New Page 1

Nettivieras

Aiempien Nettivieras-juttujen otsikot löydät täältä.
 

Kiintoaine vaikuttaa lohikalojen poikasten kuntoon (10.12.2012)


Pauliina Louhi.

Vesistöjen pohjaa pitkin kulkeutuva kiintoaine vaikuttaa lohikalojen poikasten kuntoon, sanoo tutkijatohtori Pauliina Louhi Oulun yliopistosta. Hän on havainnut, että paljon kiintoainetta talven aikana saaneilla taimenen poikasilla oli soraikosta noustessaan suurempi ruskuaispussi kuin vastaavilla kontrollipoikasilla. Tällöin voisi olettaa, että nämä poikaset ovat huonompia uimareita ja joutuvat siten helpommin joko petojen saaliiksi tai virran huuhtomaksi.

Yleisesti on oletettu kiintoaineen vaikuttavan lähinnä soraikossa talven yli hautoutuvien mätimunien elossasäilyvyyteen, mutta nyt vaikutukset näyttäisivät olevan paljon kauaskantoisemmat.

Ongelmallista on, että Suomessa ei seurata ollenkaan kiintoainetta, joka kulkeutuu vesistöissä pohjaa pitkin pyörimällä ja pomppimalla. Louhen mukaan tämä kiintoaine ei kerry perinteisiin vesinäytteisiin, joissa seurataan lähinnä vain hienojakoisempaa liuennutta kiintoainetta.

Haitallista kiintoainetta tuottaa yleisimmin maatalous, mutta metsätalous, turvetuotanto ja rakentaminen saattavat olla paikallisesti hyvinkin merkittäviä kuormittajia. Louhi toteaa kuitenkin, että sopivilla vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitusta voisi varmasti vähentää.

Uusia mittausmenetelmiä tarvitaan

Tätä kiintoainetta tulisi ehdottomasti seurata valtakunnallisesti, mutta sen ongelmana on tähän mennessä pidetty sopivien menetelmien puuttumista, lisää tutkija, joka työskentelee parhaillaan Vancouverissa, Kanadassa. Pohjois-Amerikassa on seurantaa tehty jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan ja menetelmiä ja kiintoaineen biologisia vaikutuksia selvitellään myös Oulun yliopistossa.

Tutkimuksissa on jo todettu, että kiintoaine esimerkiksi peittää kalojen kutusoraikkoja ja poikasten piilopaikkoja, heikentää pohjaeläinten elinolosuhteita, hidastaa jokiekosysteemien toimintaa ja limoittaa kalaverkkoja yms.

Kanadasta saatavia tuloksia on tarkoitus lähivuosina selvittää tarkemmin Kainuun kalantutkimuksen kokeellisissa uomissa.

Koskia kunnostetaan - onnistumisia seurattava

FT Pauliina Louhen väitöstutkimuksen (2010) aiheena oli koskikunnostusten vaikutus lohikalakantojen elvytykseen. Hän totesi, että koskikunnostukset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta monesti ne eivät ole vielä riittävän iso askel. Jos esimerkiksi jokivesistön ongelmat ovatkin vedenlaadussa tai kiintoainekuormituksessa, ei uomien muokkaaminen pelkästään riitä, vaan muutoksia on tehtävä myös valuma-alueella.

Lisäksi on Louhen mukaan täysin käsittämätöntä edelleen, että koskikunnostuksien onnistumisia ei juurikaan seurata muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Oikeanlainen seuranta tuottaisi tietoa, jonka avulla vältettäisiin vanhojen virheiden toistaminen ja saataisiin parempia tuloksia pienemmillä kustannuksilla.

Oulussa asuvan Louhen mukaan kaikista joista ei voi enää saada entisenkaltaisia hienoja lohijokia, mutta hän odottaa näkevänsä kunnostuksia myös Hupisaarten kaupunkipuroissa.

Oulujoen kalatie on jo nyt merkittävä houkutin kaupungille, joten miten paljon matkailijoiden ja kaupunkilaisten innostusta lisäisikään kutevat lohikalat keskellä kaupunkia! Toistaiseksi hanke on valitettavasti ollut kuitenkin jäissä osapuolien näkemyserojen vuoksi.


Pauliina Louhi keräämässä näytteitä koskesta Vancouverissa, Kanadassa.

Lue lisää:

Väitöstiedote

Yle-uutinen

Mirja Heikkilä Oulujoen reitti ry

Pauliina Louhi 29.11.2012

▲Alkuun


Lohet lisääntymään Kainuun puroihin (24.9.2012)


Kuoriutunut poikanen.

”Jopa alle puolen metrin levyiset purot voivat toimia taimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueina”, toteaa vuoden 2011 loppuun jatkuneen Kainuun vaelluskalahankkeen projektipäällikkö Simo Yli-Lonttinen. ”Maanomistaja voi kunnostaa omilla maillaan olevia pienvesiä esimerkiksi entisöimällä taimenpuroja vaelluskalojen poikasalueiksi, entisöimällä lähteitä ja korjaamalla metsäojitusta.”


Huomaamaton taimenpuro.

