New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Arkisto - Uutispalsta 03-09

Uutispalsta-sivua ei enää päivitetä vaan uutiset/jutut löytyvät jatkossa muilta sivuilta.


UUTISET 2009

KUVAGALLERIA -SIVU AVATTU
MERIKOSKEN KALATIE ON JÄLLEEN AUKI
RUOTSIN KALATALOUSPOLITIIKKA MENOSSA OIKEAAN SUUNTAAN!
OULUJOEN REITTI RY:N VUOSIKOKOUS
VIHDOIN LUPAVIRASTON PÄÄTÖS HIITOLANJOEN KALATIEASIASSA
KANSANLIIKE VAATII KANSANÄÄNESTYSTÄ URAANIVOIMASTA
TORNIOJOEN LOHISAALIS ON KASVANUT VOIMAKKAASTI

▲Alkuun


UUTISET 2008

LOHIKANNAN TILA TORNIOJOESSA
ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUODEN PÄÄTÖS
ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUODEN PÄÄTÖSTILAISUUS
LOHI TUTUKSI -TAPAHTUMA OULUNPÄIVILLÄ
ELÄVÄJOKI VALOKUVAUSKILPAILU
LOHI NOUSEE MERIKOSKEN KALATIESSÄ
MISSÄ ON OULUJOEN LOHI?
OULUJOEN REITTI YÖTTÖMÄN YÖN KIRJAMESSUILLA
ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUOSI
VUODEN 2007 -VESISTÖTEKOPALKINNOT JAETTU
JOEN JUHLA 2008

▲Alkuun


UUTISET 2007

VUODEN 2007 VESISTÖTEKOPALKINNON SAAJAEHDOKKAITA ETSITÄÄN
LOHIADRESSI LUOVUTETTIIN MAATALOUSMINISTERILLE
LOHEN NOUSU KALATIESSÄ KÄYNNISTYI
LOHI TUTUKSI -TAPAHTUMA
LOHIADRESSI LUOVUTETTIIN MAATALOUSMINISTERILLE
LOHEN NOUSU KALATIESSÄ KÄYNNISTYI
OULUJOESTA SAATIIN ENNÄTYSLOHI
IIJOKISOUTU JUHLII JA PALAA JUURILLEEN
SUOMI MELOO -KANOOTTIVIESTI SAAPUI OULUUN
SUOMI MELOO -KANOOTTIVIESTI STARTTAA 9.6.2007 KUHMOSTA
OULUJOESSA UISKENTELEE LUONNONLOHENPOIKASIA
VESIVOIMALINJAUS HÄMMÄSTYTTÄÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJÄ
SUOMI MELOO -TAPAHTUMA KUHMOSTA OULUUN
KOLLAJA MIELENOSOITUS : LAIN PUOLESTA - EI UUTTA KOSKISOTAA
ENEMMISTÖLTÄ EI KOLLAJAN ALTAALLE
VUODEN VESISTÖTEKO -PALKINTO 2006
LOHIADRESSI - LOHIVAALIT

▲Alkuun


UUTISET 2006

LOHI ON POLIITTINEN KALA!
OULUJOELLA POIKASTUOTANTOALUEITA USKOTTUA ENEMMÄN
SAVON PERINNEPURJEHTIJOIDEN MATKAKERTOMUS
ENSIMMÄISET LUONNONLOHENPOIKASET LÖYDETTY OULUJOESTA?
SUOMI MELOO -VIESTIN KUNTAKOKOUKSET
KALATIEHANKE ETENEE
23. SUOMI MELOO -KANOOTTIVIESTI KUHMO - OULU 9.-15.6.2007
LEPPOISA KESÄPÄIVÄ KANTTURASSA
KIRJAMESSUJEN KUULUMISIA
MIKSI VENE OULUN KIRJAMESSUILLA?
HANKE KUHMON KALASTUSMATKAILUN EDISTÄMISEKSI
OULUJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA NÄHTÄVILLÄ
VUODEN VESISTÖTEOT PALKITTIIN KAJAANISSA
JOEN JUHLA KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERISSA LA 4.2. KLO 17.00
OULUJOEN REITTI RY JA PEKKA JURVELIN KIITTÄVÄT

▲Alkuun


UUTISET 2005

EHDOTUKSIA VESISTÖTEKO –PALKINNON SAAJIKSI HAETAAN 15.1 ASTI
OULUJOEN SOUTAJA 50 V
KIRJAMESSUJEN SATOA
SOUTUVENE TÄYNNÄ KIRJOJA
JÄSENTAPAAMINEN 24.9.2005
VENEIDEN SIIRTÄMISTÄ VOIMALOIDEN YLI TUTKITAAN
OULUA SOUTAMASSA - OULUJOEN VESISTÖN SEMINAARI
OULUJOKIVARREN OPPILAAT TUOVAT TERVAVIESTIN SUURJUHLILLE
OULUJOEN VESISTÖ ESILLÄ KOULUN SUURJUHLILLA OULUSSA
VUOSIKOKOUS JA ULKOILUPÄIVÄ 24.4.2005
HAKATAAN VAI SUOJELLAAN – KUKA PÄÄTTÄÄ KAUPUNGIN METSISTÄ?
SANGINJOEN METSÄKIISTASSA KOMPROMISSI
VESISTÖTEKOPALKINNOT JAETTIIN
JOEN JUHLA 29.1.2005

▲Alkuun


UUTISET 2004

UUSI KÄVIJÄENNÄTYS KOTISIVULLAMME
OULUJOKI VIRTAA KOHTI TUHOAAN
VUODEN VESISTÖTEKO -PALKINTO HAETTAVANA (15.12. asti)
MENESTYSTÄ KIRJAMESSUILLA
VENE KIRJAMESSUILLA
SOUTU-URAKKA ON TAKANA. MITÄ NYT PEKKA?
KERRO MIELIPITEESI OULUJOEN LOHEN RAUHOITUSAJASTA
PEKKA ON PERILLÄ
VAIETTU JOKI -KIRJAN MYÖNTEINEN VASTAANOTTO JATKUU
UUSI KÄVIJÄENNÄTYS ELOKUUSSA
KALATIELLÄ NÄKI PINNAN ALLE
OULUJOKI VIRTAA -VALOKUVANÄYTTELY
MERIKOSKEN KALATIE TOIMII HYVIN
PULLIAINEN ÄRÄHTI LOHISEMINAARISSA
PEKKA JURVELINILLE LUONNONSUOJELUPIIRIN YMPÄRISTÖPALKINTO
POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRIN TIEDOTE
EUROPEAN SALMON TOUR
LOHIASETUS HYVÄKSYTTIIN
LOHISOPPA KIEHUMASSA YLI
PEKKA JURVELINILLE 2000 EURON APURAHA
VAALAN KALATIESEMINAARI 28.2.
OULUJOKIVARREN KYLÄRAKENNETTA VAHVISTETAAN
TAITEILIJARESIDENSSI NOKKALAAN
HYVÄ REITTILÄINEN
ROKUAN METSIIN OMAT SÄÄNNÖT
SEMINAARI JA KESKUSTELUFOORUMI
MERIKOSKEN YLÄJUOKSULLE UUDET KALASTUSEHDOT
VUODEN VESISTÖTEKOPALKINTO OULUN KAUPUNGILLE JA MARTTI KOIVUMÄELLE


UUTISET 2003

MERIKOSKEN KALATIE

▲Alkuun


UUTISET 2007:

03.12.07

VUODEN 2007 VESISTÖTEKOPALKINNON SAAJAEHDOKKAITA ETSITÄÄN

Oulujoen reitti ry jakaa Oulujoen vesistön vuoden 2007 vesistöteko -palkinnon. Tunnustuspalkinto annetaan vuoden parhaasta ympäristö- tai ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen. Palkinnon saajan päättää Oulujoen reitti ry:n hallitus.

Pyydämme ystävällisesti Teitä nimeämään oman ehdokkaanne palkinnon saajaksi 15.1.2008 mennessä. Ehdokkaita voivat nimetä myös yksityiset henkilöt. Palkinto myönnetään yksityiselle henkilölle ja yhteisölle.

Ehdotukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen vene@oulujoenreitti.fi tai kirjeessä osoitteeseen Oulujoen reitti ry, Satamatie 11, 90520 OULU tai soittamalla toimiston numeroon 08-5544944. Pienet perustelut olisivat varmasti paikallaan, mutta eivät pakolliset.

Palkinto luovutetaan tammi-helmikuussa 2006. Päivämäärä ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

▲Alkuun


04/10/07

LOHIADRESSI LUOVUTETTIIN MAATALOUSMINISTERILLE

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapaa-ajankalastajat sekä Tornio-Muonionjokiseuran edustajat vetosivat netissä kerätyllä 22 308 nimen adressilla maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaan (kesk) keskiviikkona eduskunnassa, että vaelluskalasta säädetään erillinen laki ja lohen kevätpyynti palautetaan kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Anttila ei luvannut vielä muuta, kuin että neuvotteluissa kuullaan kaikkia osapuolia. Hän kertoi, että lohiasetuksen valmistelu alkaa lähaikoina. "Valmistelu lähtee puhtaalta pöydältä. Minulla ei ole ennakkoasennetta tai sitoumuksia mihinkään". Jatkokeskusteluissa suljettujen ovien takana hän lupasi lähetystölle, että ennen päätöksen tekoa selvitetään myös lohenpyynnin taloudellis-sosiaaliekonomiset vaikutukset eri alueilla.

Lapin läänin maaherra Hannele Pokka pitää selvitystä merkittävänä sillä näin saadaan päätöksen tueksi kansantaloudellista faktaa. Samalla, selviää miten iso raha on kiinni kiinni matkailukalastuksessa ja matkailuelinkeinossa. Se on satakertainen ammattikalastajien saalisarvoon nähden, Pokka huomautti. Myös lohen nousun säännöstely on pohdittavien keinojen joukossa, kun lohiasetusta tehdään. Lähetystön toive on, että kymmenen vuoden takaiset pyyntirajoitukset otettaisiin käyttöön jo ensi keväänä. "Pitää yhteensovittaa eri intressipiirien ristiriidat, joita on olemassa", Anttila väisti. Anttila lupasi kutsua neuvottelupöytään mukaan myös tutkijat, jotta saadaan lisätietoa siitä, mistä Itämeren poikaskuolemat johtuvat.

Lohiadressin Anttilalle luovuttanut Antti Sorro Lapin vapaa-ajankalastajista ilmoitti tapaamisen aluksi: "Lohi on ollut monta vuotta kuuma peruna. Tilanne on se, että kaikki on jo sanottu moneen kertaan". Sorro vetosi porvarihallituksen ohjelmaan. "Meillä on nyt ensimmäinen lohta suojeleva hallitusohjelma, joten Suomen lohipolitiikassa on mahdollista aloittaa uusi parempi aika." Hän korosti, että viime vuosikymmeninä jokisaaliit ovat olleet vain kuusi prosenttia kokonaissaaliista. "Jokien palauttaminen pysyvällä tavalla hyviksi lohijoiksi ja lohen poikastuotantoalueiksi on kaikkien etu" Sorro sanoi. (Kaleva 5.10.2007)

▲Alkuun


04.09.07

LOHEN NOUSU KALATIESSÄ KÄYNNISTYI

Veden viilentyminen sai lohien hormoonit hyrräämään ja Oulu-päivien ja Lohi tutuksi -tapahtuman kunniaksi kalat innostuivat nousemaan Merikosken kalatiehen. Aiemmin on yksittäisiä lohia ja taimenia noussut mutta nyt kolmen päivän aikana on noussut kuutisenkymmentä lohta ja lisäksi meritaimenia. Katselijoita riittikin kalatien akvaariohuoneessa. Etenkin lapset olivat innostuneita.

Yhdistyksen järjestämä Lohi tutuksi -tapahtuma kalatien vierellä Merikoski-salissa oli onnistunut. Ohjelman aloitti Anne Laine alustuksella "Palaako lohi Oulujokeen" ja tämän jälkeen Jermi Tertsunen kertoi millaisin menetelmin poikastuotantoalueita tutkitaan. Markus H.Korhonen pakinoi tuttuun tyyliinsä lohesta sekä Oulusta ja Pekka Jurvelin näytti kuvia vastavirtaan -soudulta. Musiikia puheenvuorojen välillä ja ohjelman lopuksi esitti Toppilan laulustudio.

▲Alkuun


03/08/07

LOHI TUTUKSI -TAPAHTUMA

Oulujoen reitti ry järjestää Oulun päivillä sunnuntaina 2.9 kello 13 -15 Lasaretin Merikoski -salissa, kalatien vieressä
LOHI TUTUKSI -tapahtuman. Ohjelmassa mm.asiantuntijapuheevuoroja lohesta, vapaa sana (Hyde Park), musiikkia, tietoja ja kuvia lohesta, Oulujoesta, historiasta yms. Paikalla puhumassa mm. Anne Laine, Jermi Tertsunen, Markus H.Korhonen, Juha Aitamurto ja Pekka Jurvelin. Musiikkia tarjoaa Toppilan laulustudio.

▲Alkuun


04/10/07

LOHIADRESSI LUOVUTETTIIN MAATALOUSMINISTERILLE

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapaa-ajankalastajat sekä Tornio-Muonionjokiseuran edustajat vetosivat netissä kerätyllä 22 308 nimen adressilla maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaan (kesk) keskiviikkona eduskunnassa, että vaelluskalasta säädetään erillinen laki ja lohen kevätpyynti palautetaan kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Anttila ei luvannut vielä muuta, kuin että neuvotteluissa kuullaan kaikkia osapuolia. Hän kertoi, että lohiasetuksen valmistelu alkaa lähaikoina. "Valmistelu lähtee puhtaalta pöydältä. Minulla ei ole ennakkoasennetta tai sitoumuksia mihinkään". Jatkokeskusteluissa suljettujen ovien takana hän lupasi lähetystölle, että ennen päätöksen tekoa selvitetään myös lohenpyynnin taloudellis-sosiaaliekonomiset vaikutukset eri alueilla.

Lapin läänin maaherra Hannele Pokka pitää selvitystä merkittävänä sillä näin saadaan päätöksen tueksi kansantaloudellista faktaa. Samalla, selviää miten iso raha on kiinni kiinni matkailukalastuksessa ja matkailuelinkeinossa. Se on satakertainen ammattikalastajien saalisarvoon nähden, Pokka huomautti. Myös lohen nousun säännöstely on pohdittavien keinojen joukossa, kun lohiasetusta tehdään. Lähetystön toive on, että kymmenen vuoden takaiset pyyntirajoitukset otettaisiin käyttöön jo ensi keväänä. "Pitää yhteensovittaa eri intressipiirien ristiriidat, joita on olemassa", Anttila väisti. Anttila lupasi kutsua neuvottelupöytään mukaan myös tutkijat, jotta saadaan lisätietoa siitä, mistä Itämeren poikaskuolemat johtuvat.

Lohiadressin Anttilalle luovuttanut Antti Sorro Lapin vapaa-ajankalastajista ilmoitti tapaamisen aluksi: "Lohi on ollut monta vuotta kuuma peruna. Tilanne on se, että kaikki on jo sanottu moneen kertaan". Sorro vetosi porvarihallituksen ohjelmaan. "Meillä on nyt ensimmäinen lohta suojeleva hallitusohjelma, joten Suomen lohipolitiikassa on mahdollista aloittaa uusi parempi aika." Hän korosti, että viime vuosikymmeninä jokisaaliit ovat olleet vain kuusi prosenttia kokonaissaaliista. "Jokien palauttaminen pysyvällä tavalla hyviksi lohijoiksi ja lohen poikastuotantoalueiksi on kaikkien etu" Sorro sanoi. (Kaleva 5.10.2007)

▲Alkuun


04.09.07

LOHEN NOUSU KALATIESSÄ KÄYNNISTYI

Veden viilentyminen sai lohien hormoonit hyrräämään ja Oulu-päivien ja Lohi tutuksi -tapahtuman kunniaksi kalat innostuivat nousemaan Merikosken kalatiehen. Aiemmin on yksittäisiä lohia ja taimenia noussut mutta nyt kolmen päivän aikana on noussut kuutisenkymmentä lohta ja lisäksi meritaimenia. Katselijoita riittikin kalatien akvaariohuoneessa. Etenkin lapset olivat innostuneita.

