New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Vesistön varrelta

Veneilijöiden rantautumista helpotetaan Oulujärvellä (30.6.2010)

Oulujärvellä helpotetaan veneilijöiden rantautumista kunnostamalla laitureita. Kaikkiaan kunnostettavia kohteita on kolme. Laitureiden kunnostuksien lisäksi alueen satamiin ja Oulujärven retkeilyalueen saariin pystytetään infotauluja ja karttoja. Lue lisää...

28.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Poltot alkavat Talaskankaan ennallistamiseksi (30.6.2010)

Metsähallitus ennallistaa Talaskankaan metsäalueita polttamalla. Ennallistamispoltto on tarkoitus toteuttaa tiistaina 29. kesäkuuta, jos sää ei ole liian tuulinen. Poltto alkaa puolen päivän jälkeen. Lue lisää...

28.6.2010 Kainuun Sanomat

▲Alkuun


Melomalla mieli rauhoittuu (28.6.2010)

Vaalassa on otettu käyttöön uusi melontakeskus. Valmiille alueelle oli helppo perustaa säilytystilat ja majapaikat. Toimittaja kokeili ensimmäistä kertaa melontaa. Lue lisää...

24.6.2010 YLE Kainuu / Antti Kettumäki

▲Alkuun


Tutkimus selvittää, pääsevätkö lohen vaelluspoikaset Oulujärvestä merelle (28.6.2010)

Merilohen vaelluspoikaset uivat pois kasvupaikaltaan Varisjoelta suuntana Oulujärvi, Oulujoki ja lopulta meri. 15 senttimetriä pitkien poikasten vaelluksen tiellä on kuitenkin monia esteitä, kuten saalista etsivät hauet ja Oulujoen voimalaitosten turbiinit. Lue lisää...

23.6.2010 Kainuun Sanomat / Hanna Hihnala

▲Alkuun


Taimenta ja harjusta istutettu Linnanvirtaan tänä kesänä jo kolmesti (28.6.2010)

Linnanvirran suosio kalatusalueena kasvaa. Viime vuonna ilmaisen kalastusluvan haki kuusisataa kalastajaa. Tänä vuonna luvan ottajia on tähän mennessä kertynyt jo 450. Luvan voi tänä kesänä tulostaa myös internetistä, mikä helpottaa kalastusta entisestään. Lue lisää (sivu 5)...

23.6.2010 Koti-Kajaani / Mari Tikkunen

▲Alkuun


Ärjänsaaren hiekat taas kaikkien ulottuvilla (28.6.2010)

Ärjän Onni aloittaa reittiliikenteen saareen juhannuksena. Ärjänsaari on saanut levätä Oulujärven selällä rauhassa vuosia. Säännöllinen laivaliikenne saareen lopetettiin viisi vuotta sitten. Ärjään pääsi ainoastaan omalla veneellä tai tilauskyydillä. Juhannuksesta lähtien saari kutsuu taas matkailijoita hiekkarannoilleen. Lue lisää (sivu 4)...

23.6.2010 Koti-Kajaani / Mari Tikkunen

▲Alkuun


Muikkua riittää, syöjistä puutetta (28.6.2010)

Muikkukannat ovat olleet melko vahvoja ja vakaita viime vuosina, eikä oleellisia muutoksia ole näköpiirissä. Syksyn 2009 kutukannat olivat Pohjois-Suomessa keskimääräistä vahvempia ja varsinkin Oulun korkeudella toista kesäänsä eläviä muikkuja on runsaasti. Tämä näkyi selvästi muun muassa Oulujärven, Lentuan ja Kitkan muikkukantojen kehityksessä. Lue lisää...

23.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Tervasoutu Vaalasta kohti Oulua jo 26. kerran (24.6.2010)

Hyvästä soutusäästä huolimatta vain 12 venekuntaa starttasi matkaan perjantaina Vaalasta Oulua kohti.

Tervasoudun ”isä” Matti Pulkka on joutunut jättämään soudun väliin vain kaksi kertaa. Aina Pulkka ei ole ollut soutamassa vaan on toiminut usein huoltojoukoissa tai muissa soudun järjestelytehtävissä. Pulkka toteaakin kesän alkavan vasta, kun pääsee vesille.

Tänä vuonna 15:nen kerran nimettävän vuoden Tervasoutajan tittelin sai Heikki Ojantakanen. Hän on ollut mukana soudussa Oulun kilpaveljien joukoissa kantavana voimana, hoitanut veneiden kuljetuksia ja siirtoja. Soutajat ovat kokeneet hänet ystävälliseksi ja mukavaksi kaveriksi matkan varrella, Vaalan kunnan kulttuuri- ja elinkeinosihteeri Sinikka Rantalankila perusteli valintaa.

Ensimmäistä kertaa Tervasoutuun osallistuva Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä totesi tervehdyksessään mukana olevan varmasti myös muitakin ensimmäistä kertaa vanhaan tervareittiin joelta käsin tutustuvia soutajia.

- Itselleni soutu on sillä tavoin tärkeä asia, sillä Oulujokivarresta kotoisin olevana kävin aina lapsena katsomassa kun veneet lipuivat eteenpäin, Määttä kertoo.

Tervasoutu starttasi tuttuun tapaan perjantaina klo 9 Vaalan venesatamasta, mutta päättyi edellisvuosista poiketen lauantaina Tuiran uimarannalle.

Vuoden tervasoutajat
1997 Matti Roivainen
1998 Matti Pulkka
1999 Toivo Itkonen
2000 Alpo Parviainen
2001 Oulun Puhelin Oy
2002 Sinikka Kaltiainen
2003 Pekka Jurvelin
2004 Pertti Törmi
2005 Olavi Myllyaho
2006 Paavo Kaltiainen
2007 Heikki Saarela
2008 Martti Koivumäki
2009 Toivo Portaankorva
2010 Heikki Ojantakanen

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain lehdestä.

22.6.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Jylhämään kalahissi, Nuojualle pystyrakokalatie (24.6.2010)

Oulujoen kalateiden suunnittelussa on päätetty, millaisia kalateitä aiotaan rakentaa. Rakentamisaikaa ei tiedetä, koska rahoitus on vasta suunnitteilla. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Kainuu / Jouni Pilto

▲Alkuun


Oulujoesta rakennetaan lohijoki (24.6.2010)

Lohelle suunnitellaan avattavaksi kalatie Oulujoen jokisuusta Oulujärvelle. Samassa yhteydessä myös Oulun Hupisaarten purot elvytettäisiin kalojen elinalueiksi. Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosten kalateiden suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti. Kalateiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa Muhoksen Montasta, jonne suunnitellaan kiinniottolaite kalojen ylisiirtoa varten. Ensi vaiheessa nousevat kalat siirretään Utosjokeen ja Kutujokeen. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


12 000 näki Sedovin (23.6.2010)

Maailman suurin purjelaiva Sedov kiinnosti oululaisia viikonloppuna. Tarkkaa kävijämäärää ei vielä sunnuntai-iltana pystytty sanomaan, mutta Oulun kaupungin markkinointijohtaja Jouni Kähkönen arvioi lauantain ja sunnuntain yhteiskävijämääräksi noin 12 000 ihmistä. Lue lisää...

20.6.2010 Kaleva / Antti Ojala

▲Alkuun


Hupisaarten luonnonkukat tutuiksi (23.6.2010)

Kolmisenkymmentä retkeläistä tutustui sunnuntaina Hupisaarten luonnonkukkiin. Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen kasveja kohtaan. Lue lisää...

