena jatkuvasti nousevat kävijämäärät. On tärkeää, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hoitoon, palveluihin, varustukseen ja opastukseen käytettävissä oleva rahoitus pysyy kävijämäärien kasvun tahdissa, tai ainakin samassa kasvusuunnassa. Lue lisää...

24.5.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Rapumertojen uumoillaan täyttyvän tänäkin suvena (25.5.2010)

Kesän rapuvesiltä odotetaan hyviä saaliita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n mukaan rapukannat jäivät viime syksynä hyvään kuntoon, mikä lupaa hyvää sekä joki- että täplärapujen pyytäjille. Lue lisää...

23.5.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Valaiden oikeuksien julistus annettiin Helsingissä (25.5.2010)

Kaksipäiväinen, monitieteellinen konferenssi Helsingin yliopistossa huipentui lauantaina valaiden ja delfiinien oikeuksien julistukseen.Valaidensukuisten eläinten kohtaloa pohdittiin muun muassa käyttäytymistieteen, filosofian ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Lue lisää...

23.5.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Kalanistutukset saivat vauhtia helteistä (24.5.2010)

Pohjoiseen saakka yllättävän aikaisin noussut helleaalto antaa vauhtia myös kalanistutuksille. Esimerkiksi Riistan ja kalantutkimuksen Taivalkosken laitokselta vastakuoriutuneita siianpoikasia päästiin siirtämään luonnonvesiin alkuviikosta. Lue lisää...

22.5.2010 Kaleva / Aimo Kajava

▲Alkuun


Tuhotulva alkaa hellittää Perniössä (24.5.2010)

Tulva on kastellut kymmeniä rakennuksia Saloon kuuluvan Perniön keskustassa, arvioi päivystävä palomestari. Vettä oli kaduilla pahimmillaan noin 40 senttiä. Lue lisää...

22.5.2010 Kainuun Sanomat, STT

▲Alkuun


Luonnonsuojeluun sijoitettava 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa (24.5.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii Kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5. luonnonsuojelun rahoituksen tuntuvaa korottamista Suomessa. Lisärahoitus tarvitaan, jotta voidaan turvata paremmin ihmisellekin elintärkeät luonnon palvelut. Lue lisää...

21.5.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Työryhmä luovutti ehdotuksen meristrategiadirektiivin toimeenpanosta ministeri Lehtomäelle (24.5.2010)

Työryhmä luovutti tänään ympäristöministeri Paula Lehtomäelle ehdotuksen EY:n meristrategiadirektiivin toimeenpanemiseksi. Direktiivin tavoitteena on Euroopan merien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää...

21.5.2010 Ympäristöministeriö, Tiedote

▲Alkuun


WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Pallas-laki jatkaa hallituksen huonoa luonnonsuojelupolitiikkaa (24.5.2010)

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan esityksen Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Muutos muun muassa mahdollistaa kansallispuistossa sijaitsevan hotellin huomattavan laajentamisen. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet lisärakentamista kansallispuiston alueelle. Lue lisää...

21.5.2010 WWF Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Kirvat peittävät Suomenlahtea (24.5.2010)

Lehtikirvoja kelluu paksuina laattoina ainakin Hangon länsipuolelta Kotkan kohdalle saakka. Hyönteiset ovat saattaneet saapua itä- ja koillistuulten mukana Venäjältä. Merikeskuksen kehittämispäällikkö Juha Flinkman ei ole nähnyt vastaavaa 20-vuotisen uran aikana. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Helle lämmitti järvet (24.5.2010)

Useita päiviä jatkunut hellejakso on lämmittänyt järvivedet selvästi ajankohdan keskiarvoja lämpimämmiksi. Järviveden lämpötilat vaihtelevat etelässä mitatuista lähes 20 asteen lämpötiloista Inarin seitsemään asteeseen. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tuhansia kirjolohia Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen vesistöihin (24.5.2010)

Kalanistutukset alkavat Kanta-Hämeessä ensi viikolla. Suurilla paikkakunnilla velvoiteistutukset koostuvat nykyään lähes kokonaan pyyntikokoisista kirjolohista. Luontaiset kalakannat eivät niistä kuitenkaan elvy. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Häme

▲Alkuun


Kalaa voi saada paljain käsin (24.5.2010)

Hollolassa on kalamiehillä ollut taito, johon harva on kyennyt. Kalaa on nostettu järvistä pelkästään käsillä, ilman vapoja, vieheitä tai verkkoja. Käsinkalastaminen vaatii luonnon ja kalojen ymmärtämistä, hyvät kahluusaappaat tulevat myös tarpeeseen. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Lahti / Juha-Petri Koponen

▲Alkuun


Mikko Ruskeala: Luonnon eteen on tehty töitä (24.5.2010)

Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden katoamista ei ole onnistuttu hillitsemään, ei meillä kuten ei muuallakaan. Onko tässä koko totuus, Suunvuorossaan Mikko Ruskeala listaa lukuisia tekoja, joita Suomessa on luonnon eteen tehty. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Lahti / Mikko Ruskeala

▲Alkuun


Kokemäenjoen rantaa sortui Kirjurinluodossa (24.5.2010)

Porin Kirjurinluodossa on sortumavaara Kokemäenjoen rantatörmällä. Rantaa on jo sortunut jokeen noin kymmenen metrin matkalta ja pelastuslaitos on eristänyt sortumakohdan. Kaupunki kehottaa jalankulkijoita ja veneilijöitä välttämään Kokemäenjoen ja Harjunpäänjoen rannoilla liikkumista. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


Järvien rehevöityminen lisää niiden luontaisia hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä (24.5.2010)

Suomen järvien orgaanisen hiilen pitoisuudet määräytyivät järveä ympäröivältä valuma-alueelta tulevan kuormituksen perusteella. Asutuilla alueilla maanviljelys lisää järvien epäorgaanisen hiilen pitoisuuksia. Järvien rehevöityminen lisää järvien luontaisia hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Lue lisää...

21.5.2010 Suomen Ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Kalastuksen surkea valvonta kalakantojen tuho (24.5.2010)

Kalastuksen kansainvälinen valvonta on surkealla tasolla, kertoo yhdysvaltalaisen Pew-ympäristöntutkimuslaitoksen raportti. Hallitsematon kalastus on omiaan heikentämään jo ennestään romahtaneita kalakantoja. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Lausunto Patasuon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva (24.5.2010)

Patasuo pienvesineen on yksi uhri Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarojen käytön murheellisessa historiassa. Se on ollut luonnontilaisena huomattavan edustava aapasuokokonaisuus, jollaisena se on sisältynyt Pohjois-Suomen alkuperäiseen soiden säilytysohjelmaan. Vapolla on kuitenkin ollut keinonsa saada paljon turvetta sisältävä ''liiketaloudellisesti'' edullinen suo haltuunsa ja yhtiö on sen myös välittömästi ojittanut. Lue lisää...

21.5.2010 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Kannanotto

▲Alkuun


Tutkimus vahvistaa meriveden nopean lämpenemisen (24.5.2010)

Meriveden lämpötila on noussut viime vuosina nopammin, kuin tutkijat ovat aiemmin osanneet ennakoida. Veden lämpenemisen tutkiminen antaa luotettavammat tulokset kuin ilmaston tutkiminen. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tenon kalastuskausi alkoi (24.5.2010)

Tenon kalastuskausi alkoi puolen yön aikaan viime yönä. Kalastuskauden aloittivat paikalliset, joilla on mahdollisuus pyytää Tenolla lohta elokuun loppuun saakka. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Iijoen kalatiet -hankkeelle kerätään rahoitusta (24.5.2010)

Pudasjärven kaupunginhallitus hyväksyi tiistaina osallistumisen Iijoen kalatiet v. 2011-2013 -hankkeeseen, mikäli valtuusto osoittaa tarkoitukseen vuosittaisen määrärahan. Kolmen vuoden potti olisi yhteensä 29 111 euroa. Aiemmin Taivalkosken kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle kolmivuotista hanketta varten 25 065 euron määrärahahakemuksen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 960 000 euroa, josta kuntien osuus on 19 %. EAKR-rahaa odotetaan saatavan 727 600 euroa ja kunnilta yhteensä 182 400 euroa. PVO-Vesivoima Oy maksaa yksityisen rahoitusosuuden, 50 000 euroa. Lisäksi ohjelmaa ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Suomen valtio, Kuusamon kaupunki sekä Iin ja Yli-Iin kunnat.

Iijoen hoitosuunnitelman tämän vuoden tavoitteena on joen alajuoksun kalaportaiden yleissuunnitelman laatiminen sekä aiesopimus kuntien ja PVO-Vesivoima Oy:n muodostaman hallinto-organisaation perustamisesta.

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on erityisesti lohen palauttaminen sekä vesivoimatalouden yhteensovittaminen Iijoen alajuoksun viidellä voimalaitoksella. Lisäksi on tarkoitus siirtää 300-400 sukukypsää lohta voimalaitosten ohitse Iijoen keski- ja yläjuoksulle sekä lohen ja meritaimenten poikasistutuksia pääuomaan ja sivujokien yläjuoksuille.

Tämän kesän aikana on tarkoitus siirtää 150 radiolähettimillä varustettua lohta Iijoen pääuomaan ja Livojoelle, kertoo lohitutkija Panu Orell Riistan- ja kalantutkimuslaitokselta. Vaikeiden radioseurantaolosuhteiden takia Korpijoki jää tämän kesän istutuksista pois. Siirtokalojen pyynti aloitetaan kuun loppupuolella ja mahdollisten karanteenitoimien jälkeen istutuksiin päästään juhannuksen tienoilla.

Viime kesänä siirretyt lohet ovat pääosin selvinneet talven yli hengissä. Viime viikon lämpöaallon seurauksena talvikot ovat lähteneet vaeltamaan takaisin mereen, esimerkiksi viikonlopun aikana Haapakosken voimalaitoksen laski onnistuneesti alas seitsemän Livojoen lohta.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (20.5.) lehdestä.

20.5.2010 Iijokiseutu / Juha Hagelberg

▲Alkuun


Uudistuva vesilaki ei mahdollista Vuotoksen allasta (24.5.2010)

Uudistuva vesilaki ei mahdollista Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamista. Näin arvioi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka Lapin liiton energia ja ilmasto -seminaarissa Rovaniemellä torstaina. Lue lisää...

20.5.2010 Lapin Kansa / Niina Pasula

▲Alkuun


Radiolähetinkuutteja seurataan jälleen Saimaalla (24.5.2010)

Tänä keväänä kolmen saimaannorpan kuutin liikkeitä seurataan Joutenvedellä ja Haukivedellä niihin kiinnitettyjen radiolähettimien avulla. Tutkimuskuutit Vappu, Rasmus ja Ylermi valottavat osaltaan, miten kuutit liikkuvat vierotuksen jälkeen. Tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti kuuttien selviytymiseen ensimmäisinä itsenäisinä kuukausina kalastusrajoitusten aikana ja niiden jälkeen. Lue lisää...

20.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Lohen ja taimenen alamittoja suurennetaan Saimaalla (24.5.2010)

Järvilohen ja järvitaimenen alamittoja nostetaan Saimaalla. Järvilohen alamitta on jo nostettu Pohjois-Karjalassa Järvilohistrategian mukaiseen tavoitteeseen. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Saimaalla soudetaan nyt historian aalloilla (24.5.2010)

Saimaalle aiotaan kehittää uusia vesistöreittejä. Vesistökulttuurireittejä suunnitellaan kolme, jokainen tunnetun kulttuurihenkilön ympärille. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


HELCOMin ministerikokouksen tavoitteita ei saavutettu (24.5.2010)

Ympäristöjärjestö WWF:n pessimistiset ennakko-odotukset HELCOMin Moskovassa pidetyn ministeritason Itämerikokouksen tuloksista näyttävät toteutuneen. Kokouksessa ei pystytty arvioimaan rantavaltioiden kansallisia toimeenpano-ohjelmia, koska niitä ei ollut toimitettu ajoissa kokoukselle. Lisäksi tavoitetasoa suhteessa Itämeren suojelun toimintaohjelman tavoitteisiin madallettiin monelta osin. Lue lisää...

20.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


HELCOM julkisti kokonaisarvion: Itämeren tilan parantaminen tuottaisi ison hyödyn (24.5.2010)

Itämeren suojelukomissio HELCOM julkaisi torstaina Moskovassa uudenlaisen kokonaisarvion Itämeren tilasta. Raportin mukaan Itämeren ekosysteemin tilanne on heikentynyt siinä määrin, että se hankaloittaa meren kykyä tuottaa palveluita ja tuotteita meren yhdeksän rannikkovaltion asukkaille. Lue lisää...

20.5.2010 Itämeriportaali

▲Alkuun


Parasta luontotekoa etsitään kilpailulla (24.5.2010)

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea etsii parasta luontotekoa. Tavoitteena on löytää organisaatio tai yksityinen ihminen, joka on kyennyt vuosien 2009 ja 2010 aikana omilla toimillaan turvaamaan luonnon elinvoimaisuutta. Lue lisää...

20.5.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Metsähallitus kerää tietoa valtion metsien kulttuurihistoriallisesti kiinnostavista kohteista (24.5.2010)

Metsähallitus on käynnistänyt laajan, useamman vuoden kestävän hankkeen, jossa kartoitetaan valtion metsien kulttuuriperintökohteita. Kaiken kaikkiaan inventoitavaa aluetta on noin 5 miljoonaa hehtaaria. Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi -hankkeessa kerätään tietoa erityyppisistä kulttuuriperintökohteista kivikaudelta aina 1950–60-luvuille asti. Kartoituksen odotetaan tuovan runsaasti tietoa valtion metsiin kätkeytyvistä, ihmisen aiemmasta toiminnasta kertovista kohteista. Kyseessä on laajin Suomessa toteutettu kulttuuriperintöinventointi. Lue lisää...

19.5.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Inarijärven saaret ja selät rauhoitetaan rakentamiselta (24.5.2010)

Inarijärven saaret rauhoitetaan lomarakentamiselta. Vastaisuudessa mökkejä ja muita rakennuksia nouseekin pääasiassa mannerrannoille. Linjaukset löytyvät Inarijärven uudistetusta osayleiskaavasta, jonka nähtävilläoloaika päättyi viime perjantaina. Lue lisää...

18.5.2010 Pohjolan Työ / Auvo Veteläinen

▲Alkuun


Rakentajilla sorapula - hiekkaa nostettava merestä (24.5.2010)

Pohjois-Suomessa on tarkoitus aloittaa mittavia rakennushankkeita, jotka vaativat täyttömaata. Kuljetusmatkat ovat vain pidentymässä, koska sopivien soraharjujen määrä hupenee. Tämä nostaa merenpohjasta nostettavien massojen kannattavuutta. Lue lisää...

18.5.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Saimaan rauha häviämässä (21.5.2010)

Maailman Luonnonsäätiö vaatii pikaisia tiukennuksia Saimaan rantojen kaavoitussäännöksiin. WWF pelkää Saimaan rantojen muuttuvan suureksi huvikeskukseksi rauhan ja hiljaisuuden sijaan. Myös norpan tulevaisuudesta ollaan huolissaan. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Osakaskunta yrittää estää Kuolimon nuottaukset (21.5.2010)

Savitaipaleella Hyrkkälän osakaskunta valittaa Kuolimon kalastusalueen vuosikokouksen nuottauspäätöksestä. Osakaskunta haluaa, että nuottaus kiellettäisiin uhanalaisen nieriän suojelemiseksi. Myös Maailman Luonnon Säätiö WWF on tehnyt oikaisupyynnön päätöksestä. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Itämeren suojeluohjelman toimet jäljessä aikataulusta (21.5.2010)

Rantavaltioiden toimenpiteet Itämeren yhteisen toimintaohjelman toteuttamiseksi ovat reilusti jäljessä aikataulustaan, ja aikatauluja lykätään yhä eteenpäin. Kansalaisten kiinnostuksesta ja annetuista korkean tason lupauksista huolimatta Itämeren suojelu kaipaa edelleen ennen kaikkea konkreettisia tekoja. Tämä käy ilmi WWF:n seurantaraportista, jonka järjestö teetti HELCOMin ministeritason kokousta silmälläpitäen. Kokous pidetään torstaina 20. toukokuuta Moskovassa. Lue lisää...

19.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Järvialueiden kunnostus omistajien varassa (21.5.2010)

Järvialueiden kunnostus on pitkälti vesialueiden omistajien aktiivisuuden varassa. Lappeenrannan Hanhijärvellä osakaskunnat ovat viime vuosina kunnostaneet rehevöitynyttä järveä talkoovoimin. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Oulankajoen tulva taittuu nopeasti (21.5.2010)

Oulangan kansallispuiston läpi virtaavan joen tulvahuippu oli viime sunnuntaina, jolloin vesi nousi lopputalven tasoon verrattuna peräti 280 senttiä. Oulangan luontokeskuksen hoitaja Timo Hentilä kertoi tiistaina, että joen pinta on laskenut korkeimmasta tasostaan parinkymmenen sentin vuorokausivauhtia. Lue lisää...

19.5.2010 Kaleva / Heikki Ketola

▲Alkuun


Kansallispuistomme ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita – juhlatapahtumia Luonnon monimuotoisuuden päivän ja Euroopan kansallispuistopäivän kunniaksi (21.5.2010)

Suomalaisten sielunmaisemia ovat järvet, meri saaristoineen, vanhat metsät, harjut, kedot ja niityt, suot sekä tunturit. Nämä ovat perusluontotyyppejä, joita kansallispuistoissa suojellaan suurina ja mahdollisimman luonnontilaisina kokonaisuuksina. Siksi 35 kansallispuistollamme on huomattava merkitys luontomme monimuotoisuudelle. Kansallispuistoissa suojellaan ja hoidetaan myös kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Metsähallitus toivottaa suomalaiset tutustumaan kansallispuistojen ainutlaatuiseen luontoon viikonloppuna 22.–23.5, jolloin kansallispuistoissa järjestetään paljon retkiä ja yleisötilaisuuksia. Lue lisää...

19.5.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Inarijärvellä on tilaa kaikille (21.5.2010)

Inarin Uistelijat ry:n puheenjohtaja Vesa Tolonen on hyvillään Inarin kalastusalueen vuosikokouksen äänestettyä Inarijärven uistelijoille esitetyn kymmenen vavan maksimirajoituksen nurin.

- Inarijärvelle mahtuvat varmasti kaikki kalastajat. Kiellon puolesta puhuivat useimmiten he jotka eivät tunne tätä harrastusta. Jotkut luulevat, että mitä hienompi ja suurempi vene on, niin sitä paremmin siihen nousee kalaa. Todellisuushan voi olla ihan toisin päin. Vapaamäärä ei levennä plaanareiden leveyttä eikä vapamäärän lisäys lisää saaliin määrää samassa suhteessa.

Tolonen sanoo, että jos uisteluvene lähtee järvelle päiväkappaleen ajaksi, ei se tarkoita sitä, että järvellä ollaan koko ajan kaikki siimat ja vieheet vedessä.

- Vieheiden laskussa menee yleensä noin tunti ja nostossa 15 minuuttia. Töitä on paljon koko ajan. Voihan sitä tosin istua paikallaankin, jos vain vetää muutamaa viehettä pinnassa.

Inarin Uistelijat ry on laatinut uistelijoille suosituksia yhteistyössä Inarijärvellä kalastavien ja veneilevien kanssa. On kuunneltu uistelijoita ja verkkomiehiä sekä heitä, jotka harrastavat sekä verkkopyyntiä että uistelua.

Yhdistys suosittelee sivuplaanareihin lippuja veneilyn turvallisuuden vuoksi. Plaanarinarun pituus on maksimissaan 45 cm. Veneet kannattaa varustaa hyvillä kärkipihdeillä, jotta alamittaisten irrotus onnistuu varovasti käsin koskematta.

Saaliiksi otettavien kalojen mitta on 40 cm. Alamitta on 39 cm eikä niitä saa ottaa. Taimenelle ja järvilohelle seura suosittelee 45 cm alamittaa.

Järvilohet ovat luonnonkantaa ja lisääntyvät pääosin Ivalojoessa. Ne toivotaan päästettävän vielä vapaiksi, jotta kantaa saataisiin nostettua. Järvilohi on erinomainen kala eikä sen lisääntyminen tuota harmia muille kalalajeille.

Verkkoihin on pidettävä riittävä turvaväli. Vahingon sattuessa on yhteystiedot jätettävä lippumerkkiin. Liian läheltä toisen plaanaria ei saa ajaa, ettei se kaadu peräaallossa.

Vieheessä tulisi olla enintään kaksi koukkua, jottei alamittaisia rikottaisi. Väylillä olevissa salmissa uistelua pitää välttää, jotta muuta liikennettä ei häiritä. Pimeällä uistelua voi harjoittaa korkeintaan silloin, jos alueen ja pyydysten sijainti on tarkastettu ennalta.

Veneliikennesääntöjä tulee noudattaa: oikealta tulevaa väistetään ja lähestyvälle veneelle näytetään hyvissä ajoin oma kulkusuunta, ettei tule viime tingan väistöjä. Toisten mökkirantoja pitää kunnioittaa.

- Uistelu on usein koko perheen harrastus, ja jos haluaa tarkemmin perehtyä tähän hyvään harrastukseen, niin tervetuloa mukaan Inarin Uistelijoiden toimintaan, Tolonen sanoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (12.5.) lehdestä.

12.5.2010 Inarilainen

▲Alkuun


Retkiopas.fi on avattu (20.5.2010)

SLL on avannut Ikkuna Suomen luontoon -internetpalvelussaan uuden retkioppaan (Retkiopas.fi), joka koostuu luonnonharrastajien esittelemistä luontokohteista Suomen alueella. Kuka tahansa sivustolle rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä uusia retkikohteita, joiden esittelyä toiset luonnonystävät voivat täydentää kuvin ja sanoin sekä kertoa retkikokemuksistaan.

2010 Suomen luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Iijokeen uusia kalateitä (20.5.2010)

Voimaloiden ja uittojen muovaamaa Iijokea kunnostetaan paremmaksi kalavedeksi. Iijoelle rakennetaan lähivuosina yhteensä viisi kalatietä. Lue lisää...

18.5.2010 YLE

▲Alkuun


Taimenen merkintäistutusten tulokset heikkenivät Keski-Suomessa (20.5.2010)

Taimenen Carlin-merkintöjen tulokset ovat huomattavasti heikentyneet Keski-Suomessa 1990-luvulta lähtien. Merkintätulosten heikkeneminen on yleinen ilmiö, jonka syistä ei ole varmuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki istutukset välttämättä tuottaisivat huonosti. Lue lisää...

18.5.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Virkistyskalastusvedet avautumassa kesäkauteen (20.5.2010)

Lohi on terveellistä syötävää, ja vielä terveellisempää se on, kun sen käy itse pyytämässä. Maakunnan virkistyskalastusvedet ovat joko avautuneet tai avautumassa kesän koitoksiin, ja virkistyskalastus on myös matkailuyrittäjälle kasvava mahdollisuus. Lue lisää...

18.5.2010 Karjalan Maa / Vesa Martikainen

▲Alkuun


Perhonjoelle rajattu kalaväylä (20.5.2010)

Kokkola tyytyy rajatumpaan kalaväylään Perhonjokisuulla. Pohjanmaan käräjäoikeus ratkaisi kalaväyläkiistan maanmittauslaitoksen hyväksi, eikä Kokkola aio valittaa asiasta. Lue lisää...

18.5.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Palkittu kalaopas on unelma-ammatissaan (20.5.2010)

Mänttä-Vilppulassa asuva Juha Happonen palkittiin taannoin kalastusmatkailun tunnustuspalkinnolla. Pikkupojasta asti kalastusta harrastanut Happonen ei malta pysyä pois vesiltä työpäivän päätyttyäkään. Lue lisää...

18.5.2010 YLE Tampere / Anna Sirén

▲Alkuun


Hietalammen kalastusmatkailua kehitetään (20.5.2010)

Rantasalmen kunta selvittää Hietalammen kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Porosalmella sijaitsevassa Hietalammesta on käynnissä kalastusmatkailun esiselvityshanke. Se koostuu kalastonhoitosuunnitelmasta sekä suunnitelmasta uusien kalalajien istutuksille. Lue lisää...

18.5.2010 YLE / Etelä-Savo

▲Alkuun


Kalat uhkaavat kadota meristä (20.5.2010)

Kalat uhkaavat kadota valtameristä vuoteen 2050 mennessä, ellei kalastusalusten määrää vähennetä ja kalakannoille anneta aikaa elpyä. Näin varoittavat YK:n asiantuntijat. Lue lisää...

18.5.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Kallaveden pinta nousee vielä (20.5.2010)

Vedenpinta Kallavedellä alkaa lähestyä tulvahuippuaan. Kallaveden pinta on noussut huimaa vauhtia, yli sentin päivässä, huhti-toukokuun ajan. Lue lisää...

18.5.2010 YLE Savo

▲Alkuun


Lapin jokien tulvat suurimmillaan lähipäivinä (20.5.2010)

Lapin jokien tulvahuiput ovat odotettavissa lähipäivinä. Kemijoen ja Ivalojoen tulva on korkeimmillaan parhaillaan. Ounasjoen, ja Tenojoen tulvahuiput ajoittuvat kuluvalle viikolle. Tornionjoen tulvahuippu ajoittunee ensi viikonvaihteeseen. Ivalojoen ja Tenojoen jäät lähtivät viikonvaihteen aikana ja eteläisen Lapin osalta myös valtaosa järvistä ovat jäättömiä. Jäidenlähtö on ollut kaikilla Lapin joilla rauhallinen eikä jäänlähdöstä ole aiheutunut mainittavaa haittaa tai vahinkoa. Lue lisää...

18.5.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Ei uraanikaivosta Sokliin Korvatunturin juurelle (20.5.2010)

Sokli on fosfaatti- ja niobimalmikaivos, jonka omistaa kansainvälinen pörssiyhtiö. Kaivoksen malmien korkeasti radioaktiiviset uraani, radium ja torium myrkyllisine ja säteilevine johdannaisineen tekevät siitä erittäin ongelmallisen, eikä siihen liittyviä riskejä ole arvioitu riittävästi, eikä ongelmaa ole myöskään tunnustettu päätöksenteossa. Kaivos on tarkoitus käynnistää parin vuoden sisällä. Lue lisää...

Lue lisää Soklista

6.5.2010 Lapin luonnosuojelupiiri, Tiedote

▲Alkuun


Pielisen selkävesille istutetaan lohenpoikasia autolautalta - Tutkimuksessa selvitetään paraneeko istutustulos rantaistutuksiin verrattuna (19.5.2010)

Jo kolmatta vuotta jatkuvassa järvilohi- ja taimenistutushankkeessa kokeillaan antaako istukkaiden levittäminen suoraan Pielisen selkävesille rannalta tehtäviä istutuksia paremman tuloksen. T-ankkurimerkeillä merkittyjä 2- ja 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia levitetään Kolin satamasta lähtevän autolautan kannelta Pielisen selkävesien reunamille tiistaina 18.5.yhteensä 8000 kappaletta. Lue lisää...

17.5.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Salamajärvi houkuttelee perheitä (19.5.2010)

Salamajärven kansallispuiston kesäkausi avataan Euroopan kansallispuistopäivänä perjantai 21.5. Perhon, Kinnulan ja Kivijärven alueella sijaitseva puisto on tunnettu karusta suoluonnostaan ja alueelle siirtoistutuksina palautetusta metsäpeurakannasta. Lue lisää...

17.5.2010 YLE keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


"Kalastuksessa tärppi on parasta" (19.5.2010)

Nuorten kalastukseen ja vesiluontoon liittyvä harrastustoiminta on hiipunut ympäri Suomen. 4H-yhdistys haluaakin lisätä kalatalousalan tunnettuutta nuorten keskuudessa ja järjesti maanantaina nuorille kalastukseen liittyvää ohjelmaa Kemin Vallitunsaaressa. Lue lisää...

17.5.2010 Yle Perämeri

▲Alkuun


Saarikosken säännöstelypato kunnostetaan (19.5.2010)

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kunnostaa ja automatisoi Runnin Saarikoskella sijaitsevan säännöstelypadon kuluvan vuoden aikana. Työn valmistuttua Kiuruveden säännöstely voidaan hoitaa automatiikan avulla Kuopiossa sijaitsevasta valvomosta käsin. Työn aikana Kiurujärven säännöstely pyritään hoitamaan normaalisti. Muutostyö tehdään vaiheittain niin, että 2/3 padosta on aina käytettävissä juoksutusten hoitamista varten. Lue lisää...

17.5.2010 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Meltosjärvi kunnostetaan entistä houkuttelevammaksi (19.5.2010)

Ylitornion Meltosjärvellä aiotaan kunnostaa arvokkaiden lintuvesialueiden ympäristö virkistyskäytön lisäämiseksi. Lapin Ely-keskuksen vuosia kestäneet kunnostustyöt Iso- ja Vähä Meltosjärvien rehevöitymisen estämiseksi ovat loppusuoralla ja nyt kyläyhdistys haluaa kiinnittää huomiota maisemaan. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Etelä-Pohjanmaan jokien käyttäjille tietopankki (19.5.2010)

Melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt on koonnut uudenlaisen tietopalvelun Etelä-Pohjanmaan jokien käyttäjille. Jokitietopankki tarjoaa ilmaista tietoa Kyrönjoesta, Seinäjoesta ja Nurmonjoesta. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Rauma tyytyväinen Selkämeren kansallispuistohankkeeseen (19.5.2010)

Rauman kaupunki on tyytyväinen Ympäristöministeriön ehdotukseen Selkämeren kansallispuistohankkeesta. Kaupunki on tyytyväinen laajojen vesialueiden mukaanottoon, kunhan kalastusasiat on laitettu kuntoon. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


Meksikonlahden öljyvuotoa torjutaan myös hiuksilla (19.5.2010)

Hiuksilla täytettyjä sukkahousupötkylöitä on toimitettu Pohjois-Amerikasta tonneittain öljyntorjuntaan Meksikonlahdelle. Kelluvat hiuspötkylät suodattavat öljyn vedestä. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kalastuksen liikevaihto noin kolme miljoonaa euroa (19.5.2010)

Kuusamon alueella kalastus työllistää epävirallisten tilastojen mukaan jopa 40-45 henkilöä. Elinkeinon liikevaihto nousee noin kolmeen miljoonaan euroon. Lue lisää...

17.5.2010 Koillissanomat / Mikko Häme

▲Alkuun


Oulankajoen tulva katkaisi Karhunkierros-reitin (19.5.2010)

Poikkeuksellisen voimakas Oulankajoen kevättulva on katkaissut Karhunkierros-reitin. Metsähallituksen mukaan Karhunkierros on väliaikaisesti poikki Juuman ja Kiutakönkään välillä. Lue lisää...

17.5.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Lappi välttynee tulvatuhoilta (19.5.2010)

Lapin jokien tulvahuippu on muutaman päivänä päässä.Tulvantorjuntaa johtava Kauko Haikola kertoo, että viikonlopun helleaalto vauhditti lumen sulamista ja irrotti viimeisetkin jäät vesistöistä. Lue lisää...

17.5.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Kalamaratonissa jäi koukkuun uusia lajeja (18.5.2010)

Kalamaraton kisattiin lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä ja Kotkassa. Kalamaratonissa rikottiin tänä vuonna uusia ennätyksiä niin osanottajien kuin kalalajien määrässä. Lue lisää...

16.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Valtavia öljylauttoja Meksikonlahden syvyyksissä (18.5.2010)

Meren pohjasta vuotava öljy on kerääntynyt veden alle useisiin eri kerroksiin, ja paikoin öljymuodostelmat ovat 16 kilometriä pitkiä, viisi kilometriä leveitä ja jopa 90 metriä paksuja. Lue lisää...

16.5.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Isohaaran kalaportaiden rakentaminen varmistui (17.5.2010)

Isohaaran uuden kalatien rakentaminen käynnistyy tänä kesänä. Ensin hanke kilpailutetaan ja kalaportaiden on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Aikataulu varmistui hankkeen saatua keskiviikkona rahoituspäätöksen. Lue lisää...

14.5.2010 Pohjolan Sanomat / Henripekka Kallio

▲Alkuun


Kalastajat karsisivat merimetsoja pyyntialueilta (17.5.2010)

Suomenlahden merikalastajat haluaisivat vähentää merimetsoja kalankasvattamoiden ja tärkeiden pyyntialueiden lähistöllä. Venäjän puolella tuhansien lintujen yhdyskunnissa pesivät merimetsot aiheuttavat vahinkoa Virolahden kalankasvattamoilla. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Kymenlaakso

▲Alkuun


Suojelemattomat lintualueet vaarassa jäädä kaavoituksen jalkoihin (17.5.2010)

Lintuharrastajat ovat huolissaan tärkeän lintualueen säilymisestä Espoossa. Alue uhkaa jäädä kaupungin tiesuunnitelman alle. Suomen noin sadasta kansainvälisesti merkittävästä lintualueesta vain osa on suojeltu. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Uutiset / Hanna Eskonen

▲Alkuun


Läsäkoskelle löytymässä ostaja (17.5.2010)

Kangasniemen ja Mikkelin rajalla sijaitsevalle Läsäkosken kalastusalueelle on löytymässä ostaja. Kansainvälinen yritys on kiinnostunut ostamaan vajaan kahdeksan hehtaaria maata sekä alueen rakennukset Kangasniemen kunnalta. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Tulvahuippu nousemassa vahinkorajalle Kittilässä (17.5.2010)

Ounasjoen ennustetaan tulvivan Kittilän kohdalla vahinkorajalle asti. Ivalojoen tulva sen sijaan jäänee vahinkorajan alapuolelle, mutta uhkaa nousta Ivalon kohdalla muutaman kymmenen sentin päähän vahinkorajasta. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Viipurinlahden meritaimen palaa Suomeen (17.5.2010)

Viipurinlahden meritaimenet ja lohet pääsevät nousemaan vuosikymmenten tauon jälkeen Karjalankannaksen rajajokia pitkin Suomen puolelle jo lähivuosina. Kyseiset arvokalat ovat lähes kokonaan hävinneet Suomen joista. Lue lisää...

13.5.2010 YLE Uutiset / Marja Manninen, Tienhaara, Karjalankannas

▲Alkuun


Ympäristölupa Vehkanevalle Kinnulassa (14.5.2010)

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kinnulassa Vehkanevan tuotantokuntoisella noin 211 hehtaarin alueella sekä uudella noin 59 hehtaarin laajennusalueella. Lue lisää...

12.5.2010 Keskipohjanmaa

▲Alkuun


Voimakkaasti lämpenevä ja sateinen sää nostaa virtaamat aiemmin ennustettua suuremmiksi (14.5.2010)

Virtaamien ennustetaan voimistuvan nopeasti viikonlopusta alkaen ennustetun lämpimän ja sateisen sään johdosta. Ounasjoen, Ivalojoen ja Ylä-Kemijoen virtaamien ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun reilun viikon kuluttua. Lue lisää...