Yhdistyksen järjestämä Lohi tutuksi -tapahtuma kalatien vierellä Merikoski-salissa oli onnistunut. Ohjelman aloitti Anne Laine alustuksella "Palaako lohi Oulujokeen" ja tämän jälkeen Jermi Tertsunen kertoi millaisin menetelmin poikastuotantoalueita tutkitaan. Markus H.Korhonen pakinoi tuttuun tyyliinsä lohesta sekä Oulusta ja Pekka Jurvelin näytti kuvia vastavirtaan -soudulta. Musiikia puheenvuorojen välillä ja ohjelman lopuksi esitti Toppilan laulustudio.

▲Alkuun


03/08/07

LOHI TUTUKSI -TAPAHTUMA

Oulujoen reitti ry järjestää Oulun päivillä sunnuntaina 2.9 kello 13 -15 Lasaretin Merikoski -salissa, kalatien vieressä LOHI TUTUKSI -tapahtuman. Ohjelmassa mm. asiantuntijapuheevuoroja lohesta, vapaa sana (Hyde Park), musiikkia, tietoja ja kuvia lohesta, Oulujoesta, historiasta yms. Paikalla puhumassa mm. Anne Laine, Jermi Tertsunen, Markus H.Korhonen, Juha Aitamurto ja Pekka Jurvelin. Musiikkia tarjoaa Toppilan laulustudio.

▲Alkuun


26.07.07

OULUJOESTA SAATIIN ENNÄTYSLOHI

Oulujoesta pyydystettiin miesmuistiin suurin lohi keskiviikon 25. ja torstain 26.7. välisenä yönä.

Saalis tarttui Veli Honkasen itse tehtyyn vaappuun Merikosken alakanavassa Tukkisaaren liepeiltä.22,6 kiloa painava lohi on suurin joen valjastamisen jälkeen saatu saalis, mikä sieltä on nostettu vapakalastusvälineellä.

Kuningaskalaa väsytettiin 18 minuuttia, ennen kuin se luovutti taistelun, ja se nostettiin veneeseen.

Yhdestä suuremmasta kalasta ei kannata riemastua, sanoo erikoistutkija Ari Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun toimipisteestä. Padon rakentaminen esti lohen nousun Oulujokeen 1950-luvulla.

Kyllä 22,6 kiloinen lohi on suurin, mitä Oulujoesta on saatu sen rakentamisen jälkeen, mutta yksi kala ei vielä tee kesää, hän sanoo. Mäki-Petäys arvioi lohen sen painon perusteella viihtyneen meressä ainakin neljä tai viisi vuotta.

Vuonna 2003 rakennetun kalatien jälkeen Muhokselta ja Sanginjoesta on löydetty nollikkaita eli alle yksivuotisia luonnonlohia. Se taas kertoo siitä, että lohi olisi alkanut lisääntyä joessa luonnonvaraisesti.

Kaleva 26.7.2007

▲Alkuun


02.07.07

IIJOKISOUTU JUHLII JA PALAA JUURILLEEN

Iijokisoudun tunnelmista

Taivalkosken Jokijärven Saijasta tiistaiaamulla lähtevä soutu saapuu lauantaina klo 15.00 Pudasjärven Kipinään. Noin 160 km:n matkalla lasketaan lähes sata koskea ja nivaa. Iijokisoutuun osallistuu vuosittain 200-300 soutajaa ja melojaa. Soudun järjestää Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen Iijoen soututoimikunta.

Iijokisoudun aikataulu löytyy http://www.iijoensuojeluyhdistys.net/iijokisoutu/iijokisoutu2007.htm Iijoen suojeluyhdistyksen nettisivuilta.Pyrimme saamaan sivuillemme reaaliaikaista kommentointia soutuun osallistujioilta.

▲Alkuun


15.06.07

Suomi Meloo -kanoottiviesti saapui Ouluun

Toista sataa kajakkia ja kanoottia saapui tänään perjantaina 15.6. iltapäivällä Oulun Erkkolanrantaan. Suomi Meloo -viestin rankka urakka Kuhmon Lentiirasta Sotkamon reittiä, Oulujärven yli ja alas Oulujokea päättyi onnellisesti.

Tunnelma oli riemullinen ja kuohujuomaakin pulpahteli, kun melontajoukkueet juhlivat urakan päätöstä. Kaupunginjohtaja Pennanen toivotti melojat tervetulleiksi Ouluun. Hän muistutti Oulujoen komeasta menneisyydestä kulkuväylänä, joka on nyt taas heräämässä henkiin.

Oulujoen soutaja Pekka Jurvelin onnitteli melojia, kiitti heitä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemisestä ja nimesi juhlallisesti viestiin osallistujat aidoiksi Tervamelojiksi.

Jurvelin muistutti myös, että jokia on myös pohjoisempana. Iijoki, Kemijoki ja Ounasjoki eivät kaipaa uusia patoja ja tekoaltaita vaan kalateitä ja poikastuotantoalueita, lohen ja taimenen luonnonkiertoa sekä myös melojia upeisiin koskiin ja hienoille jokiosuuksille.

Suomi meloo -tapahtuma on ollut tärkein vesistötapahtuma vuosiin tai jopa vuosikymmeniin Oulujoen vesistöalueella. Tervamelojat ovat Jurvelinin mukaan erityisen tervetulleita palaamaan tänne uusille retkille.

▲Alkuun


02.06.07

Suomi Meloo -kanoottiviesti starttaa 9.6.2007 Kuhmosta

Lauantaina 9.6 lähtee Suomi Meloo -kanoottiviesti liikkeelle Lentiirasta, Kuhmosta.

▲Alkuun


18.05.07

OULUJOESSA UISKENTELEE LUONNONLOHENPOIKASIA

Luonnonlohen kutemisesta Oulujoessa on saatu havaintoja.

Ensimmäisen vuoden lohenpoikasia on löydetty Oulujoesta. Kalat havaittiin sähkökalastuksessa Oulujoen pääuomasta Montan voimalaitoksen alapuolella. Lohen luonnonpoikasia tavattiin kesällä 2006 myös Muhosjoesta.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen projektipäällikkö Anne Laine kertoo, että lohen alkuperästä on vielä pieni epävarmuus. Poikasten alkuperää varmistetaan vielä mm. suomuista.

Yle Oulu Radio

▲Alkuun


23.04.07

VESIVOIMALINJAUS HÄMMÄSTYTTÄÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJÄ

Ympäristöjärjestöissä hämmästellään uuden hallituksen pyrkimystä lisätä tuntuvasti vesivoimaa.

WWF:n Luukkonen pitää huolestuttavana hallituksen aikeita lisätä tuntuvasti vesivoimaa. Hänen mukaansa koskien rakentamisella olisi vain marginaalinen merkitys energiantuotannolle.

WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetosivatkin jo hallitusneuvotteluijoihin, jotta vesivoimaa ei rakennettaisi lisää. Rakentaminen tuhoaisi järjestöjen mukaan korvaamattoman arvokkaita luontoarvoja. Pahiten uusista padoista kärsivät vaelluskalat lohi ja taimen sekä nahkiainen. Järjestöt hyväksyvät vain olemassa olevien suurten vesivoimalaitosten koneistojen tehon noston. Myös Greenpeace hämmästelee vesivoimatavoitetta.

Vihreät ovat viestittäneet, että he eivät hyväksy vesilakiin muutosta, joka mahdollistaisi esimerkiksi Vuotoksen rakentamisen. Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että vesilain muuttaminen edellyttää kaikkien neljän hallituspuolueen yhteistä päätöstä.

▲Alkuun


19.04.07

SUOMI MELOO -TAPAHTUMA KUHMOSTA OULUUN

Vuoden 2007 Suomi Meloo -kanoottiviesti 9.-15.6.2007 Kuhmosta Ouluun. Mukaan odotetaan 100 joukkuetta eli noin 1000 melonnan ystävää 5- 15 hengen joukkueissa viettämään ainutlaatuista melonta- ja lomailuviikkoa. Suomi Meloo tapahtuman taustajärjestöt ovat Suomen Kanoottiliitto ry ja Suomen Latu ry.Kanoottiviestiin ilmoittautumisaika päättyy 27.4.2007.

Suomi Meloo on mukava, rentouttava ja iloinen liikuntaviikko kauniissa järvi- ja jokimaisemissa. Suomi Meloo melontaviikko koostuu 27 osuudesta, joiden pituus vaihtelee alle 8 kilometristä yli 35 kilometriin. Yötä päivää etenevää viestiä viedään johtokanootin johdolla yhdessä meloen. Joka päivälle on käsikirjaan merkitty yleisöosuus, jolle voi lähteä mukaan kuka tahansa asiasta kiinnostunut ilman omaa joukkuetta.

▲Alkuun


14.03.07

KOLLAJA MIELENOSOITUS : LAIN PUOLESTA - EI UUTTA KOSKISOTAA

Mielenosoituskulkue lähtee lauantaina 17.3. klo 10 Hammarin kulmasta, tekee lenkin ja päätyy Rotuaarille vaalipaneelipaikalle. asiaankuuluvia kylttejä mukaan.

Mielenosoituksella halutaan muistuttaa voimayhtiöitä ja poliitikkoja koskiensuojelulain merkityksestä ja pysyvyydestä. Rakentamisuhkien tuominen suojeltuihin vesistöihin on lyhytnäköistä voitontavoittelua ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Pelkkä asian esille nostaminen voi pysäyttää jokivarsien muun kehittämisen vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi puheille ja suunnitelmille lailla suojeltujen vesistöjen rakentamisesta sähköntuotantoon halutaan panna piste jo tässä vaiheessa. Lakien muuttelu kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden mukaan ei ole ihmisten oikeustajun mukaista ja heikentää luottamusta poliittiseen päätöksentekoon.

Kollaja on suojeltu koskiensuojelulailla. Vuotos ei kuulu koskiensuojelulakiin, mutta korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 2002 lopetti viisi vuosikymmentä kestäneen allasuhkan. Niin ainakin toivottiin.

Merkittävin vesivoima Suomessa on jo rakennettu. Jokien rakentamisella tuhottiin vaelluskalakannat suurimmasta osasta Lappia, Oulun lääniä ja koko rannikkoalueelta. Tasan 20 vuotta sitten voimaantullut koskiensuojelulaki lopetti vuosikymmenten koskisodat eri puolilla Suomea. Koskiensuojelulailla suojeltiin 53 vesistöä tai vesistön osaa. Voimayhtiöille on koskiensuojelulain mukaiset korvaukset maksettu loppusummana 78 miljoonaa €. Suojellulla jokiluonnolla on kansallispuistoihin verrattava asema ja suojeltu siellä eläville ainutlaatuisille eliöille ja kaloille sekä tulevien sukupolvien virkistykseksi.

Kaikki kynnelle kykenevät ja asian omakseen tuntevat paikalle, on tilaisuus vaikuttaa ja osoittaa että joella on arvonsa ja ystävänsä!

▲Alkuun


12.03.07

ENEMMISTÖLTÄ EI KOLLAJAN ALTAALLE

Enemmistö Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista vastustaa Kollajan altaan rakentamista Iijokeen. Kalevan verkkolehden vaalikoneen kysymyksiin vastanneista kaikkiaan ehdokkaista 63 piti sitä vääränä, kun rakentamisen puolesta oli vain joka viides vastanneista eli 23.

Suurista puolueista Kollajan altaan rakentaminen sai eniten kannatusta kokoomuksen piirissä, jossa yksitoista ehdokasta oli rakentamisen kannalla ja kolme vastaan. Toiseksi eniten puoltoääniä löytyi keskustan riveistä, missä seitsemän puoltaisi rakentamista ja neljä oli vastaan.Lue juttu kokonaan http://www.kaleva.fi/plus/klubi/index.cfm?j=643079.

▲Alkuun


06.02.07

VUODEN VESISTÖTEKO -PALKINTO 2006

Oulujoen vesistön vuoden 2006 vesistöteko -tunnustukspalkinnot luovutettiin Joen juhlassa Vaalassa 11.helmikuuta. Henkilökohtaisen palkinnon sai toimittaja Matti Haapavaara. Hän on tehnyt vuosikymmenien työn Oulujoen vesistön puolesta. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita vesistöstä, erityisesti Oulujärvestä, alueen luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Yhteisösarjan palkinnon sai Lamminahon talo Vaalassa. Talomuseo on ainutlaatuinen, koska sen esineistö on kokonaisuudessaan talon omaa ja se edustaa Oulujokivarren kulttuuria parhaimmillaan.

▲Alkuun


31.01.07

LOHIADRESSI - LOHIVAALIT

Hallituksen on välittömästi keskeytettävä lohen varhennettu rannikkokalastus! Hallitus ehtii vielä näin korjata pahasti karille ajanutta lohipolitiikkaansa. Lohiadressiliike vaatii tuota nyt jo 20 100 allekirjoituksen voimalla. http://www.lohiadressi.fi/Lohiadressi.html

▲Alkuun


UUTISET 2006:

12.12.06

LOHI ON POLIITTINEN KALA!

Tornionjoki-Muonionjoki -seuran puheenjohtaja, lohiaktivisti Simo Pöyhtäri sai tänä vuonna Lapin luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon. Perusteluissa todettiin, että Pöyhtäri on laittanut itsensä esimerkillisesti likoon luonnonlohen nousun turvaamiseksi Tornion-Muonionjokeen. Lue Viikon vieras -palstalta Simo Pöyhtärin mielipiteitä lohiasiasta.

▲Alkuun


14.11.06

OULUJOELLA POIKASTUOTANTOALUEITA USKOTTUA ENEMMÄN

Pohjoisnavalle hiihtänyt Jermi Tertsunen on siviiliammatiltaan kalatutkija, vanhempi suunnittelija Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Hän kertoo haastattelussaan viikon vieras -palstalla että lohelle ja meritaimelle sopivia virta-alueita löytyi yllättävän paljon etenkin Utosjoesta mutta monien epäilyistä huolimatta varsin runsaasti myös Oulujoen pääuomasta Utasen voimalaitoksen yläpuolelta. Kaikkiaan Oulujoen pääuomasta ja sivujoista löytyy tutkijoiden mukaan varovaisesti arvioiden toista sataa hehtaaria hyvää poikastuotantoaluetta. Lue lisää viikon vieras -palstalta.

▲Alkuun


10.11.06

SAVON PERINNEPURJEHTIJOIDEN MATKAKERTOMUS

Savon perinnepurjehtijoiden viime kesäisestä matkasta Oulujoen vesistössä, Kiantajärven Kiantaperästä Ouluun muinaista Vienan Kemin ja Oulun välistä kauppa- ja sotaveneiden kulkureittiä pitkin löytyy nyt.

▲Alkuun


23.10.06

ENSIMMÄISET LUONNONLOHENPOIKASET LÖYDETTY OULUJOESTA?

Viikon vieras OuLo-hankkeen (Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin) projektipäällikkö Anne Laine kertoo vielä hieman varoen ilouutisen: Ensimmäisen vuoden lohenpoikasia on löydetty sähkökalastuksessa tänä kesänä Oulujoen pääuomasta Montan alapuolella. Lue lisää Viikon vieras -palstalta.

▲Alkuun


13.10.06

SUOMI MELOO -VIESTIN KUNTAKOKOUKSET

Vuoden 2007 Suomi Meloo -kanoottiviesti melotaan 9.-15.6.2007 Kuhmosta Ouluun.

Suomi Meloo on kaikille avoin joukkuetapahtuma, alkukesän rentouttava ja iloinen liikuntaviikko. Melontaviikko koostuu ensi vuonna 27 osuudesta, joiden pituus vaihtelee 8-35 kilometriin. Yötä päivää etenevää viestiä viedään eteenpäin yhdessä letkassa meloen. Keskimääräinen matkavauhti vesillä on noin 6 km/h ja yleisin väline kajakkikaksikko. Tapahtuman omistavat Suomen Kanoottiliitto ja Suomen Latu ja sen tarkoituksena on melonnan edistäminen.