20.6.2010 Kaleva / Elina Ursin

▲Alkuun


Oulujärven ja Nuasjärven yhdyskanava jakaa mielipiteet (23.6.2010)

Oulujärven ja Nuasjärven yhdistämisestä on puhuttu ja visioitu pitkään. Tälläkin hetkellä kanavan rakentaminen on kirjattu hanke-esityksenä maakuntaohjelman toteuttamisohjelma TOTSUun vuosille 2010 – 2011. Lue lisää...

18.6.2010 Kainuun Sanomat / Antti Hyvärinen

▲Alkuun


Oulujärven markkinointi horjuu (22.6.2010)

Kajaanin ja Oulujärven yhteismarkkinointia ei ole vielä lyöty lukkoon. Selvitystyö on kesken, eikä matkailumarkkinointiyhtiötä ole perustettu. Yrittäjät odottavat tietoa kärkikohteista, Kajaanin kaupunki odottaa jo varmoja sitoumuksia. Keskusteluja käytiin viimeksi viime maanantaina. Lue lisää...

16.6.2010 Kainuun Sanomat / Katimari Partanen

▲Alkuun


Virtaamat normalisoituneet kevään jäljiltä (21.6.2010)

Oulujokeen laskevien järvien vedenpinta on vakiintunut lähes normaaliksi kevään lukemista. Tähän on päästy säännöstelemällä joen virtaamaa patojen avulla. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Muhos etsii Monttaan yrittäjää (21.6.2010)

Kunta etsii Montan leirintäalueelle matkailualan yrittäjää, jonka kanssa kunta solmii pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus käsittää alueen rakennuksineen. Lue lisää...

17.6.2010 Kaleva

▲Alkuun


Geopark-verkosto esittelee geologian lisäksi luontoa ja kulttuuria (21.6.2010)

Oulujokivarressa, Rokualla ja Oulujärvellä kierrätettiin viime viikonloppuna Unescon Geopark-verkoston arvioijia tutustumassa alueen kulttuuri- ja luontopalveluihin sekä geologisiin kohteisiin. Tarkoituksena oli saada kreikkalainen Nickolas Zouros ja saksalainen Hartmut Escher vakuuttuneeksi, että Rokua Geoparkille voidaan myöntää jäsenyys Geopark-verkostossa. Lue lisää...

17.6.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Saarijärven kalakannassa tavoitellaan luonnonmukaisuutta (21.6.2010)

Saarijärven erämaamaisemat houkuttavat jälleen talven jälkeen kesäkalastajia uusien kalastuselämysten pariin. Metsähallituksen hoitamalla alueella voi nauttia erämaajärven sekä kolmen lammen antimista. Onnekas kalastaja voi onnistua nappaamaan paitsi ahvenia ja haukia myös harjuksen, järvilohen, puronieriän, siian tai taimenen. Saarijärvellä ollaan siirtymässä aiempaa luonnonmukaisempaan kalakantaan. Kirjolohen istutuksista on luovuttu, ja järveen istutetaan enää pyyntikokoista taimenta ja harjusta sekä taimenen pienpoikasia. Lue lisää...

16.6.2010 Puolanka-lehti / Merja Kyllönen

▲Alkuun


Tulvapaikanhakijat tutkivat Kaupunginojaa (18.6.2010)

Oulun kaupungin läpi virtaavan Kaupunginojan, tuttavallisemmin Laanaojan mahdolliset tulvapaikat kartoitetaan kesän aikana. Kartoituksen taustalla on kesällä voimaan tuleva laki, joka velvoittaa ELY-keskuksia muun muassa kartoittamaan vesistö- ja meritulvia sekä niistä aiheutuvia merkittäviä vahinkoja. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Eino Leino-talo avasi kesäkautensa (18.6.2010)

Kahdeksatta vuotta Kajaanin Eino Leino -talosta vastaava yrittäjä Kirsi Kilpeläinen on syksyllä uusien haasteiden edessä. Tämä on viimeinen kesä, kun hän vastaa talon ja kahvilan auki pitämisestä. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Kainuu / Mira Päätalo

▲Alkuun


Kainuun Liikunta jatkaa retkeilyreittien tekemistä tutuksi (18.6.2010)

Tavoitteena on valmistaa Kajaanin, Paltamon, Vaalan ja Puolangan alueilla sijaitseville retkeilyreiteille 20 tuotekorttia.Internetissä ladattava tuotekortti sisältää muun muassa valokuvia, täydellisen reittikartan ja reittiluokituksen. Reittiluokitus perustuu Suomen Ladun määritelmiin reitin vaativuudesta ja palvelutasosta. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Oulujärven taimenkanta nousuun (17.6.2010)

Normaalin kalankasvatusaltaan asukit uivat altaassa, jossa on tasainen pohja, vesi virtaa samalla lailla ja ruokakin tippuu altaaseen aina samasta kohtaa. Voi kysyä, kuinka hyvin yllätyksetön arki valmistaa istutuskaloja elämään luonnonvesissä. Lue lisää...

15.6.2010 Kainuun Sanomat / Hanna Hihnala

▲Alkuun


Tulvavaarakartat Laanaojalle (17.6.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus laatii kesän 2010 aikana tulvavaarakartat Oulun kaupungin läpi virtaavasta Laanaojasta.ELY-keskuksen työntekijät käynnistävät mittaukset keskiviikkona 16. kesäkuuta ensin Kirkkokadun kohdalla ja sitten Torikadun ja Pokkisenpadon välillä. Lue lisää...

15.6.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Kalastajat loppuvat ennen kaloja (17.6.2010)

- Kaloja on vaan ei kalastajia, tokaisee 40 vuotta ammatikseen kalastanut Tapio Nauska Oulunsalossa veneensä edustalla. Nauska on sitä mieltä, että kalojen määrä on lisääntynyt, mutta samalla kalastajien määrä on vähentynyt. Kalatalouden keskusliiton mukaan ammattikalastajien määrä on pienentynyt 1980-luvulta puoleen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoista käy ilmi, että kalasaaliin määrä on samanaikaisesti kasvanut 80-luvulta ammattikalastajien määrän vähentymisestä huolimatta. Lue lisää...

15.6.2010 Pohjolan Työ / Riikka-Tiina Sipilä

▲Alkuun


Jäälinjärvestä löytyi sinilevää (17.6.2010)

Jäälinjärvestä on eilen maanantaina tehdyissä levämittauksissa löydetty vähäinen määrä sinilevää. Pyykösjärvi, Kuivasjärvi, Lämsänjärvi ja Nallikarin vesistöalue sen sijaan ovat puhtaita. Lue lisää...

15.6.2010 Kaleva / Saga Skiftesvik

▲Alkuun


Aloite: Sanginjoelle kansallispuisto, Lemmenpolku vihkipaikaksi (17.6.2010)

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kymmenen valtuutettua esittää, että Sanginjoen ulkometsästä muodostettaisiin oululaisille, erityisesti koululaisille ja Ouluun tuleville kansainvälisillekin vieraille vetovoimainen luontoretkeiluykohde. Lue lisää...

15.6.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Isot risteilyt alkavat (16.6.2010)

Oulu-laivaa remontoidaan parhaillaan jopa 50 hengen risteilyalukseksi. Tulipalojen varalta tehtävät sprinklerasennukset valmistuvat parissa, kolmessa viikossa. Alus on risteilykunnossa juhannukseen mennessä. Lue lisää...