12.5.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Norja haluaa neuvotella Tenon sopimuksesta (14.5.2010)

Norja haluaa neuvotella Suomen kanssa Tenojoen kalastusta koskevasta sopimuksesta.Norjan ympäristöministeriö on lähettänyt asiasta kirjeen Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kirjeessään Norja ehdottaa, että muun muassa rajoituksia Tenon lohenkalastukseen. Lue lisää...

11.5.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


PVO kielsi verkkokalastuksen Isohaarassa (14.5.2010)

Verkkokalastus on kielletty kokonaan Isohaaran siltojen välisellä alueella. Vesialueen omistava Pohjolan Voima on päättänyt sallia alueella vain viehekalastuksen. Lue lisää...

11.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Järvikalalla on juuri nyt kysyntää tarjontaa enemmän (14.5.2010)

Järvikala tekee juuri nyt mainiosti kauppansa. Joensuun kauppahallissa sijaitsevan Hallin Herkku ja Kala Ky:n yrittäjä Jaakko Kontkanen toteaa, että viime viikosta alkaen järvikalaa on ollut tarjolla mukavasti. - Ahvenen, kuhan, hauen ja siian menekki on todella hyvä. Enemmänkin kalaa menisi, jos vain olisi mitä myydä. Lue lisää...

11.5.2010 Karjalan Maa / Hanna-Leena Kunttu

▲Alkuun


Hallitus satsaa luonnonsuojeluun, ympäristönhoitoon ja Itämereen (14.5.2010)

Hallituksen tänään antama lisätalousarvioehdotus sisältää mittavia panostuksia luonnonsuojelualueiden palvelujen kehittämiseen sekä ympäristönsuojeluun. Lue lisää...

11.5.2010 Ympäristöministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Suomalainen ilmastotyö etenee käsijarru päällä (14.5.2010)

WWF:n maaliskuun lopussa organisoimaan maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan osallistui tänä vuonna huikeat 126 maata ja yli 4000 kaupunkia. Mukana oli 38 maata enemmän kuin viime vuonna. Suomessa mukaan ilmoittautui 86 suomalaista kuntaa, 105 oppilaitosta, 510 yritystä ja yli 200 muuta organisaatiota. Lue lisää...

11.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Meksikonlahden öljyvuotoa yritetään tukkia uudelleen (14.5.2010)

Öljy-yhtiö BP yrittää vielä tällä viikolla hillitä Meksikonlahden öljyvuotoa aiempaa pienemmällä keräyssäiliöllä. Viikonloppuna yhtiö yritti saada nelikerroksisen kerrostalon kokoisen teräskuvun estämään vuotoa, mutta yritys epäonnistui. Lue lisää...

11.5.2010 YLE, AFP

▲Alkuun


Singapore ostaa Kambodzan hiekat (14.5.2010)

Kambodza tuhoaa vesialueitaan myydäkseen hiekkaa Singaporeen, väittää ympäristöjärjestö Global Witnessin tuore raportti. Järjestön mukaan hiekanmyynnistä saatavat tulot valuvat kahden senaattorin kukkaroihin. Lue lisää...

11.5.2010 YLE, AP

▲Alkuun


Elijoen ja Rintajoen suita syvemmiksi (12.5.2010)

Kitkaan laskevien Elijoen ja Rintajoen suuosia on ruopattu syvemmiksi, jotta veneillä kulkeminen lahdilla helpottuisi ja samalla lohikalat löytäisivät paremmin mahdolliset kutujokien suut. Lue lisää...

10.5.2010 Koillissanomat

▲Alkuun


Kalabongausviikolla fongataan eri kalalajeja (12.5.2010)

Valtakunnallinen Kalabongausviikko (Bongaa Fisu!) käynnistyy tänään puoliltapäivin. Kalalajien bongaus eli fongaus jatkuu puoleenpäivään sunnuntaina. Lue lisää...

10.5.2010 Maaseudun Tulevaisuus, STT

▲Alkuun


Kalanpoikaset palaavat Lestijokeen (12.5.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa toukokuussa meritaimenta Lestijokeen ja Perhonjokeen. Kaikki istutettavat poikaset ovat peräisin Lestijoelta. Lue lisää...

10.5.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Pienvedet ekologisina yhteyksinä -seminaari 9.6.2010 (12.5.2010)

Seminaarin tavoitteena on nostaa esiin pienvesien suojelua, ennallistamista ja merkitystä luonnon monimuotoisuudelle sekä taajamissa että maaseudulla. Aamupäivällä kuullaan asiantuntijaesityksiä saukoista kestävään maankäytön suunnitteluun. Iltapäivällä mennään katsomaan Hyvinkään mielenkiintoisia pienvesiä ja ennallistamiskohteita. Lue lisää...

2010 Suomen luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Pohjoisessa kunnostettu jo kymmeniä jokija ja puroja (11.5.2010)

Purojen ja jokien mittava kunnostustyö tuottaa tulosta. Metsähallituksen ja Ely-keskuksen asiantuntijoiden johdolla on palautettu Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina 70 km puroja alkuperäiseen kuntoonsa ja koskia on kunnostettu 350. Koko maassa on kunnostettu peräti 2000 koskea. Kunnostusten ansiosta herkkä alkuperäinen taimen on alkanut menestyä useissa kohteissa. Lue lisää...

4.5.2020 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Tahalliset öljyrikokset Itämerellä vähentyneet (10.5.2010)

Itämerellä liikennöivät laivat syyllistyvät entistä vähemmän laittomiin öljypäästöihin. Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeren suojelujärjestön mukaan viime vuonna paikallistettiin 178 tahallista öljyvuotoa Itämereen. Määrä laski vuodesta 2008 15 prosenttia ja vuodesta 2007 25 prosenttia. Lue lisää...

7.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Hiekkasärkät ehdolla vesistömatkailukohteeksi (10.5.2010)

Kolme pohjoispohjalaista kohdetta on mukana kilpailemassa nousevan vesistömatkailukohteen tittelistä. Voittaja julkistetaan ja palkitaan työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaarissa kesäkuussa Helsingissä. Lue lisää...

7.5.2010 YLE

▲Alkuun


Uusi kirja Itämerestä ja sen tulevaisuudesta (10.5.2010)

Itämeri Argumenta -seminaarisarjan pohjalta on julkaistu monitieteinen "Itämeren tulevaisuus" – kirja. Eri näkökulmia edustaneet tutkijat, asiantuntijat ja muut Itämeren suojelun parissa työtä tekevät kirjoittavat Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta. Kirjan avulla saa käsityksen Itämeren ongelmista ja niihin tarjolla olevista ratkaisuista. Lue lisää...

7.5.2010 Suomen ympäristökeskus, Gaudeamus, Tiedote

▲Alkuun


Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle Itämeren pelagisia kalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (10.5.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Ilman kaloja ei voi kalastaa eikä luonnon kanssa voi neuvotella. Siksi kalakantojen turvaaminen ekosysteemilähestymistavan pohjalta on koko kalastuspolitiikan perusta. Vähintä on turvata MSY (Maximum Sustainable Yield) mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Jos tätä tavoitetta uhkaa liikakalastus, sen leikkaamiselle pitää asettaa määrälliset ja ajalliset tavoitteet. Lue lisää...

6.5.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Lausunto

▲Alkuun


Saimaannorpan poikaset edelleen vaarassa (10.5.2010)

Saimaannorpan tänä vuonna syntyneet poikaset ovat laajentuneista kalastusrajoituksista huolimatta edelleen vaarassa. Myös EU:n komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen saimaannorpan suojelun laiminlyönneistä. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että eduskunta kiirehtii verkkokalastuksen kieltämistä heti, kun kalastuslain osauudistus antaa siihen mahdollisuuden. Lue lisää...

6.5.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Saimaannorpilla oli onnistunut pesintävuosi – Hyvä poikastulos on monen tekijän summa (10.5.2010)

Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa todettiin 57 poikasta. Luku vastaa syntyvyyden keskiarvoa, mutta on huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pesälaskentojen tulokset julkistettiin tänään Savonlinnassa ympäristöministeri Paula Lehtomäen vierailun yhteydessä. Lue lisää...

6.5.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Tornionjoen ja Ounasjoen alaosilta jäät lähtevät tulevan viikonvaihteen aikana (10.5.2010)

Tornionjoella ja Ounasjoella jokien alaosilla virtapaikat ovat aukeilleet ja heikot jäät ovat kadonneet sulavaan veteen aiheuttamatta merkittäviä jääkasaumia. Suvantopaikat aukeilevat tulevan viikonvaihteen aikana niin Tornio- kuin Ounasjoellakin. Lue lisää...

6.5.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lähes 500 soranottoaluetta aiheuttaa riskiä pohjavesille (10.5.2010)

Lounais-Suomen alueen soranottoalueiden nykytilaa ja kunnostustarvetta koskeva selvitys, ns. SOKKA-hanke on valmistunut. Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen yhteishankkeessa kartoitettiin pohjavesialueilla sijaitsevat maa-ainesten ottamisalueet ja luokiteltiin ne jälkihoito- ja kunnostustarpeen mukaan. Lue lisää...

6.5.2010 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Life+ -rahoitusta tarjolla ympäristö- ja luontohankkeille (10.5.2010)

Euroopan unionin Life+ -rahoituksen haku vuodelle 2010 on alkanut. Suomalaisille hankkeille Life+ -rahoitusta on odotettavissa tänä vuonna lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Lue lisää...

6.5.2010 Ympäristöministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Isohaaran kalatie kilpailutetaan (10.5.2010)

Lapin ELY-keskus kilpailuttaa Kemijoen Isohaaran kalatien rakentamisen. Investointivastaava Jukka Kuoksa sanoo, että valmistelevat työt ja kilpailutus hoidetaan touko-kesäkuun aikana ja kalatie on valmiina loppuvuodesta. Lue lisää...

6.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Maa- ja metsätalouden vesiensuojelupäivät Keski-Pohjanmaalla (10.5.2010)

Elinvoimainen Lestijoen vesistö -hanke järjestää yhteistyössä Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston kanssa metsätalouden vesiensuojelupäivän 5.5.2010 ja maatalouden vesiensuojelupäivän 6.5.2010. Metsätalouden vesiensuojelupäivä on ensisijaisesti suunnattu metsäalan opiskelijoille sekä metsänomistajille, mutta myös metsäalan ammattilaiset ja koneyrittäjät ovat tervetulleita. Lue lisää...

5.5.2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Suomelle huomautus norppien suojelusta (7.5.2010)

EU:n komissio on antanut Suomelle ensimmäisen kirjallisen varoituksen saimaannorpan riittämättömästä suojelusta. Komission mukaan nykyinen suojelujärjestelmä ei riitä, koska esimerkiksi kalastusverkkoja voidaan edelleen käyttää luonnonsuojelualueilla. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Vapo haikailee lisää turvesuota (7.5.2010)

Vapolla on yhtä aikaa useita turvetuotantoalueiden ympäristölupia vireillä Etelä-Savon alueella. Hakemukset koskevat satoja hehtaareja suota. Lupaprosessi, koski se sitten uutta aluetta tai entisen alueen laajennusta, kestää usein jopa kolme vuotta, ja moni hanke on herättänyt voimakasta vastustusta. Toisaalta turvetuotantoalueen vaikutukset ympäristöön kestävät vielä kauemmin ja turpeennosto muuttaa myös seudun maisemaa. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Padosta nostetta Kuusijärven ja Hankajärven vedenpintaan (7.5.2010)

Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevien Kuusijärven ja Hankajärven keväällä 2009 tehty kunnostussuunnitelma on menossa lupaviranomaisten käsittelyyn. Patoamistoimiin päästään arvioiden mukaan aikaisintaan loppuvuodesta. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Keski-Suomi

▲Alkuun


Luvatonta kalastusta saatu kuriin (7.5.2010)

Salakalastusta on saatu kuriin Kaakkois-Suomessa käyttämällä siihen erikoistuneita ulkopuolisia valvojia. Kalastuskuntien omat valvojat ovat välttyneet kirjoittamasta sakkoja tutuille kalastusmaksujen laiminlyönneistä. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Kymenlaakso / Sakari Nikki

▲Alkuun


Kala-apajaa myydään kuin golfosaketta (7.5.2010)

Iitin Vuolenkoskella elvytetään yrityspohjaista kalastusklubiperinnettä. Suljetulle vesistöalueelle saa käyttöoikeuden kuten golfissa, ostamalla kalastusosakkeen. Aivan kaikilla ei ole apajille asiaa, osake maksaa tuhansia euroja. Suomen ensimmäinen kalastusklubi Kalkkisten kalastusklubi on perustettu vuonna 1886. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Lahti

▲Alkuun


Kävijät haluavat nostaa palvelun tasoa maailmanperintöalueella (7.5.2010)

Metsähallitus teetti alueella kävijäkyselyn, johon vastasi noin 270 henkilöä. Eniten kävijöitä alueella on lähiympäristöstä, mutta myös pääkaupunkiseutulaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset ovat löytäneet Merenkurkun. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Porvoolainen yritys torjuu Meksikonlahden öljyvuotoa (7.5.2010)

Porvoolainen öljyntorjuntayritys Lamor on mukana Meksikonlahden öljyonnettomuuden jälkitöissä. Yritys sai avunpyynnön EU:n kautta, mutta pyyntöjä on tullut myös paikallisilta satamalaitoksilta, valtiolta sekä rikkoutuneen öljynporauslautan omistavalta öljy-yhtiö BP:ltä. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Helsinki

▲Alkuun


Meksikonlahden öljylautta saapui ensi kertaa rantaan (7.5.2010)

Meksikonlahden öljyvuodon etureuna on saapunut ensi kertaa rantaan asumattomilla Chandeleursaarilla Yhdysvaltain edustalla. Saaret kuuluvat Louisianan osavaltioon ja niillä elää useita uhanalaisia lintulajeja. Lue lisää...

5.5.2010 Helsingin Sanomat, STT, AFP, DPA

▲Alkuun


Kalastusrajoitukset lisäävät istutuksia (6.5.2010)

Verkkokalastusrajoitusten odotetaan lisäävän kalaistutuksia Saimaalla. Saimaannorpan pesimäalueille tehtävistä rajoituksista maksetaan korvausta. Lisääntyneet korvausrahat laitetaan takaisin vesistöön muun muassa kalaistutuksina. Lue lisää...

4.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Hyvinvointia jokivarresta (6.5.2010)

Jokivarren lähivirkistysalueiden kuntoon saattamiseksi haetaan EU-rahaa Tiirosta Tervoon -hankkeen kakkosvaiheessa. Rahoitusta odotetaan nyt noin 200 000 euron osiolle. Lue lisää...

4.5.2010 Raahen Seutu ja Raahelainen / Raili Viirret

▲Alkuun


Vääksyn kanava avautuu uudistuneena (6.5.2010)

Vääksyn kanava aukenee mittavan remontin jälkeen tällä viikolla. Talven aikana kanavalla uusittiin sulkuportit. Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä vapaa-ajan sisävesikanavista. Lue lisää...

4.5.2010 YLE Lahti

▲Alkuun


Purojen kunnostaminen kannattaa (6.5.2010)

Pohjois-Pohjanmaalla on saatu hyviä tuloksia purojen kunnostamisista. Esimerkiksi alkuperäinen taimen on alkanut menestyä uudelleen. Koko maassa on kunnostettu peräti 2000 koskea. Lue lisää...

4.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kuusamo ja valtio sopuun yksityisvesien suojelusta (6.5.2010)

Valtio ja Kuusamon kaupunki ovat sopineet Natura-verkostoon kuulumattomien ykstyisvesien suojelusta. Suojeltavat alueet sijaitsevat pääosin Oulangan kansallispuiston Kitkanniemen alueella. Lue lisää...

4.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Tornionjoki tulvii maltillisesti (5.5.2010)

Tornionjoen tulvatilanne näyttää rauhalliselta. Lapin ELY-keskuksen hankinta-alueen esimiehen Timo Tauriaisen mukaan Tornion kaupungin kohdalla vesi nousi viikonlopun aikana noin 20 senttiä. Lue lisää...

3.5.2010 Pohjolan Sanomat / Pirjo Hedman

▲Alkuun


Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamisen edellyttämistä kalastusjärjestelyistä laaditaan selvitys (5.5.2010)

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on aloitettu Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke, jonka tarkoituksena on parantaa edellytyksiä vaelluskalojen palauttamiselle Kemijoen vesistöön. Lohen, meritaimenen ja vaellussiian palauttamiseksi on merialueen, jokisuun, Kemijoen alaosan sekä Ounasjoen kalastus järjestettävä vaelluskaloille suotuisaksi. Kalojen on päästävä vaeltamaan lisääntymisalueilleen, saatava valmistautua rauhassa kutuun ja vaeltaa aikanaan poikasina joesta mereen. Lue lisää...

3.5.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Kuusamon Natura-vesien suojelua toteutettiin aluevaihdoin (5.5.2010)

Valtio ja Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunta ovat päässeet yhteisymmärrykseen vielä suojelemattomien Natura-verkostoon kuuluvien yksityisvesien suojelun toteuttamisesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (aiemmin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) johdolla käytyjen neuvottelujen tulos vahvistettiin tänään Kuusamossa aluevaihtosopimuksen allekirjoituksin. Lue lisää...

3.5.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Big Jump 11.7.2010 - Hyppy puhtaiden vesien puolesta! (4.5.2010)

Big Jump -tempaus sai alkunsa Keski-Euroopan jokivesien suojelutoiminnasta, joka käynnistyi 1990-luvulla. Vuonna 2005 hyppy toteutettiin Euroopan laajuisena Big Jump -tapahtumana. Ihmiset päättivät näyttää välittävänsä vedestä tekemällä yhteishypyn omaan jokeensa. Hyppääjiä oli sadoilla paikoilla 22 Euroopan maassa. Lue lisää...

2010 Suomen luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Huono sää haittaa öljyvuodon puhdistustöitä Meksikonlahdella (4.5.2010)

Tuulinen sää vaikeuttaa öljyvuodon puhdistustöitä Meksikonlahden rannikkoalueella. Aluetta puhdistavien alusten on ollut vaikea päästä öljylautan läheisyyteen, koska kova tuuli painaa niitä poispäin öljylautasta. Lue lisää...

2.5.2010 Reuters, AP, AFP, YLE Uutiset

▲Alkuun


Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle kalastuslain muutosesityksestä (4.5.2010)

Yleisesti ottaen lakiesityksen sisältämä asetuksenantovaltuus on hyvä ja tarpeellinen. Esityksen ongelmat liittyvät sen soveltamisalaan ja korvauksiin. Lue lisää...

Lue myös:
SLL:n lausunto ympäristövaliokunnalle kalastuslain muutosesityksestä 27.4.2010

28.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Lausunto

▲Alkuun


Sinnemäki: Väyrynen nurisee selkeästi sovittua vastaan (3.5.2010)

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ihmettelee keskustan Paavo Väyrysen vaatimusta rakentaa Vuotoksen ja Kollajan altaat. Lue lisää...

1.5.2010 Aamulehti, STT

▲Alkuun


Keväinen kutuleikki on alkanut (3.5.2010)

Kalojen kutuaika on käynnissä. Hauet aloittavat keväisen kutuleikkinsä särkien ja ahventen seuratessa perässä. Luonnonilmiö jatkuu aina toukokuun puoleenväliin.Lumikerrokset ja jäät ovat saaneet lopullisesti kyytiä keväisten vesisateiden myötä. Luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo, että sään puolesta kalojen kutuaika on kohdallaan ja haukien keväinen kutuleikki on jo päässyt alkuun. Lue lisää...

30.4.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Pääseekö Kiutaköngästä katsomaan? (3.5.2010)

Jäidenlähtö ja kevättulva on vaikuttava luonnonnäytelmä Oulankajoella Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Parhaiten sen pääsee kokemaan kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta sijaitsevan Kiutakönkään partaalla veden ja jäiden syöksyessä joen kapeaan kanjoniin. Lue lisää...

30.4.2010 Kaleva / Anne Hentilä

▲Alkuun


RKTL:n kalaistutukset alkavat rannikkojokiin ja Vuoksen vesistöalueelle (3.5.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä 2010 noin 308 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 648 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttää ja elvyttää uhanalaisia kalakantoja että turvata kalastusmahdollisuuksia. Lue lisää...

29.4.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Saarijärven reitti odottaa yhä (3.5.2010)

Ympäristöministeriö ei vieläkään ole tehnyt rahoituspäätöstä Saarijärven reitin kunnostamisesta. Pahoin pilaantuneen reitin puhdistus haluttaisiin käynnistää jo alkavana kesänä. Ennen varsinaisia puhdistustoimia pitää reitin kunnosta tehdä erilaisia mittauksia. Lue lisää...

29.4.2010 YLE Keski-Suomi

▲Alkuun


Uistelijoiden vaparajoitukset harmittavat (3.5.2010)

Inarinjärvelle suunnitellut vaparajoitukset harmittavat uistelijoita. Inarin kalastusalueen hallitus on esittänyt uistelijoiden vapamäärän rajoittamista 10 vapaan ensi vuoden alusta alkaen. Lue lisää...

29.4.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Metsähallitus kartoittaa ja kunnostaa kulttuuriperintöä Lapissa (3.5.2010)

Metsähallitus tekee kulttuuriperinnön kartoituksia tulevana kesänä Enontekiön Kilpisjärvellä, Kittilän Kumputunturilla sekä Inarissa Hammastunturin erämaa-alueella. Lue lisää...

29.4.2010 Lapin Kansa / Niina Pasula

▲Alkuun


Kevät etenee hitaasti (3.5.2010)

Kevät saapuu hitaasti, ilmenee Luonto-Liiton kevätseurannasta. Pohjoisimmat havainnot nokkosperhosista ovat toistaiseksi Kemistä. Kekomuurahaisia on nähty Inarissa asti. Lue lisää...

Ohjeet havaintojen ilmoittamiseen: Kevätseuranta

29.4.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Sinilevätilanne helpottanut Saimaalla (3.5.2010)

Sinilevätilanne eteläisellä Saimaalla näyttää helpottaneen. Ympäristöinsinööri Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta kertoo, että jäiden sulettua ei ole tullut yhtään ilmoitusta sinilevähavainnoista. Lue lisää...

28.4.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Pienvesitalkoita: Puroista syntyy virta (30.4.2010)

Puroista syntyy virta -hankkeessa kunnostetaan pienvesiluontoa ja elvytetään taimenvesiä Isojoki-Lapväärtinjoen (Pohjanmaa) ja Karvianjoen (Satakunta) alueella. Maankäytön muutosten vuoksi luonnontilansa menettäneet purot pyritään palauttamaan entiseen, luonnolliseen tilaansa. Lue lisää...

Lue myös:
Puroista syntyy virta -pienvesihanke

2010 Suomen luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Järvilohen ja järvitaimenen alamitta nousussa Saimaalla (30.4.2010)

Järvilohen alamitta on nousemassa 60 senttimetriin ja järvitaimenen 50 senttimetriin Saimaalla. Lisäksi, kalastusta varten istutetut kalat erotetaan lähitulevaisuudessa suojeltavista kaloista rasvaevän leikkauksella. Lue lisää...

28.4.2010 Työ- ja elinkeinokeskus

▲Alkuun


Siianpoikasten esiintymisalueita selvitetään, näytteiden keruu alkaa jäiden lähdettyä (30.4.2010)

RKTL kartoittaa merikutuisen siian poikasalueita Pohjanlahdella sekä Suomen että Ruotsin rannikoilla. Pohjanlahden siikakantojen heikkeneminen ja siian poikastuotantoa koskevan tiedon tarve ovat lähtökohtana pääosin EU – rahoitteiselle yhteistyöhankkeelle. Lue lisää...

28.4.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Tulvariskien kartoitus tapahtuu naapuriyhteistyönä (30.4.2010)

Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat nyt noin vuoden työskennelleet saadakseen aikaan entistä tarkemmat kartat tulvariskialueista Tornionjoella. Lue lisää...

28.4.2010 Pohjolan Sanomat / Camilla Ahlstrand

▲Alkuun


Meksikonlahden öljyvuoto moninkertaisesti luultua suurempi (30.4.2010)

Yhdysvaltain Meksikonlahden öljyvuoto on viisi kertaa suurempi kuin aiemmin luultiin, Yhdysvaltain rannikkovartiosto kertoo. Uponneen öljynporauslautan luota on löydetty yhteensä kolme eri vuotokohtaa. Lue lisää...

28.4.2010 Helsingin Sanomat, AP, AFP, Reuters, STT

▲Alkuun


Selkämeren vedenalaista luontoa tutkitaan (29.4.2010)

Selkämeren vedenalaisen luonnon ominaispiirteitä määritellään. Käynnissä olevan VELMU-hankkeen tarkoituksena on kartoittaa erityisesti merenpohjan kasvillisuutta, eläimistöä ja geologisia ominaisuuksia. Merialueiden käyttöön on suuria paineita monelta alalta. Lue lisää...

27.4.2010 YLE Satakunta / Tuuli Liekari

▲Alkuun


Sulamisvedet ovat monipuolistaneet lintujen lajikirjoa (29.4.2010)

Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan. Lumien sulamisvedet ovat houkutelleet pelloille poikkeuksellisen runsaasti myös sorsalintuja. Poissaolollaan loistavat enää hyönteissyöjät. Lue lisää...

27.4.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


SYKE hakee häirintälupaa merimetsojen pelottelemiseksi pois kalastusalueilta (29.4.2010)

Suomen ympäristökeskus on hakenut poikkeuslupaa merimetson rauhoitussäännöksistä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Lupaa haetaan merimetsojen häiritsemiseksi pois kalastuksen ydinalueilta. Lue lisää...

27.4.2010 Suomen ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Vesiensuojelupalkinto Orrenmaalle ja Pöntiselle (29.4.2010)

Pohjanmaan vesiensuojelupalkinto on myönnetty valokuvaaja Benjam Pöntiselle ja toimittaja Anssi Orrenmaalle. Palkinnon perusteena on ansiokas, myös vesiensuojelua edistävä tiedottaminen. Lue lisää...

27.4.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Kesäkuussa Ounasjokeen 500 isoa lohta (28.4.2010)

Kemijoen kalastuskuntien liitto suosittelee ensi kesänä Ounasjoelle siirrettävien lohien välitöntä vapauttamista verkoista ja vieheistä niin Ounas- kuin Kemijoellakin. Näin mereltä siirretyt lohet voisivat kutea jokiin ja kuoriutuvista poikasista saataisiin jokiin leimautunut, elinvoimainen smolttikanta. Lue lisää...

26.4.2010 Lapin Kansa / Jorma Särkelä

▲Alkuun


Talven pitkä jääkausi toi kalakuolemat Kuusamoon (28.4.2010)

Käsmän Korpuajärvessä ja Rukan Kuontijärvessä on ilmennyt happikadosta aiheutuneita kalakuolemia.Ympäristötarkastaja Teemu Junttilan mukaan varhainen talventulo lisää happikadon riskiä järvissä. Lue lisää...

26.4.2010 Koillissanomat / Petri Karjalainen

▲Alkuun


Euroopan paras maisemahanke (28.4.2010)

Euroopan neuvosto valitsee joka toinen vuosi Euroopan parhaan maisemahankkeen. Kilpailu käynnistyy nyt toista kertaa. Suomen kilpailun voittajasta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Lue lisää...

26.4.2010 Ympäristöministeriö

▲Alkuun


Skotlannissa siirretään suo varastoon ja palautetaan 30 v. päästä (28.4.2010)

Öljy-yhtiö Total on suostunut poikkeukselliseen luonnonsuojeluhankkeeseen voidakseen laajentaa Shetlannin saarella sijaitsevaa kaasunpumppausasemaansa. Yhtiö poistaa viereisen turvesuon, varastoi sen ja palauttaa paikalleen, kun pumppausasema lopettaa toimintansa, kertoo sanomalehti The Independent. Lue lisää...

26.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Norppajäillä menossa kiivain poikaslaskenta (26.4.2010)

-On todella hienoa, että osakaskunnat ovat heränneet ja haluavat olla mukana saimaannorpan suojelussa. Poikaskuolleisuuden vähentymisen kautta kanta saadaan tasapainoon ja kasvuun.
-Tällä hetkellä meillä ei ole mitään muuta keinoa vähentää poikaskuolleisuutta kuin vähentää kuuttien joutumista verkkoihin kalastusrajoituksin, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilä. Lue lisää...

23.4.2010 Karjalan Maa / Pekka Puustinen

▲Alkuun


Verkkokalastusrajoituksia pyritään lisäämään Saimaalla (26.4.2010)

Metsähallitus yrittää saada osakaskuntia tekemään vielä tänä keväänä vapaaehtoisia verkkokalastusrajoituksia nyt löydetyille uusille saimaannorpan pesimäalueille. Puumalan Haapaselällä iso osakaskunta päätti juuri rajoituksesta ja toinen pienempi on myös käytännössä sopinut asiasta. Lue lisää...

24.4.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Verkkokalastuksen rauhoitus pitenee Isohaarassa (26.4.2010)

Kemin Kirkonkylän osakaskunta on päättänyt pidentää verkkokalastusrauhoitusta Isohaaran siltojen välisellä alueella. Rauhoitusaika pitenee yhdellä vuorokaudella. Lue lisää...

24.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Japanin valaanpyynti halutaan kuriin (26.4.2010)

Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC ehdottaa tuntuvaa vähennystä Japanin valaanpyyntiin. Komissio esittää torstaina julkistetussa kompromissiehdotuksessaan, että Japani leikkaisi Eteläisen jäämeren valaanpyyntiä kolmella neljänneksellä viiden vuoden sisällä. Kokonaan Japanin ei kuitenkaan pyyntiä tarvitsisi lopettaa. Lue lisää...

23.4.2010 AFP, YLE Uutiset

▲Alkuun


Joensuun kosket antavat kalaa (26.4.2010)

Joensuun kantakaupungin vedet ovat monin paikoin hyvinkin kalarikkaita. Erityisesti Joensuun Ilosaaren tuntumassa sijaitsevat kosket ovat lohikalojen ystävien suosiossa. Koskista saa niin istutettua kuin järvikeirronkin kautta tullutta lohikalaa. Lue lisää...

23.4.2010 YLE Pohjois-Karjala / Pekka Sivukari

▲Alkuun


Lakiehdotus Selkämeren kansallispuistosta lausunnoille tänään (26.4.2010)

Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään laajalle lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi laista Selkämeren kansallispuistoksi. Kansallispuisto olisi toteutuessaan yksi Itämeren merkittävimmistä merellisistä suojelualueista. Ehdotusta valmisteltaessa on keskusteltu alueen kuntien, kalastajien ja maakuntaliittojen kanssa. Ehdotus toteuttaa valtioneuvoston 2.10.2009 tekemää periaatepäätöstä Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Lue lisää...

23.4.2010 Itämeriportaali, Tiedote

▲Alkuun


Rajajokikomissiossa Outokummun jätevesilupa (26.4.2010)

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio käsittelee torstaina kokouksessaan Haaparannalla teräsyhtiö Outokummun jätevesilupahakemusta. Komissio kuulee vielä teräsyhtiön edustajia sekä Suomen ja Ruotsin ympäristöviranomaisia ennen omaa päätöksentekoaan. Lue lisää...

22.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Selkämerelle kaavailtu kansallispuisto lopettaisi metsästyksen (26.4.2010)

Kalastus ja kalankasvatus Suomen tärkeimmällä kalastusalueella Vakka-Suomessa Uudenkaupungin, Kustavin ja Pyhärannan edustalla joutuu vaikeuksiin, jos kaavailut Selkämeren kansallispuistosta toteutuvat ympäristöministeriön suunnitelmien mukaisesti. Lue lisää...

22.4.2010 Maaseudun Tulevaisuus

▲Alkuun


Kemi rahoittaa vain Isohaaran kalatietä (22.4.2010)

Kemin kaupunki ei aio rahoittaa Kemijoen kalateiden rakentamista Isohaaran yläpuoliselle alueelle. Kemin kaupunginhallitus haluaa, että asia kirjataan Lapin liiton valmistelemaan maakuntaohjelmaluonnokseen. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kalatiesopimus käsittelyssä Keminmaassa (22.4.2010)

Kemijoen kalatierakentaminen on liikahtamassa eteenpäin. Keminmaan kunta, Lapin ELY-keskus ja PVO-vesivoima ovat tiettävästi hyväksymässä Isohaaran toisen kalatien käyttösopimuksesta tehdyn viimeisimmän version. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Hapetustutkimuksen ensimmäisen vuoden kokeissa rikkivedyn määrä aleni (22.4.2010)

Yhteispohjoismaisessa kolmivuotisessa PROPPEN-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko happipitoisen pintaveden pumppaamisella pohjanläheiseen veteen parantaa hapettomuudesta kärsivien rannikkovesien tilaa. Alustavien tulosten mukaan rikkivedyn määrää saataisiin näin alennettua pohjanläheisessä vedessä. Lue lisää...

20.4.2010 Suomen ympäristökeskus, Tiedote

▲Alkuun


Kitkajoen vihreä lima kummastuttaa käyläläisiä (22.4.2010)

Kitkajoen Kiveskoskessa ja Käylänkoskessa esiintyvä vihreä lima kummastuttaa käyläläisiä.–Normaalisti tällainen rihmasto on hävinnyt talven aikana, mutta nyt ei. Pitkään kosken varrella asuneet sanovat limaisuuden lisääntyneen joessa vuosien mittaan, kertoo Käylässä asuva Kimmo Huttu. Lue lisää...

20.4.2010 Koillissanomat / Petri Karjalainen

▲Alkuun


YK-tuomioistuin: Metsä-Botnian Uruguayn-tehdas ei saastuta jokea (22.4.2010)

Haagin kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Metsä-Botnian Uruguayhin rakentama sellutehdas ei saastuta Uruguayn ja Argentiinan välistä rajajokea. Lue lisää...

20.4.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat: Kevättulvat Pohjois-Pohjanmaalla (22.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaalla virtaamien nousu on kylmenneen sään myötä ainakin tilapäisesti pysähtynyt. Pienimpiä jokia kuten Tyrnävänjokea ja Temmesjokea lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaalla on vielä edessä toinen virtaamahuippu huhtikuun lopussa, tällä hetkellä ongelmia ei ole.

Tyrnävänjoella asuintalo kastui lumen sulamisesta aiheutuvan tulvahuipun johdosta ja joen rantatörmällä sattui myös harvinainen maanvyörymä. Tyrnävänjoella ollut jääpato on räjäytetty, tilanne on helpottanut ainakin toistaiseksi. Kiiminkijoella on edelleen jäitä.