Osuudet alkavat / päättyvät vaihtopaikoille, joiden organisoimisesta vastaa joko paikalla toimiva yrittäjä tai alueella toimivia yhdistys, kylätoimikunta, tm. yhteisö. Vuonna 2006 viestiin osallistui 87 joukkuetta, yhteensä noin 700-800 melojaa.

Lisätietoa Suomi Meloo -tapahtumasta saa kuntakokouksista joita järjestetään kolmella paikkakunnalla :perjantaina 20.10. Oulussa, Raksilan uimahallin kokoustilassa ja kello 14.00 Kajaanissa Kainuun liikunta ry:n kokoustilassa, Kauppakatu 21 II krs sekä lauantaina 21.10 kello 10.00 Kuhmossa kaupungintalon sisäpiha, II krs.

▲Alkuun


26.09.06

KALATIEHANKE ETENEE

Skotlantilainen http://www.envirocentre.co.uk/catchment/ Envirocentre on valittu kalateiden suunnittelukonsultiksi ja yrityksen edustajat saapuvat syyskuun lopussa tutustumaan Oulujoen kalatiekohteisiin joen keski-ja yläosan voimalaitoksilla. Vierailusta alkaa kalateiden varsinainen suunnittelu. Suunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Kalatie on tarkoitus rakentaa kaikkiin kuuteen Oulujokivarren voimalaitokseen ja tutustumiskohteina ovat Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä lisäksi tarkastellaan Ala-Utoksen voimalaitosta. Konsultit selvittävät millaisia kalateitä voimalaitosten yhteyteen rakennetaan ja lisäksi selvitetään luonnonmukaisten ohitusuomien rakentaminen. Luonnonmukaisten ohitusteiden yhteyteen pystyttäisiin lisäämään kutu-ja poikasalueita. Oulujoen pääuoman kutu- ja poikasalueet ovat hukkuneet pääuoman rakentamisen myötä ja alueen lisääntymis- ja poikasalueet sijoittuvat Oulujokeen laskeviin sivujokiin. EU:n uusi ohjelmakausi toteutuu vuosina 2007 - 2013 ja sen aikana valmistuvat selvitykset ja ratkaistaan kalateiden rakentaminen toteaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen projektipäällikkö Esa Laajala. Kalateiden suunnittelu on osa laajempaa Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin -hanketta, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=169390 ,joka sai Euregio Karelia naapuruusohjelmasta Interreg-rahoituspäätöksen joulukuussa 2005. Hankkeessa selvitetään arvokalojen palauttamista kahdelle entiselle lohijoelle, Oulujoelle ja Petroskoin läpi virtaavalle Lososinkajoelle. Lohijokihanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, rahoituksesta 70 prosenttia tulee Euregio Karelia -ohjelmasta lisäksi hanketta rahoittavat Muhoksen, Utajärven. Vaalan ja Paltamon kunnat, Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liito, Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja Fortum Oyj. Syksyn aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena on tiedottaa ja selvittää alueen ihmisten mielipiteitä kalateistä.

▲Alkuun


17.09.06

23. SUOMI MELOO -KANOOTTIVIESTI KUHMO - OULU 9.-15.6.2007

Vuoden 2007 Suomi Meloo -kanoottiviesti melotaan jälleen täysin uudella reitillä 9.-15.6.2007 Kuhmosta Ouluun. Mukaan odotetaan 100 joukkuetta eli noin 1000 melonnan ystävää 5- 15 hengen joukkueissa viettämään ainutlaatuista melonta- ja lomailuviikkoa. Suomi Meloo tapahtuman taustajärjestöt ovat Suomen Kanoottiliitto ry ja Suomen Latu ry.

Suomi Meloo melontaviikko koostuu ensi vuonna 27 osuudesta, joiden pituus vaihtelee alle 8 kilometristä yli 35 kilometriin. Yötä päivää etenevää viestiä viedään johtokanootin johdolla yhdessä meloen; kokeneemmat melojat valitaan pidemmille osuuksille. Joukkueet päättävät keskenään melontaosuuksiensa jaosta. Joka päivälle on käsikirjaan merkitty yleisöosuus, jolle voi lähteä mukaan kuka tahansa asiasta kiinnostunut ilman omaa joukkuetta. Suomi Meloo -vaihto- ja yöpymispaikoilla vietetään iloisia hetkiä hyvässä seurassa tulevia melojia odotellessa, nautitaan puffetin palveluista ja toisinaan laitetaan jopa tanssiksi. Suomi Meloo -tapahtuma on monelle reitin varren paikkakunnalle kesän ehdottomia kohokohtia.

▲Alkuun


04.08.06

LEPPOISA KESÄPÄIVÄ KANTTURASSA

Oulujoen reitti ry:n kesätapaaminen 29.7.2006 sujui leppoisissa tunnelmissa Heikki Pesämaan isännöimässä Nuojuan Kantturassa. Tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton tapaaminen, yleisöä olikin runsaasti paikalla. Markus H.Korhonen tarinoi Oulujokeen liittyvästä historiasta, metsäinsinööri Tapio Mylly kertoi perinnemaiseman hoidosta ja Kantturan lähirinteessä tehdyistä metsänparannustöistä ja suunnitelmasta, jonka mukaan metsää ja perinnemaisemaa kunnostetaan. Pekka Jurvelin kertoi Oulujoen kuulumisia ja visioi Oulujoen tulevaisuutta matkailu- ja lohijokena. Vaalan Martat tarjosivat vohveleita, mehua ja kahvia avoimen yleisötilaisuuden vieraille. Iltapäivällä tapahtuma jatkui yhdistyksen jäsenille tarkoitettuna tilaisuutena vapaamuotoisen seurustelun merkeissä.

▲Alkuun


26.06.06

KIRJAMESSUJEN KUULUMISIA

Oulujoen reitti ry osallistui Oulun ensimmäisille kirjamessuille. Olimme liikkeellä isolla omalla osastolla ja ulkopaikkamme oli näkyvällä paikalla. Suurin osa messuilla käyneistä varmaankin näki osastomme.

Kirjoja möimme lähes 70 kappaletta, mikä oli loistava tulos. Lisäksi kerroimme osastolla vierailleille tietoa yhdistyksestämme ja yhteistyökumppaneidemme (Rokuan kuntokeskus, Utajärven kunta ja Vaalan kunta) ajankohtaisista tapahtumista.

Ilma suosi messuja ja reittiläiset olivatkin messujen päätyttyä tyytyväisiä. Seuraavana vuonna uudelleen.

▲Alkuun


17.05.06

MIKSI VENE OULUN KIRJAMESSUILLA?

Oulujoen reitti ry esittelee Vaiettu joki -kirjaa Oulun kirjamessuilla 9. - 11.6.2006. Kirjassa lastenlääkäri Pekka Jurvelinin yksinäinen soutu Kuhmosta Ouluun vie lukijan monitasoiselle matkalle kirjoittajan mielen syvyyksiin, joen historiaan ja kuohuviin koskiin. Messujen aikana on tilaisuus tavata kirjoittaja Oulujoen reitin messuosastolla ja samalla voi kävijä hankkia omistuskirjoituksella varustetun kappaleen Vaiettu joki kirjasta. Messuosastolla on myös nähtävillä vene jolla soutumatka tehtiin. Lauantaina 10.kesäkuuta kello 10.30 Pekka Jurvelin esiintyy ja näyttää Vastavirtaan-soudun kuvaesityksen pääkirjaston Teuvo Pakkalan salissa . Pekka Jurvelin souti kesällä 2004 kolme kuukautta mereltä Oulujoen latvoille, kuvaesitys kertoo tästä matkasta.

▲Alkuun


29.03.06

Hanke Kuhmon kalastusmatkailun edistämiseksi

Kuluvan talven aikana perustettu Kelevan Taimen ry on saanut Leader- avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehdä esiselvitys Kuhmon kalastusmatkailun ja kalastusolosuhteiden selvittämiseksi. Selityshankkeen vetäjänä toimii kuhmolainen Vesa Rantanen.Hanke suuntaa työnsä kutujokiin. Lentuan, Ontosen ja Lammasjärven kunto ja poikastuotanto selvitetään. Kalaistutuksia ja mädin levitystä lisätään. Yhteislupa-alueen venereittejä, niiden viitoituksia ja opastuksia sekä olosuhteita parannetaan. Järvien pohjakartat annetaan jaettaviksi, Lentuanniskalle asennetaan jäähilekone, veneradat kuntokartoitetaan, huolletaan ja kunnostetaan, jyrkille osuuksille asennetaan mooottorivinssit. Perhokalastajille tarkoitettuja ekokoskikohteita lisätään. Kuhmon kalastuskohteista tehdään internetsivusto ja esittelyvideo. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan myös liikuntaesteiset rakentamalla Pajakkakosken niskalle heittolaitureita ja leventämällä möljän lankutusta.

▲Alkuun


14.03.06

OULUJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA NÄHTÄVILLÄ

Ehdotus Oulujokivarren osayleiskaavaksi on valmistunut ja se on nähtävillä Oulussa 13.3. - 14.4.2006 . Oulujokivarren molemmin puolin Madekoskelta Pikkaralaan on kaavaluonnokseen merkitty rakennuspaikka 1300 uudelle asunnolle. Osayleiskaavan tarkastelu on tehty tilakohtaisesti. Osayleiskaavan yhteydessä ovat valmistuneet myös Oulujokivarren rakentamis- ja korjaustapaohjeet sekä arvokkaiden alueiden kehittämisohjeet.

▲Alkuun


08.02.06

VUODEN VESISTÖTEOT PALKITTIIN KAJAANISSA

Joen juhla Kajaanissa

Oulujoen vesistön Vuoden 2005 vesistöteko -tunnustuspalkinnot jaettiin lauantaina Kajaanin teatterilla järjestetyssä Joen Juhlassa. Oulujoen reitti ry:n hallitus jakoi tunnustukset nyt kolmannen kerran henkilöille ja yhteisöille, joiden katsottiin edistäneen Oulujoen vesistön tunnettavuutta, suojelua ja elävää kulttuuria alueella. Henkilökohtaisen tunnustuksen saajaksi valittiin yksimielisesti kuvanveistäjä Jaana Bombin hänen Alkuvirta -veistosnäyttelystään Kuhmon Juminkeossa. Tunnustus yhteisölle myönnettiin Teppanalaiset ry:lle Linnan virran tuolla puolen -teoksen julkaisemisesta, erityisesti toimittajille Kalle Sillman ja Pieti Aulis.

Teppanalaisten kanssa kisasivat vahvasti Pitkälammen asukasyhdistyksen vesiensuojeluprojekti, Kainuun museon Herman Renfors -näyttely ja Hupisaari -projekti, jossa mukana olivat Kaarina Niskala, Ilpo Okkonen ja Toppilan laulustudio. Näille kaikille kuten myös Oulujokivarren koululaisille heidän keväisestä soudustaan Ouluun ja etenkin Utajärven koululaisten Oulujoki -projektille myönnettiin erityismaininta.

Myös monia muita hyviä ehdotuksia tuli runsaasti. Ehdotuksia tunnustusten saajiksi saattavat tehdä yksityishenkilöt ja yhteisöt. Palkinnot jaetaan vuosittain.

▲Alkuun


27.01.06

JOEN JUHLA KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERISSA LA 4.2. KLO 17.00

Vuoden vesistöteko -palkinto">Oulujoen vesistön Vuoden vesistöteko -tunnustuspalkinto jaetaan Kajaanissa Joen juhlassa, joka vietetään kaupunginteatterissa lauantaina 4.2. klo 17.00. Oulujoen reitti ry jakaa tunnustuksen nyt kolmannen kerran. Edelliset tunnustuspalkinnon saajat ovat olleet utajärvinen venemestari Martti Koivumäki ja ekokalastuksen uranuurtaja Simo Yli-Lonttinen. Yhteisötunnustuksen ovat saaneet Oulun kaupunki Merikosken kalatien rakentamisesta ja 20 vuotta täyttänyt Oulujoen Tervasoutu. Eri yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat jälleen tehneet hyviä ehdotuksia tunnustuspalkinnon saajiksi. Valinnan tunnustuspalkinnon saajaksi tekee Oulujoen reitti ry:n hallitus ja saajat julkistetaan Kajaanin juhlassa.

Joen juhlassa Oulujoen soutaja Pekka Jurvelin kertoo diojen kera Vastavirtaan -soudustaan Hailuodosta Emäjoen latvoille. Näyttelijät Kari Suhonen ja Juha Häkkänen esittävät lauluja ja runoja. Kitarataiteilija Mari Mäntylä soittaa decacordea. Mukana myös KAO:n kulttuurialan musiikkilinjan opiskelijat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Ennen juhlaa klo 14 kaupunginteatterissa esitetään Maiju Lassilan ja Ilkka Laasosen kansankomedia.

▲Alkuun


16.01.06

OULUJOEN REITTI RY JA PEKKA JURVELIN KIITTÄVÄT

Haluan sydämellisesti kiittää kaikkia teitä, jotka muistitte minua 50- vuotispäivänäni. Juhlakahvit juotiin 19.11.2005 kotonani Nuojuan Nokkalassa. Tilaisuus järjestettiin pääosin yhdistyksen voimin ja talkootyönä ja se onnistui hienosti. Kutsu tilaisuuteen oli julkinen, kotisivulla ja paikallislehdissa eikä henkilökohtaisia kutsuja lähetetty. Kiitokset erityiseti kaikille järjestelyihin osallistuneille.

Lämmin kiitokseni teille, jotka osallistuitte minua muistaen Oulujoen reitti ry:n vesistörahastotilin kartuttamiseen! Kiitos kaikista muistamisista, onnitteluista, sähköposteista ja tekstiviesteistä, joita tuli niin paljon, ettei minulla ollut mahdollista juurikaan vastata niihin. Pidetään yhteyttä!

Pekka Jurvelin

Myös Oulujoen reitti ry kiittää kaikkia rahastotilille lahjoituksen antaneita. Lahjoitukset ovat luoneet mukavan pesämunan Oulujoen vesistön rahastolle ja uskomme sen menestyvän ja kehittyvän myös tulevaisuudessa. Syntymäpäivälahjoitusten antaminen on edelleen mahdollista Utajärven Osuuspankin tilille 549007-247659.

Oulujoen reitti ry

▲Alkuun


UUTISET 2005:

08.12.05

EHDOTUKSIA VESISTÖTEKO –PALKINNON SAAJIKSI HAETAAN 15.1 ASTI

Vuoden vesistöteko -palkinto

Oulujoen reitti ry jakaa Oulujoen vesistön vuoden 2005 vesistöteko -palkinnon. Tunnustuspalkinto annetaan vuoden parhaasta ympäristö- tai ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen. Palkinnon saajan päättää Oulujoen reitti ry:n hallitus.

Pyydämme ystävällisesti Teitä nimeämään oman ehdokkaanne palkinnon saajaksi 15.1.2006 mennessä. Ehdokkaita voivat nimetä myös yksityiset henkilöt. Palkinto voidaan antaa yksityiselle henkilölle tai yhteisölle.

▲Alkuun


16.11.05

OULUJOEN SOUTAJA 50 V

OULUJOEN VESISTÖN RAHASTO PERUSTEILLE

Oulujoen soutaja Pekka Jurvelin täyttää 50 vuotta. Hän toivottaa ystävät ja tutut tervetulleeksi kotiinsa Nuojuan Nokkalaan lauantaina 19.11. klo 12-16. Pekka Jurvelin toivoo, että kaikki kukka-, lahja- yms. rahat lahjoitetaan perustettavan Oulujoen vesistön rahaston tilille Utajärven OP 549007-247659. Rahaston pesämunan muodostaa Vaiettu joki -kirjan tuotto ja nyt tarkoitus on Pekka Jurvelinin syntymäpäiviin liittyen aloittaa varojen keruu rahastotilille.