1.6.2010 Forum24

▲Alkuun


Vapapäivä innosti satoja nuoria kalastamaan (15.6.2010)

Noin 400 lasta ja nuorta osallistui lauantaina 12.6. Metsähallituksen ja Vapaa-ajankalastajien ilmaiseen kalastuspäivään Vapapäivään. Nuoret kalastajat saivat saaliiksi yhteensä 72 lohikalaa. Päivän leikkimielisen kilpailun voitti Manamansalo Vaalassa ennen Sodankylän Ahvenlampea. Lue lisää...

13.6.2010 Maaseudun Tulevaisuus

▲Alkuun


Eino Leino -perinnetalo avaa ovensa 13.6. (15.6.2010)

Eino Leino - perinnetalon kesäkausi alkaa 13.6. sunnuntaina. Kesän aikana talolla järjestetään torstaisin klo 18 runokahvila-iltoja yhteistyössä Kainuun Eino Leino -seuran kanssa. Runokahvila-illat alkavat ensi torstaina lausuja Seija Mustanevan 'Läpireikätalo' -runoillalla. Lue lisää (sivu 7)...

12. - 13.6.2010 Koti-Kajaani

▲Alkuun


Kolme kalaa kesäkauden avajaisiksi (15.6.2010)

Kalastajan täytyy tyytyä makkaraan ja marjamehuun, kun kala ei ole vielä koukkuun tarttunut. Aino Väliheikki nauttii eväitään Sanginjoen Lemmenpolun kalastusalueen uudistetulla nuotiopaikalla. Väliheikin lisäksi samoilla apajilla siimojaan tarkkailee liuta eläkeläismiehiä ja muutama nuorukainen. Lue lisää...

12.6.2010 Kaleva / Heini Strand

▲Alkuun


Oulun vesille pääsee neljän risteilijän aluksilla (15.6.2010)

Neljä yrittäjää tarjoaa risteilyjä Oulun edustalla ja Oulujoella. Oulu Lines tekee yleisöristeilyjä, muut risteilijät lipuvat aalloille tilauksesta. Lue lisää...

12.6.2010 Kaleva / Kaisu Puranen

▲Alkuun


Kalastava onki pitää rakentaa osista (15.6.2010)

Aloittelevan vapakalastusharrastajan on syytä lähteä varovaisesti liikkeelle sillä, jos harrastus ei iskekään tulta, suuren summan tuhlaaminen kalastusvehkeisiin harmittaa pitkään.

Oululaisen Tiura Uistimen toimitusjohtaja Ari Yliollitervo kertoo, että toimivan haspelikelan ja vavan saa 30-50 eurolla, jonka lisäksi tarvitaan haavi sekä kalalajeista riippuen vieheitä, lippoja, lusikoita ja vaappuja.

Ahventa ja haukea narraamaan lähtevä valitsee pieniä ja isoja lippauistimia sekä lusikkamallisia uistimia, jalokalan perään olevat vaappuja ja ehkä perhojakin.

Oulun Erä- ja Kennelkerhon puheenjohtaja Reijo Härkman ei suosittele perhovapaa ensikertalaiselle, sillä siihen vispaamiseen on hyvä hankkia ensin kokemusta muusta vapakalastuksesta.

Kalamiehet kehottavat tutustumaan tuotteisiin tarkkaan, sillä markkinoilla on paljon epäkuranttia tavaraa.

Onkien rakentamiseen erikoistunut Härkman kehottaa unohtamaan markettien ja huoltoasemien pakettionget. Kalastavassa ongessa on pieni ja todella terävä, kemiallisesti teroitettu koukku. Härkman itse suosii lapiovartista koukkua kokoluokissa 10-12 ja muistuttaa, että koukun pitää aina näkyä, käyttipä syöttinä lieroa, kärpäsentoukkaa tai muuta.

Ottiongessa on kahta erivahvuista yhteispituudeltaan hieman vapaa lyhyempää siimaa. Pääsiima on 0,16-0,18 millin vahvuista ja tapsi, johon koukku kiinnitetään, kaksi milliä ohuempaa.

Perinteisten punavalkoisten kohojen sijaan käytetään virtaviivaisia 2-3 gramman kohoja, jotka painotetaan pääsiiman lyijypainoilla niin, että vain antenni ja vähän kohon yläosaa näkyy veden päällä.

Vavaksi käy 4-5 -metrinen teleskooppimalli, jonka lisäksi tarvitaan valmiiksi avattu haavi.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (8.6.) lehdestä. (Tervareitti aloittaa elokuun puoliväliin kestävän kalastusta ja kalan käsittelyä koskevan juttusarjan.)

8.6.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Rokuaa arvioidaan Geopark-kohteeksi (14.6.2010)

Rokuan soveltuvuutta luontomatkailua edistävään Geopark-verkostoon arvioidaan 12. ja 13.6.2010 Unescon suojeluksessa olevan verkoston ulkomaiset asiantuntijat kiertävät muun muassa Rokuan kansallispuistossa ja Utajärven kivipuistossa. Lue lisää...

11.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (14.6.2010)

Oulujoen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat laskussa, mutta suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousevat vielä hieman. Oulujärven vedenkorkeus nousee kesäkuussa 5-20 cm nykyisestä ja pysyttelee lähellä ajankohdan keskitasoa. Oulujoen virtaama on ajankohdalle tavainomainen noin 200 m3/s Merikoskessa ja virtaama pysynee seuraavalla viikolla lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Vuokki-, Kianta- ja Ontojärvien vedenkorkeus on jo noussut lähelle tavanomaista kesävedenkorkeutta ja Sotkamojärven vedenpinta nousee tälle tasolle kesäkuun aikana.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat laskussa ja vedenkorkeuksien lasku jatkuu kesä-heinäkuussa.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus nousi kesäkuun alussa hieman keskimääräistä korkeammalle korkeuteen 240,80 m+N60, mutta vedenkorkeua on nyt kääntynyt hitaaseen laskuun ja laskee kesäkuussa noin 5 cm.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

11.6.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Kunnanhallitus puoltaa siltaa Hailuodossa (11.6.2010)

Hailuodon kunnanhallitus puoltaa kiinteän yhteyden rakentamista mantereelle Hailuodon ja Oulunsalon välillä. Hallitus antaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle YVA-vastauksen liikenneyhteyksiin liittyen. Lue lisää...

9.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kainuussa kampanjoidaan roskaamisen ehkäisemiseksi (10.6.2010)

Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa on kartoitettu roskaantumisen ongelmapaikkoja Kainuussa. Kohteita on tällä hetkellä 15 ja niihin on laitettu roskaamisen kieltävät opaskyltit. Tavoitteena on, että roskaaminen vähenisi näissä kohteissa. Lisäksi poliisi valvoo tehostetusti roskaamista Kainuussa teemaviikolla 24 (14.6.-20.6.2010). Lue lisää...

8.6.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Vapapäivää pääsee viettämään Kainuussakin (9.6.2010)

Kolme Kainuun kalastuskohdetta on mukana valtakunnallisessa Vapapäivässä. Kesäloman alun kunniaksi Metsähallitus ja Vapaa-ajankalastajat tarjoavat kaikille alaikäisille ilmaisen kalastuspäivän lauantaina 12. kesäkuuta. Kalastusaikaa on kello 10 - 17. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


YLE Oulun Kalakilpailu 2010 (9.6.2010)

YLE Oulu etsii koko Pohjois-Pohjanmaan komeinta kalasaalista. Kisaan voivat osallistua kaikki Pohjois-Pohjanmaan vesistä saalista saaneet. Kisa kestää koko kesän. Pääpalkinnot arvotaan 25. elokuuta, valtakunnallisena kalapäivänä. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Luonnonsuojelijat moittivat Hailuodon tuulipuistoa (9.6.2010)

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä Hailuodon ja Oulunsalon välille ei pitäisi rakentaa tuulivoimapuistoa. Yhdistys suhtautuu kriittisesti myös kiinteän tieyhteyden rakentamiseen Hailuotoon. Lue lisää...