Yksityismetsänomistaja voi "korjata metsänhoidossa tehtyjä virheitä" valtion rahoituksella, eli hän voi ilman omaa rahoitusta kunnostuttaa puroja ja valuma-alueita ja näin palauttaa vaelluskalojen poikasalueita.”Veden laadun parantaminen elvyttää vaelluskalastoa, koska vesistöön ei huuhtoudu humusta joka peittää kutusorat,” Yli-Lonttinen sanoo.

Pienvesien laadun lisäksi vaelluskalojen tulevaisuutta parantaa kestävä kalastus. ”Kalastajan tulisi ymmärtää kuinka heikoilla luonnon vaelluskalakannat ovat ja omalta osaltaan noudattaa sääntöjä mm. alamittoja.” Pienestä pojasta lähtien koskikalastusta harrastanut Yli-Lonttinen toivoo, että kalastettaisiin niitä kalalajeja, jotka kestävät kalastusta ja esimerkiksi vapautettaisiin vaelluskaloja. Tällainen kalastus on lisääntynyt varsinkin nuorten koskikalastajien keskuudessa, mikä ilahduttaa kalastajakonkaria.

Kainuun vaelluskalahankkeen tavoite oli elvyttää lohikalojen luonnollista lisääntymistä Oulujärveen laskevissa Kainuun vesistöissä. Puolitoista vuotta kestäneen hankkeen aikana toteutettiin uudet kalateiden yleissuunnitelmat viiteen kainuulaiseen kohteeseen: Ämmäkoski, Koivukoski, Leppikoski, Seitenoikea ja Kusianjoki.


Leppikosken kalatien esittelykuva.

Hankkeen löytämiä uusia ratkaisumalleja Kainuun vaelluskalavesistöjen elvytykseen ovat mm. luonnonmukaiset kalatiet ja poikastuotantouomat sekä purokunnostukset. Esimerkkikohteita kunnostettiin yhteistyössä kalastajien, kalavedenomistajien, metsänomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. ”Hanke juurrutti uusia ideoita ja luonnonmukaisia vaelluskalavesistöjen hoitomalleja Kainuun alueelle”, Yli-Lonttinen kertoo.

Vesistöjen lisäksi hankkeessa selvitettiin vaelluskalojen koko elinkiertoa mädin kuoriutumisesta Kainuun purojen poikasaluepotentiaaliin ja lohi-istukkaiden vaellukseen. ”Hankkeen ansiosta Oulujärven yläpuoliset vesistöt huomioidaan yhtenä Suomen tärkeimmistä sisämaan vaelluskala- ja kalatiekohteista”, Yli-Lonttinen arvioi.


Mätiä Kynäkoskeen.

Simo Yli-Lonttisella on parinkymmenen vuoden työkokemus kalastusmatkailun, kalavesienhoidon sekä kalastusjärjestelyjen kehittämisessä. Kokemuksensa perusteella hän toteaa, että ihmistoimin on vesistöjä ja ympäröivää luontoa muutettu niin kokonaisvaltaisesti, että paikoin vaelluskalaston elvytys on lähes epärealistista. ”Kuitenkin näyttää hyvältä, että vaelluskalat ovat aiempaa enemmän esillä ja että kalastustottumukset muuttuvat saaliskeskeisestä vaelluskalastoa suojelevaan suuntaan.”


Linkkejä:

Kainuun vaelluskalahanke / Kainuun Etu Oy loppuraportit

Lohenmätikoe Lietejoella 2011 (video)

Purokunnostuksia Kainuussa 2012 (video)

Nivan kunnostustalkoot 2010 (video)

Lohenmädin istutus 2009 (video)

Mirja Heikkilä Oulujoen reitti ry

Simo Yli-Lonttinen 19.9.2012

▲Alkuun


Joen Joulu, Vuoden vesistöteko palkitsemistilaisuuden puhe 25.3.2012 (28.3.2012)

Joen joulu –tapahtumaa on aiemmin järjestetty vuosina 1996 ja 2001. Ed. tapahtumista oli mieleeni piirtynyt koskettavat tunnelmat joen ääreltä: tonttujen tanssia, tulet, virtaava vesi, lumiset puiden oksat ja lasten laulua linnanraunioilla sekä talven sininen hämärä.

Tuon tunnelman kaipuussa lähdimme suunnittelemaan ja organisoimaan tapahtumaa tänäkin vuonna. Kajaanin kaupungin perusopetus on järjestänyt koulun kerhotoimintaa Opetushallituksen erityisrahoituksen turvin jo neljättä vuotta. Monipuolisen kerhotoiminnan ansiosta Kajaanin kerhotoiminta kutsuttiin kerhopilottiin vakiinnuttamaan ja kehittämään toimintamalleja valtakunnallisesti.

Kerhopilotin yhtenä tavoitteena oli oppilaiden osallistaminen Kajaani 360 v. juhlavuoden tapahtumiin. Kerhopilotti mahdollisti opettajien kouluttamisen ja oppilaiden harjoittamisen kerhotuntien aikana. Kajaanin perusopetuksen lukuvuoden yksi tavoite kouluviihtyvyyden parantaminen oli myös tavoitteenamme kerhotoiminnassa.