Vaiettu joki -kirja on löytänyt paikkansa vesistöalueen ihmisten mielissä. Toinen 2000 kirjan painos on jo myyty lähes loppuun.

Talkoisiin rahaston perustamiseksi haastetaan näin kaikki yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset, joille Oulujoen vesistö on merkityksellinen.

Rahaston tarkoituksena on herättää ihmisten kiinnostusta ja rakkautta Oulujoen vesistöä kohtaan. Ajatuksena on jakaa apurahoja tieteelliseen, taiteelliseen ja muuhun kulttuurityöhön, jotka liittyvät vesistöön ja näin edesauttavat em. tarkoitusta.

▲Alkuun


16.11.05

KIRJAMESSUJEN SATOA

Olimme jo kolmatta kertaa mukana Helsingin kirjamessuilla, jotka järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 27. - 30.10.2005. Viimevuotiseen tapaan mukanamme oli kirjoilla täytetty soutuvene. Lisäksi myynnissä oli korttisarja ja tauluja Pekka Jurvelinin vastavirtaan -soudun valokuvista.

Siipirikko joukkueemme sai sairastelusta huolimatta myytyä 103 kirjaa. Pääsimme tavoitteeseemme vaikka jäimmekin viimevuotisesta myynnistä jonkin verran. Puheenjohtajamme Pekka Jurvelinin torstainen esiintyminen kirjakahvilassa onnistui myös hyvin.

Uusien myyntiartikkeliemme myynti lähti myös käyntiin. Saimme myytyä muutamia kymmeniä korttisarjoja ja tauluistakin oltiin kiinnostuneita.

▲Alkuun


20.10.05

SOUTUVENE TÄYNNÄ KIRJOJA

Lokakuun loppu lähestyy ja olemme lähdössä jo kolmatta kertaa Helsingin Kirjamessuille. Mukanamme on viimevuotiseen tapaan kirjoilla lastattu vene. Kirjamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 27. - 30.10.2005.

Uudistamme osastoamme tänä vuonna mm. uusilla myyntiartikkeleilla, joita ovat viiden kappaleen korttisarja ja tauluja kesän 2004 vastavirtaan -soudun valokuvista. Korttisarjaa ja tauluja voi tilata lähiaikoina myös kotisivuiltamme.

Kirjamessuilla on päivittäin mielenkiintoista ohjelmaa ja esityksiä. Puheenjohtajamme Pekka Jurvelin esiintyy kirjakahvilassa torstaina 27.10. klo 15.00 - 15.20.

Tervetuloa osastollemme!

▲Alkuun


07.09.05

JÄSENTAPAAMINEN 24.9.2005

Järjestämme syksyn jäsentapaamisen luonnonkauniin Montan maisemissa Montan leirintäalueella ja Leppiniemen voimalaitosmuseossa lauantaina 24.9. Toivotamme tervetulleeksi kaikki Oulujoen reitti ry:n jäsenet ja ystävät.

Jäsentapaaminen alkaa Leppiniemen voimalaitosalueella klo 14, jolloin käymme opastetulla museokierroksella. Seuraavaksi siirrymme Montan leirintäalueelle, jossa on ohjelmassa mm. Markus H. Korhosen esitelmä laskumieskulttuurista, sauna, ruokailu ja muuta viihdykettä. Kiinnostuneet voivat käydä Montan Lemmenpolulla (maastovarustus).

Perimme osallistumismaksuna 10 euroa, joka kattaa koko ohjelman sekä ruoat ja kahvit. Omat juomat on tosin syytä varata mukaan. Osallistumismaksun voi maksaa suoraan tilillemme: Op, 549007-240613 tai paikanpäällä. Ilmoittautumiset maanantaihin 19.9. mennessä ja lisätietoja numerosta 08-5544944 tai sähköpostilla osoitteesta mailto:vene@oulujoenreitti.fi vene@oulujoenreitti.fi. Montan leirintäalueella on mahdollisuus yöpyä 2-6 hengen mökeissä (25-95€). Varaukset suoraan leirintäalueelta puh. 08-5331468, 040-5354340.

▲Alkuun


15.08.05

VENEIDEN SIIRTÄMISTÄ VOIMALOIDEN YLI TUTKITAAN

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tilannut Oulujoen reitti ry:ltä selvityksen veneiden siirtämisestä Oulujoen voimalaitosten ylitse. Tarkoituksena on selvittää, onko mahdollista järjestää Oulujoelle veneliikennettä ohittamalla voimalat järjestetyn veneitten siirron avulla. Oulujoen reitti ry selvittää asiaa mm. kysymällä osallistumismahdollisuutta alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Asiaa selvittämään palkataan 22.8.2005 alkaen Heikki Haverinen (kuva), joka liikkuu Oulujoen alueella elokuun lopun ja syyskuun alun aikana.

Mikäli sinulla on kiinnostusta asiaan, ota yhteyttä numeroon 040-7328611.

▲Alkuun


07.06.05

OULUA SOUTAMASSA - OULUJOEN VESISTÖN SEMINAARI

Vaalan kunnantalolla 16.6.2005 klo 12 alkaen. Seminaarin ajatus on kerätä ajatuksia, kokemuksia ja ideoita Vaalaan, Oulujoen vesistöalueen solmukohtaan suunnitteilla olevan Oulujoen vesistön kokonaisuutta korostavan kulttuuri-, luonto- ja matkailukeskuksen toteuttamiseksi.

Seminaarin jälkeen on Lohta soutamassa -valokuvanäyttelyn avajaiset Galleria Veturissa klo 16. Näyttely koostuu vanhoista Oulujoen kuvista, jotka tänä vuonna painottuvat kalastuksen ympärille. Näyttelyssä on lisäksi mukana erillinen näyttely lääkäri-kirjailija Pekka Jurvelinin soutumatkojen kuvista sekä RKTL:n julisteita lohenkalastuksesta tämän päivän Suomessa ja Vaalan koululaisten tekemä lohen elämä -kuvakertomus.

Ilmoittautuminen seminaariin 13.6. mennessä Vaalan kuntaan, puh. (08) 5360 111 tai sähköpostilla. Ennen seminaaria mahdollisuus ruokailuun paikallisissa ravintoloissa (Zapuki tai Keskikierre). Ilmoita myös osallistutko ruokailuun, jotta ravintolat voivat varautua lisäasiakkaisiin.

Seminaarin alustava ohjelma:

OULUA SOUTAMASSA
Oulujoen vesistön seminaari

Vaalan kunnantalolla torstaina 16.6. 2005 klo 12-16

12.00 alkaen Kahvi
12.15 Tilaisuuden avaus, Leena-Kaisa Pärkkä-Hietala

Oulujoen vesistöalueen historia ja kulttuuri yhdistävät
12.30-13.00 Hankkeita Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kari Tervonen, Oulun kaaren seutukunta
13.00-13.15 European Salmon Tour -hanke, Sinikka Kaltiainen
13.15-13.30 CultMark -hanke, Jarmo Moilanen

Uskoa ideaan - toteutettuja tai suunniteltuja keskuksia
13.30-14.15 Kierikkikeskus, Leena Lehtinen
14.15-14.45 Kianto-instituutti, Marianne Roivas
14.45-15.15 Kalastusmatkailun mahdollisuudet Oulujoen vesistöllä, Simo Yli-Lonttinen
15.15-15.30 Kahvi

15.30-16.00 Paneelikeskustelu: Oulujoen vesistökeskuksen mahdollisuudet. Paneelin osanottajina alustajat.

16.00 Lohta soutamassa - vanhojen valokuvien näyttely avataan.

19.00 Illalla Tervasoudun laulut, Omario-trio ja Cantio-kuoro Uitonlaiturilla.

17.-18.6. Oulujoen Tervasoutu. Soutu kirkkoveneillä Vaalasta Ouluun

Tervetuloa!
Vapaa pääsy

▲Alkuun


05.05.05

OULUJOKIVARREN OPPILAAT TUOVAT TERVAVIESTIN SUURJUHLILLE

Koulun suurjuhlat käynnistyvät maanantaina 9.5.2005 Oulussa. Samana aamuna lähtee Oulujokivarren yläasteiden ja Oulujoen reitti ry:n suurjuhlasoutu Vaalasta Ouluun.

Kahden päivän ajan kolmen yläasteen oppilaat soutavat tervaveneellä Vaalasta Ouluun. Tervaveneen peräsimessä on tunnettu Oulujoen soutaja Pekka Jurvelin. Vaalan Saharannasta veneeseen otetaan tervasoihdusta tervatuli, jota pidetään soudun ajan yllä veneessä olevassa lyhdyssä.

Tervatuli luovutetaan tiistaina Oulun torilla suurjuhlien järjestäjille ja Oulun kaupungin edustajille. Näin suurjuhlat avataan virallisesti. Samalla oppilaat onnittelevat tervatulen tuomisella 400-vuotista Oulua ja muistuttavat siitä, että Oulun kaupungin synty liittyy hyvin kiinteästi Oulujokeen.

Oppilaat soutavat kirkkoveneellä Vaalasta lähtien Oulujokea pitkin kuten perinteisessä Oulujoen Tervasoudussakin. Kullakin osuudella on soutajina neljä oppilasta jokaisesta koulusta (yhteensä 12) ja kaksi opettajaa. Soutajat vaihtuvat sopivin välimatkoin.

Tervatuli palaa Oulussa Kaarlenaukiolla suurjuhlien ajan. Soutu liittyy osaltaan Oulujoki-päivään ja Terwa-Extreme –tapahtumaan Rotuaarilla pe 13.5, jossa on mm. tarkoitus esitellä Oulujärven vesistöalueen koululaisten aikaansaannoksia vesistön merkeissä. Soudun tavoite on myös tutustuttaa jokivarren nuoria toisiinsa ja nostaa esille Oulujoen kauneutta ja arvoa nuorten mielissä.

▲Alkuun


25.04.05

OULUJOEN VESISTÖ ESILLÄ KOULUN SUURJUHLILLA OULUSSA

Koulun Suurjuhlat Oulussa

Oulujoen vesistö on näyttävästi esillä XIX Koulun Suurjuhlilla Oulussa 9.-14.5.2005. Vesistö näkyy esim. perjantaina 13.5. Rotuaarilla, jossa mm. palkitaan Veden voima -kirjoituskilpailun tarinoita ja nähdään ainakin Vaalan ja Utajärven koulujen oppilaiden järjestämää ohjelmaa.

▲Alkuun


24.04.05

VUOSIKOKOUS JA ULKOILUPÄIVÄ 24.4.2005

Hyvä Oulujoen reitti ry:n jäsen ja ystävä

Tervetuloa viettämään reipasta ulkoilupäivää sekä osallistumaan yhdistyksemme vuosikokoukseen 24.4.2005 Vaalan maisemiin.

Kokoontuminen on kello 10.30 Pekka Jurvelinin luona Nuojuan Nokkalassa, josta siirrytään sää- ja jäätilanteesta riippuen joko Kutujoelle tai Nimisjärvelle. Ohjelmassa on kahvistelua, makkaranpaistoa ja pilkkimistä. Iltapäivällä siirrymme Nokkalaan pitämään kokousta. Kokous alkaa 13.30 ja siinä käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tervetuloa koko perheen voimin. Järjestämme pilkkivehkeitä ja syöttejä, mutta omiakin saa tuoda.

▲Alkuun


18.02.05

HAKATAAN VAI SUOJELLAAN – KUKA PÄÄTTÄÄ KAUPUNGIN METSISTÄ?

Viime päivinä on kiistelty Oulun kaupungin Sanginjoen metsien käytöstä. Luonnonsuojelijat ovat nousseet vastustamaan käynnissä olevia ja suunniteltuja harvennushakkuita.

FAKTAA
Oulun kaupunki omistaa metsätalousmaata noin 15000 hehtaaria. Suurin yhtenäinen metsäalue on 2600 hehtaarin Sanginjoen ulkometsä, johon kuuluu myös Isokankaan 331 hehtaarin, vuonna 1987 Lääninhallituksen päätöksellä rauhoitettu, luonnonsuojelualue.

Kaupungin metsien hoidossa puuntuotanto ei ole ensisijainen päämäärä, vaan hoitoa ohjaavat monet aineettomat hyödyt sekä erilaiset arvot ja arvostukset. Hoidon päätavoitteena on miellyttävän lähimaiseman, virkistysarvojen, arvokkaiden luontokohteiden, metsien monimuotoisuuden ja suojavaikutusten ylläpitäminen sekä kulutuskestävyyden säilyttäminen ja lisääminen.

Metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia lisätään ylläpitämällä retkeily-, luonto- ja metsäpolkuja sekä tauko- ja nuotiopaikkoja.

VIIMEKSI TAPAHTUNUT
Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys tekivät joulukuussa aloitteen metsänkäsittelytapojen muuttamisesta kaupungin Sanginjoen ulkometsässä. Järjestöt haluaisivat, että metsästä tehtäisiin kansallispuistomainen luonnonsuojelualue.

Kaupunki ja luonnonsuojelijat päätyivät kompromissiin. Kaupungin tekninen lautakunta päätti 15.2.2005, että osa täksi talveksi suunnitelluista harvennuksista jätetään tekemättä.

POHDINTAA
Kuka tässä asiassa nyt sitten on oikeassa? Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa menettelyä? Ammattilaiset hoitavat kaupungin metsäomaisuutta huolella ja asiantuntemuksella laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Miksi tämä ei kelpaa luontoväelle? Kysymys on arvostuksista.

Ihminen on aina hyödyntänyt luontoa surutta. Valitettavasti tämä ei aina ole tapahtunut kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Uusiutuvia luonnonvaroja on ryöstetty yli niiden uusiutumiskyvyn. ( Tällä ei nyt tarkoiteta Oulun kaupungin metsänhoitoa ) On kohtuullista ajatella, että joku, vaikka pienikin, alue jätetään hyödyntämättä, täysin luonnontilaan. Olisi paikka, jossa luonnon omat prosessit tapahtuvat omalla tavallaan ihmisen niihin millään tavalla puuttumatta, arvioimatta meneekö kehitys ”oikeaan suuntaan”. Sen verran ihminen on luonnolle velkaa.

Näin ajateltuna luonnonsuojelijoiden vaatimukset ovat kohtuullisia. Tuntuu luontevalta, että näitä luonnonmetsäsäästiöitä olisi juuri julkisyhteisöjen mailla, joiden metsätalous ei ole tiukkaa liiketoimintaa. Yksityisomistuksessa olevien metsien rauhoittamisen vaikeudethan ovat yleisesti tiedossa.

Toisaalta meillä on esimerkkejä upeista metsäpuistoista. Punkaharjun, kansallismaisemamme kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiset pilarimännikkömaisemat ovat suunnitelmallisen metsänhoidon tulosta. Alueella on myös aikanaan luonnontilaan jätetty, hoitamaton osa keloineen ja lahopuujatkumoineen. Omalla tavallaan vaikuttava paikka sekin. Kuitenkin ihmiset ihastelevat luonnonmetsinä Punkaharjun istutettuja puulajipuistoja ja useiden harvennusten lihottamia salskeita männiköitä. Esimerkiksi sopivat myös Oulun kaupungin Kaukovainion puistometsät. Täällähän, monella tavalla ongelmallisella alueella, on tehty jopa uudistushakkuita. Vanhan männikön vähittäinen uudistaminen on onnistunut erinomaisesti. Mainittavia tuulituhoja ei ole tullut ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä.

Nyt on edessä kaksi isoa kysymystä: 1. Mikä on järkevä ratkaisu Sanginjoen metsille? 2. Kuka päättää mitä tehdään?