7.6.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Kainuun matkailu- ja käyntikohteisiin opastaminen uudistuu (9.6.2010)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä alueen kunnat ovat aloittaneet palvelukohteiden (matkailu- ja käyntikohteiden) seudullisen opastussuunnitelman laatimisen. Kajaanin, Ristijärven, Paltamon ja Vaalan alueen suunnitelmasta järjestetään yleisötilaisuus tiistaina 8.6.2010 Kajaanissa kaupungintalon valtuustosalissa klo 18 osoitteessa Pohjolankatu 13. Lue lisää...

7.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Tervantie kutsuu tutustumaan Oulujoen vesistön tervakulttuuriin (9.6.2010)

Suomen uusin matkailutie Tervan tie kulkee 320 km matkan Oulusta Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Manamansalon kautta Kajaaniin ja Kuhmoon Vartiuksen raja-asemalle.

Tervan tie noudattelee Oulujoen vesistöä, ikivanhaa kulkureittiä Pohjanlahdelta Laatokalle. Tervaveneiden lisäksi Oulujoella ovat lipuneet koskiveneet, höyrylaivat sekä metsäyhtiöiden uittopuut.

Valtatie 22 ry myöntää rekisteröimäänsä Tervan tie -tavaramerkkiä alueen yritysten ja yhdistysten käyttöön. Se voidaan myöntää laadukkaalle matkailutuotteelle, palvelulle, ravintola-, majoitus- tai muulle kohteelle, joka sijaitsee Tervan tien varrella.

Tervan tie on merkitty maantieopasteilla, ja Tervan tie –sivusto esittelee reitin varrella olevia kohteita, palveluita sekä alueen tervanpolttokulttuuria.

Valtatie 22 ry:n hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärvi kertoo Tervan tien kehittämistä vietävän eteenpäin Oulu-Kajaani –kehittämisvyöhykkeen kautta, mikä tarkoittaa matkailutien varren maisemanhoitoa, kulttuurin ja taiteen esille tuomista ja matkailupalveluiden tuotteistamista.

Oulujokivarteen on 2000-luvun aikana rakennettu Oulujokilaakson Tervareitistön työnimellä kutsuttua kuntoilureitistöä, joka on ajateltu nimetä uudelleen Tervan tien ulkoilureitiksi.

Lue juttu kokonaisuudessaan Kesäreitistä.

1.6.2010 Kesäreitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Kesällä järvellä lipuu kymmeniä kajakkeja (9.6.2010)

Joulukuussa perustetun Oulujärven Melojat ry:n varapuheenjohtaja Jorma Kuronen on retkeilymelonnan aktiiviharrastaja ja uskoo melonnan saavan vuosi vuodelta lisää ystäviä.

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja lisätä melontaharrastusta ja luonnossa liikkumista Oulujärven alueella, erityisesti retki-, virkistys- ja kuntomelontaa sekä turvallista vesillä liikkumista.

Kuronen löysi melonnan 1990-luvun puolivälissä melontakurssin kautta. Harrastus nappasi erähenkisen miehen heti pauloihinsa. Suomen vesien lisäksi mies on tutustunut Sambesi-jokeen Sambiassa että Uuden Seelannin kauniisiin rantavesiin.

Kauneimmat hetkensä Kuronen sanoo kokeneensa Oulujärvellä meloessaan peilityynellä järvellä samalla kun Manamansalon ylle nousseen ukonilman salamat valaisivat taivaanrantaa.

Vaalan kunta kunnosti keväällä 2009 yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen kanssa Sahanrannassa sijaitsevaan Oulujoen uiton venevajaan kanoottitallin, jossa on tällä hetkellä 10 yksityisen harrastajan kajakit sekä kunnan vapaa-aikatoimen ja koulun omistamat kanootit. Kaikkiaan tilaa on yli 40 kajakille ja 10 intiaanikanootille.

Uitonmaja piharakennuksineen nimettiin Oulujärven melontakeskukseksi ja melontakeskuksen toimintaa tukemaan käynnistyi huhtikuun alusta Oulujärvi Leaderin rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2011 loppuun saakka.

Projektityöntekijä Suvi Tauriainen kertoo, että Oulujärven Melontakeskukselle luodaan hankkeessa toimintamalli, jolloin siitä voi kehittyä esimerkiksi melontaharrastajien tukikohta sekä opastus-, koulutus- ja leirikeskus. Hankkeen aikana luodaan mm. vuosittain toistuva Oulujärven melonta- ja retkeilyviikko –tapahtuma ja muita pienempiä tapahtumia.

Melontakeskuksessa voidaan järjestää myös melonnan koulutusta, leiritoimintaa sekä retkiä. Tänä kesänä valmistuu viiteen Oulujärven retkeilyalueen taukopaikkaan turvalliset rantautumislaiturit.

Melontaa voi harrastaa joko umpinaisella kajakilla tai avonaisella intiaanikanootilla. Kanootit soveltuvat paremmin rauhallisten jokien ja rantavesien kulkupeliksi, kun taas vedeltä suojatulla kajakilla voi meloa turvallisesti vähän vaikeimmissakin olosuhteissa.

Aloittelijoille suositellaan muutaman päivän mittaista melontakurssia, jolla hän oppii nopeasti sekä turvallisuuteen liittyvät asiat että melontatekniikan niksit. Paljon puhuttua eskimopyörähdystä ei retkimelojan tarvitse osata, mutta pelastautumista kajakkiin kannattaa harjoitella ohjatusti.

Melontakeskuksella järjestetään kesän mittaan tutustumistapahtumia, joissa melontaa tuntemattomille opetetaan kädestä pitäen lajin alkeet. Kesäkauden ajan järjestetään viikoittain kaikille avoimia ohjattuja melontaretkiä Oulujärvelle. Melojat starttaavat liikkeelle maanantaisin kello 17 melontakeskuksen laiturista.

Lisätietoa: Oulujärven Melojat ry tai Jorma Kuronen puh. 040 717 7323

Lue juttu kokonaisuudessaan Kesäreitistä.

1.6.2010 Kesäreitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Kuivasjärven rannalta löytyy salainen puutarha (8.6.2010)

Peippojen laulukilpailu on käynnissä Kuivasjärven rantametsikössä. Metsätähdet kukkivat riehakkaasti, ja muutama ujo kielokin on avannut umpunsa. Kaitoväylän varteen Kuivasjärven puolelle on rakennettu taloja, mutta rannalle on jätetty rehevä kaistale koskematta ja rakentamatta. Lue lisää...

6.6.2010 Oulu-lehti / Heli Rintala

▲Alkuun


Risteilyalukset valmiina kesään (8.6.2010)

Yrittäjä Reijo Alakiutun risteilyalukset M/S Alexandra ja M/S Angelina ovat valmiina odottelemassa vieraita vetten päälle. Kippari Alakiuttu on aloittanut 14. risteilykesänsä. Angelinan risteilyt alkoivat heti toukokuun alussa, Alexandra pääsi vesille pari viikkoa myöhemmin.