Koulut lähtivät innolla mukaan tekemään tapahtumaa. Samoin lukuisat yhteistyökumppanit lähtivät mukaan kuten aiempinakin vuosina tapahtumaa järjestämään, mm. nuorisotoimi ja puistotyö sekä eri tanssiseuroja.

Vuoden vesistötekopalkinto on merkittävä huomionosoitus Kajaanin kaupungin perusopetukselle, mutta ennen kaikkea niille lapsille, jotka opettajiensa kanssa tekivät sen.

Uskon, että tämä tapahtuma joen äärellä säilyy lasten muistissa vahvistaen heidän juuriaan kotiseutuunsa ja kainuulaisuuteen.

Leila Lassila

▲Alkuun


Kajaanin kaupungin koulut viettävät joulujuhlaa kulttuurimaisemassa (28.3.2012)


Kaupunkimme juhlavuosi saa upean juhlan ennen päättymistä. Kajaanin koululaiset, opiskelijat ja lukuisat yhteistyökumppanit juhlistavat 360-vuotiasta kaupunkiaan osallistumalla Joen jouluun, joka järjestetään kolmannen kerran kaupunkikeskustan kauniissa jokimaisemassa. Ensimmäinen juhla toteutettiin vuonna 1996 ja toinen täsmälleen kymmenen vuotta sitten, silloinkin kaupungin juhlavuonna.

Yhteisyössä Kajaanin kaupungin osaavien ammattilaisten kanssa juhla rakennetaan suurelle luonnonnäyttämölle. Kajaanin kaupungin tekninen virasto huolehtii jokirannan saattamisesta esiintymiskuntoon. Ohjelmia on työstetty koulun kerhotoiminnan tukemana.

Joen joulun viettämisellä halutaan paitsi juhlistaa kaupunkimme 360-vuotista olemassaoloa, kiinnittää huomiota kaupunkimme kauniiseen jokimaisemaan. Esitys alkaa kahdesta suunnasta. Reitti on entisestään laajentunut. Perinteinen Teppanasta uuden sillan läheisyydestä alkava ohjelma on saanut lisäkseen myös Opettajankoulutusyksiköltä lähtevän reitin kohti jokea. Jokikierros päättyy molemmista suunnista Linnanraunioitten kautta Raatihuoneen torille, jossa ohjelma jatkuu G-voiman, H&H Dancehousen, Fadilan ja Tanssiteatterin järjestämänä. Kuuluvuus ja näkyvyys pyritään takaamaan äänentoistolla ja valaistuksella. Tekniikasta vastaa Kajaus Oy.

Joen joulun tekijät ja toteuttajat saavat ohjelmaa järjestäessään vahvoja elämyksiä, vieväthän esitykset heidät joulun tunnelmaan monin eri keinoin. Oivallus siitä, että olen kajaanilainen ja kainuulainen, vahvistaa juuria omaan kotiseutuun. Joen joululla on mahdollisuus herättää kotiseuturakkautta meissä kaikissa.

Ohjelman kulku:
Teppanan puolelta jokea:
Metsän väen tömistelyä: Tontut ja maahiset
Jouluna Jumala syntyi: kalevalainen kuoro
Halla harsolla ruohot kietoo: valotaideteoksia, jääveistoksia, liikkuvia valoja, jätkänkynttilöitä, hallaliikkujia
Joulun kirkas sointi: Keskuskoulun kuoro
Esiintyjinä Teppanan, Nakertajan, Lehtikankaan, Kuluntalahden ja Keskuskoulun oppilaat

Opettajankoulutusyksiköltä kohti jokea:
Päärakennus; Joululaulajaiset sekä Kuvia ja säveliä Kajaaninjoesta
Campusalue: Tuokiokuvia vanhan ajan joulusta
Valokuja
Kirjaston maisemaikkuna: Vanhat joulukortit kertovat
Kruunupuodinmäki: Joulun taikaa
Lönnrotin puisto: Talven tunnelmia
Esiintyjinä Normaalikoulun, Keskuskoulun ja Lyseon oppilaat ja Kajaanin Tanssiteatteri sekä Kajaanin
Opettajainkoulutusyksikkö

Raatihuoneen tori: Ohjelmaa: tanssia, teatteria, musiikkia

Järjestäjinä: Kajaanin kaupungin perusopetuksen kerhotoiminta, Keskuskoulu, Kajaanin normaalikoulu, Kajaanin Lyseo, Kuluntalahden koulu, Nakertajan koulu, Pietari Brahen Lehtikankaan koulu, Teppanan koulu, Kajaanin lukio, Kajaanin Opettajainkoulutusyksikkö, Kaupunkikeskustayhdistys, Kajaanin Tanssiteatteri, H&H Dancehouse, Kainuun Pirtti, Fadila, Harrastajateatteri, Kajaanin kaupungin liikuntatoimi ja kunnallistekniikka.

Mediatiedote

Joen Joulu 15.12.2011 klo 17.30-19.30

▲Alkuun


◄Aiemmat Nettivieras-jutut