▲Alkuun


16.02.05

SANGINJOEN METSÄKIISTASSA KOMPROMISSI

Oulun kaupunki ja luonnonsuojelijat päätyivät kompromissiin kiistassa Sanginjoen ulkometsän hakkuista. Oulun tekninen lautakunta päätti tiistaina, että osaa täksi talveksi suunnitelluista harvennuksista ei toteuteta.

http://www.kaleva.fi/html/JTpage464363.html

▲Alkuun


31.01.05

VESISTÖTEKOPALKINNOT JAETTIIN

Oulujoen vesistön Vuoden 2004 Vesistöteko -tunnustuspalkinnot jaettiin lauantaina 29.1.2005 Ravintola Siitarissa, Vaalassa järjestetyssä Joen juhlassa. Henkilökohtaisen tunnustuksen sai Simo Yli-Lonttinen Kainuun ekokalastusprojekteista sekä kestävän virkistyskalastuksen hyväksi tehdystä työstä ja yhteisötunnustuksen Oulun Tervasoutu, jonka Oulun kilpaveljet ry järjesti jo 20. kerran. Kulttuuri- ja ympäristöjärjestö Oulujoen reitti ry jakoi tunnustuspalkinnot jo toisen kerran.

Erityismaininnan saivat Oulun Tervasoudulle tiukan vastuksen antanut Oulujokivarren siirtoviemärin rakentaminen sekä runoilija Ritva Hakkaraisen ja säveltäjä Risto Vähäsarjan Oulujärvi-kantaatti, josta Risto Vähäsarja vastaanotti tunnustusruusun. Muita ehdokkaita olivat: Arolan Maatila- ja erälomat Suomussalmelta vanhan vesimyllyn entisöinnistä, Oulujoen kalastusmahdollisuuksien kehittäminen, Paltamon kunta valaistun kävelyreitin ja kukkapuiston rakentamisesta Kiehimäjoen varteen sekä Stora Enso Oy uudesta hajukaasujen keruujärjestelmästä.

Joen juhlassa Juha ja Risto Vähäsarja esittivät lauluja Ritva Hakkaraisen ja Risto Vähäsarjan Oulujärvi –kantaatista, Toppilan Laulustudion Hannu Sirén ja Jarmo Kantola esittivät Kaj Chydeniuksen eri runoilijoiden teksteihin säveltämiä lauluja ja professori Kari Sallamaa vei kuulijat elämänsä joille, Ebrosta Obiin.

Samassa tilaisuudessa palkittiin sanomalehti Juoksupojan järjestämän Vuoden oulujokilaaksolainen –kilpailun voittaja Pekka Jurvelin. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanutta Jurvelinia äänestäjät kiittivät myönteistä Oulujokihenkeä nostattaneesta kesän 2004 vastavirtasoudusta.

▲Alkuun


29.01.05

JOEN JUHLA 29.1.2005

Oulujoen reitti ry julkistaa Oulujoen vesistön Vuoden 2004 Vesistöteko -palkintojen saajat 29.1.2005. Tosta kertaa jaettavat tunnustuspalkinnot luovutetaan voittajille Vaalassa, Ravintola Siitarissa 29.1.2005 klo 18.00 alkaen. Joen juhlan tarkka ohjelma löytyy tämän viestin loppuosasta.

Järjestämme 29.1.2005 myös Oulujoen reitti ry:n jäsentapaamisen Nuojuan Nokkalassa Pekka Jurvelinin luona. Tilaisuus alkaa klo 13.00. Tapaamisessa Pekka esittele viime kesän soudulta ottamiaan kuvia diaesityksenä.

Toivomme mahdollisimman runsasta osanottoa molempiin tapahtumiin.

▲Alkuun


UUTISET 2004:

08.12.04

UUSI KÄVIJÄENNÄTYS KOTISIVULLAMME

Te teitte uuden ennätyksen. Nimittäin sivuillamme vierailtiin marraskuussa 7707 kertaa. Pekka Jurvelinista tehty televisio-ohjelma esitettiin TV 2:ssa torstaina 25.11. sekä sunnuntaina 28.11. Näille päiville mittariin kertyi 1046 ja 1188 käyntiä. Myös välipäivinä, perjantaina ja lauantaina sivustollamme oli poikkeuksellisen vilkasta. Kiitoksia teille, tämä on parasta palautetta meille ja koko Oulujoki-asialle. Pyrimme edelleenkin pitämään sivustomme mielenkiintoisena. Käykäähän vastakin.

▲Alkuun


24.11.04

OULUJOKI VIRTAA KOHTI TUHOAAN

Oulun kaupunki sai vuonna 1992 vesioikeuden luvan nostaa Oulujoen padotuskorkeutta Merikoskessa 10,5 metristä 11,0 metriin. Lisääntyneen vedenpinnan korkeuden ja virtaaman aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi voimayhtiölle asetettiin velvoitetoimia, jotka saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen 2000-luvun taitteessa.

Padotuskorkeuden noston jälkeiset kesät ovat olleet vähäsateisia ja lisääntyneen virtauksen vaikutukset ovat ilmenneet ainoastaan hetkellisinä ongelmina. Viime kesä oli ensimmäinen todellinen näyttö lisääntyneen virtauksen vaikutuksesta Oulujokeen. Vaikutus oli järkyttävä.

Oulujoki virtasi koko kesän lähes 500 kuutiometriä sekunnissa ja vedenpinnan korkeutta muuteltiin lyhyessä ajassa erittäin paljon. Suuresta virtaamasta ja vedenpinnan korkeuden vaihtelusta johtuen veden sekaan sortui pohjasta ja rannoilta maa-ainesta ja kasvillisuutta.

Veden mukana kulkeutuva ainekset ja jatkuvasti muuttuva virtaus tekivät joen virkistyskäytön lähes mahdottomaksi. Viime kesänä joessa uiminen oli erittäin vaarallista. Kesän aikana usea uimari joutui tutussa ja turvallisessa uimapaikassa virran viemäksi.

Veden pinnan muutoksista johtuen joen rannan asukkaat eivät pystyneet laskemaan laitureita paikoilleen ja veneiden säilytys oli hankalaa. Veden mukana kulkevien kasvien ja roskien vaikutuksesta joen virkistyskalastus oli lähes mahdotonta. Myös venematkailu oli mahdotonta, kun jokilaivat eivät mahtuneet kulkemaan siltojen alta.

Joen pohjan sortumisen vaikutukset koko joen ekosysteemille ovat olleet ilmeisen tuhoisat. Pienempiä ekokatastrofeja on tapahtunut jokeen laskevissa vesistöissä. Joen pinnan korkeuden myötä näiden vesistöjen suistoalueilta ei synny virtaamaa jokeen ja suistoalueet liettyvät.

Myös velvoitepumppaamiset joen pinnan alapuolelle jääneistä vesistöistä ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Näistä ympäristöongelmista johtuen Oulujoen veden laatu oli koko kesän surkea. Tällä on vaikutuksensa jokaiselle oululaiselle, sillä kaupungin juomavesi otetaan Oulujoesta.

Oulujoen varteen Oulun kaupungin puolelle on tekeillä uusi osayleiskaava, jonka keskeinen sisältö on Oulujoen maisema-arvot ja virkistyskäyttö. Kuluneen kesän virtaamilla molemmat tekijät ovat kyseenalaisia. Joen rannan asukkaille ja matkailijoille tärkeästä virkistysreitistä on tulossa vaarallinen moskaviemäri.

Joen tilasta vastaavat tahot vetoavat ongelmien osalta poikkeuksellisen sateiseen kesään. On kuitenkin huomattava, että voimayhtiöt ovat virtaamaa säädellessään pysyneet ilmeisesti lupaehtojen rajoissa. Täten vastaavat virtaamat ovat odotettavissa myös tulevaisuudessa. Uusi sateinen kesä tulee varmuudella ja sitä ei Oulujoki enää kestä.

On ilmeistä, että padotuskorkeuden noston vaikutusten arvioinnissa on tehty virhe. Oulujoen rantojen asukkaat toivoisivatkin, että lupaehtoja valvovat viranomaiset arvioisivat uudelleen virtaaman ylärajan ja vaihteluvälit kuluneen kesän kokemusten perusteella.

Kaleva 21.11.2004, Lukijan mielipide

▲Alkuun


15.11.04

VUODEN VESISTÖTEKO -PALKINTO HAETTAVANA (15.12. asti)

Oulujoen reitti ry jakaa Oulujoen vesistön vuoden 2004 vesistöteko –palkinnon. Tunnustuspalkinto annetaan vuoden parhaasta ympäristö- tai ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistöön. Palkinnon saajan päättää Oulujoen reitti ry:n hallitus.

Pyydämme ystävällisesti Teitä nimeämään oman ehdokkaanne palkinnon saajaksi 15.12. 2004 mennessä. Ehdokkaita voivat nimetä yhdistykset, yhteisöt, kunnat sekä yksityiset henkilöt. Palkinto voidaan antaa yksityiselle henkilölle tai yhteisölle.

Ehdotukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen vene@oulujoenreitti.fi tai kirjeessä osoitteeseen Oulujoen reitti ry, Satamatie 11, 90520 OULU. Kuoreen merkintä ”Vesistöteko”.

Palkinto luovutetaan tammikuussa 2005. Päivämäärä ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Vuonna 2003 ensimmäisen kerran jaetut palkinnot saivat Oulun kaupunki Merikosken kalatien rakentamisesta, sekä Martti Koivumäki perinteisen Oulujoen matkailuveneen rakentamisesta. Ehdokkaina olivat muun muassa: Reijo Heikkinen ja hänen Kainuuta käsittelevä kirjallinen tuotantonsa, Simo Yli-Lonttisen Kainuun ekokalastuskoskiprojektit, Muhoksen venesatama, Juha Aitamurron Pohjois-Pohjanmaan urheilukalastajien 25-vuotishistoriikki, Mikko Keisun Maikkulan Kartanon kehittämistyö sekä Veneheiton oopperayhdistys ry:n Aleksanterin myrsky –ooppera.

▲Alkuun


08.11.04

MENESTYSTÄ KIRJAMESSUILLA

Yhdistyksemme osallistui 28.-31.10. Helsingin kirjamessuille. Persoonallinen, tervantuoksuinen osastomme kirjoilla lastattuine veneineen erottui ”lurex-ympäristöstä” ja keräsi runsaasti myönteistä huomiota. Alan ammattilaisetkin kävivät kehumassa näyttävää kampanjaamme.

Osastomme oli kuin rauhoittava keidas markkinahumun keskellä. Ihmiset pysähtyivät ihastelemaan Pekka Jurvelinin puhuttelevia kuvia, viime kesän vastavirtasoudun satoa. Suurikokoisen Oulujoen vesistön kartan äärellä haettiin tuttuja paikkoja ja muisteltiin menneitä. Monet kokivat tärkeäksi koko vesistöalueen yhtenäisyyden löytämisen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyön kehittämisen. Tässä yhteydessä yhdistyksemme ja sen tavoitteet tulivat monille tutuiksi. Tuhat Vaiettu joki –kirjaesitettä jäi messuyleisölle tekemään omaa hiljaista kampanjaansa.

HELSINGIN SANOMAT löysi osastomme ja Pekan kirjan. Sunnuntaiaamun numerossa (31.10. sivu D3) Vaiettu joki esiteltiin muutaman muun kirjan joukossa otsikon ”Bestsellereiden varjossa” alla. Radiossa haastateltiin mieshenkilöä, joka oli tullut kirjamessuille nimenomaan hankkimaan itselleen Pekka Jurvelinin Vaiettu joki –kirjan.

Entäs myyntimenestys? Neljän miehen iskuryhmämme myi 140 Vaiettu joki –kirjaa. Tuplasimme viimevuotisen menekin ja ylitimme reilusti myyntitavoitteemme.

▲Alkuun


20.10.04

VENE KIRJAMESSUILLA

Emme suinkaan ole erehtyneet messuista, vaan Pekka Jurvelin vie luotettavan matkakumppaninsa näytille Helsinkiin. Viime vuoden kokemusten rohkaisemana yhdistyksemme osallistuu 28.-31.10.04 Helsingin kirjamessuille. Ja tällä kertaa lastaamme veneen täyteen Vaiettu joki –kirjoja. Viime vuonna myimme lähes 70 kirjaa, ja nyt on tarkoitus tietysti panna paremmaksi. Toivon mukaan nuo kirjat ovat rantautuneet mahdollisimman monen lukijan ulottuville ja herättäneet mielenkiintoa hankkia kirja vaikka Isänpäivä- tai joululahjaksi.

Jäsenille vapaalippuja!

Aiotko osallistua? Jos olet Oulujoen reitti ry:n jäsen voit saada ilmaisen kutsukortin 28.-31.10.04 Helsingin kirjamessuille. Tässäpä oiva syy liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Maksamalla 10 euron jäsenmaksun saat ilmaiseksi 12 euron hintaisen kutsukortin tämän vuoden messuille. Vapaalippuja on rajallinen määrä, joten nopeimmat ehtivät ensin. Kysy lippuja: 08-5544944, 040-7328611 (Heikki Haverinen) tai 044-3200210 (Tapio Mylly).

▲Alkuun


20.09.04

SOUTU-URAKKA ON TAKANA. MITÄ NYT PEKKA?

Mitä liikkuu nyt Pekka Jurvelinin mielessä? Mieshän päätti muutama viikko sitten kolmen kuukauden urakkansa, soudun mereltä Oulujoen latvoille. Saimme seurata matkan edistymistä ja eläytyä tunnelmiin matkapäiväkirjassa, jota Pekka välitti meille lähes reaaliajassa. Tuon matkakertomuksen, jota monet ovat muuten ehdottaneet pantavaksi kansien väliin ja julkaistavaksi, lisäksi reissulla ja sen jälkeen on kypsynyt ajatuksia, joita päätimme Pekalta nyt tiedustella.

Kysymys: Halusit soudullasi eläytyä nousulohen ja tervansoutajien tunnelmiin. Lisäksi keräsit aineistoa tulevaa kirjaasi varten ja pyrit herättämään ihmisten kiinnostusta Oulujokea ja sen kehittämistä kohtaan. Antoiko matka sinulle jotain uutta ja yllättävää, jota et kahdella aikaisemmalla alavirtaan tapahtuneella soudullasi ollut kokenut?

Pekka: Halusin löytää uuden näkökulman. Löysinkin: soutaessa vastavirtaan joutuu etenemään hitaammin, rannan tuntumassa, saa enemmän kontakteja ihmisiin. Aikaa oli nyt paljon enemmän kuin aiemmilla souduillani, saatoin pysähtyä, haastatella ihmisiä ja kuulla tarinoita. Ehkä en löytänyt niin paljon sellaisia tarinoita, kertomuksia, joita olin lähtenyt etsimään. Enemmän löysinkin ihmisten elämätarinoita, kokemuksia, jotka enemmän tai vähemmän limittyivät jokeen ja vesistöön.

Aiemmin olen esittänyt hypoteesin pitkästä ja vaikeasta surutyöstä joen rakentamiseen ja koskien tuhoamiseen liittyen. Monissa haastatteluissa tämä sai vahvistusta. Kipu ja surutyö on pitkäaikainen, ja sille on tullut jopa enemmän tilaa ikääntymisen myötä. Mutta mielipiteiden kirjo on suuri. Se oli eräs Ahaa - elämys. Niin monella tavalla ihmiset ajattelevat. Ihmiset ovat sopeutuneet eri tavoin muutoksiin, yrittäneet kääntää niitä voitoksi. Monet ovat epäilemättä eläneet surunsa kanssa, läpikäyneet sitä, luopuneet vanhoista koskimaisemista, säilyttäneet niitä muistoina.

Monille joki ei tuntunut merkitsevän niin suurta. Enemmän arkipäiväisyyttä. Mutta törmäsin mielestäni myös siihen, että asiasta on myös tavattoman vaikea puhua. Ruumiin kielen viestit välittävät jotain muuta kuin mitä suu sanoo. Kun kysyin, tuntuiko surua, vastaaja kielsi sen, mutta seuraavassa hetkessä jokin toinen asia sai äkkiä silmät kyyneltymään. Minulle jäi kokemus, että ihmisen ja padotun joen suhteeseen liittyy myös paljon tunteiden torjuntaa.

Ahaa -elämys oli se, miten laajaa on joen rakennustyöhön osallistuminen ollut. Melkein kaikki jokivarren miehet olivat siihen jossain vaiheessa osallistuneet. Nekin, jotka olivat mielessään vastustaneet rakentamista. Leipä oli saatava. Rakennusprojekti oli valtava ja koko yhteisön läpäisevä.