Alexandra liikennöi kauppatorin rannasta kolmena iltana viikossa keskustasta Nallikarin kautta Kellon Kiviniemeen ja Virpiniemeen ja sieltä Varjakan kautta takaisin. Angelina lähtee liikkeelle kolmena iltana viikossa Värtöstä Koivurannan kahvilan laiturista Turkansaareen ja takaisin. Alexandra ottaa mukaansa 142 asiakasta, Angelina 95.

Alakiuttu kiinnostui risteilyjen kipparoinnista vuosia sitten, kun Kellon Teräsvene valmisti risteily- ja kalastusaluksia muualle Suomeen ja Ruotsiin. Hän kipparoi itse enimmäkseen Alexandraa, Oulujoen aluksessa kipparoi Antti Niskanen.

Alakiuttu ei osaa sanoa mistä alukset alunperin saivat nimensä, mutta naisten nimien käyttäminen on vanha perinne. Alexandran nimen alkuperää hän ei muista, mutta toinen alus haluttiin nimetä ensimmäisen mukaan.

Säännöllisten vuorojen lisäksi aluksilla tehdään tilausristeilyjä: yritykset varaavat risteilyjä koulutus- ja kokoustarkoituksiin ja yksityiset voivat pitää niillä vaikkapa syntymäpäivä- tai hääjuhlia. Tilausristeilyjen kesto ja reitti poikkeavat hieman säännöllisistä vuoroista.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (6.6.) lehdestä.

6.6.2010 Oulu-lehti / Mirja Rintala

▲Alkuun


Leviä etsitään taas vesistä (8.6.2010)

Reaaliaikainen levähaittaseuranta Kainuun vesissä on käynnistetty. Seurannassa on 26 vesistöä, joista osassa ei ole havaittu kukintoja ja kohteita, ja osassa on aiemmin esiintynyt levähaittoja. Lisäksi mukana on useita yleisiä uimarantoja. Lue lisää...

3.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Lamminahossa vietetään kesää lähiruuan merkeissä (8.6.2010)

Lamminahon talon kantava teema pyörii tänä kesänä lähiruuan ja lampaiden ympärillä, mm. kaikki museotalossa myytävät tuotteet on leivottu paikalla tai lähileipomossa.

Tällekin kesälle on luvassa ohjelmaa Kainuun museoviikolle 13. – 20.6. Lähiruokateema liittyy läheisesti 23.8. Lamminahosta starttaavaan Valtakunnalliseen Lähiruokaviestiin, joka pyöräillään nyt neljännen kerran Vaalasta Savon kautta Helsinkiin. Syksymmällä on luvassa perinteinen leivontapäivä. Muhoksen seurakunta puolestaan järjestää 4.7. Lamminahossa herättäjäjuhlien lähtöseurat.

Lamminahon uudistila on perustettu 1750-luvulla Oulujoen entisen Niskankosken törmälle, ja se on Vaalan kunnan merkittävin talonpoikainen rakennusryhmä. Tilan vanhin rakennus on vuonna 1793 rakennettu törmäaitta. 1700-luvun rakennuskantaa ovat myös 1700- ja 1800-lukujen taitteen kolmen aitan sarjan ja vanhan tallin muodostama rakennusryhmä.

Lamminahon tila on säilynyt saman suvun hallussa lähes 200 vuoden ajan. Museovirasto sai tilan irtaimistoineen lahjoituksena 1992 ja aloitti kunnostustyöt. Tilalla toteutettiin laaja korjaushanke 1994-1999, jonka myötä myös yleisö on voinut tutustua museotaloon.

Museovirasto on luovuttanut rakennukset lähialueineen Vaalan kunnan käyttöön tilan kulttuurihistorialliseen luonteeseen sopiviin tarkoituksiin. Matkailukäyttö hyväksytään osana talon toimintaa, ja vuosittain Lamminahoon tutustuu noin 2 000 kävijää.

Lamminahon talo on avoinna kesäisin ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12–16, ryhmille myös aukioloajan ulkopuolella.

Lue juttu kokonaisuudessaan Kesäreitistä.

1.6.2010 Kesäreitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Lemmenpolku kuhisee jälleen kalastajia (7.6.2010)

Tällä viikolla alkoi monen oululaiskalastajan kesäkausi. Sanginjoen Lemmenpolun kalastusalueelle istutettiin keskiviikkona ensimmäiset taimenet, yhteensä 433 kiloa ja 377 kappaletta. Ensi viikolla veteen on tarkoitus istuttaa myös kalastuskokoisia kirjolohia. Lue lisää...

5.6.2010 Kaleva / Heini Strand

▲Alkuun


Uusia kalateitä aikaisintaan vuonna 2012 (7.6.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suunnitelmat Oulujoen kuudesta uudesta kalatiestä valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen vastuu siirtyy kunnille. "Jos luvat ja rahoitus järjestyvät, voidaan ensimmäisen kalatien rakentaminen aloittaa aikaisintaan vuonna 2012", kertoo ELY-keskuksen koordinaattori Anne Laine. Lue lisää...

4.6.2010 Kaleva / Heini Strand

▲Alkuun


Lapset kalastuksen kadotettu sukupolvi (7.6.2010)

Vapaa-ajankalastajat aktivoivat lapsia ja nuoria kalastusharrastuksen pariin. Torstai-iltana (3.6.) Oulun Värtössä pääsee kalastuksen makuun ilman välineitä ja lupajärjestelyjä. Lue lisää...

3.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Parikymmentä melojaa kesyttää Kiiminkijokea (4.6.2010)

Reilut kaksikymmentä melojaa suuntasi kajakkinsa ja kanoottinsa kohti Kiiminkijoen kuohuja, kun vuotuinen Kiiminkijokimelonta starttasi Puolangan Kivarinjärven venesatamasta varhain keskiviikkoaamuna. Tavoitteena on saapua Haukiputaan urheilukentän rantaan sunnuntaina. Viiden päivän aikana melottavaa matkaa kertyy yhteensä 175 kilometriä. Lue lisää...

2.6.2010 Kainuun Sanomat / Reetta Paunonen

▲Alkuun


Nuoria innostetaan kalastamaan (4.6.2010)

Vapaa-ajankalastajat järjestää nuorille ilmaisen kalastuspäivän ja Perhokerho tarjoaa koko kesän ilmaisen kalastuksen Linnanvirrassa. Ilmaisen luvan Linnanvirralle voi tulostaa tänä kesänä suoraan netistä tai sen voi hakea Kajaani-Infosta. Lue lisää (sivu 5)...

2.6.2010 Koti-Kajaani / Simo Hyttinen

▲Alkuun


Manamansalon lammissa uiskentelee tuhansia kiloja kirjolohta ja taimenta (3.6.2010)

Manamansalon virkistyskalastusalueen lammille lunastetaan kesän keleistä riippuen 2 00-2 500 lupaa vuosittain. Valtaosa kalastajista on Teeriniemen leirintäalueella vierailevia matkailijoita. Lue lisää...

1.6.2010 Kesäreitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Oulujärven pelastusaluksen nimi on myynnissä (3.6.2010)

Oulujärven vapaaehtoiset meripelastajat etsivät pelastusalukselleen uutta rahoittajaa. Kainari-aluksen nimikko-omistajana viimeiset viisi vuotta ollut Kainuun Sanomat ei aio enää jatkaa sopimustaan aluksen rahoituksesta. Samalla myös aluksen nimi tulee vaihtumaan. Lue lisää...