Iijoen sivujoissa Livojoella ja Siuruanjoella sekä Kuivajoella, Olhavanjoella ja Simojoella jäät ovat paikallaan ja virtaamat ovat viime päivinä kasvaneet, joten jääpatoriski on olemassa. Näilläkin joilla kylmennyt sää on kääntänyt tai kääntämässä virtaamia tilapäisesti laskuun. Virtaamat ovat suurimmillaan huhti-toukokuun vaihteen tienoilla.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla virtaamat ovat laskussa, myös Kalajoen vesistössä tulvatilanne on helpottanut.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

20.4.2010 SYKE

▲Alkuun


Töhkä vedessä patisti palokunnan taas öljyntorjuntaan (21.4.2010)

Lahdessa Niemen sataman vieressä havaittiin maanantai-iltana vedessä kelluvaa öljyltä vaikuttavaa tahmaa. Alueella liikkuneet ihmiset hälyttivät paikalle pelastuslaitoksen ja Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kävi illalla ottamassa vedestä näytteen. Malinin mukaan näytteessä on jäämiä pääsiäisenä järveen valuneesta kevyestä polttoöljystä. Lue lisää...

19.4.2010 Etelä-Suomen Sanomat

▲Alkuun


Sokli tuhoaa historiallista vesireittiä (21.4.2010)

Savukosken Sokliin suunniteltu fosforikaivos uhkaa tuhota vanhan veneenvetotien, kirjoittaa Suomen Sotilas -lehti. Myös Kemijoen latvavesistön niin sanotut Kemin kuohuvat kaltiot Vouhtujoen latvoilla voivat vaarantua Soklin kuivatusvesistä. Lue lisää...

19.4.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tulva huipussaan osassa Pohjois-Pohjanmaata (20.4.2010)

Tulvahuippu on saavutettu osassa Pohjois-Pohjanmaata, kertoo Suomen ympäristökeskus. Lue lisää...

18.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tenojoen turistikalastussääntöön ei muutoksia kalastuskaudelle 2010 (19.4.2010)

Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Fylkesmannen i Finnmark ovat neuvottelujen jälkeen päättäneet, ettei Tenojoen turistikalastussääntöön tehdä muutoksia kalastuskaudeksi 2010 yhteisellä rajajokiosuudella. Lue lisää...

16.4.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Luonnonsuojeluliiton lausunto meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) valmisteltavana olevasta toimeenpanoehdotuksesta (19.4.2010)

Luonnonsuojeluliitto kannattaa meristrategiadirektiivin toimeenpanoksi vesienhoitolain avausta ja täydennystä. Lue lisää...

14.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Lausunto

▲Alkuun


Vapo arvokkaan Rusonevan kimpussa (19.4.2010)

Luonnonsuojelijat osoittivat perjantaina mieltään Parkanon Ruskonevalla, jota Vapo parhaillaan ojittaa turpeenottoa varten. Lue lisää...

16.4.2010 Kansan Uutiset / Sirpa Koskinen

▲Alkuun


Jätevesien laskemiseksi Perämereen haetaan ympäristölupaa (19.4.2010)

Vesikolmio Oy hakee ympäristölupaa Kalajokilaakson puhdistettujen jätevesien laskemiseksi Perämereen. Ympäristölupaa haetaan Sievin, Alavieskan, Ylivieskan sekä Kalajoen taajamien jätevesien käsittelyyn.

Luvan saaminen on edellytys Kalajokilaakson keskuspuhdistamon rakentamiselle Kalajoelle. Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja Risto Bergbackan mukaan keskuspuhdistamon rakentamissuunnitelmat alkavat heti, kun ympäristölupa on saatu. Tavoitteena on, että suunnittelutyöt olisivat valmiit ensi talvena Puhdistamon rakentamista varten yhtiö tarvitsee vielä erillisen rakennusluvan. Bergbacka vakuuttaa, että toiminta tehdään sellaiseksi, ettei hajuhaittoja aiheutuisi paljon.

Ympäristölupahakemukseen tehtävät muistutukset on jätettävä huhtikuun 23. päivään mennessä.

Yhtiö järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden Kalajoen kaupungintalolla torstaina kello 18.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (15.4.) lehdestä.

15.4.2010 Kaleva / Minna Akimo

▲Alkuun


Jääpato pitää Alakylää jännityksessä (19.4.2010)

Kiiminkijoen tulvahuippu osui ennusteiden mukaan viikonlopulle. Kiimingin Alakylässä sillan yläpuolelle kasautunut pato nosti veden Takalontielle jo perjantaina, ja veden nousu jatkui lauantaina iltaa kohti. Lue lisää...

17.4.2010 Kaleva / Antti Goman

▲Alkuun


Tyrnävällä vesi on yhä tulvakorkeudessa (19.4.2010)

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella riitti tiistaina tulvantorjuntatehtäviä koko illaksi ja yöksi. Lämmin päivä sai lumen sulamaan ennätysvauhtia, ja se sai pienemmät purot tulvimaan. Ensin tulvi Tyrnävän Leppioja, ja illalla palokunta siirtyi Limingan Ruotsinojalle kaivamaan ojia vesimassoille. Lue lisää...

15.4.2010 Kaleva / Senni Laine

▲Alkuun


Stora Enson täytyy puhdistaa sellutehtaan jätelammikko (16.4.2010)

Stora Enson täytyy siistiä Kemijärven sellutehtaan tehdasalueen jätevesijärvi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto velvoittaa yhtiön poistamaan ns. jälkilammikosta sen pohjaan tehtaan toiminnan aikana kertyneen lietteen. Yhtiöllä on aikaa poistaa liete vuoden 2016 loppuun asti. Lue lisää...

14.4.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Tulvat haittaavat jo liikennettä (16.4.2010)

Jokien tulviminen ja tierumpujen tukkoisuus aiheuttavat liikenneongelmia eri puolilla maakuntaa. Tyrnävällä Korventien risteyksen kohdalla vesi nousi tielle ja liikenne ohjattiin kiertotielle. Myös valtatie nelosen alikulku Tupoksen eritasoliittymässä jouduttiin sulkemaan illalla. Vesi uhkasi illalla asuinrakennuksia Tyrnävällä Leppiojalla. Lue lisää...

14.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristöriskien vähentämiskeinot kokeilussa (16.4.2010)

Happamia sulfaattimaita pidettiin pitkään vain maataloustuotantoa haittaavana ongelmana. Nykyään tiedetään, että ne vaikuttavat merkittävästi myös kalatalouteen, vesihuoltoon, metsätalouteen, turvetuotantoon sekä pinta- ja pohjavesien tilaan. Lue lisää...

14.4.2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Ympäristötutkijat keskittyisivät Itämeren suojeluun (15.4.2010)

Maatalousalan ympäristötutkimuksessa keskitytään pääasiassa Itämeren suojeluun. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kotieläintilojen uhka Itämerelle on pelättyä pienempi, mutta jatkossa asiaan on kiinnitettävä edelleen huomiota, kertoi Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkija Johanna Logrén Mikkelin tiedepäivässä tiistaina. Lue lisää...

13.4.2010 Maaseudun tulevaisuus / Anni Mäkinen

▲Alkuun


Saimaan kuutteja suojellaan verkkokalastuskiellolla (15.4.2010)

Saimaalla astuu torstaina voimaan verkkokalastuskielto. Kesäkuun loppuun saakka voimassa olevalla kiellolla halutaan suojella saimaannorppien kuutteja verkkokuolemilta. Lue lisää...

13.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


15 matkailukohdetta kilpailee nousevan vesistömatkailukohteen tittelistä Suomessa (15.4.2010)

Tuhansien järvien maalla, Suomella, on nyt erinomainen mahdollisuus nostaa profiiliaan eurooppalaisena matkakohteena. EDEN -kilpailun tämän vuoden teema "Destination of Excellence for sustainable Aquatic Tourism Offer in Finland" ("Kestävä vesimatkailukohde Suomessa") on kuin räätälöity meille. Kilpailu on hyvä ponnahduslauta "vesimatkailukohteen" jatkojalostamiseksi. Lue lisää...

13.4.2010 EDEN Finland

▲Alkuun


Tulvavahinkoja torjuttava luonnon omin keinoin (15.4.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa torjumaan tulvia luonnonmukaisesti. Valuma-alueille tulee jättää viheralueita, kosteikkoja, soita, metsäalueita ja lampia varastoimaan vettä. Lue lisää...

13.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Lämmin sää nosti vettä teille Oulun eteläpuolella (15.4.2010)

Lämmin sää on nostanut tänään vettä teille monin paikoin Oulun eteläpuolella. Teitä on jouduttu sulkemaan muun muassa Limingassa, Siikajoella ja Tyrnävällä. Lue lisää...

13.4.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Tulva katkaisi tien Tyrnävälle (15.4.2010)

Tyrnäväjokeen laskeva Leppioja tulvi tiistai-iltapäivänä tielle ja asuinrakennusten pihoille. Veden saartamaksi jäi kymmenkunta asuinrakennusta sekä maatalousrakennuksia. Palokunta suojasi rakennuksia muovilla. Lue lisää...

13.4.2010 Kaleva / Antti Goman

▲Alkuun


Jääpadot liikkeessä (15.4.2010)

Pyhäjoen jäät olivat vahvasti liikkeessä tiistaina. Jääpatoja liikkui ja syntyi sitä mukaa kun suvantoja yläjuoksulla vapautui. Lue lisää...

13.4.2010 Raahen Seutu, Raahelainen / Raili Viirret

▲Alkuun


Kyrönjoen tulvahuippu on kääntynyt laskuun (15.4.2010)

Pohjanmaalla Kyrönjoen vedenpinta on laskenut selvästi yön huippulukemista. Vesi nousi myöhään maanantaina 70 senttimetriä tunnissa jäiden patouduttua. Jääpato kuitenkin purkaantui jo aamuyöllä. Tiistaiaamun mittaan selviää, syntyykö uutta jääpatoa Koivulahteen, jonka tuntumassa joki laskee mereen. Lue lisää...

13.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kemijokisuun veneväylät odottavat yhä ruoppausta (15.4.2010)

Pitkään kaivattu Kemijokisuun veneväylien ruoppaus voi alkaa aikaisintaan ensi vuonna. Kemijoen suistossa sijaitsevien Räiskön-, Paskon- ja Leukalanväylien kunnostusta on suunniteltu jo vuosia ja Kemin kaupunki on saanut siihen ympäristölupaviraston luvan vuoden 2008 syksyllä. Lue lisää...

13.4.2010 YLE Perämeri / Tiina Rantamartti

▲Alkuun


Juvan ja Sulkavan koskien kalataloudellinen kunnostus valmistui (15.4.2010)

Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien koskien kalataloudellinen kunnostus on päättynyt. Talvella 2010 kunnostettiin Oravareitin Kissa-, Kyrsyän- ja Karijoki sekä Tuusjärven reitiltä Hirmu-, Kontusen- ja Melasenkoski. Työt saatiin päätökseen maaliskuun lopussa, mutta viimeistelytöitä tehdään vielä kesän 2010 aikana. Lue lisää...

13.4.2010 Etelä-Savon ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Kiinalaisalus tuhosi koralliriuttaa yli kolmen kilometrin matkalta (15.4.2010)

Australian rannikon edustalla karille ajanut kiinalaisalus on aiheuttanut suurta vahinkoa Isolle valliriutalle. Laiva vahingoitti korallia ja jätti pohjaan maalijälkiä yli kolmen kilometrin matkalta, kertovat riuttaa tutkineet sukeltajat. Lue lisää...

13.4.2010 Helsingin Sanomat, STT, AFP

▲Alkuun


Luontohaaste kunnille ja seurakunnille (14.4.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset käynnistävät LUMO2010-vuoden kunniaksi Luontohaaste-kilpailun kunnille ja seurakunnille. Osallistuakseen haastekilpailuun kunnan tai seurakunnan tulee vuoden 2010 aikana tehdä suojelupäätös yhdelle tai useammalle omistamalleen merkittävälle luontoalueelle. Lue lisää...

12.4.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Vesillä liikkujat ja ranta-asukkaat voivat turvata vesilintujen pesimärauhaa (14.4.2010)

Jokainen ihminen voi omalla toiminnallaan edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä antamalla vesilinnuille pesimärauhan. Vesilintujen pesintä on herkimmillään 15.4.-15.7. välisenä aikana. Lue lisää...

12.4.2010 Pirkanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Kymmeniä lintuja kuollut öljyyn Vesijärvellä - puhdistustyöt lopetaan? (14.4.2010)

Öljyntorjuntatyöt Lahden Vesijärvellä ovat loppusuoralla. Lahti Energian säiliöstä järveen valunutta polttoöljyä poistettiin pitkin viikonloppua ja töitä on jatkettu vielä maanantaina. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mukaan öljyä on vedessä enää vähän. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen väki on päinvastaista mieltä. Lue lisää...

12.4.2010 YLE Lahti

▲Alkuun


Virtaamat nousevat - Kalajoki rauhoittui (14.4.2010)

Oulujoen vesistössä virtaamat alkavat hiljalleen kasvaa seuraavan viikon aikana. Koko alueen keskimääräinen lumen vesiarvo on hieman laskenut lumien sulaessa. Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Oulujärven vedenkorkeus kääntyy nousuun todennäköisesti lähipäivinä tai ensi viikolla. Lue lisää...

12.4.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Tulvat eivät vielä hellitä (14.4.2010)

Kevättulvat ovat pahentuneet päivän aikana Kyrönjoen alajuoksulla Vähässäkyrössä. Vesi on paikoin noussut tielle ja joitakin teitä jouduttu sulkemaan liikenteeltä. Lue lisää...

12.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tulvat uhkaavat huvipuistoa Alahärmässä (13.4.2010)

Etelä-Pohjanmaalla odotetaan maanantaiyöksi tulvahuippua. Tilannetta ei pidetä kuitenkaan hälyttävänä ja aamuyön viileyden odotetaan hidastavan veden nousua Kyrönjoessa ja Lapuanjoessa. Lue lisää...

11.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Ilmiöitä: Kosteikko on linnun paratiisi (13.4.2010)

Rakennetut kosteikot vähentäisivät ravinnekuormaa, tarjoaisivat linnuille suoja- ja pesimäpaikkoja sekä lisäisivät monimuotoisuutta. Niiden rakentamista tuetaan, mutta tutkijan kaipaama kosteikkobuumi ei ole alkanut. Lue lisää...

11.4.2010 YLE Uutiset / Mikko Haapanen

▲Alkuun


Mustionjoessa ui ensi kesänä lohta (13.4.2010)

Virtavesien hoitoyhdistys Virho istuttaa lohen mätimunia Mustionjokeen 25. - 27. maaliskuuta. Istutuksien myötä Mustionjoessa ui tulevasta kesästä alkaen kymmenien vuosien tauon jälkeen lohia. Lue lisää...

22.3.2010 Länsi-Uusimaa

▲Alkuun


Vantaanjoen taimen syö talvella vähemmän kuin kesällä (13.4.2010)

Vantaanjokea on luonnehdittu Etelä-Suomen parhaaksi taimenjoeksi. Etenkin jokisuulla saadaan vuosittain hyviä saaliita. Lue lisää...

24.12.2009 Helsingin Sanomat / Jorma Rinne

▲Alkuun


Tulvahuippu viikonloppuna (12.4.2010)

Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty suojaamaan taloja Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvien varalta. Vesi on päässyt yhden talon kellariin ja useat muut ovat vaarassa. Jokien pinta on noussut voimakkaasti vuorokauden aikana. Lue lisää...

10.4.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Lohen ja taimenen pyyntipaikat vuokrattavana (12.4.2010)

Lapin ELY-keskus tekee parin viikon sisällä päätöksen lohen ja taimenen pyyntipaikoista. Valtio vuokraa Tornionjoen, Kemijoen ja Simojoen edustalta noin 120 lohen ja taimenen pyyntipaikkaa. Lue lisää...

9.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Järvilohta vaalitaan alamitan nostamisella (12.4.2010)

Järvilohelle ja kuhalle on vahvistettu uudet alamitat Pohjois-Karjalan kalastusalueilla. Järvilohen alamitta nousee kymmenellä sentillä 60 senttimetriin. Kuhan uusi alamitta on 45 senttiä. Lue lisää...

9.4.2010 YLE Pohjois-Karjala

▲Alkuun


Saimaalta löytyi uusia norpan pesäpaikkoja (12.4.2010)

Kevään pesälaskennoissa on löytynyt kolme uutta saimaannorpan lisääntymisaluetta. Lue lisää...

9.4.2010 YLE Uutiset / Marja Manninen

▲Alkuun


Kalajokeen valunut öljy on puhdistettu (12.4.2010)

Kalajoen Padingin voimalaitoksen alapuolella Nivalassa ollut öljyvuoto on saatu puhdistettua. Pelastuslaitos on imeyttänyt vedessä olleen öljypitoisen aineen imeytyspuomeihin. Pelastuslaitoksen mukaan öljyä ei enää valu vesistöön, joten puomitus puretaan pois perjantai-iltana. Lue lisää...

9.4.2010 Kaleva

▲Alkuun


Vantaanjokeen virrannut jätevettä monen kunnan alueelta (12.4.2010)

Vantaanjokeen on virrannut jätevettä usean kunnan alueelta. Syynä ovat lumen sulamisvedet, jotka täyttävät jätevedenpuhdistamoja. Lue lisää...

9.4.2010 Helsingin Sanomat / Helena Kjellberg

▲Alkuun


Tonavan sammet yritetään pelastaa (12.4.2010)

Maailman parhaan mustan kaviaarin lähteenä tunnettu kitasampi oli sata vuotta sitten yleinen Tonavassa. Nyt se on julistettu uhanalaiseksi ja pelastustoimia puuhataan. Lue lisää...

9.4.2010 Maailma.net / Ympäristöuutisia

▲Alkuun


Kiiminkijoella sahataan jäitä (12.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on käynnistänyt jäänsahaukset jääpatojen torjumiseksi. Jokijäitä sahattiin Lestijokisuussa jo tiistaina puolen kilometrin matkalla ja Malisjokisuussa keskiviikkona runsaan kilometrin matkalla. Lue lisää...

8.4.2010 Kaleva

▲Alkuun


Rautukantoja vahvistetaan siirtoistutuksilla Lapissa (12.4.2010)

Punakylkisenä hohtava rautu on kaikkien Lapin kävijöiden himoitsema saalis tunturialueiden pilkkijärvillä. Metsähallituksen luontopalvelut aloittaa huhtikuun puolivälissä raudun siirtoistutukset Lapin tunturijärvillä ja jatkaa niitä toukokuun puolelle asti. Lue lisää...

8.4.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Itämeren norppalaskennat alkavat (12.4.2010)

RKTL aloittaa itämerennorpan lentolaskennat huhtikuussa. Hyvä jäätalvi mahdollistaa laajat laskennat norpan keskeisillä levinneisyysalueilla usean vuoden tauon jälkeen. Lue lisää...

1.4.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


Jätevesiviikko 22. - 28.3.2010 (12.4.2010)

Valtakunnallisella jätevesiviikolla vauhditetaan haja-asutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä. Jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset 1.1.2014 mennessä. Lue lisää...

18.3.2010 Ympäristöministeriö

▲Alkuun


Jätevesiasetus voi jopa haitata vesistöjä (9.4.2010)

Itämeri-asiantuntija Marjukka Porvari arvioi, että maaseudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu jätevesiasetus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa. Porvari johtaa Puhdas Itämeri -hanketta John Nurmisen säätiössä. Lue lisää...

7.4.2010 Maaseudun tulevaisuus / Katja Koljonen

▲Alkuun


Pumppaamon laitevika syynä Vesijärven öljyvuotoon (8.4.2010)

Vesijärven öljyonnettomuuden syy on asiaa tutkineen rikoskomisario Esko Heinosen mukaan todennäköisesti selvinnyt.
- Kysymyksessä on laitevika pumppaamossa, jonka seurauksena öljyä on päässyt vuotamaan vesityskaivoon josta se on vuotanut edelleen järveen. Lue lisää...

6.4.2010 Etelä-Suomen Sanomat

▲Alkuun


Kalajokeen valunut öljyä Nivalassa (7.4.2010)

Kalajokeen on valunut öljyä Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Padingin kylässä sattuneen öljypäästön havaitsi ohikulkija sunnuntaina. Toistaiseksi on epäselvää, kuinka paljon öljyä on joutunut jokeen ja mistä aine on peräisin. Lue lisää...

5.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Mekongjoen ekokatastrofi yritetään estää (7.4.2010)

Kaakkois-Aasian maat ovat sopineet yhteistyöstä Mekongjoen kuivumisen estämiseksi. Joki on kahden vuoden aikana kuivunut nopeasti, mikä aiheuttaa alueelle ruokapulaa ja vaikeuksia joen luonnolle. Jokivarren maat Thaimaa, Laos, Vietnam ja Kambodzha sopivat Thaimaan Hua Hinissä toimista, joiden avulla Mekongjoen tila yritetään palauttaa kestävälle tasolle. Mukana kokouksessa olivat myös Kiinan edustaja. Lue lisää...

5.4.2010 YLE, AFP, Reuters

▲Alkuun


Kiinalaisaluksesta vuotava öljy uhkaa kuuluisaa koralliriuttaa (6.4.2010)

Kiinaan rekisteröity suuri hiilialus on ajanut matalikolle Australian koillisosassa. Aluksesta vuotaa mereen öljyä. Haveri sattui lähellä turistienkin suosimaa Isoa valliriuttaa. Lue lisää...

4.4.2010 YLE Uutiset, Reuters

▲Alkuun


Lahdessa torjutaan öljyvuotoa suositulla lintupaikalla (6.4.2010)

Lahdessa Vesijärvessä on havaittu öljyvuoto, joka on saastuttanut lintujen suosiman sulavesialueen. Lahti Energia kertoo vuodon olevan lähtöisin sen lämpökeskuksesta. Lintuharrastaja havaitsi runsaasti öljyä sulavesipaikalla Lahden Niemen alueella perjantaina. Pelastuslaitos on puomittanut öljyyntyneen vesialueen. Lue lisää...

4.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kevättulvat huuhtovat nyt ravinteet pelloilta mereen (6.4.2010)

Eteläisen Suomen jokien virtaamat ovat nyt voimakkaassa kasvussa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan monet rannikon pienet joet tulvivat jo pelloille. Myös suuri osa peltojen koko vuoden ravinteista huuhtoutuu tulvien mukana Itämereen näinä päivinä. Lue lisää...

4.4.2010 YLE Uutiset / Mikko Haapanen

▲Alkuun


Jäät lähteneet liikkeelle - vesi katkaisi tien Pohjanmaalla (6.4.2010)

Jokien jäät ovat lähteneet liikkeelle ja vesi tulvii jo pelloille. Tulva katkaisi Pohjanmaan maaseudulla tien, kun vesi vyöryi täysistä ojista. Satakunnassa Pomarkun ja Merikarvian alueella valmistaudutaan purkamaan jääpatoa kaivurilla. Lue lisää...

3.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kevättulvat alkamassa eri puolilla Suomea (6.4.2010)

Lounais-Suomessa Turun seudulla voi tulvia jo pääsiäisen aikaan, Etelä-Suomessakin pian pääsiäisen jälkeen. Etelä- ja Lounais-Suomessa odotetaan suurimpia kevättulvia yli kymmeneen vuoteen ja myös Pohjanmaalla tulvii tavallista enemmän. Tulvaennusteet muuttuvat kuitenkin päivittäin sään vaihtelujen takia. Lue lisää...

2.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Rajajokisopimus ei tule voimaan ensi kesäksi (6.4.2010)

Tornionjoen rajajokisopimusta ei saada näillä näkymin voimaan ensi kesänä. Valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä vahvistaa, että ruotsalaiset eivät saa käsiteltyä rajajokisopimusta siten, että sopimus tulisi voimaan kesäkuussa molemmissa maissa. Lue lisää...

1.4.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


Tutkimus: Golfvirta ei ole hidastumassa (6.4.2010)

Pohjois-Euroopan säätä hallitseva Golfvirta ei ole hidastumassa, kertoo laaja monikansallinen tutkimus. Virran voimakkuus vaihtelee kuitenkin voimakkaasti. Viisi vuotta sitten julkaistiin tutkimus, joka kertoi Golfvirran hidastuneen jopa 30 prosenttia puolen vuosisadan aikana. Tuon tutkimuksen materiaali oli kuitenkin puutteellista. Nyt aineistoa on saatu lisää mm. satelliittikuvista. Lue lisää...

29.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Karjanlannan valumista vesistöihin voi vähentää tuntuvasti (6.4.2010)

Nautatila voi pienentää vesistökuormitustaan monin tavoin, päättelee vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä väitöstyössään. Hän suosittelee peltojen ja laitumien suojavyöhykkeitten leventämistä sekä lannan keräämistä myös ulkotarhoista. Lietelanta kannattaisi sijoittaa maan sisään. Lue lisää...

4.3.2010 Kaleva, STT / Merja Åkerlind

▲Alkuun


Soklin kaivoshanke etenee valituksista huolimatta (1.4.2010)

Savukosken Soklin kaivoksen suunnittelu nytkähti eteenpäin, kun ympäristöministeriö hyväksyi tiistaina hankkeen vaihemaakuntakaavan. Ministeriö hylkäsi hankkeen luonto- ym. haitoista tehdyt valitukset. Lue lisää...

30.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Savonlinnaan luontoelokuvafestivaali (1.4.2010)

Savonlinnassa järjestetään tulevana kesänä maamme ensimmäiset luontoelokuvafestivaalit (www.sinff.fi). Elokuussa pidettävien festivaalien varsinaiseen ohjelmistoon kuuluu 15 elokuvaa, ja ne esitetään taidekeskus Retretin kalliosalissa. Lue lisää...

30.3.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Simpukkaviljelmät saattavat auttaa puhdistamaan Itämerta (29.3.2010)

Ahvenanmaalla on alkamassa suomalaisittain ainutlaatuinen kokeilu, jossa tutkitaan sinisimpukoiden kykyä sitoa itseensä meressä olevia ravinteita. Jos mereneläviin ei kerry sinilevän myrkkyjä, niitä voidaan myös kaupata kalan- ja kananrehuksi tai jopa ihmisille ravinnoksi. Lue lisää...

26.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Verkkokalastuskielto tulossa keinoksi saimaannorpan suojeluun (29.3.2010)

Hallitus voi jatkossa kieltää verkkokalastuksen määräajaksi saimaannorpan pesimäalueilla. Kielloilla voidaan tarvittaessa suojella saimaannorppaa nykyistä tehokkaammin. Lakimuutos vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän. Lue lisää...

25.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Turveteollisuus hamuaa soita ennätystahtiin (26.3.2010)

Turveteollisuus hamuaa nyt erittäin aktiivisesti uusia soita turvetuotantoon. Esimerkiksi maan turvetuotannon tärkeimmällä alueella Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan parhaillaan ympäristövaikutuksia kuudelletoista suurelle turvetuotantoalueelle. Lue lisää...

24.3.2010 Pohjolan Sanomat / Henripekka Kallio

▲Alkuun


Pilkkimistä voi treenata netissä (26.3.2010)

Meneillään olevan valtakunnallisen pilkkiviikon aikana pilkkitaitoja voi testata ja parantaa internetistä löytyvän pelin avulla (ProPilkki2). Mikko Hapon ja Janne Olkkosen kehittelemän pelin tarkoitus on tutustuttaa lapset ja nuoret kalastukseen. Lue lisää...

24.3.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Metsähallitus ennallistaa 4300 hehtaaria suoalueita (25.3.2010)

Vuoden alussa käynnistyi Suomen suurin LIFE Luonto –hanke, jossa Metsähallitus palauttaa 4300 hehtaaria suoalueita takaisin luonnontilaan. Viisi vuotta kestävässä hankkeessa on yhteensä 54 Natura 2000 –aluetta eri puolilta Suomea, kertoo projektipäällikkö Mikko Tiira Metsähallituksen luontopalveluista. Lue lisää...

23.3.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Ruotsi teki sen taas (25.3.2010)

Kalixin muikunmäti saa ensimmäisenä ruotsalaisena elintarvikkeena EU:n alkuperänimityksen suojan, mikä käytännössä takaa pohjoisruotsalaisille kalastajille yksinoikeuden Kalixin muikunmäti -nimen käyttöön. Tuotteistaminen on helppoa kun sen osaa. Lue lisää...

18.3.2010 Helsingin Sanomat / Ulla Miettunen

▲Alkuun


Muurahaishappo avuksi pohjavesialueilla (24.3.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa Maailman vesipäivänä pohjavesien merkityksestä suomalaisille. Liitto ehdottaa myös tiesuolauksen korvaamista muurahaishappoon perustuvalla kaliumformiaatilla erityisesti pohjavesialueilla. Lue lisää...

22.3.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


Kemijoen kalatiehanketta uhkaa viivästyminen (19.3.2010)

Lapin ELY-keskus ei voi tehdä hankkeen rahoituspäätöstä niin kauan kuin Isohaaran toisen kalatien käytöstä ei ole sovittu. Keminmaan kunta ja voimalaitoksen omistava Pohjolan Voima neuvottelevat yhä kalatien rakentamiseen liittyvien vastuiden jakautumisesta. Lue lisää...

17.3.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Norja aikoo rajoittaa lohen merikalastusta (18.3.2010)

Norjassa vaaditaan lohen merikalastuksen lopettamista. Lohta pääsisi nousemaan jokiin kutemaan entistä enemmän ja jokivarsien kalastajat ja matkailijat saisivat isomman saaliin. Suomen puolella ajatus ei saa varauksetonta kannatusta edes väylän varrella. Lue lisää...

16.3.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Inarijärvelle puuhataan rajoituksia vetouisteluun (15.3.2010)

Inarin kalastusalueen hallitus esittää vetouistelun rajoittamista Inarijärvellä kymmeneen pyynnissä olevaan vapaan ja vieheeseen venekuntaa kohden. Esitys, josta on tullut julkisuuteen myös hieman virheellistä tietoa, on nostattanut uistelun harrastajat takajaloilleen.

Inarijärven kalastusmatkailijoita eri tavoin palvelevat yrittäjät ovat huolissaan mahdollisen uistelurajoituksen seurauksista. Vaikka muuallakin Suomessa vastaavia rajoituksia on säädetty ja vaikka kymmenen vavan määrä on vielä varsin kohtuullinen, pelätään pitkien matkojen takaa Inarille saapuneiden uistelijoiden hakeutuvan jatkossa ystävällismielisemmille paikkakunnille.

Inarin kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö kertoo rajoitusesityksen lähteneen liikkeelle huolesta, jonka mukaan tuhansien järvellä seilaavien uistelijoiden vieheet tappavat kesän aikana liian paljon alamittaisia taimenen- ja nieriänpoikasia.

Ongelman nostivat esille aiemmin talvella jotkut ammattikalastajat heille järjestetyssä kalastusseminaarissa.

Kalastajien mukaan sivuplaanareilla siimojaan levittävät ”kymmenien vapojen” uisteluveneet ovat syynä heidän viime vuosina heikentyneisiin taimen- ja nieriäsaaliisiinsa.

Kyrö rauhoittelee uistelijoita muistuttamalla, että myös muuta kalastusta Inarilla on säännöstelty. Ensi vuonna Inarilla astuu voimaan pintaverkkojen alimman solmuvälin korotus nykyisestä 65 millistä 75 milliin. Tätä ennen on jo rajattu myös muun muassa troolien käyttöä ja taimenten kutunousua on turvattu jokisuiden rauhoitusalueita laajentamalla.

11.3.2010 Lapin Kansa / Veikko Väänänen

▲Alkuun


RAJAJOKISOPIMUS VALIOKUNTAKÄSITTELYSSÄ (15.3.2010)

Rajajokisopimusehdotuksen valmisteluprosessi on Suomessa jo valiokuntakäsittelyvaiheessa ja etenee kohta eduskuntaan. Tornion kaupunki on jättänyt lausunnon Suomen ja Ruotsin välisestä rajajokisopimusehdotuksesta maa- ja metsätalousministeriölle jo 5. lokakuuta 2009. Ruotsin hallitus on herännyt asiaan vasta nyt. Sopimuksen uudistaminen on ollut vireillä keväästä 2002 lähtien.

Övertorneå ja Haaparanta ovat viime viikolla lähettäneet omat vastineensa Ruotsin ympäristöministeriölle. Uudistettu sopimus oli tarkoitus saada voimaan tulevana kesänä, mutta nyt on vaarana sopimuksen voimaantulon viivästyminen.

Ruotsissa ei ole pidetty julkisia kuulemistilaisuuksia, mutta Suomessa ne ovat lakisääteisiä. Suomessa ei pelkkä lausunto riitä.

Haaparanta teilaa ehdotuksen

Uudessa sopimuksessa suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio menettäisi päätäntäoikeutensa. Övertorneån kunta vaatii lausunnossaan päätäntäoikeuden pitämistä edelleen komissiolla Tornionjoen ja Muoniojoen vesialueiden vesi- ja ympäristöasioissa.

Lisäksi kunta toivoo, ettei nykyisen rajajokikomission tehtäviä muutettaisi ennen kuin aikaisintaan 1. heinäkuuta 2011 tai vaihtoehtoisesti uuden lain voimaanastumista lykättäisiin vuoden 2011 puoliväliin, jotta komissio ehtisi saada keskeneräiset asiat päätökseen.

-Kyllä uuden lain pitäisi ehdottomasti tulla voimaan kalastuskauden alussa, eikä niin, että osa kalastuskaudesta olisi vanhan ja osa uuden lain piirissä, kommentoi Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pelttari övertorneålaisten vastinetta.

Haaparannan kunnassa teilataan koko ehdotus päätäntävallan siirtämisestä 30 vuotta hyvin toimineelta rajajokikomissiolta kansallisille tuomioistuimille.

Missä mennään?

Pekka Pelttarin mukaan Tornion lausunnossa kiinnitettiin huomiota komission asemaan, sitä ei pidä ryhtyä purkamaan, sillä se olisi suuri virhe. Tosin sitä on yritetty purkaa jo vuodesta 2003 lähtien.

-Uudessa kalastussäännössä on selkeästi askel parempaan suuntaan, vaikka se onkin kompromissi. Silti se on parempi kuin nyt, toteaa Pelttari.

-Rajajokikomission asemaa pitää vielä miettiä, koska se on erittäin tärkeä asia koko jokialueelle.

Molemmin puolin rajaa ollaan jokivarressa sitä mieltä, että komission päätäntävalta on säilytettävä. Muussa tapauksessa päätöksenteko siirtyisi paikalliselta taholta Oulun ja Uumajan vesioikeudelle. Käsittelyajat pitenisivät, asioiden hoito mutkistuisi ja paikallinen asiantuntemus puuttuisi.

Myös Tornionlaakson Neuvosto on ottanut kantaa päätösoikeuden säilyttämisen puolesta.

Päätösvallan säilyttäminen paikallistasolla olisi EU:n läheisyysperiaatteen mukaista sekä kohtelisi tasavertaisesti rajan molempien puolten asukkaita, koska päättävä elin olisi yhteinen. Se edistäisi rajayhteistyötä.