Ahaa tuli mieleen myös silloin, kun kuulin joistakin jokeen liittyvistä asioista, esimerkiksi sanoista tai koskipaikoista, joista en ollut kuullut aiemmin. Ensimmäistä kertaa kuulin, ainakin muistin kuulleeni, Kerälänvirroista, melkoisen kiivasvirtaisesta koskijaksosta Emäjoella.

Samoin ahaa tuli uudelleen mieleeni, kun Juntusrannassa, esihistoriallisessa asuinpaikassa, nykyisellä syrjäseudulla tajusin olevani vanhojen, kivi- ja pronssikautisten valtaväylien, jokireittien risteyskohdassa, ei missään periferiassa.

Kysymys: Missä koit parhaat ja huonoimmat hetkesi soudun aikana?

Pekka: Parhaita hetkiä oli ehkä vauhdikas, hurmiollinen soutu kovassa myötätuulessa, melkein myrskyssä Paltaselän auringonpaisteessa, rajaton vapauden tunne, olin järven, aallon poika!

Pahimpia oli varmaan Paltaniemen edustalla ukkosmyrskyyn joutuminen. Suojaava ranta ei tuntunut millään tulevan vastaan vaikka oli niin lähellä. Ja jotkin fyysisen ja henkisen uupumuksen hetket koskien ylösvetotaipaleilla.

Hyvä hetki oli myös se, että lopulta netin matkapäiväkirjan sitkeän pitämisen myötä tajusin, että siinä on oikeastaan oma, pieni teoksensa, jonka olen julkaissut. Siis toinen kirja!

Kysymys: Jokivarren ihmisten suhtautuminen oli ystävällistä ja vieraanvaraista. Havaitsitko missään negatiivisia reaktioita? Mistä arvelisit löytäväsi henkilöitä, jotka kyseenalaistavat asiasi oikeutuksen?

Pekka: En suoranaisesti kohdannut negatiivisia asenteita. Välinpitämättömyyttä ehkä, jotkut ajoivat moottoriveneillään aivan liian läheltä, jättivät peräaallokkoon heilahtelemaan. Tai eivät millään tavalla ilmaisseet kiinnostustaan joella liikkuvaan veneeseen. Ehkä joissakin katseissa olin näkevinäni vähättelyä mutta noissa asioissa saattaa erehtyäkin.

Voisin mielessäni kuvitella, että törmäisin negatiivisimpaan asenteeseen jossain jokiyhtiön teknokraattien keskuudessa. He lienevät suuressa määrin sisäistäneet yhtiön ideologian: Voiton maksimointi, kaikkien rönsyjen leikkaaminen vaikka se tarkoittaisi yhtiön oman historian unohtamista ja kieltämistä. Kaikki ajatukset nykyistä suuremmasta osallistumisesta ympäristöhaittojen korjaamiseen, saarten sortumisen ja häviämisen estämisestä tai kalateiden rakentamisesta tuntuvat merkitsevän tuolle voiton äärimaksimointi-ajattelulle pelkkiä kustannuksia, kauhistusta, joka on ehdottomasti torjuttava. Puhumattakaan säännöstelyehtojen muuttamisesta, joen voimatalouskäytön kehittämisestä nykyisestä, raa´asta riistokäytöstä, on-off -juoksutuksista monipuolisempaan, ekologisempaan suuntaan.

Muhoksella kuvittelisin herkimmin törmääväni negatiivisiin ajatuksiin. Tosin sitä ei juuri ole tapahtunut. Muhos on kuitenkin ainoa kunta koko jokivarressa, jossa jokiyhtiö, Fortum vielä työllistää ihmisiä. Melkoinen, tosin koko ajan vähenevä joukko ihmisiä on riippuvainen yhtiöstä. Muualla ei enää käytännössä yhtiö työllistä juuri ketään. Jokivarren kunnat eivät saa
voimaloista mitään hyötyä. Se tiedetään, siksi yleisesti koetaan hyvänä, että edes joku puhuu joesta - vaikka, joen tulevasta vapaudesta unelmoiden vähän haihattelijamaisestikin. Leimautumisen pelkoon olen törmännyt, ei uskalleta tulla tilaisuuksiin tai sanoa mielipiteitään ääneen. Mutta kyllä jokiyhtiönkin ihmiset kahden kesken saattavat ilmaista myötämielensä.

Joki ja vesistö on useimmille ihmisille enemmän tai vähemmän tärkeä. Joki koetaan vain monin eri tavoin.

Kysymys: Missä oli soutusi määränpää? Mitä koit hetkellä, jolloin veneesi kokka karahti tämän soudun viimeiseen rantaan? Kun tiesit olevasi perillä, kolmen kuukauden ja kymmenientuhansien aironvetojen jälkeen?

Pekka: Tarkka määränpää, se paikka jossa tunsin olevani perillä, saa jäädä salaisuudeksi. Soudin elokuun loppuun, jonka annoin vastaukseksi jo soudun aikana ihmisten kysymyksiin. Joen ylimmillä latvoilla se oli, elokuun lopussa, syksyn kynnyksellä, soutu keväästä syksyyn. Tunnelmiani sillä hetkellä yritän kuvata tulevassa kirjassani.

Näin tarinoi siis Pekka Jurvelin, mies joka tiettävästi ensimmäisenä sitten terva-aikojen nousi soutuveneellä Oulujoen vesistön mereltä latvoille.

Kolmen kuukauden hitaan etenemisen aikana ehtii paljon: pystyy näkemään maisemien pienimmätkin vivahteet, pääsee ulkopuolisen tarkkailijan roolista sisälle, myös ihmisten sielunmaisemaan, tuntee sulautuvansa osaksi suurta kokonaisuutta.

Psykologit selittävät, että ihmisen persoonallisuuteen kuuluu myös ympäristö. Emme ole ainoastaan sitä, mitä on nahkojemme sisällä, vaan myös tuttu lähiympäristö muuttuu ajan myötä osaksi persoonaamme. Meillä suomalaisilla, etenkin iäkkäämmillä henkilöillä, on aina ollut hyvin läheinen suhde luontoon. Metsän koemme alitajuisesti luontoäitinä, joka voi olla joskus pelottava mutta kuitenkin turvallinen, elämän synnyttäjä ja koti. Siksi jokainen ympäristössämme tapahtuva muutos koskettaa meitä. Samalla kun ympärillämme olevaan luontoon kajotaan raa´alla kädellä, särjetään, murskataan, muutetaan täysin erilaiseksi, vahingoitetaan meitä pahasti. Jos osallistumme itse tähän muutostyöhön, olemme tavallaan sen hyväksyneet emmekä koe sitä aivan niin dramaattisena. Näin on tapahtunut ilmeisesti myös Oulujoen rakentamisen yhteydessä. Valtavat muutokset pystyttiin hyväksymään, koska ne koettiin silloin välttämättömiksi. Rakennustyöt antoivat elannon suurelle osalle jokivarren väkeä. Henki pelastuu kun amputoidaan luusyövän runtelema jalka. Elämme loppuelämämme vajavaisina. Olemme elossa, mutta jotain meistä on poissa.

Jäämme odottamaan mielenkiinnolla Pekka Jurvelinin uutta kirjaa. Pääsemme sisälle nousulohen ja tervansoutajien sielunelämään. Saamme kokea jokivarren patriarkkojen ja teräsmuorien kanssa vapaan Oulujoen koskien tyrskyt ja Kainuun meren myrskyt. Voimme tuntea yksinäisen koskensauvojan väsymyksen, epäilyksen voimien riittävyydestä ja koko urakan järjellisyydestä. Kolme kuukautta ja kymmenet tuhannet aironvedot, vastavirtaan koko Oulujoki, soutu keväästä syksyyn. Viimeinen ranta! Mitä nyt?

▲Alkuun


09.09.04

KERRO MIELIPITEESI OULUJOEN LOHEN RAUHOITUSAJASTA

NYT SE NOUSEE!…mutta merilohen kalastuskielto alkaa jo viikon päästä.

Merikalaa on noussut Muhokselle asti yhä kiihtyvää vauhtia nyt parin viikon ajan. Viime viikon lopulla ja viime viikonvaihteessa merilohi alkoi ottaa kiinni myös virveleihin.

- Itse sain 14.5–kiloisen Laukan sillan lähistöltä jo kaksi viikkoa sitten. Muhoksen kalansaalislistoihin on merkitty nyt viikonvaihteen molemmin puolin yhteensä neljän suuren nousukalan saalistiedot, kertoo Jari Manninen Muhoksen Nuoret Kalakaverit –liikkeestä. Ihmetystä muhoslaisten harrastuskalastajien piirissä herättää se, että nousulohen kalastuskielto alkaa jo 11.9. eli ensi viikon lauantaina. Kieltoaikaa on perusteltu tutkimuksella, mutta tutkijoita ei Muhoksella kuitenkaan ole näkynyt.

Muhoksen Kalastus- ja Matkailuyhdistys on asettanut saalispäiväkirjoja nousukalan ottien merkitsemistä varten kolmeen paikkaan Muhoksella. Niiden sijoituspaikat ovat Montan leirintäalueella, Neste Muhoksella ja yksi on Kalakaverit –liikkeen eteisessä.

Näihin listoihin on alkanut yhtäkkiä ilmestyä merkintöjä: viime perjantaina Laukassa on noussut 13-kiloinen, sunnuntaina Montan alapuolella 11-kiloinen, Laukassa maanantaina yli 3-kiloinen ja tiistaina 14-kiloinen.

Näiden lohien lisäksi on saatu mm. kuhaa, jonka uskotaan tulleen merestä. Merikala nousee Montan voimalaitoksen alapuoliseen Oulujokeen vuosi sitten alkukesästä avatun Oulun Merikosken kalatien kautta.

Merilohta ei saa pyytää Oulujoessa 11.9. – 15.11. välisenä aikana.

Ajoittuu loppukesään

Jari Manninen on sitä mieltä, että miltei heti kalan nousun alettua voimaan tuleva kalastuskielto on täysin järjetön asia.

- Ensimmäisenä kesänä jo paljastui, että merilohen nouseminen Muhokselle asti jää aivan loppukesään. Tänä vuonna tilanne on samanlainen. Oulujoen alkuperäisen lohen sukulaisia tuskin on enää kovin monta nousemassa, joten täytyy olettaa että jokeen nousevan lohen kanta on muuttunut tällaiseksi, Jari Manninen miettii.

- Koska joessa ei tällä hetkellä varmasti ole montakaan paikkaa, jossa kutut onnistuisi, on kalastuksen rajoittaminen ihan järjetöntä.

Muhoslainen kalastuksenharrastaja Veikko Rantala on samaa mieltä.

Hän tietää, että nousukala ei nykyisellään osaa palata mereen kalaportaan kautta. – Kuusikymmentä prosenttia nousulohesta joka tapauksessa kuolee täällä. Me ihmettelemme, miksi sitä ei saa pyytää, Rantala sanoo.

Noussut kuolemaan

- Kun pyyntikielto päättyy, lohi on uinut täällä itsensä väsyksiin. Kalat ovat laihtuneet ja niiden liha on muuttunut harmaaksi ja pehmeäksi, Veikko Rantala tietää. Lohet ovat perinteisesti kutemisen päättyessä valmiit kuolemaan.

- Sellainen kala on kelvotonta pyydettäväksi, eikä se toisaalta edes halua syödä että se tarttuisi pyydyksiin.

Rantala kertoo, että muhoslaisille ihmettelijöille on perusteltu kalastuskieltoa tutkimuksen tekemisellä.

- Se tutkimus pitää saada heti julkisuuteen. Meille pitää kertoa, mitä tutkitaan, kuka tutkii ja miten. Me emme ole nähneet täällä vielä yhtään tutkijaa, Rantala suuttuu.

- Jos mitään tutkimuksia ei tehdä, pitää kalastuskieltokin purkaa, hän vaatii.

▲Alkuun


03.09.04

PEKKA ON PERILLÄ

Väsynyt mutta onnellinen nousija. Pekka Jurvelin teki sen, mitä monet epäilivät, nousi soutamalla ja sauvomalla Oulujoen vesistön mereltä joen latvoille asti. Tiettävästi tämä tapahtui nyt ensimmäisen kerran sitten terva-aikojen. Jo lähtiessä ”valmiiksikipeän” käden vihoittelu horjutti välillä hänenkin uskoaan ja sai miettimään koko homman mielekkyyttä. Nousulohen sitkeydellä hän kuitenkin saavutti tavoitteensa. Matkallaan tapaamiensa ihmisten tarinoita Pekka sisällyttää tulevaan Oulujoki –aiheiseen kirjaansa. Vapaan Oulujoen tunnelmiin ovat tuhannet ihmiset eläytyneet myös hänen matkapäiväkirjassaan, joka pidetään vielä jonkin aikaa luettavana tällä sivustolla.

▲Alkuun


16.07.04

VAIETTU JOKI -KIRJAN MYÖNTEINEN VASTAANOTTO JATKUU

Pekka Jurvelinin Vaiettu joki -kirja julkaistiin 15.2.2002. Teos sai myönteisen vastaanoton pian julkaisunsa jälkeen mm. Kalevan (23.2.2002) ja Iisalmen Sanomien (16.7.2002) arvosteluissa. Helsingin Sanomat (5.7.2003) julkaisi myös oman positiivisen arvostelunsa kirjasta.

Vaikka Vaiettu joki -kirjan julkaisusta on kulunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta, ilmestyy kirjasta edelleen myönteisiä arvosteluja. Viimeisimpänä ilmestyi Riitta Sirolan kirjoittama arvostelu LVa -lehdessä 2/2004 (Lääkäri ja vapaa-aika).

▲Alkuun


08.07.04

UUSI KÄVIJÄENNÄTYS ELOKUUSSA

Oulujoen reitti ry:n internetsivujen kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Elokuun aikana kirjattiin yhteensä 5621 vierailua. Uusi päiväennätys on 267 vierailua/päivä. Edelliset ennätykset rikottiin reilusti, sillä aikaisemmat luvut olivat 4169 ja 224 (heinäkuu -04). Kiitokset kaikille kävijöille.

▲Alkuun


02.07.04

KALATIELLÄ NÄKI PINNAN ALLE

Merikosken kalatien vedenalaisen liikenteen tarkkailuhuone avattiin yleisölle torstaina iltapäivällä. Mahdollisuus lohen bongaamiseen tuntui kiinnostavan oululaisia kovasti, sillä paikalle kertyi avaamisaikaan kello 15 pitkänpuoleinen jono.

Tarkkailuhuoneessa ihmisiä opastanut Mikael Tervaskanto Oulun Energiasta kertoi, että koska kalatie on herättänyt suurta kiinnostusta ja tarkkailuhuoneen oven takana käyneet ihmiset ovat joutuneet huomaamaan, ettei huoneeseen pääse sisälle, nyt haluttiin tarjota tilaisuus kalojen tarkkailuun. Tämän on tarkoitus olla kaikkien oululaisten kalatie;, Tervaskanto sanoi.

Kolmen aikaan ihmisten virta sisälle huoneeseen ja sieltä ulos oli jatkuva. Tervaskannon mukaan paikalle osattiin ennakkoon odottaa satoja ihmisiä.

Sen sijaan kaloja ei hieman avaamisajan jälkeen ollut vielä tarkkailuhuoneen ikkunasta havaittu.Maakasveja, ilmoitti 4-vuotias Markus Lappalainen lyhyesti näkemästään.

Lappalainen levitteli käsiään auki osoittaakseen, miten suuren kalan tarkkailuhuoneesta voisi havaita. Kun kädet olivat aivan levällään, hän epäili itse, että kyse saattaisi olla jo valaasta. Sellainen ei hänen mukaansa voisi kuitenkaan kalatiessä uiskennella. Tuolla ehkä, hän viittasi Merikosken padon suuntaan.