1.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Oulujärvi annetaan yrityksille (3.6.2010)

Kainuun meren sekä Kajaanin ja Paltamon matkailumarkkinointi aiotaan siirtää yrityksien hoitoon. Perustettava markkinointiyhtiö aloittaisi toimintansa ensi vuoden alussa, mikäli asia hyväksytään kuntien talousarviokäsittelyssä. Lue lisää...

31.5.2010 YLE Kainuu / Jarmo Nuotio

▲Alkuun


Hauenuistelun EM-kisan ennätyskala lähes 10 kiloa (2.6.2010)

Hauenuistelun EM-kisan ennätyskala nousi lauantaina Oulujärven Manamansalon Martinlahdesta melkein lähtösataman kupeesta. Lue lisää...

30.5.2010 Kainuun Sanomat / Matti Haapavaara

▲Alkuun


Oulujärven retkeilyalueen laitureita korjataan (31.5.2010)

Metsähallitus kunnostaa laitureita Oulujärven retkeilyalueen saarissa. Niskanselän puolella olevien Kuostonsaaren Kulman, Kaarresalon sekä Honkisen laitureiden kunnostustyö alkaa lähiviikkoina. Lue lisää...

29.5.2010 YLE Kainuu / Ville Kinnunen

▲Alkuun


Lohenpoikaset pääsivät Oulujoen vesistöön (31.5.2010)

Oulujokeen ja siihen laskeviin Sanginjokeen, Muhosjokeen, Utosjokeen ja Kutujokeen on istutettu vuodesta 2005 lähtien vuosittain runsaat 50 000 yksivuotista merilohenpoikasta. Lue lisää...

28.5.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Ärjänsaareen pääsee juhannukselta (31.5.2010)

Oulujärven Ärjänsaari avataan kesänviettäjille juhannukselta. Päivittäinen vesibussiyhteys palvelee elokuun loppuun saakka.Vesibussi liikennöi Ärjänsaareen 25.6. - 31.8. päivittäin Koutalahdesta klo 10, paluumatka saaresta lähtee klo 17. Saarella sijaitsevia mökkejä ja palveluja vuokraa RTG Active Oy, kuljetuksista ja palveluista vastaavat yhteistyöyritykset. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Sanginjoen ulkometsästä kansallispuisto? (28.5.2010)

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö kannattavat Oulun luontojärjestöjen vuonna 2004 esittämää ajatusta Sanginjoen ulkometsän suojelusta kansallispuistona. Suojelu ei juuri muuttaisi nykyistä virkistyskäyttöä, ja hyvällä suunnittelulla alueesta saisi oululaisille ja Ouluun tuleville kansainvälisillekin vieraille vetovoimaisen luontoretkeilykohteen.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (26.5.) lehdestä.

26.5.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Kainuun metsien hetteitä kunnostetaan (28.5.2010)

Kainuun Metsäkeskus jatkaa hetteiden eli lähteiden kunnostamista. Tänä kesänä tavoitteena on kunnostaa yli 50 lähdettä, kertoo metsäpalveluesimies Veikko Heikkinen Suomussalmelta. Lue lisää...

26.5.2010 YLE Kainuu / Ville Kinnunen

▲Alkuun


Kajaanin Runoviikko laajenee Suomussalmelle (28.5.2010)

Kajaanin Runoviikon tapahtumia levittäytyy kesällä 2010 myös Suomussalmelle. Viikon aikana Suomussalmella esiintyvät Juha Tapio, Petri Laaksonen ja Philomelia-kuoro. Lue lisää...

26.5.2010 Ylä-Kainuu

▲Alkuun


Muhosjoen uoma hakee paikkaansa (27.5.2010)

Muhosjokivarren hienojakoiset ja savipitoiset maat aiheuttavat harmia rantatilojen omistajille.

Alajuoksulla lähellä Oulujokea riesana on voimatalouden aiheuttama säännöstely, ylempänä jokivarressa kevättulvat sekä maaperästä johtuva luontainen valuminen. Nämä sortavat rantoja ja muuttavat jokiuoman paikkaa.

Kumiaiskankaan kohdalla Syväyksen sillasta ylöspäin rantatilan omistava Aarno Keränen on joutunut katsomaan jokiuoman siirtymistä jo pitkään. Ranta syöpyy ja valuu jokeen jyrkän jokimutkan ulkokaarteesta, ja tilannetta pahentaa mutkan kohdalla olevat hetteet, jotka nopeuttavat syöpymistä.

Keräsen mielestä osasyyllinen on Fortum Oyj. Yhtiön ympäristöasioista Oulujokivarressa vastaava Seppo T. Heikkinen toteaa, että ko. rantatila on käsitelty Oulujärven säännöstelyn lopputarkastuksen yhteydessä vuonna 1990, jolloin Pohjois-Suomen vesioikeus totesi, ettei säännöstely vaikuta Muhosjoen rantojen syöpymiseen Syväyksen sillan yläpuolella.

Heikkinen muistuttaa Muhosjoen tulvan muuttavan rantojen muotoa voimakkaasti. Tulva on lyhyt, mutta vettä on paljon.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (25.5.) lehdestä.

25.5.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Kalastuskausi käyntiin Matkajärvellä lauantaina (27.5.2010)

Laitasaaren kalastuskunnan hallinnoiman Matkajärven kalastuskausi avataan 29.5. klo 12. Siihen asti kalastaminen on kielletty.

Lupia myyvät Sale Jokirinne, Neste Muhos, Esa Oksa, Seppo Räätäri, Ilkka Pöyry, Väinö Väänänen ja T13 Muhos sekä Sanginjoella Raimo Lohela ja Asko Paasimaa.

Oulu- ja Sanginjoen sekä Pirttijärven peruslupa maksaa 15 euroa, Matka- ja Tervajärven vuosilupa 25 euroa.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (25.5.) lehdestä.

25.5.2010 Tervareitti

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (27.5.2010)

Oulujoen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun, mutta suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousevat yhä. Oulujärven vedenkorkeus nousee tavanomaiselle kesätasolle noin 20-30 cm nykyistä korkeammalle kesäkuun puoliväliin mennessä. Oulujoen virtaama on Merikoskessa noin 150 m3/s, mikä on hieman alle ajankohdan keskitason. Oulujoen virtaama pysynee seuraavalla viikolla lähellä nykytasoaan tai kasvaa hieman. Muiden vesistöalueen suurten säännösteltyjen järvien Kianta-, Vuokki-, Onto- ja Sotkamojärvien vedenpinnat nostetaan normaaliin kesäkorkeuteen kesäkuun loppuun mennessä.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun. Kevään vedenkorkeuksien nousu jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Vedenkorkeuksien lasku jatkuu touko-kesäkuussa.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noussut nopeasti viime päivinä ja vedenkorkeus on korkeimmillaan toukokuun loppupuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä muutamia senttejä tasolle 240,75 m+N60. Oulankajoessa nopea lämpeneminen nosti virtaaman 16.5. 439 m3/s:iin, mikä on toiseksi suurin arvo havaintojaksolla 1966-2010. Tulvan johdosta Karhunkierroksen suljettiin tilapäiväisesti. Vedenkorkeus on laskenut yli metrin huipustaan laskenut ja laskee edelleen seuraavan viikon aikana.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

21.5.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Kauhoo kuolleita kaloja (26.5.2010)

Kalanviljelijä Jouko Seppäseltä kuoli viime keväänä 350 000 kirjolohenpoikasta. Hän toimitti osan kuolleista kaloista Elintarviketurvallisuusvirastoon, mutta niistä ei löytynyt mitään kuolemia selittävää asiaa.