Tornion kaupunki esittää lisäksi valitusoikeuden laajentamista nykyisessä järjestelmässä yksilön oikeusturvan toteutumiseksi hakijan kotipaikan kansallisen valitusoikeuden puitteissa.

11.3.2010 Lounais-Lappi / Leena Pohjolainen

▲Alkuun


SALLA MYÖNTEINEN KEMIHAARAN ALTAALLE (12.3.2010)

Sallan kunnanhallitus otti periaatteessa myönteisen kannan Kemihaaran altaaseen käsitellessään sen kalataloudellisia edellytyksiä. Sallan kunta esittää, että Lapin liitto ryhtyy selvittämään kalaportaiden rakentamista Ounasjokisuulta Kemijärveen.

Kunnan arvion mukaan, kun portaat on rakennettu Ounasjokisuulle ja edelleen Kemijärveen, järven yläpuolisesta vesialueesta syntyisi osa Kemijoen luontaisten vaelluskantojen lisääntymisaluetta. Kalakantojen voimistuessa ja monipuolistuessa uskotaan seutukunnan kesämatkailun kasvavan.

Lausunnossaan altaan kalataloudelliseen raporttiin kunta puuttuu eräisiin Sallan alueen vaikutuksiin.

Monikäyttöaltaan kalataloudelliset vaikutukset ulottuvat myös Sallan kunnan alueelle. Sen vaikutukset ulottuisivat Värriö-, Naruska-, Maltin-, Tenniö-, Kuola- ja Aatsinkijoelle sekä Kivihaaraan.

Kunta huomauttaa, että Pohjois-Sallan matkailun kehittäminen perustuu eränkäynnin ja kalastusmatkaflun vetovoimaan.

Tärkein kalastusmuoto on heittovapakalastus ja tärkein saaliskala on isokokoinen taimen.

Kalataloudellisessa selvityksessä Salla puuttuu siihen, että padon vuoksi isokokoisen taimenen esiintyminen altaan yläpuolisissa vesissä voi loppua tai vähentyä, kun vaellus estyy tai heikkenee.

Edelleen mahdollisesti menetetään kokonaan arvokas alkuperäinen Ylä-Kemijoen vaellustaimen sekä Kemijärvestä että yläpuolisista vesistä.

Taimenen menettäminen voi merkitä käänteentekevän tukijalan menettämistä erä- ja kalastusmatkailuyrityksiltä ja siihen tukeutuvalta loma-asutukselta.

Salla vaatii, että vaellus Kemijärvestä yläpuolisiin jokiin suunnitelmissa taataan.

9.3.2010 Koillis-Lappi

▲Alkuun


RAUHALLISUUS ON VALTTIA MM-PILKISSÄ (11.3.2010)

Pilkkimisen maailmanmestaruuksista kilpaillaan ensi viikonloppuna Yhdysvalloissa. Suomalaiskalastajien mukaan voitto on mahdollinen, kunhan pää pysyy kylmänä.

Suomesta pilkkimisen MM-kilpailuihin lähti viime viikonloppuna 8-henkinen joukkue, johon kuuluu viiden onkijan lisäksi valmentaja, joukkueenjohtaja ja yksi varapilkkijä. Onkijat valittiin joukkueeseen karsintojen perusteella. Yksi joukkueen pilkkijöistä on MM-kisojen ensikertalainen Petri Ahola.

- Täytyy vain lähteä pilkkimään sillä tavalla, minkä on vuosien varrella oppinut. Kilpailun koko ei saa vaikuttaa suoritukseen, toholampilaismies pohtii.

Hänen ja muiden suomalaisten valmentajana toimii myös Toholammin Pilkkijöitä edustava Kimmo Lintilä. Pilkkikilpailuissa valmentajalla on tärkeä rooli vastustajamaiden tarkkailijana ja omien onkijoiden kannustajana.

- Jääalue on jaettu ruutuihin, ja jokaisessa ruudussa on yksi kilpailija kustakin osallistujamaasta. Valmentaja pyörii pilkkiruudun ympärillä ja seuraa, mistä kalaa nousee. Monesti käy niin, että joku maa huomaa, mistä ja miten kalaa saa. Silloin valmentajan on oltava tarkkana, Lintilä kertoo.

Valmentaja tuo joukkueeseen varmuutta

Kilpailu käydään Rhinelanderissa, joka sijaitsee noin 300 kilometriä Chacagosta pohjoiseen. Suomalaisille tuttuja ahvenia Pohjois-Amerikan järvistä tuskin nousee.

- Paikalliset kalat muistuttavat muodoltaan lahnaa. Ne ovat ikään kuin akvaariokaloja, mutta paljon isompia, kuvailee Kimmo Lintilä.

Petri Ahola uskoo, että MM-kilpailussa pärjätään samoilla välineillä kuin kotimaan kisoissakin. Mukaan otetaan monipuoliset välineet, ja harjoituksissa nähdään, mikä toimii parhaiten.

- Välineet on suhteutettava kalan kokoon, syötteihin ja veden syvyyteen, Ahola sanoo.

"Samalta jäältä pilkitään"

Tämänvuotisessa kilpailussa joukkueita on yhteensä 11 maasta. Toholampilaisten mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet kärkisijoille.

- Kilpailuissa on kovia miehiä muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista, mutta eivät ne sen kummempia kalamiehiä ole kuin mekään. Samalta jäältä kaikki pilkkivät, Ahola tuumii.

Voitto ei ainakaan jää kiinni hyvästä yhteishengestä, sillä Lintilä ja Ahola ovat kalastaneet samassa porukassa yli 10 vuotta. Lintilän mukaan kokemus tuo pilkkimisessäkin varmuutta. Hänellä on palkintohyllyssä entuudestaan yksi MM-kultamitali.

- Kun lähtölaukaus kajahtaa, niin varmasti ensikertalaisen housut tutisevat. Kilpailussa tärkeintä on se, että pää pysyy kylmänä, toteaa Lintilä.

9.3.2010 YLE Keski-Pohjanmaa / Teija Valkeinen

▲Alkuun


LOHIKALOILLE AVATAAN TIETÄ RAKKOLANJOELLA (8.3.2010)

Lappeenrannasta Viipuriin laskevalle Rakkolanjoelle suunnitellaan kalateitä. Kalatiet tulisivat Venäjän puolella sijaitseviin Ykspään ja Kapakkakosken patoihin. Tavoitteena on mahdollistaa lohikalojen nousu Viipurinlahdesta Suomeen asti.

RAPA-hanketta vetää Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Lokakuun loppuun asti kestävän suunnittelu- ja valmistelutyön kustannukset ovat noin 70 000 euroa.

Rahoitus tulee ulkoasiainministeriön lähialuerahoituksesta, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä, ELY-keskukselta sekä Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitokselta.

Suunnittelutyöllä vauhditetaan myöhemmin tänä vuonna alkavaa laajempaa rajajokihanketta (RIFCI). Hanke odottaa vielä EU:n ja Venäjän välisen ENPI-ohjelman rahoitusta.

RIFCI-hankkeen tavoitteena on estää meritaimenen kuoleminen sukupuuttoon Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisissä rajajoissa. Nyt meritaimenta elää Kaakkois-Suomessa ainoastaan Lappeenrannan Mustajoessa.

Lisäksi tavoitteena on kunnostaa Mustajoen ja Rakkolanjoen ympäristöä Lappeenrannan ja Viipurin alueilla sekä Vammeljoen vesistöaluetta Pietarin lähellä.

RAPA-hankkeessa kalateitä suunnitellaan Rakkolanjoen päähaarassa sijaitseviin Ykspään ja Kapakkakosken patoihin. Projektipäällikkö Matti Vaittisen mukaan sivujoessa sijaitsevien patojen vuoro on RIFCI-hankkeessa.

6.3.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


PAKKASTALVI EI VIELÄ PERUNUT ILMASTONMUUTOSTA (4.3.2010)

Kylmiä talvia esiintyy meillä tulevaisuudessa yhä harvemmin

HELSINKI Ilmastonmuutos on tosiasia, vaikka tämän talven perusteella moni suomalainen saattaa sitä hieman epäilläkin.

"Nykyinen kylmä talvi on ilmaston luontaista vaihtelua. Tulevaisuudessakin kylmät talvet toistuvat, joskin ne tulevat harvemmin. Sen sijaan lämpimät jaksot yleistyvät", vakuuttaa ryhmäpäällikkö Reija Ruuhela Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskuksesta.

Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa nopeasti ilmiöiden toistuvuuksiin. Kun 1900-luvulla Helngissä oli kerran 7-8 vuodessa yhtä kylmää tai kylmempää kuin talvella 2009-2010, vastaava luku on kerran 40 vuodessa vuonna 2030 ja kerran sadassa vuodessa vuonna 2050.

Suomalaisten taivastellessa talven ankaruutta kannattaa huomata myös, että maailmanlaajuisesti talvi on tänä vuonna kuitenkin ollut lämmin. Erityisen lämmintä on ollut vaikkapa Grönlannissa, Kanadassa ja pohjoisella Jäämerellä. Kylmästä on kärvistelty lähinnä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Siperiassa ja Yhdysvaltain itärannikolla.

Tänä talvena suomalaiset ovat joutuneet poikkeuksellisesti kovan talven kouriin maan eteläosia myöten. Eniten lunta kertyi helmikuussa maan itäosaan, mutta koska alkutalvesta idässä oli lunta normaalia vähemmän, lumensyvyys siellä on nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Maan eteläosan jo ennestään runsaat lumipenkat kasvoivat helmikuussa parillakymmenellä sentillä. Ennen viime päivien suojakelejä Kouvolan Anjalassa mitattiin 85 sentin ja Helsingin Kumpulassa 82 sentin nietokset. Kaisaniemessä jäätiin Kumpulalta kymmenkunta senttiä.

"Helsingissä lunta oli edellisen kerran yhtä paljon maaliskuussa vuonna 1970", kertoi meteorologi Niina Niinimäki Ilmastokeskuksesta. Meneillään oleva talvi on ollut Suomessa myös keskimääräistä kylmempi, eikä suojakelejä ollut tammikuussa suurimmassa osassa maata lainkaan. Joulu- ja helmikuussakin suojalla käytiin selvästi keskimääräistä vähemmän.

Joillakin paikkakunnilla on myös lyöty pakkasjaksojen pituusennätyksiä. Esimerkiksi Lappeenrannassa lämpötila oli joulukuun alusta jatkuvasti nollan alapuolella 88 vuorokautta.

Helsingissä oli edellisen kerran näin kylmää tai kylmempää talvella 1986-1987, Lapissa talvella 2002-2003.

Tämä talvi on aiheuttanut päänvaivaa myös merenkululle.

Helmikuu hytisytti kaikkialla

HELSINKI Päättynyt helmikuu oli Suomessa tavanomaista kylmempi.

Keskilämpötila koko maassa oli Ilmatieteen laitoksen mukaan 13,6 miinusastetta eli yli neljä astetta pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Näin kylmä helmikuu toistuu keskimäärin joka viides vuosi. Viimeksi vieläkin paksumpia talvivaatteita tarvittiin kolme talvea sitten.

Viime kuussa satoi eniten maan itäosassa, Kainuussa ja Koillismaalla, yli 40 milliä, paikoin reilut 60 milliä. Niukimmat sateet osuivat länsirannikolle, Pohjanmaalle sekä Länsi- ja Pohjois-Lappiin. Näillä seuduilla sademäärä jäi alle 30 millin.

Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eniten satoi maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa sadetta kertyi paikoin puolitoistakertainen määrä tavanomaisesta. Sen sijaan esimerkiksi suurimmassa osassa Lappia satoi normaalia vähemmän, paikoin alle puolet tavanomaisesta.

Kuukauden ja samalla koko talven alin lämpötila 41,3 pakkasastetta mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta. Tätä ennen Suomessa käytiin viimeksi 40 pakkasasteen alapuolella tammikuussa 2006.

2.3.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


NORJA: SUOMI UHKAA TENON LOHTA (1.3.2010)

Norja syyttää Suomea Tenon lohen vaarantamisesta. Norjan ympäristöministeriön osastopäällikön mukaan Suomi on haluton rajoittamaan lohen kalastusta Tenolla, mikä uhkaa hävittää osan joen lohikannoista.

Osastopäällikkö Steinar Hermansen kertoo Norjan yleisradiolle, että Suomi ei ole taipunut Norjan vaatimuksiin kalastuksen rajoituksista, koska se olisi vaikeaa toteuttaa Suomen puolella.

- Suomalaiset sanovat, että Norjan ehdotukset ovat sinänsä hyviä, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan enemmän aikaa.

Hermansen painottaa, että molempien maiden pitää ottaa asia vakavasti ja rajoittaa lohestusta Tenossa.

- Suurin osa lohikannoista on yhteisiä, ja siksi pitää toimia molemmilla puolilla rajaa. Suurimmassa vaarassa ovat joidenkin Tenon sivujokien lohet.

Tilastojen mukaan Tenon lohisaalis putosi viime vuonna lähes puoleen toissa vuodesta.

26.2.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


TENOJOEN JA NÄÄTÄMÖJOEN LOHISAALIIT PIENENIVÄT (1.3.2010)

Kesällä 2009 Tenojoesta saatiin tilastovuosien 1972 - 2009 pienin lohisaalis, 63 tonnia. Se oli 70 tonnia keskimääräistä saalista pienempi. Näätämöjoen lohisaalis, 7 tonnia, oli keskimääräistä saalista noin tuhat kiloa pienempi, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta. Lue lisää...

25.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


KEMIHAARAN MONIKÄYTTÖALLAS ON HYLÄTTY VUOTOS (1.3.2010)

Pelkosenniemen kunnanhallitus vastustaa Lapin liiton esittämän Kemihaaran monikäyttöaltaan rakentamista. Kunnan mielestä Kemiraahan allas on vain tulvasuojelun ja kalatalouden kaapuun puettu KHO:n päätöksellä vahingolliseksi ja vesilain vastaiseksi todettu Vuotoksen allas.

Haitallisia vaikutuksia luonnolle eivät poista esitetyt pohjapadot eikä tulvasuojelun nimissä saa siirtää haitallisia vaikutuksia toisille alueille toisten kustannuksella. Ylä-Kemijoen patoamisella tuhottaisiin laajoja, monimuotoisia suoalueita ja virtakutuisten kalojen elinolosuhteita.

Kemihaaran altaan vaikutuksista on Lapin liitossa vedetty johtopäätöksiä kevyin perustein ilman selvityksiä tai tutkimuksia eikä edes YVA-menettelyn kriteerien mukaisia selvityksiä.

Lapin liiton suunnitelmassa esitetyt kalakantojen muutokset ja arvokalojen katoaminen eivät parantaisi Pelkosenniemen kalastusolosuhteita. Kokemukset Kohkosen altaalta osoittavat, että kalastus muuttuu hauen, ahvenen ja mateen pyynniksi pääosin verkoilla. Vapaille jokivesille tulevat vapakalastajat ja heidän määränsä kasvaa tulevaisuudessa, kun verkkokalastajien määrä hiipuu kalastajien ikääntyessä.

Kemijärvessäkin verkkokalastus on vähentynyt ja ammattikalastus loppunut kokonaan, vaikka järvessä on hyvä, lisääntyvä muikkukantakin. Suunnitelmassa esitetään perusteettomasti Kemihaaran tuovan alueelle ammattikalastajia varsinkin, kun petokalat olisivat syömäkielossa elohopean takia vuosikymmeniä.

Allas aiheuttaisi roskakalojen ja hauen invaasion yläpuoliseen vesistöön ja syrjäyttäisi alueen jokien arvokalat. Myös joka talvi tyhjennettävä allas toimisi valtavana kevätkutuisten kalojen luonnonravintolammikkona ja täyttäisi alapuoliset vedet roskakaloilla.

Ennen uusien altaiden suunnittelua vaatii Pelkosenniemen kunnanhallitus ratkaistavaksi lohiportaiden rahoitus ja rakentaminen ja lohennousun mahdollistaminen yliselle Kemijoelle ennen kuin mitään muita vesistöhankkeita edes suunnitellaan.

25.2.2010 Lapin Kansa / Jorma Särkelä

▲Alkuun


SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO MYÖNTÄÄ JÄLLEEN YMPÄRISTÖPALKINNON (26.2.2010)

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto myönnetään tunnustukseksi ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Viime vuonna palkinnon sai Iijoen puolustaja Pirkko-Liisa Luhta. Kenelle sinä antaisit palkinnon tänä vuonna? Lue lisää...

▲Alkuun


HÖYTIÄISESTÄ PUKKAA KALAA (25.2.2010)

Höytiäisen hyvät kala-apajat houkuttelevat viehe- ja verkkokalastajia. Järvelle myytyjen kalastuslupien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna viehekalastukseen myytiin noin tuhat lupaa ja seisoville pyydyksille noin 650 lupaa. Kalastusalue saa myynnistä noin 20 000 - 30 000 euron tuoton.

Lupamäärien kasvu kertoo onnistuneista kalaistutuksista ja vesienhoidosta. Muun muassa järvilohi- ja taimensaaliit ovat selvästi kasvussa. Höytiäiseen istutetaan tänä vuonna siikaa ja noin 10 000 merkattua järvilohta ja taimenta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kerää kalamerkkien avulla tietoa, jota hyödynnetään myös muissa vesistöissä lohikalakantojen hoidossa.

- Höytiäisessä on järvilohille ja taimenille hyvät ravintovarat. Kalat käyttävät siellä ravinnoksi kuoretta, sillä muikkua ei juuri ole. Noin 800 grammaa painava lohi kasvaa järvessä kahdessa kasvukaudessa yli kolme kiloiseksi, kertoo RKTL:n erikoistutkija Jorma Piironen.

Höytiäisestä pyydetään paljon myös muun muassa kuhaa, joka lisääntyy järvessä jo luonnostaan. Lohenuistelijoiden suosima järvi on tunnettu historiastaan ja vielä toimivista kalasaunoistaan, joita ylläpitää kalastusalue. Höytiäinen sijaitsee Polvijärven, Kontiolahden ja Juuan kuntien alueella.

23.2.2010 YLE Pohjois-Karjala

▲Alkuun


VESISTÖJEN VARSIEN HAKKUISSA PUUTTEITA (22.2.2010)

Yksityismaiden leimikon luonnonhoito tarkkailussa

Pohjois-Pohjanmaan yksityismetsien hakkuissa luonnonhoito on otettu huomioon pääosin erinomaisesti tai ainakin hyvin. Selviä puutteita löytyi kuitenkin lähinnä pienvesien varsien hakkuissa.

Metsäkeskus tarkasti 66 yksityismaiden leimikon luonnonhoidon laadun Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2009. Vaikka luonnonhoidon laatu oli keskimäärin 94 prosentissa leimikoita vähintään hyvää, paljasti tarkastus myös selviä hakkuiden suunnittelun kehittämiskohteita.

Metsälain 10. pykälän suojelemien erityisen tärkeiden elinympäristöjen pinta-alasta 96 prosenttia oli täysin tai lähes säästyneitä. Pienvesien varsien hakkuissa puutteet olivat kuitenkin yleisiä ja selviä, sillä joka kolmannessa hakkuukohteessa ei ollut jätetty ohjeen mukaista suojavyöhykettä vesistön rantaan.

Metsälain velvoite säilyttää kohteiden pienvesien varsien kostea ja viileä pienilmasto ei kaikin osin säilynyt. Sen sijaan luontokohteista rehevät puustoiset suot olivat täysin säilyneitä.

Suunnittelu tehty huonosti

Havaitut puutteet hakkuissa johtuivat huonosta hakkuiden suunnittelusta, sillä tärkeät luontokohteet oli merkitty liian niukoin rajauksin maastoon tai niitä ei ollut merkitty ollenkaan.

Puutteita oli myös metsänkäyttöilmoituksissa, joissa ei ollut metsälain edellyttämää merkintää erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja siitä miten ne säilytetään.

Yksityismetsien hakkuissa säästöpuita oli jätetty keskimäärin 12 puuta hehtaarilla. Se ylittää sertifiointikriteerin edellyttämän määrän, mikä on keskimäärin vähintään 510 puuta hehtaaria kohti. Säästöpuiden laadussa on kuitenkin parantamisen varaa, sillä kahdeksassa prosentissa uudistushakkuista säästöpuiden laatu oli vain välttävää tai heikkoa.

Säästöpuiden laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota, sillä sertifiointikriteerit muuttuvat tämän vuoden aikana. Uusien kriteerien mukaan vain läpimitaltaan yli 20 senttimetrin puut lasketaan saastopuiksi. Tämä kriteeri ei olisi täyttynyt viime vuonna.

Hakkuissa jätetyn elävän puuston määrä oli keskimäärin 2,4 kuutiota hehtaaria kohti ja arvo 85 euroa. Siitä uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden arvo oli keskimäärin noin 40 euroa ja luontokohteisiin jätettyjen puiden arvo oli noin 45 hehtaaria kohti.

19.2.2010 Tervareitti

▲Alkuun


SUOMEN LUONNON MONIMUOTOISUUS HEIKKENEE YHÄ (22.2.2010)

Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Tarkoitus oli pysäyttää hupeneminen vuoteen 2010 mennessä Euroopan unionin tavoitteen mukaisesti. Tulevaisuus näyttää kuitenkin paremmalta, jos ilmastonmuutos ei vaikeuta asiaa merkittävästi.

Suomen luonnon monimuotoisuuden hupeneminen paljastuu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen perjantaina julkaisemista indikaattoreista.

Luonnon monimuotoisuuden mittarit ovat nyt myös julkisesti nähtävillä osoitteessa www.luonnontila.fi. Indikaattorit ovat kansallisia ja niiden tarkoituksena on antaa kattava kuva kotimaisen luonnon tilasta. Mittarit julkaistiin Helsingissä Säätytalolla pidettävässä seminaarissa.

Monimuotoisuuden vähenemisestä huolimatta kehityksen kulku on hidastunut ja osa lajeista on jopa hyötynyt muutoksista. Toisaalta monet soiden ja maatalousympäristöjen tavalliset lajit ovat vähentyneet rajusti.

Ihmisten tukitoimet taas ovat vaikuttaneet niin, että häviämisen vaarassa olleet lajit ovat taas lisääntyneet. Tällaisia lajeja ovat muun muassa valkoselkätikka ja merikotka.

Uudet tavoitteet valmisteilla

Parhaillaan neuvotellaan uusista kansainvälisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Osapuolten on määrä kokoontua Japaniin Nagoyaan sopimaan uusista tavoitteista.

Suomi neuvottelee asioista Euroopan unionin osana. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan vuoden 2020 tavoitetta monimuotoisuuden pysäyttämiseksi.

19.2.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


TENNILÄ: KESKUSTA PETAA VUOTOSTA (18.2.2010)

Keskustan taholla tulkitaan tahallaan väärin hallituksen esitystä uudeksi vesilaiksi, totesi vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Tennilä vesilain lähetekeskustelussa eduskunnassa tiistaina. Tennilä totesi myös, ettei tämä väärintulkinta mahdollista Vuotoksen altaan rakentamista.

- Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas näyttää kuuluvan niihin keskustan joukkueen pelaajiin, jotka päästetään kentälle kolhimaan vastapuolta. Nyt Rantakangas on väitteineen oikeusministeri Braxin kimpussa, vaikka ministeri on tulkinnassaan oikeassa. Myös uusi vesilaki kieltää nykyisen lain tapaan vesitaloushankkeet, jotka aiheuttavat vahinkoa ympäristölle. Rantakangaskin tämän tietää, mutta käynnistää silti puheillaan keskustan vaalikampanjaa pohjoisessa aiheena taas kerran Vuotos.

- Keskustan pohjoisen visio ei ole häävi: lisää altaita ja ydinvoimaa, joiden tuottamaa sähköä siirretään etelään ja ulkomaille. Kyse on Lapin palauttamisesta uudelleen siirtomaa-alueeksi. Eivät semmoiseen maakuntaan ainakaan nuoret jäisi.

Vasemmistoliiton vaihtoehtona energiapolitiikassa Tennilä nosti esille metsähakkeen läpimurtomaisen lisäämisen.

- Se työllistää pohjoisen väkeä pysyvästi toisin kuin muutaman vuoden jatkuvat isot rakennustyömaat, joihin työvoima tuotetaan muualta, Tennilä muistuttaa.

16.2.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


VUOTOS PUHUTTI VESILAIN LÄHETEKESKUSTELUSSA (18.2.2010)

Uusi vesilaki on saanut eduskunnassa kiihkeän vastaanoton. Eduskunta on kinannut siitä, mikä on lakiuudistuksen merkitys pohjoisen tekoallashankkeille, Vuotokselle ja Kollajalle.

Eduskunnassa oli myös epätietoisuutta siitä, mikä merkitys valtioneuvoston lausunnolla on jatkossa kun lupaa vesirakentamiseen harkitaan.

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) mukaan painavat lausunnot otetaan huomioon mutta ne eivät sido lupaviranomaisia. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas piti Braxin tulkintaa valtioneuvostoa vähättelevänä.

- Kyse ei ole valtioneuvoston vähättelystä. Näkemys on hallituksessa yksimielinen, korosti Brax.

Valtioneuvoston lausuntomahdollisuuden kirjaaminen lakiesitykseen oli erityisen tärkeää keskustalle.

Kansaedustaja Pia Viitanen (sd) epäili, että valtioneuvoston kannan kuuleminen on takaportti, jolla seuraavalla hallituskaudella avataan tie Vuotoksen rakentamiselle mikäli lupaviranomainen tekee päinvastaisen päätöksen kun valtioneuvosto haluaa.

Vanha Vuotos kuopattu

Oikeusministeri Tuija Brax korosti, että laki ei jatkossakaan salli vesirakentamista, jolla on huomattavia haitallisia vaikutuksia. Hankkeen hyötyjen ja haittojen vertailu ei Braxin mukaan koskaan kävele ehdottoman luvanmyöntämiskiellon yli.

- Muun muassa Vuotos sellaisena kun se on käsitelty on myös tämän uuden lain vastainen ja siten täysin pois suljettu.

Lapin kansanedustaja Hannes Manninen (kesk) oli Braxin kanssa samaa mieltä.

- Se, että korkein hallinto-oikeus on tehnyt kielteisen päätöksen Vuotoksesta tarkoittaa, että sellaista hanketta siinä muodossa ja niillä ympäristövaikutuksilla ei tähän maahan koskaan rakenneta.

Manninen kuitenkin muistutti, että allashanketta voidaan muuttaa ja sen ympäristölle haitallisempia vaikutuksia vähentää jolloin oikeusistuin käsittelee asian uudelleen.

- Se että tämä laki estäisi jonkun Vuotoksen alueen käytön monitoimialtaana ei pidä paikkaansa.

Manninen korosti, että tekoaltaan rakentamiselle on Lapissa vahva kannatus.

Osa keskustan kansanedustajista katsoi, että jo vesirakentamisen hyötyjen ja haittojen aiempaa laajempi vertailu voi avata oven lisärakentamiselle. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakangas toivoikin, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa voitaisiin sopia erityislainsäädännöstä, jolla molemmat pohjoiset tekoallashankkeet, Vuotos ja Kollaja voitaisiin toteuttaa.

Vihreiden Johanna Sumuvuori piti Rantakankaan puheita erillislaista vaalipuheina ja muistutti, että eduskunnassa päätetään tällä vaalikaudella hallituksen yksimielisestä esityksestä.

Lain tulkinta sekamelskaa

Vasemmisto-oppostion mielestä hallituspuolueiden tulkinnat uudesta vesilaista ovat ristiriitaisia ja aiheuttavat hämmennystä.

- Nämä lain tulkinnat ovat juuri niin ristiriitaisia kun voi siinä tilanteessa kun on muodostettu vihreiden ja keskustan yhteinen Vuotos-kanta, sanoi Pia Viitanen (sd).

- Eduskuntaan ei pitäisi tuoda sellaista lakiesitystä, jossa keskeiset hallituspuolueet tulkitsevat asiaa eri tavoin. En ole ollenkaan iloinen tästä sekamelskasta.

Lappilaisen Markus Mustajärven (vas) mielestä on järkyttävää, että kahden hallituspuolueen kannat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Hänen mielestään kyse on keskustan eduskuntavaalikampanjasta.

- He haluavat jatkaa tätä sotaa, jota on käyty jo yli 50 vuotta. On aivan järkyttävää, että keskusta ei voi myöntää tappiotaan. Vuotoksen allasta ei tule ikinä ja siinä mielessä on keskustalta täysin vastuutonta tappeluttaa ihmisiä keskenään vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, sanoi suunnitellun allasalueen tuntumassa varttunut Mustajärvi.

Tiistain lähetekeskustelun jälkeen lakiesityksen käsittely jatkuu eduskunnan valiokunnissa.

16.2.2010 YLE Uutiset / Marjatta Rautio

▲Alkuun


ITÄMEREN MERITAIMENESTA TULI ÄÄRIMMÄISEN UHANALAINEN (17.2.2010)

Julkilausuma: Taimenelle taattava rauha merellä ja joessa

Itämeren meritaimenta voi kohdata sukupuutto seuraavan vuosikymmenten aikana. Meritaimenen uhanalaisuusluokitusta muutettiin vastikään erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseen.

– Seuraava askel on sukupuuttoon kuoleminen. Kala katoaa luonnosta, Tornio-Muoniojokiseuran uunituore sihteeri ja hallituksen pitkäaikainen jäsen Paavo Enbuska suree.

Asiasta kuuli seuran viranomaistahoilta seuran puheenjohtaja Kalervo Aska.

Ei kalastukselle

Aikanaan vaelluslohen turvaamiseksi perustettu TornioMuoniojokiseura piti viikonloppuna vuosikokoustaan ja juhli seuran 25-vuotisjuhlia.

Vuosikokous käsitteli uhanalaisuusluokituksen muuttumista ja esittää julkilausumassaan välittömästi toimia taimenen pelastamiseksi. Jokiseura ehdottaa, että taimenen saaliiksi ottaminen kielletään siihen asti, kunnes laji on elpynyt riittävästi.

- Tornionjoen saalistilastot olivat huolestuttavat viime vuonna, sillä muistaakseni saaliiksi saatiin alle kaksisataa kalaa, Enbuska sanoo.

Miljoona poikasta lisää

Tornio-Muoniojokiseuraa ilahdutti seuran 25-vuotisjuhlissa maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lindin terveiset, joiden mukaan joen poikastuotanto voitaisiin nostaa nykyisestä 1,3 miljoonasta jopa 2,5 miljoonaan poikaseen.

Myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on todennut, että joki ei ole vielä saavuttanut maksimiaan.

LAJI Taimen

Taimenesta (Salmo trutta) tunnetaan elinympäristön ja vaetluskäyttäytymisen perusteella erilaisia muotoja, jotka osin ulkonäöltään näyttävätkin erilaisilta.

Taimen vaeltaa pienemmällä alueella kuin lohi. Tornionjokeen vaeltava taimen käy Merenkurkun kohdalla.

Mereen vaeltavia taimen-kantoja on ollut maassamme alunperin noin 60, mutta suurin osa niistä on tuhoutunut tai voimakkaasti vähentynyt vesistörakentamisen, veden laadun huonontumisen ja liiallisen kalastuksen johdosta.

Alkuperäiseksi luokiteltuja kantoja on jäljellä enää yhdeksässä joessa ja ne on määritelty äärimmäisen uhanalaisiksi.

15.2.2010 Lapin Kansa / Pekka Juntti

▲Alkuun


KITKAN HEIKKOA TAIMENKANTAA ELVYTETÄÄN (17.2.2010)

Rukan puhdistamon ehtoihin halutaan tiukennuksia

Kitkan taimenen tilanne on tällä hetkellä melko heikko, vaikka pieniä elpymisen merkkejä on olemassa. Kalojen syönnösalueilla selkävesillä pyynti on ollut kovaa ja siellä on kalastettu liian tiheillä verkoilla, kalastusmestari Raimo Määttä RKTL:n Käylän laitokselta sanoo.

Kuusamon ja Posion Kitkan alueen kalastuskunnat sekä Kuusamon ja Etelä-Posion kalastusalueet aikovat ryhtyä toimiin taimenkannan elvyttämiseksi. Jo viime vuoden puolella kalastusalueet päättivät alustavasti järjestellä uudelleen Kitkan selkävesien kalastusta.

Suunnitelmien mukaan ammattimaiseen nuotta- ja rysäkalastukseen ei selkävesillä puututa. Sen sijaan verkkokalastus olisi sallittua enimmillään 5 metriä korkeilla verkoilla, joiden solmuväli on vähintään 70 milliä. Pintaverkkojen käyttö olisi kokonaan kielletty pois lukien muikkuverkot. Muikkuverkot, joiden solmuväli on 15 milliä ovat sallittuja selkävesillä. Pitkäsiima olisi kielletty selkävesillä.

Asiaa käsiteltiin kokouksessa Käylässä perjantaina. Siinä olivat mukana Kuusamon puoleisista Kitkan kalastuskunnista Kesäniemeltä Veikko Keränen, Ala-Kitkalta Teuvo Korva ja Virrankylästä Verner Mustonen ja Kuusamon kalastusalueesta Mikko Torssonen ja Olavi Jäkäläniemi.

Kalastuskunnat tulevat seuraavissa kokouksissaan päättämään rajoitusasioista. Esimiesten mielestä selkävesirajoituksilla ei ole suurta käytännön merkitystä, koska verkkokalastus näillä alueilla jo nyt on vähäistä.

–Tärkeää olisi saada taimenet kasvamaa isommiksi ja sukukypsiksi. Nykyiseen 50 sentin alamittaan voisi pohtia jopa kymmenen sentin lisäystä, jolloin saaliksi ei tulisi ei-sukukypsiä kaloja. Istutukset vain tukisivat luontaista lisääntymistä.

Kitkalla selkävesialueita ovat muun muassa Turjanselkä, Vasikkaselkä, Isoselkä, Tolvanselkä, Virranselkä ja Konkkaselkä.

Selkävesirajoitusten ohessa täytyy taimenille pystyä luomaan myös lisääntymispaikkoja. Tarkoituksena on kohentaa purojen kutualueita. Sellaisia ovat muun muassa Rinta- ja Luejoki, Kesä- ja Kantojoki, Naatikka- ja Vasarajoki sekä Kouerpuro.

Rukan puhdistetut jätevedet menevät Kesäjokea pitkin Kitkaan. Kalastusalueet toivoivatkin, että Rukan laitoksen päästörajat asetettaisiin niin alhaalle kuin mahdollista ja typpikin pystyttäisiin korjaamaan valutuskenttien avulla vähemmäksi.

15.2.2010 Koillissanomat / Mikko Häme

▲Alkuun


VESILAKI ALOITTANEE ALLASTAISTELUN EDUSKUNNASSA (17.2.2010)

Pentti Tiusanen edellyttää eduskunnan vääntävän rautalangasta, että uusi vesilaki ei mahdollista allashankkeiden toteutumista.