Tiedot kaloista myös internetiin. Oulun Energian työntekijät vastailivat tarkkailuhuoneessa yleisön kysymyksiin. Paikalla jaettiin esitteitä, ja nähtävillä oli myös rekisteröintilaitteen piirtämiä profiileja kalatietä pitkin nousseista kaloista. Laite paljastaa kalan koon ja lajin sekä kulkusuunnan ja -nopeuden.

Tervaskanto lupaili, että ensi viikosta lähtien liikennettä kalatiellä voisi seurata internetissä Oulun Energian sivuilla, jossa kalatiellä on oma linkkinsä.

Toivottavasti saamme sinne myös reaaliaikaista kuvaa, hän sanoi.

Kalatie on auki yleisölle myös tänään perjantaina kello 13-18.

KALEVA 2.7.04

▲Alkuun


18.06.04

OULUJOKI VIRTAA -VALOKUVANÄYTTELY

Oulujoki virtaa -valokuvanäyttely avattiin 11.6.2004 Galleria Veturissa, Vaalassa. Ensimmäisiä vieraita olivat European Salmon Tour -lohikonferenssin kansainväliset osallistujat, jonka jälkeen näyttely avattiin yleisölle.

Esillä on ennen näkemättömiä kuvia vapaalta Oulujoelta sekä Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden Nuojua utopia -suunnitelma. Näyttely on suljettu 1.8.2004 alkaen. Näyttelyyn voi kuitenkin vielä päästä varaamalla ajan Sinikka Kaltiaiselta (Vaalan kunta, puh. (08) 536 0104).

▲Alkuun


16.06.04

MERIKOSKEN KALATIE TOIMII HYVIN

Merikosken kalatien toimivuudesta ei ole enää epäilyksiä. Kalojen tarkkailuun valjastettu tekniikkakin on todistanut, että vastavirtaan riittää tulijoita. Tänä kesänä kalatietä on noussut jo muun muassa 6-kiloinen istuttamaton meritaimen.

Kalabiologi Kari Hanskin mukaan alkukesällä kalatien tarkkailulaitteet ovat rekisteröineet meritaimenten sekä pienempien kalojen nousua. Hän odottaa lohien nousun alkavan vasta juhannuksen jälkeen. (Keskiviikko –lehti 16.6.2004)

▲Alkuun


16.06.04

PULLIAINEN ÄRÄHTI LOHISEMINAARISSA

Merilohen ajoverkkokalastus kielletään Itämerellä kansanedustaja Erkki Pulliaisen (vihr.) mielestä viime hetkellä.

Lauantaina 12.6. Oulussa lohiseminaarissa hän kertoi ainakin Suomessa tuotettujen velvoiteistukkaiden olevan niin huonokuntoisia, että ne menehtyvät jo reilusti ennen kuin ovat pyyntikokoisia. Pulliaisen mielestä erityisesti RKP:n ja Keskustan läpi ajama lohen merikalastuksen asetusmuutos olisi kumottava ja palattava aikaisempaan käytäntöön siihen asti, kunnes voidaan olla varmoja, että lohijokien kaikki smolttireviirit ovat pysyvästi käytössä.

Tulevaisuudessa voidaan Pulliaisen mukaan vakavasti tukeutua ainoastaan luonnon omaan poikastuotantoon. Merilohen pyynti on sallittava edelleenkin Itämeren lahdissa, mutta pyynti on mitoitettava siten, että painopiste on taloudellisesti tuottoisimmassa ja tarkoin säädeltävissä olevassa jokipyynnissä. (Kaleva.plus 12.6.2004)

▲Alkuun


05.06.04

PEKKA JURVELINILLE LUONNONSUOJELUPIIRIN YMPÄRISTÖPALKINTO

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri palkitsi vaalalaisen lääkäri-kirjailija Pekka Jurvelinin vuoden 2004 ympäristöpalkinnolla työstä Oulujoen luonto- ja virkistyskäyttöarvon palauttamiseksi. Palkinto luovutettiin 5.6.2004 klo 11 Turkansaaren ulkomuseolla.

Palkinnonsaaja jatkaa kesäkuun alussa alkanutta noin kolme kuukautta kestävää soutuaan Oulujokea ylös Kainuuseen aina Emäjoen latvoille saakka. Matkallaan hän kuuntelee ja tallentaa jokivarren ihmisten tarinoita.

Veneessään hän kuljettaa saamaansa Vuoden 2003 Tervasoutaja –palkintoa, tervatynnyriä, jonka hän luovuttaa 18.6. Tervasoudun aloitustapahtumassa Vaalassa vuoden 2004 Tervasoutajalle.

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin tiedote (5.6.2004)

Tänään on Maailman ympäristöpäivä. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri myöntää vuoden 2004 ympäristöpalkintonsa Pekka Jurvelinille työstä Oulujoen luonto- ja virkistyskäyttöarvon palauttamiseksi.

Pekka Jurvelin on jälleen soutamassa mielijoellaan, Oulujoella. Hän ottaa luonnonsuojelupiirin tunnustuksen vastaan Turkansaaressa maailman ympäristöpäivänä 5.6.2004 klo 11 alkavassa tilaisuudessa.

Pekka Jurvelinin sielun joki on Oulujoki - joki, joka on Suomen joista tehokkaimmin valjastettu voimatalouskäyttöön. Hän on ansiokkaasti nostanut viime vuosina esille joen suuren merkityksen aikaisemmille sukupolville ja kyseenalaistanut joen arvon keskittämisen nykyisin pelkäksi energiantuottajaksi. Joelle on rajustakin muutoksesta huolimatta monenlaista käyttöä - ja kaiken lisäksi se on juomaveden raaka-ainetta.

Pekka Jurvelinin vesiluontoa arvostavat ajatukset ja tavoitteet saavat tukea uudesta Euroopan unionin laajuisesta vesipolitiikasta, jonka tavoitteena on hyvä ekologinen tila ja voimakkaasti muutetuissa vesistöissä, kuten Oulujoella, hyvä potentiaalinen tila vuoteen 2015 mennessä. Hyvä potentiaalinen tila tarkoittaa sitä, että voimalaitospadot ja säännöstely ovat pysyvästi muuttaneet vesistön luonnontilaa, mutta parannuksia vesiluonnon ja virkistyskäytön hyväksi voi ja pitää tehdä. Vaikka Oulujoki säilyy toistaiseksi valjastettuna, se on myös virta, jonka äärellä ihmisen täytyy voida virkistäytyä ja jossa sen eliöillä on oltava mahdollisuus pärjätä jokseenkin luonnonmukaista elämää viettäen.

Oulujoen vesistön säännöstelyt on suunniteltu ja toteutettu 1940-luvun ja 1960-luvun välisenä aikana. Päätavoitteena tuolloin oli saada aikaan sähköntuotannon kannalta mahdollisimman edullinen vedenjuoksu Oulujoen sekä Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien voimalaitoksiin. Toisena keskeisenä tavoitteena oli rantamaiden tulvasuojelu. Tavoitteet ovat onneksi tänä päivänä vanhentuneita. Virtavettä ei voi enää pitää ränninä eikä viemärinä. Uutta vesipolitiikkaa kansallisesti toteuttava laki vesienhoidon järjestämisestä on eduskuntakäsittelyä vaille valmis. Sen myötä myös rakennetut vesistöt saavat ympäristötavoitteensa. Esimerkiksi kalateillä ja vielä tehokkaammin Pekka Jurvelinin esittämällä voimalaitosten ''museoinnilla'' rakennetun vesistön luonnontilaa voidaan palauttaa voimakkaastikin muutettuihin jokiuomiin.

Nostamalla ennakkoluulottomasti Oulujoen käytön ekologisen muutostarpeen yleiseen keskusteluun Pekka Jurvelin on tehnyt suuren palveluksen kaikille vesiluonnon tilasta huolestuneille. Hän on osoittanut, että nykyisessä ajassammekaan suuret unelmat eivät ole kuolleita. Kun unelma luonnonmukaisesta ja virkistävästä vesiluonnosta on riittävän monella, se eräänä päivänä toteutuu.

Wanted! Seas and oceans -dead or alive? kuuluu haastava maailman ympäristöpäivän kansainvälinen kysymys. Meitä kehotetaan tekemään valintoja siitä, miten haluamme maailman meriä kohdeltavan. Pohjois-Pohjanmaalla voidaan myös valita, miten haluamme virtavesiämme kohdeltavan. On merkillepantavaa, että Pekan rohkeita ajatuksia ei ole tyrmätty! Siinä on evästä kaikille vesienkäyttäjille ja vesiensuojeluun osallistujille.

LISÄTIEDOT:
Merja Ylönen, puh. 378 443 tai Esko Saari, puh. 040-7359 186

▲Alkuun


04.06.04

EUROPEAN SALMON TOUR

KANSAINVÄLINEN LOHIJOKIKONFERENSSI VAALAN KUNNANVIRASTOLLA PERJANTAINA 11. KESÄKUUTA 2004

Kansainvälinen yhteistyö ja informaatioteknologia

Konferenssissa käsitellään sekä kansainvälistä että
kansallista viranomaisyhteistyötä lohenkalastuksen ja sen
mahdollisuuksien parantamiseksi käyttäen hyväksi nykyajan
informaatioteknologian sovellutuksia.

European Salmon Tour

Euroopan unionin Interreg IIIC -ohjelmasta rahoitetun European salmon tour -projektin päätavoite on luoda julkisten viranomaisten verkosto niille alueille, missä lohella, joella ja kulttuurilla on voimakas vaikutus alueen ihmisiin. Mukana on paikallisia ja alueellisia viranomaistahoja (5:stä EU jäsenmaasta ja Norjasta) joiden alueella on lohijoki tai historiallinen lohijoki. Projektiin liittyvien konferenssien tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja kokemuksia eri teemojen mukaisesti:
• kalastukseen liittyvät taloudelliset vaikutukset
• ympäristökysymykset
• verkostoituminen ja informaatioteknologian käyttö
• matkailun kehittäminen

Oulujoki

Oulujoki on historiallinen lohijoki, joka on erittäin tehokkaasti valjastettu voimatalouden palvelukseen. Vuonna 2003 valmistuneesta Merikosken kalatiestä saatujen hyvien kokemusten perusteella on Oulujokivarressa herännyt kiinnostus kalateiden rakentamisesta myös muihin Oulujoen voimalaitoksiin. European Salmon Tour -hankkeessa mukana olevilla mailla on myös hyvää asiantuntemusta kalateiden toimivuudesta. Tämän konferenssin epävirallisena keskustelunaiheena tulee olemaan myös kalatiekysymys.

▲Alkuun


24.05.04

LOHIASETUS HYVÄKSYTTIIN

Hallitus ei ottanut kuuleviin korviinsa ympäristötahojen ja pohjoisen vaatimuksia päättäessään keskiviikkona lohenpyyntiä koskevasta uudesta asetuksesta. Yksimielisesti hallitus sen sijaan hyväksyi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ajaman ehdotuksen, joka aikaistaa merikalastuksen aloittamista ja sallii niin sanotun valikoivan lohenkalastuksen hylkeenkestävillä rysillä.

Ensi vuonna lisäpäiviä merialueiden lohenpyyntiin tulee seitsemän, seuraavana vuonna 10, ja vuonna 2007 kaikkiaan 14. Asetus tulee voimaan jo ensi keskiviikkona ja sitä sovelletaan kesäkuun loppuun 2007.

Kyse on kolmivuotisesta kokeilusta, jonka vaikutuksia lohen vaellukseen ja lohikantojen tilaan aiotaan tutkia tarkkaan. Asetuksen mukainen, rajoitettu lohenpyynti erikoisrysillä merenrannikolla alkaa ensi vuonna, jolloin lohen ajoverkkokalastuksen kielto astuu 40 prosentin osuudelta voimaan.

Rannikon kalastusta on tarkoitus seuraavina vuosina lisätä, samalla kun ajoverkkokalastuksen kielto vuosittain etenee 20 prosentin verran, kunnes täysi kielto vuonna 2008 on voimassa. (Verkkouutiset 19.5.2004)

Lue lisää:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/53717.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/53838.html

▲Alkuun


14.05.04

LOHISOPPA KIEHUMASSA YLI

Kiistely lohiasetuksen muutossuunnitelman ympärillä yltyy. Puolue- ja aluepolitiikan lisäksi asialla on myös ulkopoliittinen ulottuvuus. ”Vesi ja lohi eivät noudata valtakunnan rajoja”, sanoo lohilähetystön osanottaja Pohjois-Ruotsin Pajalan kunnanjohtaja Bengt Niska. Luonnonlohta puolustamaan, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) muutosesitystä vastaan, ovat nousseet muun muassa sisäministeri Kari Rajamäki (sd.), alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.), sekä kansanedustajat Simo Rundgren (kesk.), Esko-Juhani Tennilä (vas.) ja Maija Rask (sd.).

Torstaina myös laaja Pohjois-Suomen lähetystö vetosi päättäjiin, että lohiasetukseen ei nyt kosketa. Lähetystössä olivat edustettuna Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot, Tornion- ja Simojokilaaksojen kunnat, Saamelaiskäräjät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Pajalan kunta, sekä alueen yrittäjät.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage406126.html

Kaleva 13.5.2004

▲Alkuun


10.05.04

PEKKA JURVELINILLE 2000 EURON APURAHA

Vaalalainen kirjailija-lääkäri Pekka Jurvelin sai Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahastolta 2000 euron apurahan kirjan aineiston kokoamiseen soudusta Oulujoen vesistöä vastavirtaan. Apurahojen jakopäivänä Espanjassa lohijokikonferenssissa Oulujoesta puhunut Jurvelin lähtee soutamaan vastavirtaan Oulusta, tai jos merenkäynti sallii, Hailuodosta 27. toukokuuta.

Hän aikoo kolmessa kuukaudessa soutaa Oulujokea pitkin Oulujärvelle ja siitä Kiehimää ylös Emäjoelle, Kiannalle ja aina Hossanjoen latvoille. Jurvelin on julkaissut kirjan aikaisemmasta Sotkamon reitin soudustaan. Uuteen kirjaansa hän kokoaa vesistön varren tarinoita.

140 000 euron apurahapotin suurimman summan, 20 000 euroa, sai kajaanilainen oopperaproduktio, Carl Maria von Weberin Taika-ampuja. Kuhmossa asuva Sveitsiläissyntyinen kuvataiteilija Klaus von Matt sai 14 000 euroa vuoden 2005 Kamarimusiikkitapahtuman yhteyteen Kuhmo-taloon valmistamaansa taidenäyttelyä varten. Kajaanilaiset Elina Ruoho ja Laura Kauppinen työryhmineen saivat 4300 euroa lasten kultturiviikon järjestämiseen. Kuhmolainen Lentua-seura sai 1700 euroa lasten ja nuorten suurpetoaiheista kuvataideleiriä varten. Suomussalmelainen kirjailija Jalo Heikkinen sai 4000 euroa Ilmari Kiannon käsikirjoituksia tutkivaan lisensiaattityöhönsä. Oululainen Terveystieteen maisteri Marjo Suhonen sai 6000 euroa väitöskirjatyöhön Kainuun kokeilun sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeesta.

▲Alkuun


09.03.04

VAALAN KALATIESEMINAARI 28.2.

Vaalan kalatieseminaari onnistui yli odotusten.

Nouseeko lohi Oulujokeen –seminaari veti Vaalan kunnanvaltuuston kokoustilan tupaten täyteen perjantaina 28.2. Pitkälti toista sataa kiinnostunutta kuunteli ja kommentoi kunnanvaltuuston puheenjohtajan, Leena-Kaisa Pärkkä-Hietalan johtaman tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroja.

▲Alkuun


26.02.04

OULUJOKIVARREN KYLÄRAKENNETTA VAHVISTETAAN

16.2. Oulun kaupunginvaltuusto istui seminaarissa pohtimassa Oulujokivarren osayleiskaavan kehittämismallia ja siitä saatua palautetta.

Oulujokivarren osayleiskaava kattaa Oulun kaupungin kaakkoiset alueet, jotka eivät kuulu Oulun yleiskaava 2020:n tai Sanginsuun osayleiskaavan alueisiin. Nyt ratkaistaan alueen kehittämisen suuret linjat vuoteen 2025 mennessä ja varaudutaan myöhempiin maankäytön muutoksiin.