Eviran erikoistutkija Perttu Koski kertoo kaloissa olleen merkkejä voimakkaasta kidusärsytyksestä. Tutkimukset varmistivat, että kuolemien aiheuttaja ei ole kalojen keskuudessa leviävä tauti vaan todennäköisin syy on Lietejoen vedenlaadussa.

Seppäsen omistama Lietejoen Lohi Oy on toiminut samalla paikalla joen varrella jo vuodesta 1981, ja toiminta on tänä päivänä samanlaista kuin alkuaikoina, mitään ei ole muutettu.

Vuonna 2005 kalanviljelylaitokselta havaittiin BKD-tautia, jonka johdosta kalat tapettiin ja laitos desinfioitiin. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta jostain syystä kalat kuitenkin kuolevat.

- Kukaan ei uskalla sanoa, mistä kuolemat johtuvat. Minä uskallan sanoa, että ne johtuvat metsälannoituksesta, Jouko Seppänen sanoo.

Metsälannoitusta seudulla ovat tehneet sekä valtio että yksityiset metsänomistajat. Seppänen suuntaa syyttävän sormensa erityisesti Metsähallituksen suuntaan, joka on lannoittanut metsiä eri puolilla Hyrynsalmea.

Seppäsen mukaan ongelmat alkoivat tänä vuonna lähes samalla viikolla kuin viime vuonna. Olisi helppoa syyttää kuolemista tulvavesien mukana tulleita saasteita, mutta kalat kuolivat ennen tulvavesiä.

Näillä näkymin Jouko Seppäsen ongelmalle ei löydetä tänä vuonna ratkaisua, sillä tulvavedet veivät myrkyt pois ja uudet poikaset voivat jo hyvin.

Lietejoki kuuluu vähäpätöisiin vesistöihin, joista ei oteta joka vuosi näytteitä. Eikä rutiininomaisilla näytteiden otoillakaan havaita kaikkia ongelmia.

- Kun tilanne on pahin, pitäisi ottaa näyte, Kimmo Virtanen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sanoo. Mutta kuolema ei ilmoita viikkoja etukäteen.

Kalojen kuolemista on luvassa saman verran tappioita kuin viime vuonna, noin 70 000 euroa.

- Tilanne pistää miettimään, onko toiminnalle edellytyksiä, Eviran Perttu Koski sanoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (23.5.) lehdestä.

23.5.2010 Kainuun Sanomat / Pekka Leiviskä

▲Alkuun


Metsälannoittajat kiistävät vaikutukset kalakuolemiin (26.5.2010)

Metsähallituksen Kainuun alueen metsänhoitopäällikkö Aarne Leskinen ei usko ainakaan heidän tekemiensä metsälannoitusten voivan olla syynä kalakuolemiin.

Metsähallitus on lannoittanut Lietejoen valuma-alueella kolmen vuoden aikana yhteensä 80 hehtaaria, viime vuonna lannoituksia ei tehty lainkaan. Vuonna 2008 lannoitetta levitettiin 10 hehtaarin alueella lähimmillään 800 metrin päähän Lietejoesta.

Metsähallitus myöntää lannoitteiden voivan kulkeutua vesistöihin varsinkin metsien ojien kautta. Se on laatinut selkeät ohjeistukset lannoituksista ja lannoittaa ainoastaan kangasmaille eli koville maille, joilta lannoitteet eivät pääse valumaan vesistöihin yhtä helposti kuin kosteilta suomailta.

Ojien ja vesistöjen varteen jätetään suojavyöhykkeet, jokien läheisyydessä se on 50 metriä. Metsähallitus on myös ennallistanut suometsiä tukkimalla ojia pyrkien näin palauttamaan suot luonnontilaan. Lannoittaminen pohjavesialueille on kielletty kokonaan.

Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilaisen mukaan yksityiset metsänomistajat ovat tehneet metsälannoituksia Hyrynsalmella vähän. Ylä-Kainuun alueella lannoitettujen metsien pinta-ala on vuosittain 100 - 200 hehtaaria.

Metsänhoitoyhdistys suosittaa suojavyöhykkeiksi useita kymmeniä metrejä, mutta Paavilaisen mukaan suojavyöhykkeen koko riippuu myös aina paikasta.

Siirtyminen puun myyntitulojen verotukseen vuoden 2006 alusta on lisännyt metsien lannoituksia. Lannoituksella on suuri merkitys puun kasvuun, ja Ylä- Kainuun metsänhoitoyhdistys aikoo aloittaa aktiivisemman markkinoinnin lannoituksen hyödyistä metsänomistajille.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (23.5.) lehdestä.

23.5.2010 Kainuun Sanomat / Pekka Leiviskä

▲Alkuun


Päätyvät aina vesiin (26.5.2010)

Valtakunnallisen Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen mukaan suojavyöhykkeet ja -alueet eivät auta, sillä lannoitteet valuvat kuiviltakin kankailta ihan samalla tavalla.

Lehtisen mukaan metsistä löytyy aina ojia, joita pitkin lannoitteet pääsevät vesistöihin, ja ne päätyvät aina vesistöihin, vaikka ojia ei olisikaan. Maaperän tyypillä ei ole juuri vaikutusta vesistöjen kannalta.

Lehtinen muistuttaa lannoitteiden rehevöittävän vesistöjä, mikä aiheuttaa happikatoa kasvien kuluttaessa kaiken hapen. Vaikutukset näkyvät vesistöissä vuosia, ja hapen vähentyminen näkyy erityisesti keväällä, kun vesi on vähimmillään. Hapenpuutteeseen kuolleet kalat voi tunnistaa kiduksista, jotka ovat levällään ja muuttuneet vaaleiksi. Muita ulkoisia merkkejä ei ole.

Jouko Seppäsen kalanpoikaset eivät kuolleet hapenpuutteeseen, sillä hapen määrää tarkkaillaan viljelylaitoksessa jatkuvasti ja lisätään tarvittaessa. Kuolemien syytä ei tiedetä.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (23.5.) lehdestä.

23.5.2010 Kainuun Sanomat / Pekka Leiviskä

▲Alkuun


Kirjolohi kävi häijyyn peltiin (26.5.2010)

Virkistyskalastus: Kalastuskausi alkoi Syväjärvellä uudistuksen merkeissä. Metsähallitus kehittää virkistyskalastuspaikkoja aktiivisemman kalastuksen suuntaan ootto-onginnan sijaan. Lue lisää...

20.5.2010 Kuhmolainen / Jarno Hiltunen

▲Alkuun


Perhokalastajat kisaavat Tamuslammella (25.5.2010)

Oulun Tamuslammella on käynyt koko sunnuntain siimojen viuhuna. Oulun seudun perhokalastajat järjestävät siellä perhokalastuksen SM-karsintakilpailun, minkä johdosta lammen ympärillä käydään kiivasta taistelua. Lue lisää...

23.5.2010 Kaleva / Susanna Kemppainen

▲Alkuun


Alempi kauneusallas vuoti kuiviin (24.5.2010)

Oulussa Oulujoen suistossa oleva niin sanottu alempi kauneusallas on ollut tänä keväänä poikkeuksellisen vähävetinen. Kuivuuden syynä on veden karkaaminen Ämmänväylän kauneuspadosta. Lue lisää...