Eduskunta aloittaa vesilain käsittelyn tiistaina. Laajan lain ongelmaksi ovat nousseet ristiriitaiset tulkinnat siitä, mahdollistaako se esimerkiksi Vuotoksen altaan kaltaisen rakennelman. Allas merkitsisi, että Kemijoesta haarautuvan Vuotoksen alueella Lapissa peitettäisiin suuria maa-alueita vedellä vesivoiman tuottamista varten.

–Vuotoksen tyyppisissä asioissa lakiesityksen tarjoama lopullinen merkitys on yhä auki, Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen toteaa.

Muiden muassa hän vaati hallituksen annettua lakiesityksensä, että hallituksesta sanotaan selvästi, mahdollistaako laki tulevaisuudessa Vuotoksen altaan kaltaisten hankkeiden toteutumisen.

Hallituksen lausunnot eivät vakuuta

Taustalla on se, että Kemijoki Oy ilmoitti samana päivänä, kun lakiesitys tuli julki, että se valmistelee uutta Vuotosta.

Vastaukset hallitukselta saatiin, jopa pääministeriltä. Niissä todettiin, että uusi laki ei mahdollistaisi altaan rakentamista. Tiusanen ei kuitenkaan ole vakuuttunut.

–Uusi hanke on vireillä. Tuskin Kemijoki Oy olisi aloittanut sitä, ellei siellä uskottaisi, että se voisi toteutua uuden lain tultua voimaan.

Rautalangasta väännettävä

Tiusanen edellyttääkin eduskunnan lakia käsitellessään vääntävän rautalangasta, että laki ei mahdollista allashankkeiden toteutumista.

–Jos se vielä vaatii lain kirjaimen täsmentämistä, silloin pykälämuutos pitää tehdä. Se tulee tehdä niin, ettei sitä voi kiertää vippaskonsteilla, vaihtamalla hankkeen nimeä ja siirtämällä sitä vähän alkuperäisestä paikasta. Ison alueen peittäminen veden alle olisi lyhytnäköistä eikä kestävä lainsäädäntö sitä salli.

Yleinen etu voi olla lyhytnäköistä

Epäilyt perustuivat lain sisältämään mahdollisuuteen valtioneuvostolle antaa lausunto hankkeesta.

–Se on uusi asia, mahdollisuus lausuntoon hankkeen merkittävyydestä, Tiusanen tarkentaa.

–Yleinen merkittävyys saattaa käytännössä olla lyhytnäköistä energiarakentamista. Tärkeä kysymys on se, pitääkö valtioneuvoston sekaantua arviointiprosessin alkuvaiheessa tällaiseen asiaan.

Hän uskoo, että ehdotusta esitetään eduskunnassa poistettavaksi.

–Se liittyy myös Natura-suoja-alueisiin siinä, että voidaanko ne ohittaa yleisen edun nimissä. On vaara, että näin menetellään pala palalta luonnon suhteen ja sitä on jo tehtykin esimerkiksi Itä-Helsingissä entisiä Sipoon alueita kaavoitettaessa. Samoja piirteitä löytyy Kollajan altaan asiassa. Yleinen etu oli Pohjolan Voiman etu.

Vaikutus ei lopu vesirajaan

Hyvääkin vesilakiesityksessä on. Siihen sisältyy EU:n vesilakidirektiivin edellyttämä kokonaisvaltainen vesistöjen tarkastelu. Se ottaa vesialueen lisäksi lainsäädännössä huomioon niin alueiden lajistot kuin valuma-alueet, jokisuistot ja sen, mitä vesi sisältää.

–Vesilain vaikutukset eivät lopu vesirajaan. Tämä on uusi näkökulma laissa, joka alun perin on ollut vesivoimaan liittyvää lainsäädäntöä. Se velvoittaa kokonaisuuksien huomioimisen.

Vesilaki tulee tiistaina eduskunnan täysistunnon lähetekeskusteluun, jonka jälkeen se lähetetään valiokuntien arvioitavaksi. Mietinnön siitä antanee ympäristövaliokunta.

15.2.2010 Kansan Uutiset / Tuula Kärki

▲Alkuun


LUONNONSUOJELULIITTO ARVOSTELEE ITÄMEREN KAASUPUTKEN KIIREHTIMISTÄ (15.2.2010)

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Itämeren kaasuputken haittoja rajoitetaan monilla senkin vaatimilla lupaehdoilla. Liitto arvostelee kuitenkin hankkeen kiirehtimistä. Lue liiton tiedote.

12.2.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


KEMIJOEN KALATIEHANKE ETENEE (15.2.2010)

Kemijoen kalateiden rakentaminen on harppaamassa eteenpäin tänä keväänä. Kemi- ja Ounasjokivarren kunnat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan Isohaaran toisen kalatien rakentamisesta ja lohien ylisiirroista Ounasjoelle. Kemi- ja Ounasjokivarren kunnista sopimusta ei ole vielä allekirjoittanut Tervola, mutta sielläkin asiasta on olemassa valtuuston myönteinen päätös.

Kemijoen kalateitä valmistelevan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) mukaan tarjouskilpailu Isohaaran toisen kalatien rakentamisesta järjestetään kevään mittaan, ja rakennustöiden pitäisi alkaa tulevalla avovesikaudella.

Usko Kemijoen kalateiden rakentamiseen on ollut välillä lujilla. Nyt vetovastuu on aiempaa selvemmin Lapin ELY-keskuksella, johon entinen Lapin ympäristökeskus kuuluu. Lapin ELY-keskus ei vie kuitenkaan hanketta eteenpäin yksin vaan tekee kalatieasiassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Lapin liiton ja kuntien kanssa.

- Nykyinen järjestely on kunnan kannalta erittäin hyvä. Eli entinen ympäristökeskus on ottanut aktiivisen roolin, joten kunnan ei tarvitse yksin ajaa näitä asioita vaan valtionhallinto on mukana siinä, sanoo Keminmaan kunnan tekninen johtaja Aapo Mäenpää.

Monikäyttöallas ei ole mukana

Kemijoen kalatiehankkeita on hämmentänyt viime kuukausina keskustelu Kemijoen monikäyttöaltaasta. Alisen kemijokivarren kunnat älähtivät Lapin liiton allaskaavailuista viime vuoden puolella ja vaikutti jo siltä, että kalatiehanke karkaa kauas tulevaisuuteen.

- Kemijoen kalateiden rakentamista valmistellaan laajassa yhteistyöryhmässä, jossa parhaillaan sorvataan esitystä kalateiden rahoittamiseksi Taivalkoskesta lähtien. Työryhmässä ei ole mukana minkäänlainen vesivoimakytkös eli tätä rahoituskuviota valmistellaan ihan muulta pohjalta kuin monikäyttöaltaan pohjalta, sanoo Kemijoen kalateitä valmisteleva virkamies, ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Lapin liiton johdolla maakunnassa on laadittu aiesopimusta, jonka tarkoituksena on rahoittaa ja toteuttaa Kemijoen kalatiet Isohaaran toista kalatietä lukuunottamatta. Huhtalan mukaan tarkoituksena on saada muille kalateille rahoitus suurelta osin EU:lta ja valtiolta, sillä kuntien kukkarolla ei enää oltaisi.

Lohien ylisiirrolla pohjustetaan tulevaa

Tulevana kesänä Lapissa alkaa Askel Ounasjoelle II-hanke, jossa kunnat sopivat Isohaaran toisen kalatien toteuttamisesta ja lohien ylisiirrosta Ounasjoelle.

Tuhannen sukukypsän vaelluskalan ylisiirrolla elvytetään Ounasjoen vaelluskalakantoja ja poikastuotantoalueita, jotta jokeen leimautunut kalakanta nousee sinne takaisin kalateiden kautta.

- Nyt näyttää todella hyvältä, että homma etenee. En näe enää kovin suuria esteitä tämän hankkeen edessä, vaikka emme olekaan vielä saaneet lupaa lohien ylisiirrolle mutta asia hoituu varmaan tässä kevään mittaan, kuvailee Huhtala.

Keminmaan kunta on puolestaan viilannut Isohaaran toisen kalatien käyttösopimusta yhdessä voimalaitoksen omistavan PVO-vesivoiman kanssa.

- Uskoisin, että sieltä on saatu nyt pois ne pahimmat karikot. Käyttösopimushan on voimalaitoksen omistajalle tärkeä sopimus, koska heille energiantuotanto on tärkeä asia. Toisaalta taas meillä on tarve siirtää käyttösopimuksen vasteet edelleen rakentajalle eli siinä mielessä sopimus on tärkeä sekä meille että voimayhtiölle, sanoo Aapo Mäenpää.

Huhtalan mukaan kalatien rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailu tulevan avovesikauden aikana. Tarkoituksena on, että rakentaminen alkaisi jo tulevana kesänä.

Kalastusjärjestelyjä tulossa

Kemijoen kalatiehanke on siis nytkähtämässä eteenpäin monella rintamalla. Tulevia vuosia varten alkamassa on myös selvitys Kemi- ja Ounasjoen kalastusjärjestelyistä.

Jos lohi nousee Ounasjokeen saakka, niin esimerkiksi Kemijokisuu ei voisi olla enää yhtä tiheästi verkotettu kuin nykyään.

- Lohien elinkierron aikaansaaminen vaatii kalastusjärjestelyjä Kemijoen vesistössä. Näitä aletaan suunnitella yhdessä kalastusoikeuksien haltijoiden kanssa. Tämä on ehdottomasti yhteistyötä, johon kaikkien osapuolten tulee sitoutua, sanoo Huhtala.

Hänen mukaansa Lapin liitto on palkkaamassa suunnittelutyöhön projektityöntekijän, joka alkaa valmistella Kemi- ja Ounasjoen kalastussääntöä. Lapin liitto on jo teettänyt Kemijokisuulle vision kalastusjärjestelyistä, se raporttihan on jo käytettävissä.

- Uskoisin, että tämän projektin myötä Kemi- ja Ounasjoelle tulee kalastussääntöehdotus, joka on hyvin pitkälle samanlainen kuin Tornionjoen ja Simojoen kalastussääntö, kertoo Huhtala.

12.2.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


TYHJÄ LOHIJOKI YHDISTI VÄYLÄN KALAMIEHET JOKISEURAKSI (15.2.2010)

SE oli Harrinivan perustamisen aikaan 1970-luvulla, kun Hannes Pietikäinen ensimmäisen kerran huomasi sen.

Ryteikköistä ja soistunutta jokirantaa raivattiin turisteille sopivaksi ja Pietikäiset alkoivat rakentaa. Kyläläiset puhuivat, että Hans on tullut hulluksi. Siinä rannalla hän seuraili joen tapahtumia ja pisti merkille huolestuttavan seikan.

Miksi ei näy lohia ja kalastajia, hän ihmetteli Euroopan suurimman vapaana virtaavan joen rannalla.

Hans alkoi selata puhelinluetteloa ja soitella joen alaperän miehille. Selvisi, että toden totta, joki on lohesta tyhjä. Asiasta innostuttiin kovasti ja viimein Pellossa järjestettiin kokous, jossa perustettiin Tornio-Muoniojokiseura vuonna 1985. Seura piti perustaa valtioneuvoston luvalla, koska se toimi kanden valtakunnan alueella. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pellolainen Seppo Räty.

Lohikadon syyksi selvisi jokisuun sumppu ja ryöstökalastus.

– Joki oli sodan jälkeen täynnä lohta, Pietikäinen kertoo.

Muoniossakin käytettiin kosteverkkoja ja tuulastettiin. Usein tuulastaessa valolle tuli sen verran monta lohta, että oli vaikea päättää, mitä niistä yrittäisi pistää. 1980-luvulla tilanne oli hyvin erilainen.

– Jokisuu oli suljettu verkoilla ja rysillä vuosikymmeniä. Siellä oli tosissaan ahdasta, Pietikäinen kertoo.

Rysien ja verkkojen määrää tutkittiin myös paikan päällä, ja sitä ihmettelivät paikalliset ihmisetkin.

– Lohen olisi pitänyt olla seitsemän ällän ylioppilas, että se olisi päässyt jokeen, hän lisää.

Kalastajat eivät jokisuulla tajunneet, että lohi loppuu, jos se ei pääse lisääntymään jokeen. Kaikki vain ahnehtivat kalaa. Tornio-Muoniojokiseura piti kokouksia, antoi tiedonantoja ja lähetti lähetystöjä Helsinkiin ja Tukholmaan.

– Mutta kyllä me tyhjin käsin takaisin tulimme. Kaikkein ikävintä oli Hanneksen mielestä seurata urheilukalastajien virtaa Norjaan ohi Tornion-Muonionjoen vuosikymmenten ajan.

Nyt, neljännesvuosisadan jälkeen tilanne on parempi. Lohi pääsee kutemaan, mutta tilanne ei ole vieläkään lähelläkään optimaalista. Valvonta on heikkoa ja salakalastus edelleen rankkaa jokisuussa.

— Se on tärkeää niin merikalastajille kuin muillekin, että lohi käy täällä lisääntymässä.

Hannes Pietikäinen on jättänyt jo lohen suojelemisen ja asiasta pauhaamisen nuoremmilleen. Mutta etujoukoissa aikanaan taistelleeksi mieheksi hän on hiukan erikoinen yhdessä suhteessa: hän ei ole koskaan soutanut lohta.

Seuran nykyinen puheenjohtaja sen sijaan kalastaa. Turtolalainen Kalervo Aska otti pestin vastaan muoniolaiselta Simo Pöyhtäriltä viime vuoden alussa.

— Simo se pyysi ja mie jäin koukkuun, näin kalastustermejä käyttäen, Aska toteaa.

Hän ei pidä joen tilannetta pahana vaan positiivisena, jos asiaa katsotaan vain lohen kannalta. Taimenen tilanne on huomattavasti surkeampi. Meritaimen määriteltiin juuri äärimmäisen uhanalaiseksi kalalajiksi.

– Minusta ei kyllä kellään ole oikeutta ottaa taimenta saaliiksi, se pitäisi rauhoittaa kokonaan.

Taimen joutuu usein saaliiksi siikaverkoissa rannikolla. Avainasemassa taimenen suojelun suhteen ovat myös Tornion-Muonionjoen sivujoet kuten Naamijoki, Pakajoki ja Äkäsjoki, joita onkin kunnostettu kutuun sopiviksi.

Lohi kuitenkin lisääntyy joessa ja poikasmäärät ovat koko ajan kasvaneet. Mutta koko ajan pyritään parempaan ja siihen, ettei työtä tärvellä.

– Kuukausi sitten panimme erittäin mielissään merkille, että ministeri Sirkka-Liisa Anttila lausui, ettei poikastuotanto ole vielä maksimissaan, Aska sanoo.

Kalastusta joella on rajoitettu suoraan Suomen ja Ruotsin ministeriöistä tulleilla määräyksillä. Maitten välinen rajajokisopimus ei ole ollut voimassa moneen vuoteen, koska se oli osin ristiriidassa Ruotsin perustuslain kanssa. Uudesta sopimuksesta on hierottu sopua jo kymmenen vuotta, ja matkan pää häämöttää jo. Suomessa rajajokisopimus on maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antaa siitä mietinnön eduskunnalle. Eduskunta päättää sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ruotsissa huhutaan sopimuksen käsittelyn siirtämisestä syksyyn.

— Huonoa sopimuksessa on se, että se on aikaistamassa pyyntiä merellä, Aska sanoo.

Tornio-Muoniojoki-seura pyrkii vaikuttamaan erilaisissa seminaareissa ja ministeriössä ja julkaisemalla tiedotteita. 1990-luvulla tiukat aikarajoitukset saivat lohen lisääntymään valtavasti, mutta nyt ei vaadita enää samaa. Kalastusaikarajoitteet eivät ole kannan monimuotoisuuden kannalta paras mahdollinen säätelymenetelmä pitkällä aikavälillä. Seura vaatii lohen pitkäaikaisen suojelun nimissä kalastajakohtaisia kiintiöitä.

— Kalat merkittäisiin ja kaupat saisivat ostaa vain merkittyä kalaa. Tästä on toimivia esimerkkejä maailmalla. Se estäisi myös harmaan pyynnin ja helpottaisi valvontaa, Aska sanoo.

Tornio-Muoniojokiseura viettää 25-vuotisjuhlaa Pellossa sunnuntaina 14. helmikuuta Hotelli Pellonhovissa kello klo 14 alkaen.

Syöttejä tulevalle kesälle

-Viime vuonna ulkopaikkakuntalaisia kalastajia oli vajaa 30 000 ja paikallisia reilut 25 000.
-Yhtä lohta kohti soudettiin keskimäärin 12 vuorokautta ja kuusi tuntia vuorokaudessa.
-Suurin osa saaliista saatiin Kolarin ja Pellon kuntien alueelta.
-Suosituin kalastustapa oli vetouistelu, jolla saatiin 96 prosenttia saaliista.
-Viime vuoden saalislohien keskipaino oli 6,5 kiloa.

11.2.2010 Luoteis-Lappi / Jonna Niinikangas

▲Alkuun


LOHISAALIS NOTKAHTI PUOLEEN —KOLARISSA KALASTETTIIN ENITEN (15.2.2010)

VIIME vuonna lohisaalis pieneni edellisvuoden saalishuipusta lähes puoleen Tornion-Muonionjoella. Kalastusta haittasi veden vähyys ja korkea lämpötila loppukesästä, ja juuri loppukesän ajalta lohisaalis jäikin aiempia vuosia heikommaksi.

RKTL arvioi, että saalis oli viime vuonna noin 30 100 kiloa, joka vastaa noin 4700 lohta. Toissa vuonna saalista arvioitiin saadun lähelle 60 000 kiloa. Enemmistö viime vuoden saaliista oli edellisvuoden tapaan kahden merivuoden ikäisiä kaloja, jotka painavat keskimäärin 6,5 kiloa.

Suurin osa lohisaaliista saatiin Kolarin kunnan alueella, jossa myös kalastettiin eniten. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa ulkopaikkakuntalaisten kalastajien lohisaalis oli suurempi kuin paikallisten.

Kalastusta ja saaliita on tutkittu kalastuskyselyllä, joka on lähetetty yhteisluvan lunastaneille kalastajille. Noin 65 prosenttia kalastajista vastasi kyselyyn.

RKTL on tutkinut myös vaelluspoikasmääriä Tornion-Muonionjoessa. 2000-luvulta lähtien poikasmäärät ovat olleet vähintään puoli miljoonaa yksilöä vuodessa, mutta kahtena viime vuonna poikasmäärä on noussut hieman yli miljoonaan vuodessa. Poikasmäärät näkyvät parin kolmen vuoden viiveellä isompina kaloina joessa, joten jos pyynti pysyy kurissa ja lohi pääsee jokeen, tulokset ovat nähtävillä jo ehkä tulevana kesänä tai kesällä 2011.

11.2.2010 Luoteis-Lappi / Jonna Niinikangas

▲Alkuun


NORJALAISET VAATIVAT TENON KALASTUKSEEN UUSIA RAJOITUKSIA (15.2.2010)

Norjalaiset vaativat rajoituksia Tenon matkailukalastukseen. Norjan viranomaisten ja paikallisten kalastajien mielestä Tenon turistiluvan lunastaneilta pitäisi kieltää yöaikainen lohen kalastus kokonaan.

Suomen ja Norjan viranomaiset valmistelevat parhaillaan ulkopaikkakuntalaisia koskevaa Tenon kalastussäännöstöä ensi kalastuskaudelle.

Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikön Pentti Pasasen mukaan matkailukalastuksen rajoituksia ajetaan vastineeksi vuonokalastuksen rajoituksista.

- Norjalaiset ovat perustelleet tätä muun muassa sillä, että heillä on tarkoitus rajoittaa voimakkaasti rannikon lohen kalastusta tulevana sesonkina. He haluaisivat, että myös joella kalastusta rajoitettaisiin.

Suomessa ei olla kovin innostuneita matkailukalastuksen uusista rajoituksista.

- Tenojokivarren matkailuyrittäjät eivät pidä asiasta, koska kalastussesonki lyhenisi. Matkailuyrittäjät pelkäävät, että yritykset menettävät loputkin harvat asiakkaat, joita elokuussa vielä alueella on, Pasanen toteaa.

Paikkakuntalaisillekin muutoksia?

Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisia koskeva kalastussäännöstö Tenolla sovitaan vuosittain. Suomen ja Norjan viranomaisten neuvottelut alkavat syksyllä ja säännöstö alkaa hahmottua tammi-helmikuussa lausuntovaiheeseen. Säännöstö lyödään lukkoon huhtikuun loppuun mennessä.

Useana vuonna peräkkäin norjalaiset ovat vaatineet matkailukalastukseen tiukennuksia. Viime vuonna rajoitettiin ulkopaikkakuntalaisten vapamäärää veneissä kolmeen. Lisäksi kiellettiin kalastus sivujokien lähistöllä myös veneistä.

- Viime vuonna päädyttiin siihen, että nämä rajoitukset riittävät, Pasanen sanoo.

Norjassa on kuitenkin vaadittu myös muita toimenpiteitä Tenon lohen suojelemiseksi. On viestitetty, että viimeksi 1989 muokattua Tenon kalastussopimusta, koskee paikkakuntalaisten kalastusta, haluttaisiin muuttaa.

- Norjasta on tullut jo pidemmän aikaa viestiä, että valtioiden väliset sopimusneuvottelut Tenon kalastuksesta haluttaisiin jälleen aloittaa.

Pasasen mukaan myös paikkakuntalaiset sekä Norjassa, että Suomessa ovat valmiita rajoittamaan omaa kalastustaan Tenolla sesongin lopussa.

- Utsjoen kalastusalue on jo pari vuotta suosittanut paikallisia lopettamaan lohen kalastuksen elokuun 20. päivän jälkeen. Nyt myös Norjassa kalastusoikeuden haltijoiden yhdistys LBT on tarjoutunut lopettamaan vapaaehtoisesti kalastuksen elokuussa.

Kalastussääntö lausunnoille

Ulkopaikkakuntalaisten kalastusta säätelevä Tenon kalastussääntö tulee lausuntokierrokselle helmikuun aikana. Lopullisessa muodossaan ensi kesän kalastussääntö on toukokuun alussa.

Ulkopaikkakuntalaisten kalastus Tenolla alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu elokuun 20. päivään saakka.

11.2.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


LUTON LOHTA PALAUTETAAN JÄLLEEN (12.2.2010)

Tuulomajokeen suunnitellaan edelleen kalaportaita, jotka mahdollistaisivat lohen nousun Tuuloman Suomen puoleisiin vesistöihin, kuten Luttojokeen. Lohiportaiden rakentamiseen ja Tuulomajoen vesistöalueen kunnostukseen suunnitellaan Suomen ja Venäjän välistä yhteistyöhanketta.

- Suomen puolen rajavesikomissio on kääntynyt kuvernööri Dmitrienkon puoleen pyynnöllä osoittaa meille hankkeeseen mukaan tulevat venäläispartnerit, jotta asialle saataisiin näin korkeamman tahon siunaus. Vetäjänä olisi Suomen puoli. Kun viime keväänä pidettiin Murmanskissa Tuuloma-kokous, niin myös venäläisten keskuudessa vallitsi hyvin myönteinen henki lohenpalautuksen suhteen, kertoo RKTL:n erikoistutkija Markku Kaukoranta.

Kaukorannan mukaan Tuuloman vesistöalueella tarvitaan myös Suomen ja Venäjän kalastussääntö. Inarin kunta on esittänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että yhteistyötä edistetään myös ministeritasolla.

Suunnitelmat lohen palauttamisesta heräsivät henkiin 1990-luvulla. Tuolloin perustettujen hankkeiden päätavoitteena oli selvittää lohenpalauttamisen mahdollisuuksia koko Tuulomajoen vesistön alueelle muun muassa teknisten kokeiden ja maastotutkimusten avulla. Tutkimusten kohteina olivat esimerkiksi lohen vaelluspoikasten eloonjääminen niiden vaeltaessa voimalaitoksen turbiinitunnelien läpi, voimalapadon ylisiirrettyjen aikuislohien kutuvaelluksen onnistuminen radiolähettimin seurattuna sekä koko vesistön lohentuotantokyvyn arvioiminen maastokartoitusten pohjalta. Ylä-Tuuloman voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalatieratkaisun toteuttamista tarkasteltiin myös useiden ratkaisuvaihtoehtojen avulla.

Lohenpalauttamisen kannalta rohkaisevista tuloksista huolimatta hankkeiden aikana paljastui myös Tuuloman kalakantojen karu nykytilanne: vuosien 1998-2000 aikana kartoitetut liki 1300 jokikilometriä paljastivat taimen- ja harjuskantojen heikon tilan. Poikastiheydet olivat erittäin alhaisia myös vesistön syrjäisemmillä osilla niin Suomessa kuin Venäjällä. Tulos osoitti selvästi liiallisen kalastuspaineen jokialueilla ja samalla myös nykyisen kalastuksensäätelyn riittämättömyyden molemmissa maissa.

Lohenpalauttamishankkeet saivat jatkoa vasta vuonna 2006, kun osana EU:n naapuruusohjelmaa toteutettiin esihanke aiheena kalastusmatkailun edellytysten luominen Tuulomajoelle. Tulevaan kehitystyöhön tähdänneessä hankkeessa oli kolme päätavoitetta: yhteistyöverkoston sitouttaminen Tuulomajoen kehittämiseen kalataloudellisen jatkohankkeen kautta, toiseksi koko vesistöalueen kattavan, valtioiden välisen kalastussäännon ja -sopimuksen edistäminen sekä kolmanneksi kalastusmatkailusuunnitelman laatiminen koko Tuulomajoen vesistölle.

3.2.2010 Inarilainen

▲Alkuun


RKTL MUKANA ITÄMERI-TALKOISSA – TURVAA UHANALAISILLE MERITAIMENKANNOILLE (12.2.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos antoi Itämeri-huippukokoukseen (Baltic Sea Action Summit) sitoumuksen parantaa Itämeren uhanalaisen meritaimenen tilaa. Lue lisää...

10.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


LUONNONSUOJELUJÄRJESTÖT: NYT ODOTETAAN TEKOJA (12.2.2010)

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingin Itämeri-huippukokouksen merkitys punnitaan vasta, kun lupaukset muuttuvat teoiksi. Järjestöt pitävät useiden maiden valtiojohdon yhteistä kokousta kuitenkin merkittävänä edistysaskeleena Itämeren suojelemiseksi.

WWF:ssä ollaan tyytyväisiä Itämeri-kokouksessa esiin nostetuista suojelutavoitteista. Useat lupaukset ovat olleet osallistujamaiden suunnitelmissa jo pitkään, mutta niitä ei ole toteutettu.

- Nimi paperilla ei vielä näy Itämeren tilassa. Odotamme, että lupaukset toteutuvat ja juhlimme vasta sitten, WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen toteaa.

Myös Suomen Luonnonsuojeluliitossa kaivataan puheiden lisäksi konkreettisia toimia maailman sairaimmaksi mereksi kutsutun Itämeren pelastamiseksi.

- Tämähän on lähinnä tällainen yleiskokous. Sen jälkeen tarvitaan sitovia kansallisia päätöksiä. Sitten vasta nähdään, oliko tästä kokouksesta hyötyä, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa uskotaan Itämeri-kokouksessa esitettyjen sitoumusten velvoittavan osallistujamaita moraalisesti.

- Kyllä minä uskon, että niillä on merkitystä, kun jatkossa neuvotellaan näistä asioista. Ehkä sitä halua ja vähän pakotettakin on päästä yhteisiin tavoitteisiin, MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko arvioi.

Suomen hoidettava päästönsä kuntoon

Rannikkovesiemme ravinteista noin puolet tulee Suomen maataloudesta. Ravinteiden käyttöä säädellään ympäristötukien avulla. MTK:n ympäristöjohtajan Johanna Ikävalkon mielestä maatalouden ympäristötuki on tehnyt viljelijät äärimmäisen ympäristötietoisiksi ja sitouttanut kurinalaiseen viljelymenetelmään.

Suomen Luonnonsuojeluliitossa suhtaudutaan asiaan kriittisemmin.

- Kyllä siellä on tietysti edistystä tapahtunut tuottajajärjestöissäkin, mutta se riittävä askel, jossa selkeästi lannoitteiden käyttöä vähennetään ja kohdennetaan oikein, se puuttuu, Kuronen kritisoi.

Ympäristöjärjestön mukaan kansainvälisissä kokouksissa on vaarana, että peiliin katsominen unohtuu.

- Suomi aina hyvin helposti puhunut omista ongelmistaan vähemmän ja muiden ongelmista enemmän. Se ei ole missään tapauksessa oikein. Suomen on hoidettava omat fosfori- ja typpipäästönsä kuntoon, Kuronen toteaa.

Venäjän lupaukset tärkeässä roolissa

Itämeri kärsii varsinkin saastumisesta sekä lannoitteiden, kuten typen ja fosforin aiheuttamasta rehevöitymisestä. WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen oli ilahtunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin lupauksista tehostaa jäteveden puhdistusta sekä Kaliningradissa että Pietarissa.

- Onhan näistä suunnitelmista kuultu aiemminkin, mutta oli hienoa, että itse Putin puhui asiaan sitoutumisesta.

Venäjän lupaukset nousivat kokouksessa merkityksellisiksi myös siksi, että Venäjä on kokousmaista ainoa, joka ei ole sitoutunut EU:n vesipuitedirektiiviin. Se sitouttaa EU-maat hoitamaan sisävedet ja rantojen merialueet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2020 mennessä.

Toisaalta Lajunen olisi toivonut Putinin mainitsevan myös Venäjän maatalouden päästöt. Esimerkiksi Kaliningrad ja Pietari ovat täynnä suuria eläintiloja, joiden lantakasoista valuu ravinteita Itämereen.

Lajunen kaipaa myös eri maiden yhteistyötä, jossa maat sitoutuisivat yhdessä tiettyyn tavoitteeseen Itämeren hyväksi.

- Nyt mailla on omat suojelutavoitteensa. Jos useat maat tekisivät samoja asioita yhtä aikaa, sillä voisi olla suuremmat vaikutukset Itämereen.

10.2.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


ALLAS MULLISTI ELÄMÄN (11.2.2010)

Vuotsolaisia Lokan allas harmittaa enemmän kuin Lokan asukkaita. Soklin kaivos pelottaa poromiehiä.

Lokkalainen Leena Pyhäjärvi (44) kiiruhtaa koirineen jängän yli kotitalonsa pihaan. Kertoo käyneensä katsomassa, onko alkutalvesta haudattu perheen koira pysynyt riutoilta suojassa jäisessä maassa. Hyvin oli säilynyt koiran hautapaikka.

Aloitan haastattelun hienotunteisesti ja kysyn kuuluuko sompiolaiseen poromiesperinteeseen hirttää koira, kun se tule vanhaksi?

Ohjaaja Markku Lehmuskallion porosaamelaisista kertova Skierri-elokuva alkaa kohtauksella, jossa poromies hirttää vanhan koiran vaivaiskoivujen väliin. Hirttäminen on perinne ja vanhan uskomuksen mukaan koiran tahto.

Pyhäjärvi ei tiedä samanlaista koirantappotapaa Sompiossa harjoitetun.

Pyhäjärven luulisi asiasta tietävän, sillä hän juuri saanut valmiiksi selvityksensä Lokan altaan vaikutuksesta vanhan Sompion elinkeinoelämään. Tutkimuksesta löytyy myös runsaasti kansatieteellista tietoa, sillä tutkimus perustuu ihmisten haastatteluihin.

Pyhäjärven omat juuretkin ovat vankasti Sompion kiveliöissä. Hän on poromies Matti Merivirran eli Meri-Matin tytär Kuoskusta ja hänen miehensä Antti on Kurt Martti Walleniuksen romaaneista tutun Pyhä-Sehnin pojanpojanpoika.

Sekä Antin että Leenan suvun porot kuuluvat Kemi-Sompion paliskuntaan. Pariskunta myös tapasi toisensa porometsässä.

- Minua kiinnosti vanha elämä täällä ennen allasta. Oli tosi hyvät mahdollisuudet ottaa siitä selvää, kun anoppi ja appiukko ovat täältä kotoisin. Anoppi on Rieston kylästä ja appiukko täältä Lokasta, Pyhäjärvi perustelee tutkimusintoaan.

Poromiehet kärsivät

Pyhäjärven tutkimuksessa käsitellään vuonna 1967 valmistuneen Lokan altaan vaikutusta kalastukseen, porotalouteen sekä maa- ja metsätalouteen. Pääpaino on porotaloudessa, mikä johtuu kirjoittajan omasta taustasta. Ammatikseen hän sanoo poromies-käsityöntekijä.

Toisaalta muutkin asiat rupesivat tutkimuksen myötä kiinnostamaan aiempaa enemmän.

- Rakastuin vanhaan luonnonniittytalouteen. Siitä minulla ei ollut paljon tietoa, mutta nyt osaisin vaikka suovan rakentaa. Lisäksi minusta tuntuu, ettei näin aitoja ihmisiä löydy mistään muualta, Pyhäjärvi naurahtaa.

Kyselijä otettiin allasalueen kylissä hyvin vastaan. Tähän vaikutti ilmeisesti se, että haastateltava on lähes kaikkien tunteman perheen miniä.

Lokan altaan evakoille on jäänyt runsaasti hampaankoloon tavasta, jolla allasta valmisteltiin 1960-luvulla. Hyödyt menivät aivan eri suuntaan kuin haitat.

Huijatuksi tulemisen tunne jäi monille päällimmäiseksi.

- Vieläkin on sellaisia ihmisiä, jotka eivät katso allasta hyvällä. Suurin osa lokkalaisista on kuitenkin tyytyväisiä, koska altaan ansiosta me pystymme tiilillä asumaan, kun on sekä kalastajia että poromiehiä, Pyhäjäirvi sanoo.

Karkeasti tiivistäen lokkalaiset ovat selvästi tyytyväisempiä altaaseen kuin vuotsolaiset.

Lapin paliskunnan kesälaitumista meni 36 400 hehtaaria veden alle. Lisäksi Vuotson kanavaan hukkuu jatkuvasti poroja. Lapin paliskunta joutui myös luopumaan erillisten tokkien paimentamiseen perustuvasta poronhoidosta ja vähentämään poromäärää neljänneksellä.

Kalastukseen vauhtia

Kemijoki Oy maksoi poromiehille kertakorvauksen, miljoona markkaa, haitoista. Altaassa on kuitenkin jatkuvasti haittaa alueen poromiehille, varsinkin Lapin paliskunnalle.

- Paliskunnan oman arvion mukaan he saivat vain kymmenesosan todellisista menestyksistä. Yhden vuoden tuoton menestys korvattiin, mutta altaan rakentamisesta on jo 40 vuotta.

- Lapin paliskunnan poromäärä on edelleen sama, johon se silloin putosi, Pyhäjärvi sanoo.