Forum24 17.2.

▲Alkuun


26.02.04

TAITEILIJARESIDENSSI NOKKALAAN

Taiteilijaresidenssiä suunnitellaan Nuojuan Nokkalaan

Vaalan kunnan Nuojuan Nokkalaan suunnitellaan taiteilijaresidenssiä.

Alueella asuva kirjailija -lääkäri Pekka Jurvelin ja paikan omistajan, Lapsi- ja nuorisokoti Nokkalan johtaja Sirpa Kuussaari kaavailevat toiminnan aloittamista jo tämän vuoden aikana. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemalta alueelta, jota pidetään yhtenä suomalaisen modernin arkkitehtuurin helmenä, avautuu vaikuttava näköala Oulujoen Nuojuanlammelle. Yhtä alueen paritaloista on kaavailtu suomalaisille tai ulkomaalaisille taiteilijoille tai tutkijoille rauhalliseksi ja inspiroivaksi työskentelypaikaksi.

Lue lisää: KALEVA 18.2.2004 / Loistavat pesäpaikat tarjolla

▲Alkuun


09.02.04

HYVÄ REITTILÄINEN

Kevät keikkuen tulevi, ja kesäkin aikanaan. Ja Pekka suunnittelee uutta, kolmatta, soutuaan. Jos olivat aikaisemmat välillä koviakin koettelemuksia, niin tämä kolmas on varsinainen voimainponnistus. Pekka aikoo soutaa tällä kertaa, kuten tervantuojatkin aikanaan palatessaan ylämaihin, vastavirtaan. Urakan hän aikoo aloittaa jo alkukesästä Hailuodosta, ja lopettaa Kainuun korpeen loppukesällä. Soutuun tulee epäilemättä liittymään melkoisesti julkisuutta, jota yhdistys voi käyttää hyväkseen. Ehkäpä projektiin voisi saada jonkinlaisia sponsoreitakin, iso mieshän kuluttaa pitkässä uurastuksessaan evästäkin sen, mitä pieni perhe vuodessa.

Jäsentapaaminen järjestettiin 24.1. P. Jurvelinin luona Nuojualla. Tilaisuudessa entinen projektisihteeri Hannu Sirén muisteli yhdistyksen alkuaikoja, ja uusi, vuoden alusta aloittanut projektisihteeri, Tapio Mylly hahmotteli tulevaisuuden toimintaa. Kahvittelun lomassa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa uusien verkkosivujen mahdollisuuksista. Upeissa puitteissa, Oulujoen törmällä, kauniina kevätpäivänä pidetyn tapaamisen ylle heitti kuitenkin pienen varjonsa se, että osanottajia oli saapunut paikalle harmittavan vähän. Millähän konstilla saisi porukkaan vähän vipinää? Jäsenistössä on runsaasti potentiaalia ideoimaan yhdistyksen toimintaa, kun vain saataisiin ajatuksia seulottavaksi.

Ajatuksia voisi seuloa uusilla verkkosivuillamme:www.oulujoenreitti.fi.Sivut ovat olleet jo jonkin aikaa aivan uudessa mallissa ja niitätäydennetään ja kehitetään kaiken aikaa. Sivusto toimii avoimena keskustelukanavana, jossa jokainen halukas saa kommentoida vaikkapa ajankohtaisia jokivarren tapahtumia. Tässä on jäsenillekin oiva mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan.

Vaalan kunnantalolla järjestetään 27.2.2004 klo 12.00-16.00 NOUSEEKO LOHI OULUJOKEEN -seminaari ja keskustelufoorumi. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Nyt jäsenet ja yhdistyksen ystävät joukolla kuuntelemaan ja keskustelemaan todella mielenkiintoisesta aiheesta. Keskustelua alustaa edustava joukko asiantuntijoita. Tarkempi ohjelma löytyy yhdistyksen verkkosivuilta.

Kevätterveisin Tapio Mylly, projektisihteeri

PS Tämänkin sähköpostin lähetimme yhteistyökumppanimme Uta-Net OY:n kautta.

▲Alkuun


09.02.04

ROKUAN METSIIN OMAT SÄÄNNÖT

Rokuan alueelle laaditaan yleinen metsienhoidon toimintamalli. Kuntien yhteisen yleiskaavan, Natura-ohjelman ja metsien suunnittelun yhteensovittaminen on ensimmäinen laatuaan. Metsä- ja ympäristöalan asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettava, noin sadan neliökilometrin laajuinen Muhoksen, Utajärven ja Vaalan yhteinen Rokuan yleiskaava tuo metsien käsittelyyn rajoituksia.

Metsätalouden harjoittaminen edellyttää jatkossa yksityiskohtaista, maisema-arvot huomioon ottavaa metsäsuunnittelua tai maisematyölupaa.

Kaavan ja Naturan lisäksi Rokualla eletään harjujensuojelu-, rantojensuojelu- ja pohjavesialueen ehtojen mukaan.

Suunnitelmaa tehtäessä selvitetään myös alueen puunjalostusyrittäjien raaka-aineen saantimahdollisuudet sekä metsureiden työllistäminen.

Rokuan metsäsuunnitelma aiotaan kattaa valtaosin julkisin varoin.

KALEVA 5.1.04

▲Alkuun


28.01.04

SEMINAARI JA KESKUSTELUFOORUMI

NOUSEEKO LOHI OULUJOKEEN -SEMINAARI JA KESKUSTELUFOORUMI

Vaalan kunnantalolla 27.2.2004 klo 12.00-16.00

12.00 Avaus, Leena-Kaisa Pärkkä-Hietala

12.10 Oulujoki ennen ja nyt, Jukka Nyrönen

12.35 Lohi Itämereltä Oulujärvelle, erikoistutkija Jaakko Erkinaro, RKTL

12.55 Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus

13.20 Kahvitauko

13.50 Kalatie ja kalaterveysasiat, Antti Nurminen, Oulun lääninhallitus

14.15 Fortum Oyj:n näkökanta kalatiehen, Jouko Maaranta, Fortum Oyj

14.40 Tutkittu Juttu, Riitta Kamula, Oulun Yliopisto

14.55 Kalatien sosioekonomiset vaikutukset, Kalle Reinikainen Oulun Yliopisto

15.20 Kalastuskuntien kanta porrastukseen, Pentti Kesti

15.35 Mitä pitää selvittää Oulujoen lohiportaita varten;

Toiminnallisuuden ja teknisten ratkaisujen askellus

15.50 Seminaarin päätös ja jatkotoimenpiteet

▲Alkuun


08.01.04

MERIKOSKEN YLÄJUOKSULLE UUDET KALASTUSEHDOT

OULU Kaupungin vesialueilla astuivat voimaan vuoden alusta uudet kalastuksenlupaehdot. Merkittävin muutos koskee Merikosken voimalaitoksen yläpuolista Oulujoen osaa.

Kaikenlainen kalastus on kielletty voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi verkko- ja katiskakalastus on kielletty kalaväylillä.

Kaupungin vesialueella voi kalastaa verkoilla myös oulujoella, Merikosken kieltoalueen yläpuoleisella jokiosuudella joulukuun alusta alusta toukokuun loppuun.

Kalastamiseen kaupungin vesillä tarvitaan lupa. Uistelu lupa viikoksi Oulujoelle heltiää oululaisille 7:llä eurolla. Alle 15-vuotias voi heitellä perhoa maksutta. Verkkokalastuksen lupa merialueella on oululaisilta 7 euroa.

Verkkokalastus on kielletty Oulujoen suistossa, Sanginjoessa ja Isokankaanjärvessä.

Forum24 05.01.04

▲Alkuun


08.01.04

VUODEN VESISTÖTEKOPALKINTO OULUN KAUPUNGILLE JA MARTTI KOIVUMÄELLE

Oulujoen reitti ry on perustanut Oulujoen vesistön VUODEN VESISTÖTEKO –tunnustuspalkinnon. Tunnustuspalkinto jaettiin itsenäisyyspäivänä ensimmäistä kertaa.

Ravintola Lasaretissa pidetyssä oululaisten runoilijoiden tuotannon pohjalta järjestetyssä juhlagaalassa palkinnot luovutettiin Oulun kaupungille kalatien rakentamisesta, sekä Martti Koivumäelle perinteisen Oulujoen matkailuveneen rakentamisesta.

Palkinto jaetaan vuosittain ansioista, jotka ovat edistäneet yhdistyksen asettamia tavoitteita. Eräänä olennaisena tavoitteena on saada koko vesistöalue hahmottumaan ihmisten mielissä kokonaisuudeksi. Löytää vanha kulttuurinen yhteys Pohjois-Pohjanmaan Oulujoen ja Kainuun välillä. Tunnustuspalkinnolla pyritään edistämään niitä erityisesti ympäristöön ja kulttuuriin liittyviä asioita, jotka ovat tärkeitä tällä alueella.

Oulun kaupunki toteutti kalatien, joka mahdollistaa lohen ja myös muiden vaelluskalojen nousun Merikosken ohi. Oulujoesta tuli lohijoki 50 vuoden tauon jälkeen. Palkinnon vastaanottivat Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela ja ympäristöjohtaja Pekka Vuononvirta.

Utajärvinen venemestari Martti Koivumäki on selvittänyt jo pääosin unohduksiin joutuneiden Oulujoen matkailu- ja kalastusveneiden rakennusperinteitä ja malleja. Tämän selvitystyön huipentumana viime kesäksi valmistui hänen veistämänsä Oulujoen perinteinen matkailuvene, 14 -metrinen, tervaveneen pohjalta kehittynyt venemalli. Erityiskiitokset saa veneenrakennuksen rahoituksen järjestänyt Utajärven kotiseutuyhditys sekä veneenrakentamisen vaiheet valokuvannut Seija Leskelä.

Palkinnonsaajaksi olivat ehdolla mm.

- Reijo Heikkisen kirjat: Ärjä – Oulujoen helmi sekä Aavoja ja vaaroja: Eino Leino ja kotiseutu
- Simo Yli-Lonttisen Kainuun ekokalastuskoskiprojektit
- Muhoksen venesatama
- Juha Aitamurron kirja: Pohjois-Pohjanmaan urheilukalastajien 25-vuotishistoriikki
- Mikko Keisu Maikkulan Kartanon kehittämisestä
- Veneheiton oopperayhdistys ry:n ooppera Aleksanterin myrsky

Oulujoen reitti ry on vuonna 2001 perustettu yhdistys, joka pyrkii herättämään ihmisten kiinnostusta ja rakkautta Oulujoen vesistöä kohtaan. Se pyrkii edistämään vesistön ekologista puhtautta, mahdollisimman suurta luonnontilaisuutta ja elävää kulttuuria vesistön varsilla.

▲Alkuun


UUTISET 2003

09.12.03

MERIKOSKEN KALATIE

Kalastajat saivat lohia verkoillaan Muhoksella. Aprillipilaa vai mätäkuun juttuja? Ei, vaan täyttä totta. Upouusi Merikosken kalatie toimii heti ensimmäisenä kesänään. Mahdoton on muuttunut mahdolliseksi, Oulujoesta on tullut lohijoki yli 50 vuoden tauon jälkeen.

Olemme yhtäkkiä aivan uuden ongelman edessä. Miten suhtautua Oulujokeen nousevaan loheen? Pyytääkö pois, vai seuratako sivusta tilanteen kehittymistä? Houkutus on suuri; kuningaskalan saaminen omasta kotirannasta on veret seisauttava kokemus. Esi-isät kumpujensa kätköissä höristävät korviaan, lohilordit lehahtavat haamuina Montan maisemiin. Nyt tarvitaan malttia ja lujaa itsehillintää. Lohen on annettava nousta rauhassa. Ehkä se löytää puolison, ja kunnostettu kutusoraikko saa todistaa elämän syntymisen ihmeen. Kalastuksen aika tulee myöhemmin, vääjäämättä.

Kalatiekeskustelu käy vilkkaana.

Kansanedustaja Erkki Pulliainen järjesti lohen merikalastusta ja kalateitä koskevan seminaarin 29.11 Oulussa, jossa eri asintuntijat olivat kommentoimassa. Seminaariin en osallistunut. Siitä on kotisivullamme Erkki Pulliaisen raportti. Siinä otetaan melko varovaisen myönteinen kanta kalateiden rakentamiseen mutta kehotetaan olemaan kiirehtimättä. Varoitellaan ongelmista mm. kalatautien leviämismahdollisuudesta, kun yhteys mereltä vesistöön avattaisiin. Muutenkin asiaan liittyviä ongelmia korostetaan.

Jäitä hattuun -kantaa otettiin aiemmin Tervareitin yleisönosastopalstalla. Kirjoitus, joka julkaistaan myös tällä kotisivulla oli kommentti uutisointiin European Salmon tour -projektin ohjantaryhmän kokouksesta, jossa otettiin kantaa voimakkaasti kalateiden rakentamisen puolesta.

European Salmon Tour on kuuden Euroopan maan eri alueen yhteinen projekti, jossa pyritään edistämään nykyisten ja entisten lohijokien kultuuriperintöä, kalastusmatkailua ja rakentamaan asian ympärille eurooppalaista verkostoa. Suomen osallistujana on Kainuu ja erityisesti Vaalan kunta. Edellinen kongressi järjestettiin syyskuussa Irlannin Killarneyssa. Itse osallistuin tähän kongressiin. Kaikkein tärkeintä tuossa tilaisuudessa oli kuulla eri lohijokialueiden tilanteesta ja tavata ihmisitä ja yleensä havaita se, että ihmisten kiinnostus lohijokiin ja jokiin yleensä on voimakkaasti kasvamassa Euroopassa.

Oulussa oli EST-projektin Kainuun ohjausryhmän ja oululaisten kala- ja kalatieasiantuntijoiden tapaaminen 9.12. Tapaaminen oli hyvin hyödyllinen. Eri ihmiset tapasivat toisiaan. Kuultiin Merikosken kalatien kokemuksista. Vaikka kalateiden edelleen rakentamisessa on ongelmia, ei niitä nähty voittamattomiksi. Monissa puheenvuoroissa kehotettiin etenemään asiassa rivakasti hautaamatta sitä erilaisiin selvityksiin tai byrokraattisiin toimikuntiin. Tärkeää on luoda toimija, joka voi käynnistää kalateiden suunnittelu- rahoitus- ja rakennustyöt. Kainuussa ja jokivarressa vaikuttaa olevan voimakas tahtotila kalateiden rakentamiseen.

Keskustelua päätettiin jatkaa Vaalan helmikuun seminaarissa ja sitä ennen näillä Oulujoen reitin kotisivuilla, johon pyydämme kyseisiltä ja muilta asiantuntijoilta ja keskeisiltä tahoilta kommentteja.

European Salmon Tour -projektin ohjausryhmä järjestää 27.2.04 Vaalassa seminaarin, jossa on asiantuntija-alustajia aiheista, jotka liittyvät siihen, miten kalateiden rakentamista voidaan jatkaa ylös Oulujokea. Seminaari on avoin asiasta kiinnostuneille.

Seuraava European Salmon Tour -kansainvälinen kongressi on myös Vaalassa 4.6.04. Siinä varmasti kalatiekysymys nousee voimakkaasti esille. Varsinaisena aiheena on uuden teknologian käyttäminen kalastuskulttuurin ja -matkailun edistämiseen.

Kongressin yhteydessä 4.6. avataan Vaalassa laaja Oulujoki -näyttely. Paikkana tulee olemaan Vanha Veturihalli aivan Vaalan keskustassa.

Kalatiekeskustelu tulee käymään kuumana ensi keväänä ja se on tarkoitus koota Oulujoen reitin kotisivulle. Tavoitteena on, että kalateistä eri kiinnostuneet tahot ja henkilöt kokisivat kotisivumme omaksi foorumikseen. Tarkoituksena on, että kaikki tulisivat asiassa kuulluksi.

Pekka Jurvelin
Oulujoen reitti ry:n puheenjohtaja

▲Alkuun