Vähemmän haittaa aiheutui Kemi-Sompion paliskunnan poromiehille. Allas on lähes kokonaan Lapin paliskunnan puolella.

Lokan allas rakennettiin sähköntuotantoa varten vesivarastosi. Altaan kalakannan nopea kasvu oli kaikille yllätys.

- Anoppi sanoo, että jo ja järvissä oli kalansiemen, ja sieltä se lähti lisääntymään, Pyhäjärvi myhäilee.

Moni lappilainen kävi jo 1970-luvulla jahtaamassa Lokan valtavia haukia. Nykyään allas työllistää Lokassa 12 ammattikalastajaa tai kalanjalostajaa. Kalastuselinkeino on Lokan suurin työllistäjä.

Vuotsossa ammattikalastajia ei ole, mikä saattaa selittää kyläläisten kielteisemmän suhtautumisen altaaseen. Luotsossa oli jonkin aikaa kaksi ammattikalastajaa, mutta he vaihtoivat ammattia. Jo 1970-luvulle tultaessa Lokan altaasta saatiin enemmän kalaa uin altaan alle jääneistä vesialueista yhteensä. Se vaikutti lokkalaisten käsityksiin altaasta.

- Vaellussiika on nyt kääpiöitynyt, mutta hyvänlaatuista peled-siikaa saadaan yhä. Lisäksi saadaan haukea ja ahventa. Haukihan on ollut iänkaiken ykköskala, Pyhäjärvi sanoo.

Metsäsaamelaiset, Sompion ensimmäiset asukkaat, arvostivat haukea saaliskalana toisin kuin tunturisaameiset. Sodankylän lappalaisilla hauki oli kaikista arvostetuin kala.

Vanhassa Sompiossa ei tunnettu roskakaloja. Kaikki kalat, seipiä lukuunottamatta, kelpaisivat syötäväksi. Erityisen kuuluisa olivat Sompiojärven "kiiskismarkkinat".

Ruskan aikana kiiskiä saatiin valtavia määriä ojista, jotka laskivat Sompiojärveen idästä. Perkaamattomat kiisket suolattiin ja talvella ne keitettiin.

- Kiisket pehmitettiin ruotoineen padassa pirtinuunissa. Sillä tavalla niitä saattoi syödä, Pyhäjärvi sanoo.

Nykyään kiisket eivät ole enää lokkalaisten herkkua. Sompiojärven kiisket olivat pieniä ja pehmenivät uunissa, mutta altaan kiisket kasvavat liian suuriksi ja piikikkäiksi.

- Ja piikit on niinku hevosenneuvoäimät, Pyhäjärven haastattelema asukas totesi.

Lokan altaan alle jääneestä alueesta 90 prosenttia on suota. Kun Imatran Voiman miehet hahmottelivat ensimmäisen kerran Lokan altaan ääriviivoja helikopterista 1963, Rovaniemi-lehti uutisoi altaita suunniteltavan "suurille, joutilaille suoalueille".

Sompiolaisille suot olivat kuitenkin kaikkea muuta kuinjoutilaita. Ne ovat poronhoidon tärkeintä aluetta. Erityisesti nykyään, kun porotalous perustuu valojen teurastamiseen syksyisin, koko tuotto nojaa kesälaitumiin. Kesälaitumia ei myöskään pysty korvaamaan keinoruokinnalla.

- Kun teurasporot elävät tavallisesti vain yhden kesän yli, saadaan valtaosa porotalouden tuotosta nykyään kesälaitumilta, Pyhäjärvi muistuttaa.

Sokli huolettaa

Pyhäjärvi vastustaa Vuotoksen altaan ja Soklin kaivoksen rakentamista. Molemmista syntyisi suuri haitta Kemi-Sompion poromiehille, vaikka Vuotoksen allas tulisikin Hirvasniemen paliskunnan alueelle.

- Jos Sokli tehdään meidän paliskunnan ydinalueille, poroelinkeinon piiristä on odotettavissa samanlaisi ympäristöpakolaisuutta kuin täältä Sompiosta aikoinaan.

- Toteutuessaan se tulee olemaa todella raskas isku sen perän vanhimmalle elinkeinolle, Pyhäjärvi sanoo.

Kaivoksen avaaminen heikentäisi myös kalastus- ja luontomatkailun imagoa. Matkailu ei kestä kaivoksen säteilyä.

Matkailu on Lokassa toistaiseksi vasta puheiden asteella. Kukaan ei vielä elä turisteja lypsämällä, mutta kylässä toivotaan, että matkailuun saadaan vauhtia.

Lehmien lypsäminen romahti altaan tulon jälkeen.

Myös metsätalous on Lokasta loppuhut lähes kokonaan. Kylässä on 18 asunnon metsuritalo, mutta metsätöissä käy enää vain kaksi metsuria ja yksi suunnittelija.

Yksi kuriositeettikin Sompiosta löytyi. Pyhäjärven tutkimuksen mukaa Mutenian kylässä asuivat vielä altaan tulon jälkeenkin Suomen viimeiset ammattimetsästäjäveljekset, Tapion veljekset.

Veljesten talo on noin 200 vuotta vanha ja se jäi saksalaisilta polttamatta.

SELVITYS
Kohteeseen sisältä päin

Poromies-käsityöntekijä Leena Pyhäjärvi selvitti Lokan altaan vaikutuksia.
Kyselyyn vastasi 68 henkilöä. Hän haastatteli erikseen noin 15 henkilöä.
Lokan allasalueelta evakuoitiin 70 perhettä.
Yli sata asukasta olisi halunnut jäädä alueelle.
Ennen altaan rakentamista maanviljelys oli tärkein elinkeino, mutta altaan valmistumisen jälkeen vain kuusi perhettä harjoitti maataloutta

24.1.2010 Lapin Kansa / Pekka Rytkönen, Sodankylä

▲Alkuun


HALLITUKSEN ALLASLINJAUKSESTA REPESI HETI TULKINTARIITA (11.2.2010)

Vuotos: Vihreät juhlivat "suurta voittoa vesiensuojelulle", Kemijoki Oy kaivaa jo suunnitelmia pöytälaatikosta

Kymmeniä vuosia velloneen Vuotos-riidan sytykkeeksi riitti torstaina vain sylyksellinen märiltä näyttäneitä puita.

Valtioneuvoston vesilakipäätöksestä ehti kulua vajaa tunti, kun Kemijoki Oy ilmoitti laittavansa Vuotos-hankkeen jälleen vireille uudelleen paketoituna.

Pontimena voimayhtiölle toimi vesilain uudistukseen sisältynyt uusi säännös, jonka mukaan aluehallintoviraston olisi pyydettävä valtioneuvoston lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeässä vesitaloushankkeessa.

Lausunto ei kuitenkaan sido lupaviranomaisia. Laissa säilyy ehdoton luvanmyöntämiskielto hankkeelle, jolla on huomattavan haitallisia vaikutuksia. Vuotoksen altaan rakentamisen aikanaan estänyt pykälä jää siten lakiin.

Mitättömästä tärkeään

Lausunto-oikeuden merkitystä punnittiin vanhojen riitapukareiden vihreiden ja keskustan kesken aivan eri tavoin.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) korosti tiedotustilaisuudessaan, ettei valtioneuvoston lausunto-oikeus avaa takaporttia Vuotokselle. Braxin mukaan lausunto-oikeudella ei ole mitään juridista merkitystä.

—Riippumaton lupaviranomainen ja tuomioistuin soveltavat lakia riippumattomasti.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) puolestaan piti lausunto-oikeutta tärkeänä uutena avauksena. Jatkossa lupakäsittely ei hänen mukaansa pysähdy myöskään heti ehdottomaan luvanmyöntämisesteeseen, vaan hankkeen hyödyt ja haitat punnitaan ensin.

—Vasta sen jälkeen tehdään mahdollinen päätös hankkeen pysäyttämisestä.

Brax sanoi, että lausunto-oikeutta toivoi erityisesti keskustan eduskuntaryhmä, jonka kanssa hän kävi neuvotteluja asiasta.

Ministeri oli tyytyväinen siihen, että hallitus pystyi vielä vuoden vieneiden neuvottelujen jälkeen löytämään ratkaisun, jonka takana kaikki seisovat. Kompromissi oli löydettävä, koska hallitusohjelma salli vain yksimielisen esityksen antamisen eduskunnalle.

—Tämä on vesiensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta hieno päivä, Brax julisti. Hän uskoi, että mittava lakipaketti ehditään käsitellä nykyisessä eduskunnassa.

Ministeri piti todennäköisenä, että varsinaisen mietinnön laista laatii ympäristövaliokunta.

Jos vielä sittenkin

Vuotoksen altaan rakentaminen on kielletty Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2002. Hanke todettiin vesilain nojalla ympäristölle liian vahingolliseksi.

Varsinkin keskusta on kuitenkin perännyt jo vuosikaudet uuteen lakiin poikkeuspykälää, jolla kielteisiä luparatkaisuja voitaisiin kiertää. Sellaista ei tullut nytkään, mutta valtioneuvoston lausunto-oikeudessa on nähty mahdollisuus ainakin lupaviranomaiseen vaikuttamiseen. Taustalla on toive lainmuutoksesta, mikäli poliittinen tahto törmää jälleen juridiikkaan.

Hallituksen päätös tulkintariitoineen herätti opposition heti. SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen syytti vihreitä epäonnistumisesta, jota puolue yrittää nyt peitellä.

Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) vaati Braxilta ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselta (kesk.) pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) varmentamaa selvitystä siitä, mitä oikein on päätetty.

VESILAKI
Katselmukset historiaan

Oikeuksiin liikkua vesistössä ei muutoksia. Myös vettä saa ottaa henkilökohtaisiin tarpeisiin kuten ennenkin.
Vesiluvan myöntämiseen liittyvistä katselmuksista luovutaan, jotta vesiasioiden käsittely nopeutuisi.
Valtioneuvostolle lausunto-oikeus yhteiskunnallisesti tärkeissä vesitaloushankkeissa. Vesitaloushankkeelle tarvitaan aina lupa, jos hanke voi vaarantaa luonnontilaisen purouoman säilymisen.
Aina lupaa edellyttäviin hankkeisiin lisätään yli 500 kuutiometrin suuruiset ruoppaukset.
Lupakynnyksen alapuolella jäävien ruoppaus- ja ojitushankkeiden ilmoitusvelvollisuus laajenee.
Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien turvaamista koskevat säännökset otetaan lakiin.

Lähde: Hallituksen esitys uudeksi vesilainsäädännöksi

15.1.2010 Lapin Kansa, STT / Pekka Pohjolainen, Helsinki

▲Alkuun


VUOTOKSEN TILALLE KAAVAILLAAN LÄHES SAMANLAISTA MONIKÄYTTÖALLASTA (10.2.2010)

Vuotos-vastustaja pitää hanketta naamioituna Vuotoksen altaana. Hän ihmettelee sen suunnitteluun käytettyjä verorahoja.

PELKOSENNIEMI. Lumisella Kokonaavalla on täydellinen hiljaisuus, kun rakennusinsinööri Pekka Nyman sammuttaa moottorikelkan ja kahlaa tarkastamaan uivelon pönttöä.

"Täällä oli viime kesänä onnistunut pesintä", Nyman iloitsee ja näyttää höyheniä.

Olemme kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokkaana aapasuolla, jonka kelot ja käkkäräpuut pistävät valkoisen hangen läpi.

"Tämäkin pönttö olisi jäänyt veden alle, jos Vuotoksen allas olisi rakennettu."

Vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä tekevät pelkosenniemeläiset ovat ripustaneet kymmeniä uivelon ja telkän pönttöjä sen jälkeen, kun allasalue liitettiin Naturaan vuonna 2004. Se pelasti myös Kemihaaran suot.

NYT Vuotoksen haamu on kuitenkin lehahtanut taas esiin. Taustalla ovat Keski-Eurooppaa kesällä 2006 koetelleet pahat tulvat. Niiden seurauksena EU päätti tulvasuojeludirektiivistä, jonka mukaan kukin jäsenmaa pyrkii ehkäisemään jokitulvat.

Direktiivin innoittamana Rovaniemen kaupunki ja Lapin liitto ryhtyivät selvittämään, miten mahdollinen Kemijoen suurtulva kaupungin kohdalla ehkäistään.

Lapin liiton vasta eläkkeelle jääneen kehittämispäällikön Jaakko Ylitalon mukaan tulvahuippua voisi leikata 70 senttiä, jos Kemijoen pohjasta ruopattaisiin maata 1,6 miljoonaa kuutiota.

"Vielä tehokkaampi keino olisi Kemihaaran monikäyttöaltaan rakentaminen. Kun tulvavedet ohjataan sinne, Kemijoen kevätveden pinta laskisi metrin", Ylitalo kertoo.

Samantyyppistä hanketta ehdotti viimeksi työ- ja elinkeinoministeriön Lappi-työryhmä vuonna 2008.

Silloin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) totesi, ettei allasta voi rakentaa muuttamatta vesilakia.

Monikäyttöallas olisi miltei Vuotoksen altaan (237 neliökilometriä) kokoinen. Se hukuttaisi myös Kokonaavan.

Suunnitelluilta kahdella pohjapadolla talviveden pinta olisi Vuotoksen allasta korkeammalla. Voimayhtiölle tärkeä säännöstelytilavuus pienenisi 15-20 prosenttia.

"Pohjapatojen avulla turvattaisiin kalojen elinmahdollisuudet. Altaan pohja siistittäisiin ja kaivettaisiin kaloille kutupaikkoja. Altaan voisi rakentaa ylikunnallinen yhtiö, johon Kemijoki Oy voisi tulla osakkaaksi", Ylitalo sanoo.

VUOTOS-TAISTELUN keulakuvahahmo lääkäri Helena Tiihonen pitää hanketta naamioituna Vuotoksen altaana.

"Uusiin suunnitelmiin on uhrattu yhteisiä verorahoja lähes 200 000 euroa", hän sanoo.

Kalatalousselvityksen on laatinut konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy.

"Piakkoin valmistuu vielä kaksi selvitystä", Lapin liiton uusi kehittämispäällikkö Maija Hyry sanoo.

Lapin liitto jättää selvitykset maa- ja metsätalousministeriölle. Niissä esitetään allasalueen poistamista Naturasta.

"Alueen pohjoispuolella on meidän omien selvitystemme mukaan vähintään yhtä arvokkaita soita", Ylitalo sanoo.

FAKTA

Lintu vai kala?

LINTUPARATIISI
"Vuotoksen alueen suojelu-arvoa nostavat muun muassa laulujoutsenen, metsähanhen, uivelon, sinisuohaukan, muuttohaukan, metson, kurjen, mustaviklon, liron, kuukkelin ja pikkusirkun suuret pesimäkannat. Alue saa lintujen pesimäalueena paremman suojeluarvon kuin paras kosteikkomme Liminganlahti.”

Lähde: Luonnontieteellisen keskusmuseon lintuselvitys.

KALAPARATIISI
"Suunnitellun monikäyttöaltaan kalaston muodostaisivat hauki, ahven, made ja särkikalat. Alueella on myös vaellussiikaa ja muikkua. Lisäksi voitaisiin istuttaa siikaa ja kuhaa. Muikun elinmahdollisuuksia voitaisiin parantaa kaivamalla soraharjujen päältä pois ohut turvekerros. Kalastuksesta ja kalaturismista voisi tulla seudun uusi elinkeino.”

Lähde: Ramboli Finland Oy:n selvitys.

8.2.2010 Helsingin Sanomat / Tapio Mainio

▲Alkuun


HELENA TIIHONEN PERUISI LAPIN LIITON VUOTOS-PÄÄTÖKSET (10.2.2010)

ROVANIEMI Vapaan Vuotoksen puolesta edelleen taisteleva Helena Tiihonen vaatii Rovaniemen hallinto-oikeutta kumoamaan Lapin liiton valtuuston viime marraskuussa tekemät päätökset hyväksyä toimintakertomukset ja -suunnitelmat, joissa edistetään Vuotoksen käyttöä allasalueena.

Hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa Tiihonen katsoo, että allasta edistetään muun muassa Kemi-Ounasjokivesistön monikäyttö-ja tulvariskien monikäyttösuunnitelmassa sekä maakuntakaavan muutoksissa Itä-Lapissa, kun kaavaan sisältyy Kemihaaran allas.

Lisäksi Tiihonen vaatii, että Rovaniemen yläpuolisen Kemijoen voimalaitosten kalateiden rakentamisselvitys on tehtävä yhdessä alapuolisten kalateiden kanssa.

Veronmaksajien varoja eli Lapin liiton kehittämisrahoja ei saa käyttää valituksen mukaan Korkeimman hallinto oikeuden päätöksien ja lakien vastaisiin toimiin. Lapin liiton on myös lopetettava allasselvittelyt ja allasasian edistäminen.

15.1.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


KOITELI VUODEN RETKIKOHDE -KILPAILUN FINAALISSA (9.2.2010)

Katso muut finalistit.

Koitelin Koski

▲Alkuun


TORNIONJOEN LOHISAALIS PUOLITTUI EDELLISVUODEN SAALISHUIPUSTA (8.2.2010)

Lue raportti RKTL:n verkkosivuilta.

4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


PORILAISMIES KALASTI HARVINAISEN KUHA-AHVENEN – KATSO VIDEOLINKKI (8.2.2010)

Porissa kalastajan vieheeseen tarttunut kummallinen kala on osoittautunut harvinaiseksi kuhan ja ahvenen risteymäksi. Kalalla oli kuhan suu ja pyrstö, mutta ahvenelle tyypilliset raidat, jotka tosin olivat himmeät.

Kuha-ahven saatiin saaliiksi viime kesänä Porin Pihlavanlahdella. Kala päätyi Markku ja Juha Heinon, isän ja pojan, saaliiksi.

"Juhan jigiin tarttui silloin kummallinen kala, jossa näkyi selvästi sekä ahvenen että kuhan ominaisuuksia", kertoo Markku Heino.

Noin sadan gramman painoisella kalalla oli ahvenelle tyypilliset raidat, mutta ne olivat melko himmeät. Suun ja pyrstön puolesta kala näytti kuhalta. Evien muodossa oli sekä kuhaa että ahventa.

Juha Heino pakasti kalan ja selvitti paikan, johon se kannattaa lähettää. Kala lähetettiin Porista Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselle.

Ekologisen genetiikan professori Juha Merilä vahvistaa, että alustavien analyysien perusteella saalis on todennäköisesti harvinainen kuha-ahven.

"Olemme käyneet läpi vasta raakatietoja, mutta niiden perusteella näyttää vahvasti, että kyseessä on kuhan ja ahvenen hybridi", Merilä kertoo.

Hän ei julista kalaa maailman ainoaksi kuha-ahveneksi. Tutkijat eivät ole ehtineet käymään läpi alan kirjallisuutta.

"Harvinainen, muttei kuitenkaan sensaatio", kuvaa Merilä saaliin tieteellistä arvoa.

Kalan yksityiskohtainen tutkimus jatkuu kevään mittaan. Kalan mitokondrioita eli solun sisällä olevia osasia tutkimalla voidaan selvittää, onko kalan äiti ollut kuha vai ahven.

"Kuhan ja ahvenen risteytyksistä en ole kyllä ennen kuullut. Toisaalta esimerkiksi taimenen ja lohen hybridejä on tavattu jonkin verran", Merilä vertaa.

Kuha-ahvenesta on julkaistu video internetin Tinypic-palvelussa. Videon latautuminen kesti torstai-iltana minuutin verran, mutta se toimi lopulta hyvin.

4.2.2010 Helsingin Sanomat

▲Alkuun


PYYDYKSIÄ ROSVOAVA HYLJE TAVOITTELEE LOHTA (8.2.2010)

HAMINA. Perämerellä tehdyn tutkimuksen mukaan hylkeet syövät luultua vähemmän lohta. Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast muistuttaa kuitenkin lohikalojen osuuden korostuvan, kun hylkeet käyvät rosvoamassa kalastajien pyydyksiä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä viime vuonna Perämerellä ammutut hallit ja norpat olivat syöneet. Suolistosta löytyi silakkaa, muikkua ja siikaa, mutta arvioitua vähemmän jäänteitä lohesta.

- Hylkeet syövät sitä kalaa, mitä meressä on paljon. Vaikka hylkeen ravinnossa lohi voi jäädä muita kaloja pienemmälle osuudelle, on silti kyse merkittävästä määrästä, kun sitä vertaa meressä olevan lohikannan suuruuteen.

- Silakan suhteen ei voida olla varmoja, onko kyse ollut vapaasti uineesta kalasta vai lohen vatsasta hylkeen ravinnoksi joutuneesta. Suolen sisältöihin perustuvassa tutkimuksessa on olemassa virhelähteitä, josta menetelmää on aiemminkin arvosteltu, sanoo Tast.

Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja punnittaessa pitää Tastin mukaan muistaa, että pyydyksiltä ne tavoittelevat nimenomaan lohia. On todettu hylkeiden repineen kaloja ja nähty myös vedenalaista videokuvaa siitä, mitä rysistä ja verkoista ryövätään.

- Hylkeiden ravintotutkimukset eivät muuta näitä tosiasioita miksikään. Suomenlahdella joudutaan heittämään pilalle mennyttä saalista pois enemmän kuin Perämerellä.

Tastin arvion mukaan ravintotutkimus on aivan eri asia kuin hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot.

- Viime vuosina kalankasvatukselle sekä rysä- ja verkkopyynnille koituneet vahingot ovat vakiintuneet tietylle tasolle. Kasvu ei ole jatkunut, mutta hylkeet aiheuttavat erittäin suuren ongelman, tähdentää Tast.

20.1.2010 Kymen Sanomat / Veikko Mäenpää

▲Alkuun


KALANPOIKASET ODOTTAVAT RAAKUN TOUKKIA (5.2.2010)

Jyväskylän yliopisto tutkii, miten Lapin jokihelmisimpukat saataisiin lisääntymään kalankasvatuslaitoksilla. Jokihelmisimpukat eli raakut eivät pysty lisääntymään monissakaan Lapin joissa, koska ne tarvitsevat toukkavaiheessa taimenia tai lohia isäntäkalakseen.

Pieni määrä raakkuja on siirretty Keski-Suomeen kala-altaaseen, jossa niiden toivotaan lisääntyvän ensi kesänä, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Matti Mela.

- Jyväskylän yliopisto tekee selvitystä raakun elämänkierrosta ja se aikataulusta, miten se tapahtuu Luttojoella. Se alkoi jo viime kesänä, jolloin siirrettiin jonkin verran raakkuja kalanviljelylaitokselle, jotta saadaan tietoa raakun lisääntymisestä.

Konneveden tutkimusasemalla on ollut 10-20 raakkua viime vuodesta asti. Ne eivät tuottaneet toukkia viime kesänä, mutta odotukset ovat korkealla ensi kesäksi.

- Ne eivät tuottaneet toukkia viime kesänä. Se johtuu siitä, että elinympäristön muutos oli liian raju tai jostain muusta syystä. Ensi kesänä kalanpoikaset ovat valmiina odottamassa, että raakun toukkia tulisi.

Raakku tuhon partaalla

Lapissa on jokihelmisimpukoita eli raakkuja noin 70 joessa tai purossa. Elinkelpoinen raakkukanta on tällä hetkellä lähinnä vain Luttojoen latvaosissa.

Monissa joissa on vain vanhoja yksilöitä. Raakku ei pysty lisääntymään ilman taimenia tai lohia, joita se tarvitsee toukkavaiheessa.

Toisaalta esimerkiksi Näätämössä olisi lohikaloja tarjolla, mutta siellä raakkukanta on kalastettu liian harvaksi lisääntymistä varten. Näätämön raakut tuhottiin lähes viimeiseen simpukkaan vuoteen 1955 mennessä, jolloin 'raakustaminen' kiellettiin.

Raakun lisääntyminen perustuu siihen, että ne tuottavat erittäin suuren määrän toukkia. Naaraat kantavat kesäisin jopa miljoonia munasoluja, mutta vain häviävän pieni osa niistä selviää hengissä toukkavaiheen kautta täysi-ikäiseksi.

Vain yksi noin sadasta miljoonasta toukasta kehittyy raakuksi asti.

Kultamuseossa näyttely

Raakkuihin voi tutustua tarkemmin muun muassa Kultamuseossa Sodankylän Tankavaarassa. Museossa on juuri avattu raakku-aiheinen näyttely.

Näyttely perustuu Suomen metsästysmuseon keräämään aineistoon, mutta Kultamuseossa on mukana myös muun muassa lappilaisia helmikoruja. Näyttely on auki 30.9.2010 saakka.

3.2.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


NORPPA-ALUEEN AMMATTIKALASTAJILLE KORVAUSTA (4.2.2010)

Saimaan ammattikalastajille kehitetään tulonmenetysten korvausjärjestelmää. Merialueen korvausmallit eivät toimi suoraan Saimaalla, joten uusi järjestelmä on tarpeen.

Saimaannorpan suojelutavoitteiden ja kalastuksen yhteensovittamista pohtinut seurantaryhmä esittää, että norpansuojelusta aiheutuvat kalastusrajoitukset ja niistä johtuvat ammattikalastajien tulonmenetykset korvattaisiin jo tästä vuodestä lähtien. Norppa-alueella toimii toistakymmentä ammattikalastajaa.

- Pitää ottaa huomioon, että ammattikalastusta koskeva korvausmenetelmä pitää olla nouseva eikä laskeva, koska norppakanta lisääntyy ja samalla lisääntyvät haitat. Se voi olla vielä tiukan kädenväännön takana, arvioi seurantaryhmässä mukana ollut rantasalmelainen ammattikalastaja Tarmo Tolvanen.

Epävarmuus voi myös näkyä ammatinvalinnassa.

- Uusien ammattikalastajien saaminen alueelle on hankalaa. On iso epävarmuustekijä siinä, tuleeko kalastukseen joskus totaalikielto, sanoo Tolvanen.

2.2.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


VÄITÖS: KALIUMKANAVAT TÄRKEITÄ KALAN SYDÄMELLE (4.2.2010)

Joensuulaistutkimuksessa on löydetty kalalta uusi, ennen kuvaamaton geeni. Filosofian maisteri (väit. 29.1.) Minna Hassinen löysi väitöstutkimuksessaan suuria lämpötilavaihteluja kestävältä ruutanalta erityisen kaliumkanavageenin, joka selittää osittain kalan sopeutumista kylmiin lämpötiloihin.

Geeniä ei löytynyt toiselta tutkimuskohteelta, kirjolohelta, mikä voi olla syynä kalojen sydänten erilaiseen toimintaan kylmissä oloissa. Kyseistä geeniä ei ole myöskään nisäkkäillä.

Biologian alan väitöksessä osoitettiin, että kaliumkanavilla eli sydänsolujen pinnalla olevilla huokosilla on tärkeä rooli kalan sydämen sopeutumisessa lämpötilamuutoksiin.

Vaihtolämpöisten eläinten kaliumkanavia on aiemmin tutkittu erittäin vähän. Pohjoisissa vesistöissä kalojen elinympäristön lämpötilat vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Lämpötilamuutokset vaikuttavat elintoimintojen nopeuteen ja edellyttävät muutoksia muun muassa sydämen toiminnassa.

Ilmaston lämpeneminen tulee asettamaan haasteita erityisesti niiden kalalajien selviytymiselle, jotka sopeutuvat heikosti lämpötilamuutoksiin.

Minna HassinenKalojen geeneistä väitellyt tutkija, FM Minna Hassinen. (Itä-Suomen Yliopisto)

Minna Hassisen väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella perjantaina 29.1. klo 12.15.

29.1.2010 YLE Pohjois-Karjala

▲Alkuun


JOY - KULTTUURIYMPÄRISTÖKAMPANJA 2010 (3.2.2010)

JOY-kampanjan tavoite on nostaa kulttuuriympäristön arvostus samalle tasolle luonnonympäristön arvostuksen kanssa ja parantaa kulttuuriympäristöä vaalivien järjestöjen, viranomaisten, yritysten ja muiden tahojen yhteistyötä. Lue, miten voit vaikuttaa kulttuuriympäristöösi ja osallistua kampanjaan: www.joy2010.fi

▲Alkuun


SAIMAANNORPPA TARVITSEE YHTENÄISEN SUOJELUALUEEN (3.2.2010)

Saimaalle esitetään kalastuskieltoa 1 500 neliökilometrin alueelle saimaannorpan suojelemiseksi. Kielto kattaisi verkkokalastuksen, kalatäkyisen koukkukalastuksen ja isorysäpyynnin 15.4. – 30.6. välisenä pesintäaikana.

Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista miettinyt seurantaryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.)maanantaina Savonlinnassa.

Suojelusta voidaan määrätä myös lailla

Seurantaryhmä pitää ensisijaisena suojelukeinona kalastajien kanssa tehtäviä vapaaehtoisia sopimuksia, joita on jo tehtykin runsaasti.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan nykyisen rajoitusalueen sisään jää kuitenkin aukkopaikkoja noin 200 neliökilometriä, joissa edelleen kalastetaan verkoilla.

Anttila kehottaakin kalastajia suojeluun myös rajoitusalueiden ulkopuolella: ”Kuutit eivät tunne sopimusalueiden rajoja, ja aukkopaikat voivat kaataa suojelun.”

Jos suojelualuetta ei saada yhtenäiseksi vapaaehtoisin keinoin marraskuun loppuun mennessä, kalastusta voidaan rajoittaa valtioneuvoston asetuksella.

Seurantaryhmän mukaan keväistä kalastusrajoitusaikaa ja -aluetta täytyy voida muuttaa, mikäli norpansuojelu vaatii tehostamista.

Tavoitteena kannan tasainen kasvu

Seurantaryhmään kuului niin kalatalouden kuin luontojärjestöjenkin edustajia. Raportissaan ryhmä antaa yhteensä 17 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla kalastus Saimaalla voidaan toteuttaa vaarantamatta saimaannorpan suojelua.

Kalastusrajoitusten valvonnan ryhmä antaisi Metsähallituksen, poliisin, kalastusalueiden ja osakaskuntien vastuulle.

Työryhmän arvion mukaan norppakannan tulisi kasvaa 14 yksilöllä vuodessa. Viime vuoden talvikanta oli noin 260 norppaa, josta määrän tulisi nousta neljäänsataan vuoteen 2020 mennessä.

1.2.2010 Maaseudun Tulevaisuus

▲Alkuun


NORPPARYHMÄLTÄ RAPORTTI SAVONLINNASSA (3.2.2010)

Parikymmenhenkisessä seurantaryhmässä on ollut mukana muun muassa ministeriöiden, ympäristöjärjestöjen, kalastajien ja tutkijoiden edustajia. Sarkomaa vauhdittaa verkkojen poisvetämistä.

Saimaannorpan suojelutavoitteiden ja kalastuksen yhteensovittamista pohtinut seurantaryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi. Raportti luovutetaan tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Savonlinnassa.

Lähes parikymmenhenkisessä seurantaryhmässä on mukana muun muassa ministeriöiden, ympäristöjärjestöjen, kalastajien ja tutkijoiden edustajia.

Alun perin raportti piti luovuttaa jo viime vuoden lopulla, mutta seurantaryhmä sai työlleen lisäaikaa. Myös ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan saimaannorpalle erityistä selviytymisohjelmaa.

Sarkomaa vauhdittaa verkkojen poistamista

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa vauhdittaa norppia tappavien verkkojen poisvetämistä Saimaalta blogissaan.

- Tehostetuista suojelutoimista huolimatta saimaannorpan kanta on heikentynyt ja se on vaarassa kuolla sukupuuttoon, Sarkomaa kirjoittaa. Mikäli sopimuksia riittävän laajoista verkottomista alueista ei saada aikaan norppien pelastamiseksi, on ministeri Anttilan annettava viipymättä asetus, jolla keväinen verkkokalastus kielletään.

- Verkkokalastuskielto ei olisi mitenkään kohtuuton, kun vastapainona on äärimmäisen uhanalaisen lajin olemassaolo. Ja varsinkin kun kalastusta voisi jatkaa rajoitusaikana katiskoin, viehein, troolilla ja nuotalla sekä tietyn mallisilla rysillä, Sarkomaa kynäilee.

1.2.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


HUOPANANKOSKELLE HALUTAAN KALASTUSMUSEO (3.2.2010)

Viitasaari aikoo parantaa Huopanankosken kalastuskeskusta merkittävästi lähivuosina. Alkajaisiksi halutaan laajentaa nykyisen kalastuskeskuksen pinta-alaa tuplasti nykyistä suuremmaksi. Haaveissa on myös maineikkaan kosken historiasta kertova kalastusmuseo.

Viitasaaren tarkoitus on houkutella Huopanankoskelle kalastajien lisäksi myös muita Sinisella tiellä liikkuvia matkailijoita. Kaupunginhallitukselle esitetään kiireellisimpänä uudistuskohteena kalastuskeskuksen laajentamista ja palvelujen monipuolistamista.

Nykyistä kalastuskeskusrakennusta on tarkoitus laajentaa 100 neliöllä, eli sen pinta-ala kaksinkertaistuisi nykyisestä. Muun muassa ravintolatiloja aiotaan laajentaa, sekä rakentaa kalastuskeskukseen wc- ja peseytymis- ja keittiötilat.

Rakennuksen investointikulut pyritään kattamaan kohteesta perittävällä vuokralla. Yrittäjä Veijo Koivisto on ollut mukana Huopanankosken kehittämissuunnitelman laatimisessa.

Huopanankoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Tätä historiaa halutaan nyt hyödyntää myös matkailussa, joten kaupunginhallitukselle esitetään, että aluearkkitehti valmistelisi Huopanankosken kalastusmuseon perustamista. Lisäksi alueelle suunnitellaan mökkien rakentamista.

1.2.2010 YLE Keski-Suomi

▲Alkuun


EVÄ - KALA-ASIOIDEN UUTISKIRJE (2.2.2010)

Lue helmikuun uutiskirje.

▲Alkuun


VIIMEAIKAISET NORPPAKUOLEMAT KERTOVAT TEHOSTETUN SUOJELUN TARPEESTA (1.2.2010)

Tänä talvena on tullut tietoon jo kaksi äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kuolemaa kalaverkkoihin. Ne muistuttavat siitä, että nykyiset kalastusrajoitukset eivät riitä.

Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä, että norpan suojelua ollaan saamassa kuntoon. Luonnonsuojeluliiton mielestä tieto on ennenaikainen. Vaikka kalastusrajoituksia on laajennettu, on viime talvesta alkaen tullut tietoon kaikkiaan seitsemän saimaannorpan verkkokuolema. Todellinen määrä on suurempi, koska kaikki kuolemat eivät paljastu.

Tuoreimmat onnettomuudet tapahtuivat vuodenvaihteessa. Jouluaattona hukkui kalaverkkoihin Pihlajavedellä saimaannorppa. Se menehtyi lahtialueella, jolla kalastamisen maa- ja metsätalousministeriö oli sallinut. Tammikuussa tietoon tuli jälleen lailliseen kalaverkkoon kuollut norppa.

”Suomen ei tule leikitellä mistään syistä yhdellä maailman harvinaisimmista eläimistä. Vastuumme norpan selviämisestä on jakamaton”, sanoo Kaarina Tiainen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama Saimaannorppa ja kalastus – seurantaryhmä II julkaisee maanantaina 1.2. raporttinsa. Työryhmän esityksen perusteella ministeri Anttila harkitsee jatkotoimia.

Luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristöministeriötä havahtumisesta saimaannorpan suojeluun. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on asettamassa työryhmän, joka selvittää laajemmin norpan tarvitsemia suojelutoimia.

29.1.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto, tiedote

▲Alkuun


VANHANEN: UUSI VESILAKI EI SALLI VUOTOSTA (1.2.2010)

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan uusi vesilaki ei mahdollista tekoaltaan rakentamista Vuotoksen alueelle. Vanhanen uskoo kuitenkin, että valtioneuvoston lausunnolla tulevista allashankkeista saattaa olla vaikutusta viranomaisten ja oikeuslaitosten päätöksiin.

- Uudessa laissa on mukana pykälä, jossa valtioneuvosto voi antaa oman lausuntonsa isosta vesitaloushankkeesta. Tällaista lausuntomahdollisuutta ei ole ollut aiemmin.

Vanhasen mukaan jatkossa valtioneuvosto punnitsee lausunnossaan vesivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia monelta kantilta. Pääministerin mukaan esimerkiksi ilmastosyiden vuoksi vesivoimaa pitäisi kuitenkin lisätä.

- Esimerkiksi ilmastonmuutoksen huomioisella vesitaloushankkeessa pitää olla aikaisempaa suurempi merkitys. On olemassa tekijöitä, jotka varmasti valtioneuvoston lausunnossa painottavat vesienergiaa ja tällä saattaa olla vaikutusta viranomaisten ja oikeuslaitosten kantoihin.

- Lainmuutos ei kuitenkaan itsessään anna lupaa millekään hankkeelle, Rovaniemellä perjantaina vieraillut Vanhanen muotoili.

Monet keskustapoliitikot ja Lapin liitto ovat elätelleet toiveita, että uusi vesilaki voisi herättää henkiin keskustelut Vuotoksen alueen valjastamisesta vesivoimalle. Toiveita on herätelty, vaikka oikeusministeri Tuija Brax (vihr) totesi, ettei uusi laki avaa ovea Vuotokselle.

29.1.2010 YLE Lappi / Perttu Ruokangas

▲Alkuun


SUOLAJISTON MONIMUOTOISUUS HALUTAAN SÄILYTTÄÄ (1.2.2010)

Metsähallituksen uusi suonkunnostushanke käynnistyi vuoden alussa. Hankkeessa on mukana kymmenen suoaluetta Oulun läänistä. Kunnostusten tarkoituksena on palauttaa lähes 4 300 hehtaaria suoalueita luonnontilaan koko Suomessa.

Hankkeen myötä muun muassa Haapavesi-Pulkkila -alueella kunnostetaan Haapaveden lintuvedet ja suot sekä Köyrynrimpi ja Porerimpi.

Lähes seitsemän miljoonaa euroa maksava hanke on tähän asti suurin Suomessa toteutettu LIFE Luonto -hanke. Hankkeen tavoitteena on ylläpitää ja edistää suolajiston monimuotoisuutta.

29.1.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON RAJAT PIIRTYMÄSSÄ (1.2.2010)

Kiivaita tunteita herättävän Selkämeren kansallispuiston aluerajaus on edelleen avoin, painottaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäen mukaan hän ottaa edelleen vastaan näkemyksiä tulevan kansallispuistopäätöksen pohjaksi.

Lehtomäki kiertää loppuviikolla Vakka-Suomessa keräämässä paikallisten elinkeinoelämän edustajien mietteitä. Torstaina illalla ministeri vierailee Uudessakaupungissa ja perjantaina Pyhärannassa ja Kustavissa avoimissa yleisötilaisuuksissa.

Varsinkin vakkasuomalaiset kalastajat ovat kritisoineet voimakkaasti puiston laajentumista alueelleen, sillä he pelkäävät elinkeinonsa kärsivän rauhoitusmääräyksistä.

- Suurimmat ongelmat eli hylje ja merimetso ovat kaikkien tiedossa. Muita ongelmia ovat kalastajien väheneminen ja keski-iän nousu. Meidän toimintamahdollisuuksia on viimeiset 15 vuotta leikattu. Vanha viisaus sanoo, että yksi oljenkorsi voi kamelin selänkin katkaista ja meillä alkaa nyt viimeistään olla jo toiseksi viimeinen korsi selässä. Me tarvitsemme nyt parannuksia, emme heikennyksiä. Epäilemme, että kansallispuisto ei niitä parannuksia meille toisi, toteaa pitkän linjan ammattikalastaja, pyhärantalainen Seppo Lamberg.

Ympäristöministeri Lehtomäen mukaan näkemykset perustuvat osin virheellisiin käsityksiin.

- Minulla on tuntuma, että jonkin verran virhekäsityksiä vielä on. Esimerkiksi kansallispuisto ei sinänsä tee kalastamista mahdottomaksi, vaan metsähallituksen luvalla hyvin monenlaisetkin kalastuksen muodot ovat kansallispuistossa mahdollisia. Vakka-Suomessa on myös tärkeitä ja hyviä suunnitelmia kalastuspuiston ja kalankasvatuselinkeinon kehittämiseksi, mutta ei ole mitään sellaisia asioita, jotka tekisivät kansallispuiston ja kalastuspuiston läsnäolon samalla alueella jotenkin mahdottomaksi, Lehtomäki oikoo käsityksiä.

Valmistelu kismittää

Kalastuselinkeinon harjoittajien mielestä kansallispuiston perustamisesta on keskusteltu kalastajien kanssa aivan liian vähän. He syyttävät valmistelua jopa salamyhkäiseksi. Seppo Lamberg kummeksuu valmistelun vaiheita.

- Se on kismittänyt, että tämän puistohankkeen aloitus tehtiin ikään kuin salassa. Silloin alussa olisi jo pitänyt kiertää täällä ja saada paikallisten asukkaiden mielipiteet esille. Meillä oli käsitys, että jo vuonna 2002 lausumamme kielteiset kannat kansallispuiston tulosta Vakka-Suomeen olisivat riittäneet. Luulimme, että näiden lausuntojen jälkeen asiaa olisi valmisteltu vain Satakunnan puolelle, mutta nyt sitten yhtäkkiä taas sitä tehdäänkin myös Vakka-Suomeen, Lamberg ihmettelee.

Lehtomäki puolustelee valmistelua.

- Meidän virkamiesvalmistelijat ovat käyneet aktiivista keskustelua kuntien virkamiesten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Valmisteluun on ollut mahdollista päästä mukaan. Muistutan, että mitään muuta päätöstä ei ole vielä tehty, kuin päätös kansallispuiston perustamisesta. Aluerajauksista mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, Lehtomäki toteaa.

Rajanvedolle mahdollisuuksia

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki toivoo torstain ja perjantain maakuntavierailun avartavan kaikkien osapuolten näkemyksiä.

- Odotan rakentavaa ja hyvää keskustelua. Vaikka kunnat ovat olleet kriittisiä, niin uskon että vastaanotto on kuitenkin hyvä. Odotan, että pääsemme keskustelemaan suoraan siitä, mitä kansallispuiston tuleminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Uudenkaupungin edustalla on jo nyt paljon Natura-hankkeen kautta suojeluun tulevia alueita, joten kansallispuisto ei välttämättä ole mikään iso muutos, Lehtomäki muistuttaa.

Hänen mukaansa lakiesitys kansallispuistoasiassa yritetään saada eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella.

Puolustajatkin kokoavat rivejään

Tähän mennessä Selkämeren kansallispuistoasiassa eniten ääntä ovat pitäneet alueen elinkeinonharjoittajista kalastajat ja kalankasvattajat.

Puolustajiakin hankkeelle löytyy. Vakka-Suomen Luonnonystävät -yhteenliittymä on perustanut Avakka Selkämeri -nettisivuston, johon se on koonnut aineistoa puistohankkeen perustamisen puolesta.

Sivuston mukaan puistohanke lisäisi alueen vetovoimaa ja antaisi lisäansioita niin kalastajille kuin matkailuyrittäjillekin.

28.1.2010 YLE Turku / Sami Tammi

▲Alkuun


KEMIJOKI OY VETÄYTYY KALAPORTAIDEN RAHOITTAMISESTA (1.2.2010)

Kemijoki Oy ei lähde rahoittamaan Isohaaran toista kalatietä. Takana on kiistely Kemihaaran niin sanotusta monikäyttöaltaasta. Lapin liiton edunvalvontapäällikön Jaakko Ylitalon mukaan rahoitus kalaportaisiin tulee nyt kunnilta, valtiolta ja EU:lta.

Aikaisemmin Kemijoki Oy oli luvannut lähteä rahoittamaan kalateitä Kemi- ja Ounasjokivarren kuntien rinnalle, jos sille luvataan vastapalvelukseksi vesienergiaa. Alisen Kemijoen kunnat eivät kuitenkaan ole hyväksyneet kiistellyn Kemihaaran monitoimialtaan yhdistämistä kalaportaisiin.

- Kemijoki Oy:n osuus on poistettu papereista, koska se on herättänyt niin voimakasta kritiikkiä. Kunnat, EU ja valtio rahoittavat tämän [Isohaaran toisen] kalatien, Ylitalo sanoo.

Kemi- ja Ounasjokivarren kunnista aiotaan perustaa kuntayhtymä, joka hallinnoi hanketta.

- Uuden kuntayhtymän jäsenten kokous valitsee hallituksen ja toimitusjohtajan, jotka hoitavat asiaa, kertoo Ylitalo uudesta kalateiden hallintomallista.

Ylitalon mukaan Kemijoki Oy on kuitenkin edelleen kiinnostunut rahoittajan roolista.

Allashanketta ei haudata

Myös Lapin liitto vie rinnakkain eteenpäin vesistönhoitoon kuuluvia kalateitä ja tulvatorjunnalla perusteltua monikäyttöallasvaihtoehtoa. EU:n direktiivit vaativat, että näiden tavoitteet on nivottava yhteen, kertoo Ylitalo.

Valtioneuvoston tuore esitys vesilaiksi ei Jaakko Ylitalon mielestä tarkoita sitä, että monikäyttöallashanke haudattaisiin.

- Minusta se on väärä tulkinta, että tämä vesilaki jotenkin estää vesivoimahankkeen toteuttamisen.

Tällä Ylitalo viittaa oikeusministeri Tuija Braxin tulkintaan laista. Brax näkee, ettei Vuotosta voida lain perusteella rakentaa.

Lakiin lisättiin myös maininta, että lupaviranomainen on velvollinen pyytämään hallitukselta lausunnon merkittävissä vesitaloushankkeissa. Braxin mukaan hallituksen lausunto ei ole kuitenkaan oikeudellisesti sitova.

Hallituksen kannalla painoarvoa

Jaakko Ylitalo näkee asian päinvastoin.

- Jos valtioneuvosto yleisistunnossa toteaa, että tämä on valtakunnallisesti tärkeä hanke, niin kyllä sillä täytyy olla painoarvoa. Valtioneuvoston merkitys prosessissa punnitaan aikanaan.

Kemijoki saa kaikki kalaportaansa ennen vuotta 2015, arvioi Jaakko Ylitalo. Ylitalon mukaan Kemihaaran monikäyttöallasta kaavaillaan rakennettavaksi tämän vuosiluvun jälkeen.

Lapin liitto on laatinut vuoden 2009 aikana kuusi selvitystä Kemihaaran soiden monikäyttöaltaan hyödyistä ja haitoista. Selvityksistä tehdään yhteenveto maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen ne esitellään Lapin liiton hallitukselle.

Ylitalon mukaan tulvariskien hallintaa koskevaa lakia käsitellään seuraavan kerran kahden, kolmen viikon sisällä.

Jaakko Ylitalo jää perjantaina eläkkeelle Lapin liiton edunvalvontapäällikön virasta.

28.1.2010 YLE Lappi / Hanna Holopainen

▲Alkuun


KEMIHAARAN ALTAASTA VALMISTUI KALATALOUSARVIO (1.2.2010)

Torpatun Vuotoksen tekoaltaan sijaan suunniteltu Kemihaaran allas voisi palvella kotitarve-, virkistys-, matkailu- ja ammattikalastusta, altaan kalataloudellisia edellytyksiä selvittänyt konsulttitoimisto Ramboll arvioi.

Konsultti vertaa Kemihaaraa Lokan ja Porttipahdan tekoaltaisiin, uudella altaalla olisi potentiaalisia kalastajia enemmän, koska ympäristössä on runsaasti asutusta ja lähellä matkailukeskuksia.

Lapin liiton valmisteleman altaan päätehtävä olisi tulvasuojelu, edunvalvontapäällikön tehtävistä tänään eläkkeelle jäävä Jaakko Ylitalo ja häntä seuraava yhteyspäällikkö Maiju Hyry korostavat. Kalastus, virkistys, matkailu ja energiantuotanto seuraisivat heidän mukaansa liitännäisinä. Liitto esitteli torstaina monikäyttöaltaan kalataloudellisen käytön edellytyksistä tehtyä selvitystä.

Pohjapadot parantavat

Vuotoksen altaasta uusi hanke eroaa sikäli, että altaaseen tulisi kaksi pohjapatoa. Selvityksen laatinutta kolmihenkistä ryhmää johtanut hydrobiologi Veli-Matti Hilla arvioi, että sillä olisi todennäköisesti myönteiset vaikutukset vedenlaatuun, kalastoon ja altaan käyttöön. Pohjapadot pitäisivät talvella vedenpinnan ylempänä ja vesitilavuus olisi talvikaudella suurempi.

Kemihaara poikkeaisi Lokasta ja Porttipahdasta myös siksi, että se ei olisi vesistön latvassa, vaan sen läpi virtaisi vettä niihin verrattuna moninkertaisesti.

Kalaston muodostaisivat luontaisesti esiintyvät hauki, ahven, made ja särkikalat. Alueella on myös vaellussiikaa ja muikkua. Kalastoa voitaisiin muokata istuttamalla siikaa ja ehkä kuhaa. Muikun elinmahdollisuuksia voitaisiin turvata kutualustoja tekemällä, se tapahtuisi raivaamalla pois soraharjujen päällä oleva ohut turvekerros.

Hoito avainasemassa

Hilla painottaa kalaston hoidon tärkeyttä heti alkuvaiheessa. Kokemukset Lokalta ja Porttipahdalta opettavat, että kalastuksen on oltava riittävän tehokasta, kalastuksen ohjaus ja istutukset on suunniteltava huolella.

Särkikalakannat kasvaisivat Kemihaarankin altaassa alkuvaiheessa voimakkaasti, Hilla sanoo. Niiden tehokkaaseen poistamiseen pitäisi panostaa suurpyydyksin. Jotta troolaus ja isorysäpyynti sujuisivat, altaan pohja tulisi raivata riittävän hyvin.

Ammattikalastukseen Kemihaaralla olisi edellytykset Lokan ja Porttipahdan tapaan. saalis olisi osittain riippuvainen istutusten ja kalanhoidon onnistumisesta. Kalastusmatkailuun allas toisi uutta, se olisi iso järvi sen sijaan, että nyt matkailijat kalastavat Lapissa jokialueilla.

Haittoja tulisi

Konsultti listaa altaalle haittojakin. Taimen ja harjus katoaisivat altaan alle jääviltä jokialueilta. Pienempien järvien kalasto muuttuisi. Särkikalat vaeltaisivat altaasta jokialueille. Kemijoen vaellusreitti vaikeutuisi Pelkosenniemen ja savukosken välillä. Petokalojen elohopea lisääntyisi alkuvaiheessa. Vedenlaatu heikentyisi ja heijastuisi alapuolisen vesistön kalatalouteen.

28.1.2010 Lapin Kansa / Seppo Savolainen

▲Alkuun


METSÄHAKKUISSA TURMELLAAN YHÄ TAHALLAAN VESISTÖJÄ (29.1.2010)

Metsälain mukaan erityisen tärkeisiin luontokohteisiin luokiteltuja vesistöjen varsia tuhotaan yhä tahallaan, vaikka 13 vuotta voimassa olleista säännöksistä on jaettu tietoa aktiivisesti.

Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viime vuonna tekemissä tarkastuksissa joka kolmannessa hakkuukohteessa vesistöjen varsille ei jätetty riittäviä suojavyöhykkeitä. Metsäkeskuksen ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen sanoo, että suurin syy yhä rikkeistä johtuu puutteellisesta metsäsuunnittelusta.

Yksityismetsien hakkuusuunnitelmia tekevät paikalliset metsänhoitoyhdistykset sekä metsäalan yritykset. Tarkastuksissa on paljastunut, että suunnitelmissa suojavyöhykkeet on jätetty tahallaan vain muutaman metrin levyisiksi.

Pahimmissa tapauksissa ne on jätetty metsälain vastaisesti kokonaan merkitsemättä hakkuusuunnitelmiin ja metsäkäyttöilmoituksiin. Vesistöjen varsien suoja-alueeksi on määritelty karkeasti puun pituus, eli noin 20 metriä.

"Suojavyöhykkeet on tahallaan jätetty naftiksi, jopa viiteen metriin", Ruokanen kertoi.

Valtion mailla suojavyöhykkeiden leveys ei ole ongelma, sillä Ruokasen mukaan Metsähallituksen hakkuissa vesistöjen varsille jätetään yleensä 50 metrin suoja-alue.

Ruokanen korostaa myös sitä, että urakoijia rikkeistä ei voi syyttää, sillä suurin osa yhtiöistä on kouluttanut aktiivisesti korjuuyrittäjiään.

"Esimerkiksi Pölkky Oy koulutti viime vuoden lokakuussa urakoijansa, ja kaikki yrittäjät läpäisivät tentin. Kuusamosta ei viime vuonna paljastunutkaan enää yhtään rikettä", Irmeli Ruokanen sanoi.

Kuusamossa metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä luontokohteita on eniten koko maassa. Kuusamossa pahimpia luontokohteiden tuhoamisia puitiin aiemmin käräjilläkin.

Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton aluejohtaja Heikki Rahko kiistää, että vesistöjen varsien luontoarvojen säästämiseen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi metsäsuunnittelussa. Hänen mukaan maastossa ammattilaistenkin on vaikea ratkaista, mikä on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsälakikohde.

"Eivät metsäomistajat tai metsänhoitoyhdistykset kohteita ahneuksissaan pilaa", Heikki Rahko sanoi.

Lue lisää torstain (28.1.) Kalevasta!

27.1.2010 Kaleva / Aimo Kajava

▲Alkuun


TUULOMANJOKEEN SUUNNITELLAAN KALAPORTAITA (29.1.2010)

Tuulomajoen vesistöalueen kunnostukseen suunnitellaan Suomen ja Venäjän välistä yhteistyöhanketta. Erikoistutkija Markku Kaukoranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo, että osapuolet ovat valmistelemassa EU-hankkeelle rahoitushakemusta.

Hankkeen tavoitteena olisi kalaportaiden rakentaminen Ylä-Tuuloman padon yhteyteen Venäjälle.

Muun muassa Inarin kunta on esittänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että yhteistyötä edistettäisiin ministeritasolla.

Tuulomajoen vesistöalueelle on vaadittu myös Suomen ja Venäjän välistä kalastussääntöä Näätämö- ja Tenojoen vesistöjen tapaan.

27.1.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


KEMIJOEN KALAPORRASHANKE VIHDOINKIN KÄYNNISTYMÄSSÄ (29.1.2010)

Pitkään valmisteltu hanke kalaportaiden rakentamiseksi Kemijoen vesivoimalaitoksiin on vihdoinkin käynnistymässä. Kemi- ja Ounasjokivarsien kunnat Kemistä Enontekiölle ovat kunnallisvaltuustoissaan hyväksyneet hankkeen ja kuntien rahoitusosuudet.

- Kun on nimet papereissa, niin tehdään rajoituspäätös ja aletaan valmistella Isohaaran uuden kalaportaan rakentajaurakoitsijan valintaa, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ympäristökeskuksesta, joka vuoden alusta on ollut osa ELY-keskusta.

Huhtalalla on hankkeen vetovastuu ja hän on kierrellyt alueen kunnissa allekirjoituksia keräämässä. Tavoitteena on, että Isohaaran kalaportaan rakentaminen käynnistyisi ensi kesän alussa. Samalla käynnistetään toimet Ounasjokeen tehtävistä mittavista lohen ylisiirroista.

- On tarkoitus siirtää tänä vuonna 1000 kappaletta kutukypsiä lohia Ounasjoen vesistöön. Kalat tullaan ostamaan Perämeren kalastajilta, Jarmo Huhtala kertoo.

Tutkimuksia ylisiirrettyjen lohien käyttäytymisestä Ounasjoessa jatketaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL tutki ns. radiolohien liikkeitä jo viime kesän aikana. Tutkimusten mukaan kaikilla siirretyillä lohilla on tarve liikkua ylävirran suuntaan kutupaikkoja etsimää,. vaikka ne eivät olleet Ounasjoen veteen leimautuneita.

Jarmo Huhtala pitää tutkimustuloksia hankkeen kannalta erittäin lupaavina.

Isohaaran toisen kalatien rakentamisen ja ylisiirtojen kustannukset ovat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Yhteen hiileen puhaltaen

- Tärkeintä tässä vaiheessa on juuri se, että kunnat sitoutuvat hankkeeseen ja sen toteuttamisesta vallitsee mahdollisimman suuri yksimielisyys, Jarmo Huhtala sanoo.

Kalaporrashanke jatkuu siten, että viranomaiset alkavat valmistella neljän kalaportaan rakentamista Kemijoelle rakennettuihin vesivoimalaitoksiin. Helmi- ja maaliskuun aikana kerätään osanottajatahojen mielipiteet. Viranomaisvalmistelua johtavat Lapin ELY ja Lapin liitto.

- Neljän kalaportaan rakentamisesta tehdään sitten esitys ja siihen liittyvät lohen ylisiirrot Ounasjoen vesistöön, Huhtala kertoo.. Lausunnot pyydetään mm. jokialueen kalastuskunnilta, osakaskunnilta ja myös voimayhtiöiltä.

Jarmo Huhtalan mukaan EU-rahoitus hankkeelle näyttää nyt todennäköiseltä. Tarkoitus on jatkoa varten perustaa erillinen ylikunnallinen ylläpito-organisaatio. Tarkoitus on että kalaportaiden ylläpito rasittaisi kuntien kukkaroa mahdollisimman vähän. Ylläpito hoidettaisiin ostopalveluna.

Tutkittava on myös se, kuinka suuria kutupaikka-alueita Ounasjoelta ollaan ottamassa käyttöön. Esimerkiksi luonnontilaisella Simojoella kutupaikka-alueita on noin 200 hehtaaria.

Jarmo Huhtalan arvion mukaan noin 2000 hehtaaria voisi olla luku, jolla saadaan luontainen lisääntyminen aikaan.

Ounasjoen alueella on veden laatu Huhtalan mukaan hyvällä tasolla. Kalaporrashanke ja tavoite saada Kemijoen vesistöön lohen luonnonkierto, ovat toteutukseltaan hyvin vaativia hanke. Huhtalan arvion mukaan sen hoitaminen vie aikaa vuosia.

- Ei se helppo ole, vaan vaatii suuren määrä työtä ja sitoutumista. Uusi startti on tehtävä kestävän kehityksen periaatteella. Mutta tässä on selkeitä merkkejä siitä, että hankkeessa voidaan onnistua. Se toisi jokivarsille aivan uusia mahdollisuuksia.

26.1.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


LAPIN HAKKUUT LUONNON EHDOILLA (28.1.2010)

Lapissa noudatetaan hakkuissa keskimääräistä paremmin luonnonhoidolle asetettuja vaatimuksia ja suosituksia.

Viime vuonna Lapin yksityismetsissä arvioidut lakien ja metsäsertifioinnin mukaiset luonnonkohteet pysyivät ennallaan.

Lapissa yleisimpiä arvokkaita luontokohteita ovat metsien pienvedet, etenkin purot, norot ja lähteet. Myös eläviä ja kuolleita säästöpuita jätetään Lapin hakkuissa yli kaksi kertaa sertifioinnin minimivaatimusta enemmän.

Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten keräämistä hakkuualojen vuoden 2009 yhteenvetotuloksista.

26.1.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


LUONNONSUOJELIJAT HUOLISSAAN TURVEVOIMALOISTA (28.1.2010)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on huolissaan Pohjanmaan rannikolla olevista turvevoimaa edistävistä energiahankkeista. Voimalaitoksia on suunnitteilla Vaasaan ja Kristiinankaupunkiin.

Pohjolan voima suunnittelee turvevoimalaa Kristiinankaupunkiin. Vaskiluodon Voima puolestaan suunnittelee kaasutuslaitoksen rakentamista Vaasaan. Pohjalaisten luonnonsuojelijoiden mielestä voimalaitoshankkeet ovat uhka Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan soille ja luonnolle.

Turpeen suosiminen polttoaineena vaikeuttaa Suomen bioenergiatavoitteiden saavuttamista ja turve lisää hiilidioksidipäästöjen kasvua, toteaa Suomen luonnosuojeluliiton Pohjanmaan piiri kannanotossaan.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Vanhan Vaasan läänin alueella on tällä hetkellä noin 12500 ha turvetuotantoa. Voimalahankkeet kasvattaisivat liiton laskelmien mukaan turvetuotannon määrää noin 50%, mikäli turve otettaisiin lähimaakuntien alueelta.

26.1.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


SAIMAANNORPAN PESÄRAUHAN JULISTUS (28.1.2010)

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.

Tammikuussa kinokseen lumipesä.

Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.

Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.

Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.

Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.

Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.

Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.

Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

26.1.2010 Kansan Uutiset

▲Alkuun


ILMASTONMUUTOS VAIKEUTTAA SAIMAANNORPAN PESINTÄÄ (28.1.2010)

Ympäristöjärjestö WWF julistaa keskiviikkona Helsingissä saimaannorpalle perinteisen pesärauhan. Pesärauhan lukee tänä vuonna näyttelijä Eija Vilpas. Uhanalainen saimaannorppa vaatii WWF:n mukaan juuri nyt erityishuomiota, sillä sekä ilmastonmuutos että ihminen aiheuttavat lajille haasteita.

WWF on julistanut pesärauhan saimaannorpille jo vuodesta 1993 lähtien. Nyt pesärauha julistetaan ensimmäisen kerran Helsingissä, sillä saimaannorppa ja lajin uhanalaisuus ovat WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkosen mukaan koko Suomen asia.

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä; niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 260. Saimaannorpan poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmi-maaliskuussa. Pesärauha julistetaan hetkenä, jolloin norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja ja ovat hyvin herkkiä häiriöille. Pesintäaikaan luotojen ja saarien rantojen lähellä tulisikin välttää moottorikelkkailua, hiihtämistä ja muuta liikkumista.

Tämän talven olot norpan pesinnälle näyttävät hyviltä, mutta ilmastonmuutos vaikeuttaa pesintää tulevaisuudessa.

–Ilmaston lämpenemisen myötä lämpimiä talvia tulee yhä useammin. Saimaannorpan kannalta on tärkeää, että loppuvuoden Meksikon ilmastokokouksessa saadaan aikaan sitova ilmastosopimus ja ilmastonmuutosta hillittyä, Luukkonen toteaa.

Tutkijat kolaavat norpille apukinoksia

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa tutkitaan parhaillaan, olisiko ihmisten kolaamista apukinoksista apua norppien pesinnässä. Tutkijat ovat kolanneet norpille tammikuun aikana yhteensä 31 apukinosta Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Kinosten yhteyteen on asennettu kameroita, joilla kerätään tietoa myös petojen ja ihmisten liikkeistä pesien läheisyydessä. WWF on yksi kolmivuotisen tutkimuksen rahoittajista.

Pelkkä lumen määrä ei tutkija Miina Auttilan mukaan takaa hyvää pesätilannetta, sillä kinostuneen lumen täytyy olla myös rakenteeltaan oikeanlaista, jotta siihen kaivetut pesät kestäisivät. Kovat tuulet ja pakkasen kanssa vaihtelevat lauhemmat jaksot olisivatkin nyt norpan kannalta toivottavia.

Kattava verkkokalastuskielto tarpeen

Norpan pesärauha julistetaan samana päivänä, kun maa- ja metsätalousministeriön työryhmä keskustelee verkkokalastusrajoituksista. Vuonna 2009 tietoon tuli ainakin kuusi verkkoihin hukkunutta saimaannorppaa. Todellinen verkkokuolleisuus arvioidaan kuitenkin näitä havaintoja suuremmaksi.

Luukkosen mukaan vaihtelevat pesimisolot ovat jo tarpeeksi haasteellisia norpalle, joten kaikki muu ylimääräinen kuolleisuus pitää poistaa. Verkkokalastus pitää lopettaa tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.

–Norpan kannalta on samantekevää miten verkkokalastus kielletään, kunhan kielto on kattava. Jos riittävää verkkorajoitusta ei synny korvaussopimuksilla, on asia hoidettava verkkokalastuksen kieltävällä asetuksella.

26.1.2010 Kansan Uutiset

▲Alkuun


LAUHDEVESILLÄ VAIKUTUKSIA KALASTOON (27.1.2010)

Ydinvoimalan lämpimät lauhdevedet muuttaisivat Perämeren kalastoa. Veden lämpenemisen myötä lisääntyvä rehevöityminen lisäisi etenkin särkikalojen määrää ydinvoimalan lähivesissä.

Samalla ahven- ja kuhakantojen uskotaan lisääntyvän. Ydinvoimalaa suunnitellaan Pyhäjoelle ja Simoon. Lauhdevesien aiheuttamat vaikutukset kalastoon jäävät Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarisen mukaan kuitenkin paikallisiksi.

- Sitä, minkälaisia vaikutuksia sillä on pitkässä juoksusa, on vaikeaa arvioida, koska Perämeren kalasto on muutenkin muuttumassa. Ahven on runsastunut monin paikoin, ja kuha on ilmestynyt Perämerellä, Oikarinen summaa.

- Kalasto muuttuu joka tapauksessa, jos nämä ilmastomallit pitävät paikkansa ja ilmasto lämpenee.

Oikarisen mukaan ydinvoimalan lauhdevedet vaikuttavat kalastoon niillä alueilla, missä ne sijaitsevat, mutta koko Perämeren kalastuksen kannalta ne eivät ole ratkaisevassa roolissa.

- Alueellisesti niillä voi tosin olla suuri merkitys esimerkiksi yksittäisten kalastajien elinkeinon harjoittamiseen, Jyrki Oikarinen sanoo.

25.1.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


KOSTEIKOILLE VALTION TUKEA LISÄÄ (25.1.2010)

Valtio maksaa korotettua tukea maatalousyrittäjille, jotka rakentavat lisää kosteikkoja. Uusia tukialueita ovat Merenkurkkun ja Perämereen laskevien jokien valuma-alueet.

Maatalousyrittäjiä kannustetaan rakentamaan lisää kosteikkoja lisäämällä valtion tukea. Tänä vuonna pyritään rahoittamaan 200 kosteikon rakentamista. Korotettuja tukia maksetaan niille, jotka jättävät hakemuksensa tänä vuonna tai myöhempinä vuosina. Tukea voidaan myöntää enintään 11 500 euroa hehtaarilta.

Tukea voidaan myöntää merialueisiin laskevien jokien valuma-alueella. Uusia tukialueita ovat Merenkurkkun ja Perämereen laskevien jokien valuma-alueet. Jo aiemmin tukea on voitu myöntää Suomenlahden, Saaristomeren, Selkämeren ja Perämeren osalta.

Tukea voidaan antaa myös järvien valuma-alueilla mikäli kosteikot pienentävät maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja edistävät riista-, kala- tai raputaloutta.

22.1.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


HYLKEET VEROTTAVAT KALASTAJIEN ANSIOITA (25.1.2010)

Hylkeet heikentävät edelleen rannikkokalastajien ansiomahdollisuuksia. Hylkeiden vähentämistä säätelevää lainsäädäntöä ei ole olemassa. Lisäksi puuttuu käsitys siitä, kuinka suuri hyljekannan pitäisi olla, ja ketkä hylkeitä voisivat metsästää.

Perämeren alueella toimii satakunta kalastajaa, joista enää vajaalle kolmasosalle kalastus antaa koko toimeentulon.

Hylkeiden aiheuttamien tuhojen pienentämiseksi vaihtoehdot ovat vähissä, sanoo Perämeren kalatalousyhteisöjen toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen.

-Hylkeenkestävät rysäpyydykset auttavat osaltaan ja toinen mahdollisuus on kannansäätely eli se, minkäkokoista hyljekantaa merialueella pidetään. Jos päästään säädeltyyn hyljekantaan, niin iso kysymys on, kuka säätelyn toteuttaa eli mistä löytyvät hylkeenmetsästäjät. Keinovalikoima on siis varsin suppea - metsästys ja pyydystekniset ratkaisut, Oikarinen sanoo.

21.1.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


KYMMENET SUOT PALAAVAT LUONNONTILAAN (25.1.2010)

Metsähallitus palauttaa lähes 4 300 hehtaaria suoalueita takaisin luonnontilaan. Töitä tehdään yhteensä 54 Natura-alueella eri puolella Suomea.

Tarkoituksena on ennallistaa useita tärkeitä suoluontotyyppejä, kuten aapasoita, keidassoita ja puustoisia soita. Käytännössä esimerkiksi täytetään ojia, jolloin suo saadaan vettymään uudestaan. Yhteensä ojia on määrä täyttää tuhannen kilometrin matkalta.

Aiemmin avoimilta ja harvapuustoisilta soilta poistetaan myös puita, koska ne haihduttavat paljon vettä. Samalla palautetaan avoimen ja puustoisen suon vaihtelu.

Suoverkostohanke alkoi vuoden alussa ja kestää viisi vuotta. Sen arvioidaan maksavan 6,7 miljoonaa euroa, joten se on tähän asti kallein Suomessa toteutettu Life luonto -hanke.

Hankkeen edetessä seurataan sen vaikutuksia soiden vesitalouteen, kasvillisuuteen ja linnustoon. Erityishuomiota kiinnitetään lettoihin sekä perhosiin ja sudenkorentoihin.

21.1.2010 Maaseudun Tulevaisuus / STT

▲Alkuun


SAIMAANNORPALLE TEHDÄÄN SELVIYTYMISOHJELMA (22.1.2010)

Ympäristöministeriön asettamassa laajassa työryhmässä aletaan pohtia keinoja turvata ja lisätä norppien lisääntymistä. Työryhmässä käydään läpi talven pesimistä vaikeuttavat uhat ja yritetään löytää niihin uusia keinoja. Saimaannorpan pesintää vaikeuttavat vaihtelevat jäätalvet ja rantojen lisääntynyt käyttö.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan kalastuksen rajoittaminen ei yksin riitä kannan turvaamiseksi.

Työryhmä ei tee päätöksiä verkkokalastuksen kiellosta saimaannorpan pesimäalueella. Pakollisten kalastusrajoitusten tarpeellisuutta miettii erikseen maa- ja metsätalousministeriö.

Uhanalainen saimaannorppa on ainoa Suomen alkuperäinen nisäkäs.

20.1.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


MELONNAN HISTORIAA (21.1.2010)

Melonnan historia ulottuu kauas ajan hämäriin. Ravinnon hankkimisen ja liikkumisen tarve sekä ihmisen uteliaisuus, kokeilunhalu ja kekseliäisyys ovat tuottaneet erilaisiin vesistöihin soveltuvia ja teknisesti varsin hyviä aluksia. Nykyaikaisen melontaharrastaksen perustan, kanootin, ovat eskimot ja intiaanit kehittäneet vuosisatojen työn tuloksena.

Suomessa Antti Chydenius kirjoitti näistä amerikkalaisista tuohiveneistä jo 1700-luvun puolivälissä. Melontaharrastus alkoi kuitenkin puisten ruuhien ja veneiden maassamme vasta runsaat sata vuotta sitten. Helsingin soutklubilla oli melontaa ja kilpailuja jo 1880-luvun lopulla ja Mustialan maamiesopistossa rakennettiin kangaskanootteja 1884. Maamme ensimmäinen melontaseura Helsingfors Kanotklubb perustettiin 1925 ja melonnan keskusjärjestö Suomen Kanoottiliitto (SkaL) 1932.

Kilpamelonnan tähänastinen kirkkain huippu oli 1952 Helsingin olympialaisissa, kun melojiemme voittamista yhteensä kuudesta mitalista peräti neljä oli kultaa. Harrasteena melonta yleistyy ja monipuolistuu jatkuvasti eikä huippua ole edes näkyvissä. SKaL:n yli 60:ssä jäsenseurassa on runsaat 8.000 rekisteröityä melojaa ja kaikkiaan melonnan harrastajia arvioidaan olevan Suomessa noin 80.000.

Suomen monipuoliset vesistöt ovat ihanteellinen ympäristö melonnalle. Vesistömme järvi-joki-, koski- ja kanavareiteistä aina merenrantojen saaristoon ja avomerelle ovat vapaasti melottavissa ja rantautuminenkin on mahdollista jokamiehen oikeuden rajoissa.

Suomen kanoottiiliitto ry / Pekka Kuha www.kanoottiliitto.fi

Vko 3 / 2010 Iso Magneetti

▲Alkuun


HYLJE EI OLE PERSO LOHELLE (20.1.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan hylje saattaa käyttää ravinnokseen oletettua vähemmän lohta. Vuonna 2008 pyydetyistä 31 hylkeestä löydettiin lohta vain kuuden hylkeen ruuansulatuselimistöstä. Hylje syö sitä kalaa, mitä on helpoimmin saatavilla.

Harmaahylkeet syövät silakkaa, muikkua ja siikaa. Norpat saalistavat silakkaa, muikkua ja kolmipiikkiä.

Ongelmahallit voivat saalistaa myös pyydyksistä, ja niistä on meneillään oma tutkimuksensa. Perämeren rannikolta on tutkittavana noin sadan hylkeen suolistoa. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan keväällä.

Itämerellä on noin 20 400 harmaahyljettä ja vajaa 10 000 norppaa.

18.1.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


MERESSÄKIN ON SORAHARJUJA (20.1.2010)

Kun maanpäälliset soraharjut ehtyvät, Suomessakin suunnataan katse merelle. Muun muassa Iin ja Simon vesillä oleva Suurhiekka-Pitkämatala on kiinnostuksen kohde. Se on myös Perämeren suurin maa-ainesesiintymä.

Neljän Perämeressä olevan harjun hyödyntämismahdollisuuksista on tehty ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Sen on teettänyt Metsähallituksen tytäryhtiö Morenia Oy.

Selvityksen suuren linjan lopputulema on, että merenpohjan kiviainesten hyödyntäminen tuo ympäristöllisesti kestävän vaihtoehdon suomalaiseen kiviaineshuoltoon. Merenpohjalta saa kelpo ainesta muun muassa täyttömaaksi, betonin ainekseksi sekä maanrakentamiseen. Esimerkiksi Helsingin Vuosaaren satamassa on käytetty merihiekkaa.

Merenpohjan hyödyntämishaluja kasvattavata myös vireillä olevat Perämeren tuulipuistot. Olisi etu, jos merenpohjan maa-ainesten nosto ja tuulipuistojen rakentaminen voitaisiin niveltää yhteen, myöntää Morenian toimitusjohtaja Eero Moilanen.

Perämeren neljän kohteen YVAssa on selvitelty noston vaikutuksia muun muassa veden laatuun, kalastoon, kalastukseen, linnustoon ja meriluontoon.

Morenian tavoite on rajata vuosittainen nostoalue 6,5—7 hehtaariin. Tällä mitoituksella nostettavaa riittää 20 vuodeksi. Vuosittainen nostokausi rajataan 20—25 vuorokauteen. Tosin tälläkin mitoituksella ahti antaa antejaan sievoisia määriä, sillä suuren imuruoppaajan eli hopperin uumeniin mahtuu kerrallaan 250 kasettikuormallista maa-ainesta. Yhden päivän aikana hopperi ehtii nostamaan kolme lastia merihiekkaa.

Nosto toisi vilskettä satamiin. Haukiputaan Martinniemen satama on mukana selvityksissä myös. Tosin suurille hoppereille Martiniemen väylä on liian matala, joten Martiniemeen tulee vilskettä vain, jos nostoa tehdään pienimuontoisemmin muutaman sadan kuution vetoisiin proomuihin.

Miten käy siian ja silakan

Iissä viime viikolla järjestetty selvityksen esittelytilaisuus kokosi paikalle vain puolenkymmentä kiinnostunutta. Harrastajakalastaja Pekka Parviainen oli huolissaan kalastolle aiheutettavista vahingoista.

Hänelle vakuutettiin, että nosto samentaa vesiä enimmillään kahden kilometrin säteellä ja että Suurhiekka-Pitkämatalan länsipuolen parhaat kalastusalueet on rajattu pois nostoalueesta. Nosto tuhoaa pohjakasvillisuutta, mutta se palautuu muutamassa vuodessa.

— Ruoppaamalla pilataan kalojen tärkeät kutupaikat. Menetämme siian, silakan ja monen muun kalan perinteiset lisääntymisalueet. Saammeko Moreniasta uuden Pohjola Voiman, joka korvaa aiheuttamiaan kalastovahinkoja, epäili Parviainen. Nosto saattaa häiritä Iin tärkeimmän luonnonsuojelualueen Krunnien rauhaa. Ainakin sen linturannat tuhoutuvat, jos ruoppauksen yhteydessä tulee mittavampi öljyvahinko, huolehti Parviainen.

Myös Haukiputaan Martinniemen satama on mukana tarkastelussa. Tosin se on liian matala hoppereille. Martinniemeen tulee toimintaa lähinnä, jos maa-ainesta kuljetetaan pienillä, muutamia satoja kuutioita vetävillä proomuilla.

Merihiekan noston YVA on nähtävillä 5.2. saakka. Siihen voi tutustua muun muassa Iin kirjastossa. Lisäksi se löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivuilta. Hanke käy laajalla lausuntokierroksella, mutta siihen voivat ottaa kantaa myös yksittäiset ihmiset.

YVA valmistuu maaliskuulla. Sen jälkeen Moreniassa harkitaan, hakeeko yhtiö hankkeelle lupia. Aikaisintaan Perämerellä nähdään Keski-Euroopasta tuleva hopperi vuoden 2011 syksyllä.

18.1.2010 Rantapohja / Leena Takaluoma

▲Alkuun


LUONNONSUOJELULIITTO KIITTELEE VESILAKIESITYSTÄ (18.1.2010)

Suomen luonnonsuojeluliitto arvioi uutta vesilakiesitystä myönteiseksi poikkeukseksi hallituksen muuten heikosta ympäristöpolitiikasta. Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kurosen mielestä laki estää Vuotoksen tekoaltaan kaltaiset luonnon tuhoamiset.

Hallitus hyväksyi torstaina oikeusministeriön vesilakiluonnoksen. Uudella vesilailla pyritään tehostamaan vesitalousasioiden käsittelyä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä vesilakiesitys parantaa kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Sen ansiosta luonnontilaiset purot voivat säilyä aiempaa paremmin.

Liitto muistuttaa että hyväksytyn lakiluonnoksen mukaan vesitaloushankkeille ei saisi myöntää lupaa, jos se vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta. Samoin lupaa ei saisi antaa, jos hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa tai jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.

Liitto korostaa, että haitallisista hankkeista hallitus voi antaa lausunnon, jolla ei kuitenkaan ole oikeusharkinnassa ratkaisevaa merkitystä. Liiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen katsookin, että näin laki estää Vuotoksen tekoaltaan kaltaiset luonnon tuhoamiset.

Liiton mielestä hyvää on, että vesitaloushankkeiden hyötyjä ja haittoja vertaillaan ensisijaisesti yleiseltä kannalta. Silloin huomioidaan paremmin myös rahalla mittaamattomat luontoarvot.

Luonnoksen heikkoutena liitto pitää sitä, ettei siinä ole riittävästi otettu huomioon Euroopassa yhteisesti sovittua vesien hyvä ekologisen tilan tavoitetta.

14.1.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


UUSI VESILAKI ESTÄÄ YHÄ VUOTOKSEN RAKENTAMISEN (18.1.2010)

Uusi vesilaki ei salli Vuotoksen altaan rakentamista. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) mukaan kiistelty allashanke on uudenkin lain mukaan laiton. Hallitus hyväksyi esityksen uudeksi laiksi istunnossaan torstaina.

Oikeus ei jatkossakaan saa antaa lupaa vesirakentamiseen jos sillä on huomattavia haitallisia vaikutuksia. Vuotoksen allashanke on jo aiemmin kariutunut tähän pykälään eikä siihen tule muutosta. Brax pitää oikeusasteilla säilyvää ehdotonta luvanmyöntämiskieltoa lakiuudistuksen tärkeimpänä asiana.

Braxin mukaan keskustelua Vuotoksen rakentamisesta ei voida estää mutta oikeudellista pohjaa hankkeelle ei edelleenkään ole

-Vesilain määräysten lisäksi EU-lainsäädäntö ja Natura-lainsäädäntö estävät altaan rakentamisen. On monta seikkaa, minkä takia olen vakuuttunut, että Vuotos ei tämän lain takia voi mitenkään tulla takaisin, sanoo Brax.

Hallitus saa antaa lausunnon

Uusi laki velvoittaa lupaviranomaista pyytämään lausuntoa myös hallitukselta kun lupaa harkitaan yhteiskunnan kannalta tärkeälle ja valtakunnallisesti merkittävälle vesitaloushankkeelle. Hallituksen lausunto ei Braxin mukaan kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova. Poliittisella tahdolla esimerkiksi Vuotoksen rakentamiseksi ei voida ohittaa oikeudellisia määräyksiä.

Keskusta on pitänyt hallituksen lausuntoa merkittävänä ja katsonut, että mikäli sitä ei oteta huomioon voisi hallitus käynnistää jälleen uuden vesilain muutoksen.

Uudella vesilailla pyritään selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan ja nopeuttamaan vesitalousasioiden käsittelyä. Hankkeiden hyötyjen ja haittojen vertailu tehdään nykyistä aiemmin ja katselmustoimituksista ja lopputarkastuksista luovutaan.

Hallitus hyväksyi lakiesityksen tänään yksimielisesti. Eduskunta aloittaa sen käsittelyn helmikuussa ja uuden lain on määrä tulla voimaan vielä ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja.

14.1.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


KEMIJOKI OY EI UUDISTA ESITYSTÄÄN VUOTOKSEN ALTAASTA (18.1.2010)

Kemijoki Oy pitää hyvänä esitystä uudeksi vesilaiksi. Toimitusjohtaja Aimo Takala sanoo, ettei yhtiö kuitenkaan aio uudistaa esitystään Vuotoksen altaasta.

Hänen mukaansa yhtiö voi kuitenkin harkita sellaisia uusia hankkeita, joissa on mukana muitakin yhteiskunnallisia intressejä, kuten tulvasuojelun takia rakennettavat uudet altaat.

Takala arvioi, että tällainen voi tulla kyseeseen Kemihaaran alueella Itä-Lapissa. Lapin liitto on ajanut tulvasuojelun nimissä rakennettavaksi Kemihaaran monitoimiallasta.

14.1.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


KEMIJOKI OY ALKAA POHJUSTAA UUTTA TEKOALLASHAKEMUSTA VUOTOS-MAILLE (18.1.2010)

Kemijoki Oy alkaa pohjustaa uutta tekoallashakemusta Vuotos-maille. Yhtiön mukaan hallituksen torstaina hyväksymää uusi vesilaiksi antaa siihen mahdollisuuden.

Yhtiön lakiasiainpäällikkö Kaj Hellsten sanoo, että Kemijärven yläpuoliseen Kemijoen vesistöön kaavaillaan allashanketta, joka ei merkittävästi vaarantaisi alueen Natura-arvoja. Hanke saa myöhemmin myös uuden nimen.

Lakiin esitetään säännöstä, jonka mukaan aluehallintoviraston olisi pyydettävä valtioneuvoston lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeässä vesitaloushankkeessa.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) kuitenkin korosti tiedotustilaisuudessa, ettei valtioneuvoston lausunto-oikeus avaa mitään takaporttia Vuotoksen altaalle.

– Lausunto-oikeudella ei ole mitään juridista merkitystä, se ei sido lupaviranomaisia.

Vesilain mukaista hyötyjen ja haittojen puntarointia täydentää ehdoton luvanmyöntämiskielto hankkeelle, jolla on huomattavan haitallisia vaikutuksia. Vuotoksen altaan rakentamisen aikanaan estänyt pykälä säilyy siten laissa.

Braxin mukaan lausunto-oikeuden lisäämistä lakiin toivoi hänen mukaansa erityisesti keskustan eduskuntaryhmä.

Kymmenen vuotta valmistellun lakiuudistuksen etenemistä on viivyttänyt kiistely vesivoimahankkeista, käytännössä Vuotoksen altaasta.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että vesilain uudistus voidaan antaa eduskunnalle vain yksimielisenä hallituksen esityksenä. Brax uskoi, että mittava lakipaketti ehditään käsitellä nykyisessä eduskunnassa.

14.1.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


KEMIJOKI OY MIETTII TÄYSIN UUTTA ALLASHANKETTA VUOTOS-MAILLE (18.1.2010)

Kemijoki Oy alkaa pohjustaa uutta hakemusta tekoaltaan rakentamiseksi Vuotos-maille Itä-Lappiin. Yhtiön mukaan Kemijärven yläpuoliseen Kemijoen vesistöön pohditaan allashanketta, joka on nimeltään, kooltaan ja sisällöltään erilainen kuin hautaan peitelty Vuotos.

– Kyllä hallituksen esitys uudeksi vesilaiksi antaa mahdollisuuden tutkia allasta, joka ei heikentäisi alueen Natura-arvoja merkittävästi, arvioi Kemijoki Oy:n lakiasiain päällikkö Kaj Hellsten. Yhtenä vaihtoehtona on monikäyttöallas, jossa tulvatorjunnan ja energiatuotannon edut yhdistyisivät.

Hellsten korostaa, että Vuotos on kertaalleen käsitelty eikä kukaan yritä saada sille uudelleen lupaa. Se merkitsee myös uutta nimeä. Ristiäisiä ei ole pidetty, mutta pöytälaatikossa on muhinut työnimi Kemihaaran monitoimihanke.

– Mikäli vesilaki toteutuu esitetysti, se ei sulje pois mitään vesivoimaan perustuvaa tuotantomuotoa. Myös Kemijoen vesistöön suunnitellut säännöstelyhankkeet ovat jatkossa mahdollisia, hän arvioi.

– On tärkeää, että lupaharkintaan tulee säännös, jonka mukaan lupaviranomaisen on pyydettävä valtioneuvoston lausunto yhteiskunnallisesti tärkeistä hankkeista. Lausunto ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa, jolla ehkä vältetään ristiriitaiset näkemykset, joita eri ministeriöt antoivat muun muassa Vuotos-käsittelyn aikana.

Hellsten tähdentää nimenomaan Naturan ottamista paremmin huomioon. Vaasan hallinto-oikeus kaatoi Vuotoksen vuonna 2001 hankeen huomattavan ympäristövahingon perusteella.

14.1.2010 Kainuun Sanomat / STT / Jouni Kela

▲Alkuun


KEMIJOEN LOHISAALISTA JAETAAN JO PYKÄLIEN AVULLA (14.1.2010)

Lohi palaa Kemijoelle ja Ounasjoelle kalateitä pitkin. Kalateiden rakentamisesta odotetaan päätöstä lähitulevaisuudessa, joten lohen paluu on enää vuosien päässä.

Lohen kalastusoikeuden on katsottu palautuneen valtiolle vuoden 1982 vesiylioikeuden päätöksellä, vaikka kalastajilla oli ennen rakentamista yleiskalastusoikeus.

Nykyiset istutukset ovat osakaskunnille korvauksia menetyksistä. Jos velvoitteita muutetaan, lohenkalastusoikeus siirtyy osakaskunnille eikä valtiolle.

Lue lisää tiistain (12.1.) Lapin Kansasta.

12.1.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


KIISTELTY VESILAKIUUDISTUS TULOSSA HALLITUKSEN PÖYDÄLLE (13.1.2010)

Kauan ja vaivalloisesti valmisteltu vesilain kokonaisuudistus on tulossa viimein hallituksen käsittelyyn.

Hallituslähteistä vahvistettiin maanantaina, että esitys on valmistumassa "aivan lähiaikoina". Jo kymmenen vuotta valmisteltu uudistus tuli esittelykuntoon jo viime tammikuussa, mutta viimeistely on vienyt vuoden. Hallitusryhmien puheenjohtajien käsittelyyn esitys ei ole enää menossa, oikeusministeriöstä kerrottiin.

Eritoten keskustaa on ärsyttänyt se, että vihreät ovat torjuneet ns. Vuotos-pykälän, joka mahdollistaisi tuomioistuinten kielteisten päätösten kiertämisen "yhteiskunnan kokonaisedun mukaisissa hankkeissa".

Kompromissia on tiettävästi haettu mallista, jossa valtioneuvostolle varattaisiin lausunnonanto-oikeus lupaviranomaisille yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa. Oikeusministeriöstä ei vahvistettu, onko ratkaisu löytynyt tältä pohjalta.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että vesilain uudistus voidaan antaa eduskunnalle vain hallituspuolueiden yksimielisenä esityksenä.

11.1.2010 Kaleva / STT

▲Alkuun


SAIMAANNORPALLA HYVÄ PESINTÄTALVI (13.1.2010)

Luminen alkutalvi lupaa hyvää norpan pesinnälle eteläisellä Saimaalla. Pesinnän onnistumiseen tarvittavaa kinoslunta on kerääntynyt esimerkiksi rantakivien kainaloihin viime vuosia runsaammin.

Pesänlaskijat arvioivat, että tuiskulunta kuitenkin tarvitaan vielä lisää. Lähiviikkojen sade- ja tuuliolosuhteista riippuukin, miten hyvin norpan lisääntyminen tänä talvena Suur-Saimaalla onnistuu.

Vapaaehtoinen pesänlaskija Mikko Uimonen Saimaan Norppaklubista työskentelee eteläisellä Saimaalla. Pesänlaskenta suoritetaan kevättalvella kun norppa on lähtenyt pesästä. Aikaisempina talvina Uimosen laskenta-alueella on pesinyt vain kaksi norppaa.

- Tämä talvi näyttää ainakin toistaiseksi valoisammalta, Mikko Uimonen arvioi.

Norpan pesintärauhan kannalta helmi- ja maaliskuun aikana moottorikelkalla liikkumista jäällä tulisi vähentää. Erityisesti rannat tulisi jättää rauhaan ja suunnata kelkoilla järvien selille.

Norppa on paikkauskollinen erakko

Kaiku Marttinen kuvailee saimaannorppaa paikkauskolliseksi erakoksi, joka vaatii oman reviirin.

- Kolmen huonon pesintävuoden jälkeen tämä talvi näyttää hyvältä. Norppa vaatii vanhanajan talvien paksun jään ja paljon lunta, Marttinen kertoo.

Marttinen muistuttaa, että verkkokuolema on norpan pahin vihollinen. Verkkokiellon noudattamisesta olisi merkittävä apu norppakannan turvaamisessa.

Kaiku Marttinen uskoo norpan jatkossakin pesivän Suur-Saimaan eteläisissä osissa, kunhan häiriötekijöitä saadaan vähennettyä.

- Norppa on onneksi sopeutuvainen eläin. Kunhan vielä saataisi ihmisetkin oppimaan liikkumaan järkevästi jäällä.

11.1.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


MERIHIEKAN NOSTO HAITTAISI KALASTOA (11.1.2010)

Merihiekan nostosta muun muassa Tauvon edustalta on tehty lain vaatima YVA-selostus. Nosto haittaisi huomattavasti kalastoa.

Merihiekan nostohankkeesta Perämeren alueelta on vaImistunut ympäristövaikutusten arviointiselostus. Selostuksessa on käyty läpi Morenia Oy:n nostopaikkavaihtoehdot, joista eräs on Tauvon edusta.

Muita mahdollisia nostopaikkoja ovat Suurhiekan-Pitkämatalan alue Iin ja Simon edustalla, Hailuodon Merikallojen alue sekä Yppärin edusta. Kaikki nostokohdat ovat 10-30 kilometrin päässä rannikosta. Vettä nostopaikoissa on paikasta riippuen 6-25 metriä.

Morenian tavoitteena on nostaa kaikkiaan noin 20 miljoonaa kuutiometriä kiviainesta merenpohjasta 15 vuoden aikana. Suunnitelmiensa mukaan Morenia nostaisi yhdestä paikasta enimmillään 10 miljoonaa kuutiometriä maa-ainesta. Yhden kohteen vuosittainen ottoalue on 6,5-7 hehtaaria.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tutkittu kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäisen mukaan maa-ainesta nostettaisiin kaikista nostopaikoista.

Toisessa vaihtoehdossa nostopaikkoja olisi kaksi, Suurhiekan-Pitkämatalan alue ja Yppäri, ja kolmannessa vain yksi, Suurhiekan-Pitkämatalan alue. Neljäs vaihtoehto on, ettei merenpohjasta nosteta maa-ainesta lainkaan.

Eniten maa-aineksen nostaminen haittaisi kalastoa. Kalat pakenevat ja kutualueita tuhoutuu, koska maa-aineksen nosto imuruoppausaluksella samentaa vettä ja lisäksi laitteet pitävät kovaa melua. Matalammilla alueilla vesikasvillisuus ja pohjaeliöstökin tuhoutuvat.

Kalaston kaikkoamisesta ja kulun häiriintymisestä saattaa koitua suurta haittaa kalastukselle ja kalataloudelle.

Nostolla on vaikutuksia myös linnustoon. Kalakantojen taantuminen heikentää vesilintujen ruoansaantia ja lisäksi hiekan nosto ja kuljetus satamaan saattavat häiritä pesintää.

Hankkeen ympäristövaikutusten arvointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Yksi on, ettei Suomessa ole juurikaan kokemusta maa-ainesten nostamisesta meren pohjasta. Toinen on selostuksen mukaan se, että vaikutukset koskevat laajoja luonnonilmiöitä ja ravintoverkkoja.

Lisäksi Perämerellä on muitakin suuria hankkeita, jotka vaikuttavat meriympäristöön. Perämerelle on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja ja väyläruoppaushankkeita, joiden yhteisvaikutus merihiekan noston kanssa saattaa olla ajan mittaan merkittävä, selostuksessa varoitetaan.

Nostohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä helmikuun 5. päivään saakka muun muassa Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa. Selotukseen voi tutustua myös osoitteessa www.ymparisto.fi/ppo > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Ennen vuotta 2010 vireille tulleet YVA-hankkeet > Perämeren merihiekan nosto.

Selostuksesta voi jättää kirjallisen kannanoton 5. helmikuuta mennessä sähköpostiosoitteeseen kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi tai postiosoitteeseen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 86, 90101 Oulu.

7.1.2010 Siikajokilaakso / Kirsi Junttila

▲Alkuun


JÄRVILOHI VAELTAA USKOMATTOMAN PITKIÄ MATKOJA (11.1.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on tutkittu järvilohen vaellusta uuden tekniikan avulla muutaman vuoden ajan. Tärkeä tutkimuskala on ollut naaraslohi nro 63, joka pyydettiin ensimmäisen kerran Sulkavan Tuohiselältä marraskuussa 2006.

Kala nukutettiin ja siihen asennettiin 10 grammaa painava lähetin, jonka avulla seurattiin kalan liikkeitä. Lohi viihtyi Tuohiselän alueella noin puolitoista vuotta, kunnes se saavutti sukukypsyyden.

Noin kuusivuotias emolohi aloitti huikean vaelluksen kohti Pielisjokea. Heinäkuussa 2008 Kala vaelsi Savonlinnan, Haukiveden ja Pyyveden kautta Savonrantaan, josta se aloitti todella nopean vaelluksen kohti Joensuuta. Emokala nro 63 vaelsi parhaimmillaan yhden vuorokauden aikana peräti sata kilometriä.

Kutupaikka kirjoitettu geeneihin

Pielisjoen suulta kala matkasi Kuurnan kanavalle, johon se aikoinaan oli istutettu. Syksyn 2008 aikana kala haki kutupaikkaa Pielisjoesta, jota se ei kuitenkaan oikein löytänyt. Kalasta tehtiin useita havaintoja Suvantosillan ja Voimalaitoksen väliseltä alueelta.

- Kalan nousureitti on kirjoitettu sen geeneihin. Kala palaa sille seudulle, missä se on syntynyt, tai mihin se on istutettu. Lohi no 63 on istutettu Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle, ja tämäkin seuraamamme kala on niin sanotusti leimautunut Pielisjokeen, kertoo erikoistutkija Jorma Piironen RKTL:stä.

Mikäli lohikala ei löydä sopivaa kutupaikkaa, se laskee mädin lopulta vähiten huonoon paikkaan, mutta esimerkiksi Pielisjoessa ei ole tällä hetkellä sopivia kutupaikkoja.

- Pitäisi olla matalaa virtaavaa vettä, jossa on pienehköjä kiviä ja soraa pohjalla, sanoo Jorma Piironen.

Kalastaja nappasi lähetinlohen joulukuussa

Viimeinen äänisignaalihavainto emokala nro 63:sta tehtiin marraskuun puolivälissä 2008. Sen jälkeen kala hävisi johonkin, kunnes reilun vuoden kuluttua, 2.12.2009 lohi tarttui Punkaharjun Särkilahdessa Jyrki Asikaisen uistimeen (salakka –täkyraksi).

Lohi oli kasvanut 7,5 kiloiseksi ja pituuttakin sillä oli 83 senttiä. Tutkijoita hämmästyttäneen telemetrialohen antamien liiketietojen avulla uhanalaisen järvilohen suojelua voidaan tehostaa entisestään.

Kuuntele juttu lähetinlohesta

7.1.2010 YLE Pohjois-Karjala

▲Alkuun


UUSIN APUVÄLINE SAIMAANNORPAN SUOJELUUN: LUMIKOLA (11.1.2010)

Norppatutkijat kokeilevat tänä talvena Saimaalla lajin suojelussa uutta välinettä: lumikolaa.

Haukiveden ja Pihlajaveden rannoille huhkitaan tutkija Miina Auttilan johdolla metrin korkuisia ja muutaman metrin levyisiä lumikasoja.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitetään, suostuvatko saimaannorpat tekemään pesänsä keinotekoiseen kinokseen.

Kinosten puute on uhka norpalle, sillä poikanen eli kuutti syntyy talvella jään päälle lumipesään.

Lämpiminä talvina pesät ovat romahtaneet ennen aikojaan tai niitä ei ole voinut tehdä lainkaan, ja kuuttien kuolleisuus on noussut roimasti.

Auttila vertaa kinoksia linnunpönttöihin. Uhanalaisten lintujen kantoja on saatu elpymään pönttöjen avulla, kun pesiksi kelpaavia lahopuita ei ole ollut enää tarjolla.

Puolet kinoksista kootaan tiedetyille pesäpaikoille ja puolet lupaaville paikoille, jotka eivät ole kuitenkaan norpalle kelvanneet. Pesälaskennan yhteydessä keväällä tarkistetaan, ovatko norpat rakentaneet pesiä keinokinoksiin.

7.1.2010 Helsingin Sanomat / Juhani Saarinen

▲Alkuun


KUNNON TALVI ON TERVETULLUT TAIMENELLE (7.1.2010)

Kunnon lumi- ja pakkastalvi vähentää vesistöjen kuormitusta ja on siksi tervetullut taimenelle. Talvi on kriittistä aikaa koko taimenen selviytymiselle.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan leutoina talvina iso osa koskikivikoissa soran seassa olevista mätijyvistä voi tuhoutua. Taimen kutee loppusyksystä ja poikaset kuoriutuvat keväällä.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Isojoki-Lapväärtinjoki on Suomen eteläisin joki, jossa on luonnollinen meritaimenkanta.

Myös monet muut lajit hyötyvät kunnon talvista. Erityisesti rapujen ja jokihelmisimpukoiden elämä on raikkaassa ja puhtaassa vedessä helpompaa, sillä ne eivät voi liikkua pitkiä matkoja etsimään parempia elinalueita.

Linnuista esimerkiksi koskikaran elämä on kirkkaiden ja matalien vesien aikana paljon helpompaa, koska ne hankkivat hyönteisravintonsa sukeltamalla koskista.

5.1.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


KALATUTKIJAT TOIVOVAT JUUANJOEN KUNNOSTUSTA (7.1.2010)

Pohjois-Karjalan luontaista taimenkantaa voisi elvyttää huomattavasti jokien kunnostuksilla. Pielisen taimen -hankkeessa valmistuneen kartoituksen perusteella muun muassa Juuanjoki ja Herajoki olisivat kunnostettuina otollisia ympäristöjä taimenelle.

Juuan virtavedet ovat selvityksen mukaan helposti kunnostettavissa. Koskialueille täytyisi luoda kutusoraikkoja sekä upottaa pohjaan erikokoisia kiviä virtauksen säätelemiseksi ja kalojen suojapaikoiksi.

Rajoittavana tekijänä on kunnostuksen puutteen lisäksi emokalojen vähäinen määrä.

Onnistuneilla toimenpiteillä taimenpoikastuotanto voi jopa moninkertaistua. Selvityksen mukaan kunnostukset antaisivat myös vetoapua Juuan kunnan imagolle.

Juuanjokea kunnostettiin viimeksi 1990-luvun alkupuolella.

5.1.2010 YLE Pohjois-Karjala

▲Alkuun


KOSTONJÄRVEN KALATIELLE LUPA (7.1.2010)

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Metsähallitukselle luvan kalatien rakentamiseen Kostonjärven luusuan säännöstelypadon läheisyyteen.

Rakennustöihin on ryhdyttävä viimeistään neljän vuoden kuluessa. Luvan saajalla on oikeus johtaa vettä kalatiehen Kostonjärvestä kesäkuun alusta joulukuun loppuun enintään 2 kuutiota sekunnissa.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on mahdollista taimenen vaelluspoikasten syönnösvaellus Kostonjärveen ja sukukypsien taimenien kutuvaellus Kostonjoen kunnostetuille kutualueille. Kostonjoen lähes sadan hehtaarin koskialueen taimenenpoikasilla ei ole vaellusiän saavutettuaan syönnösalueita.

Kostonjoella ja Iijoella ei ole muikkupitoista järvialuetta ja säännöstelypato estää pääsyn Kostonjärveen muikkuapajille.

Kalatien tavoitteena on lisäksi mahdollistaa muiden kalalajien esteetön liikkuminen joen ja järven välillä.

Suunniteltu kalatie sijoitetaan säännöstelypadon viereen järven luusuan itärannalle. Kalojen alasvaelluksen estävä esteverkko suojapuomeineen jää paikalleen.

Kalatien alaosa on luonnonmukainen ohitusuomakalatie ja yläosalta pystyrakokalatie. Lisäksi kalatiessä on kanavaosuus pystyrako-osuuden ja Kostonjärven välissä.

Kalatie tehdään kalatien ja sillan yhdistelmärakenteena säännöstelypatoa pitkin kulkevan tien kohdalla.

Luonnonmukainen osuus on 280 metriä, pystyrako-osuus 25 metriä ja kanavaosuus noin 120 metriä. Kalatien putouskorkeus on noin viisi metriä.

Hankkeen kustannusarvio on noin 250000 euroa.

Kostonjärvessä on ollut taimenkanta, jonka lisääntymisalueet olivat Kostonjoessa. Tätä kudulle laskeutuvaa kantaa heikensi voimakkaasti 1950-luvun puolivälissä tehty joen koneellinen perkaus, jonka seurauksena koskipinta-ala pieneni alle puoleen ja ränniksi peratuista koskista hävisivät kutu- ja poikasalueet lähes täysin.

Pahkakosken voimalaitos sulki Iijoen kesällä 1961, jolloin myös lohen ja meritaimenen vaellus loppui merkittävälle lisääntymisalueelleen Kostonjoelle.

Taimensaaliit alenivat 1950-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin noin 87 prosenttia.

Lopullisesti Kostonjärven järvitaimenkannan tuhosi vuonna 1964 rakennettu säännöstelypato, joka esti kuteneita emokaloja ja vaelluspoikasia nousemasta syönnösvaellukselle Kostonjärveen.

Kostonjoen vesistöalueella on koko Iijoen vesistöalue huomioiden suuri koskipinta-ala ja taimenen poikastuotantopotentiaali.

Metsähallituksen kunnostetuille koskille määrätyn yksi- ja kaksivuotiaiden taimenten istutusvelvoitteen kokonaismäärä on riippuvainen taimenen pääsystä alkuperäiselle syönnösalueelle Kostonjärveen.

Ilman vaellusmahdollisuutta velvoitteen määrä on noin 70 prosenttia kokonaismäärästä.

Koston vesialueiden haltijat esittivät vuonna 2001, että kalatien rakentamismahdollisuuksia tutkittaisiin.

Suunnitelma on päivitetty vuoden 2009 alussa. Kalatieratkaisuksi valittiin tuolloin luonnonmukainen kalatie, jonka suuaukko sijoitetaan välittömästi säännöstelypadosta alavirtaan.

5.1.2010 Koillissanomat / Mikko Häme

▲Alkuun

◄Vanhemmat     Uudemmat►