21.5.2010 Kaleva / Henrik Ahola

▲Alkuun


Tervatietokeskus avautuu kesällä Niemiskylälle (24.5.2010)

Niemiskylän Tervatietokeskus avautuu heinäkuun alussa. Keskus tarjoaa tietoa kuhmolaisesta ja kainuulaisesta tervakulttuurista. Lue lisää (sivu 9)...

18.5.2010 Kesä-Kuhmo / Jarno Hiltunen

▲Alkuun


Kalastaja viihtyy Kuhmossa (24.5.2010)

Kuhmossa on paljon koskia perhokalastajille ja isoja järviä vetouistelijoille. Perhokalastajat tietävät, että kalastusmatkailijalle Kuhmossa riittää koskia moneksi vuodeksi ennen kuin tarvitsee palata samalle koskelle uudestaan. Monet kuitenkin palaavat suosikkikoskilleen melko pian uudelleen. Lue lisää (sivu 16)...

18.5.2010 Kesä-Kuhmo / Antero Komulainen

▲Alkuun


Eino Leino-talosta tarjottiin 30 000, myytiin 500 eurolla (21.5.2010)

Ympäristötekninen lautakunta päätti myydä Eino Leino-talon Kainuun Eino Leino-seura ry:lle ja Elias Lönnrot -seura ry:lle. Kauppahinta on 500 euroa. Talo sijaitsee vuokratontilla. Lue lisää...

19.5.2010 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen

▲Alkuun


Muhosjoen melontamahdollisuudet paranivat raivaustalkoilla (20.5.2010)

Oulujoen sivuhaaran Muhosjoen matkailukäytölle on saatu raivattua pieni sillanpääasema. LC Muhos ja Muhoksen rotaryklubi raivasivat kevättalvella kulkutien Muhosjoen rantaan noin kilometri Muhos- ja Poikajoen yhtymäkohdasta ylävirtaan. Lue lisää...

18.5.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Rantaongintakilpailu käynnisti Lohilammen kalastuskauden (20.5.2010)

Pelson kyläyhdistyksen ylläpitämä Lohilampi vietti torstaina 20. toimintakesänsä avajaisia rantaongintakilpailun merkeissä. Toiveet suurista lohisaaliista houkuttelivat paikalle yhteensä 60 onkijaa. Lue lisää...

18.5.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Paltamo ostaa Oulujärven rantaa ja rautatieaseman (20.5.2010)

Paltamon kunta on tehnyt valtion omistaman Senaatti-kiinteistöt -yhtiön kanssa kaupat kahdesta merkittävästä kohteesta.Ensimmäisellä kaupalla Paltamon kunnalle siirtyy 30 hehtaaria Oulujärven rantaa kirkonkylän kaava-alueeseen liittyvästä Autioniemestä sekä Paltamon rautatieasema rakennuksineen. Ostettava alue on pääosin metsää. Lue lisää...

18.5.2010 Kainuun Sanomat / Taru Paavoseppä

▲Alkuun


Luonto huomioon Hietasaaren kehittämisessä (20.5.2010)

Hietasaari ja Mustasaari ovat perinteisesti olleet oululaisten huvittelusaaria, jonne jo 1500-luvun lopulla rakennettiin kesähuviloita. Lue lisää...

6.5.2010 Pohjolan Työ / Veera Visuri

▲Alkuun


Kaupat syntymässä Eino Leino -talosta (18.5.2010)

Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -talo on palaamassa alkuperäiselle rakennuttajalleen. Kainuun Eino Leino -seura ja Elias Lönnrot -seura ovat tehneet kaupungille tarjouksen talon ostamisesta 500 eurolla. Lue lisää...

16.5.2010 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen

▲Alkuun


Kesäkalastuskausi on alkamassa (17.5.2010)

Metsähallitus hoitaa virkistysvesien kalastoa istutuksin. Jokivesiin tuodaan taimenta ja lampivesiin istutetaan pääasiassa kirjolohta, mutta jonkin verran myös taimenta. Lue lisää...

15.5.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Luontoyhdistys kerää nimiä Pöllyvaaran puolesta (17.5.2010)

Kajaanin Luonto ry on käynnistänyt nimenkeräyskampanjan Pöllyvaaran virkistysalueen puolesta. Adressin allekirjoittajat vastustavat Pöllyvaaraan suunniteltuja avohakkuita. Lue lisää...

14.5.2010 Kainuun Sanomat

▲Alkuun


Talvivaaran rikinhaju on vähentynyt (17.5.2010)

Sotkamon Talvivaaran kaivoksen hajupäästöt ovat vähentyneet. Kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari sanoo, että metallintuotantoprosessia on nyt voitu ajaa tasaisesti, eikä hajua aiheuttavia keskeytyksiä ole ollut yli viikkoon. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Kainuu / Ville Kinnunen

▲Alkuun


Suomalaisten jokielokuvien ystävät koolle Merilään (14.5.2010)

Elokuun 13. päivänä järjestetään Merilän Kartanossa Utajärvellä kotimaisiin jokielokuviin keskittyvä tapahtuma, Kuvien virta. Tapahtuman taustalla ovat mm. Utajärven Alakyläläiset ry, Utajärven kunta, Oulun elokuvakeskus ja Oulujoen reitti ry. Elokuvat esittää Simo Alatalo.

Tarkoituksena on saada aikaan vuosittainen tapahtuma jollain tapaa jokiin liittyvistä elokuvista. Tapahtuman vakiintumista varten on nimeksi valittu Finnish River Film Festival. Tiettävästi Puolassa ja Tshekissä vastaavanlaisia tapahtumia on järjestetty, muttei koskaan Suomessa.

Utajärven Alakyläläiset ry:n puheenjohtaja Martti Puumalainen kertoo idean elokuvatapahtuman järjestämiseen syntyneen Alakylän asukkaiden keskuudessa. Päävastuun tapahtuman järjestämisestä kantaakin kyläyhdistys. Oulujoen reitti vastaa tapahtuman esitteen ja julisteen tekemisestä.

Tapahtumassa esitetään vuonna 1967 valmistunut Valentin Vaalan dokumenttielokuva "Oulujoki", Kari Mankisen dokumenttielokuva "Pohjolan helmi" vuodelta 1995, Tapio Kankaan ja Tomi Laitisen viime vuonna valmistunut "Lakeus ja joki" -dokumenttielokuva sekä Juha Taskisen dokumenttielokuva "Vienan Virroilla".

Illan päättää F.E. Sillanpään romaaniin perustuva, Matti Kassilan ohjaama kokoillan elokuva "Elokuu" vuodelta 1956, joka kertoo kanavanvartija Viktor Sundvallin elämän viimeisestä vuorokaudesta.

Illan aikana pidetään paneelikeskustelu jokielokuvista ja jokielokuvatapahtumasta, johon osallistuvat Pekka Jurvelin, Tapio Kangas ja Juha Taskinen.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (11.5.) lehdestä.

11.5.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Oulujärvelle voimaan uudet kuhan ja taimenen alamitat (14.5.2010)

Oulujärven kuhan alamitta nousi vuodenvaihteessa 37 sentistä 45 senttiin ja taimenen 40 sentistä 50 senttiin. Oulujärven yleisvesialueella astuivat voimaan myös uudet verkon solmuvälirajoitukset. Osakaskunnat voivat asettaa omia rajoituksiaan verkkojen solmuväleihin tai rajoittaa vesialueilleen myytävien pyydyslupien määriä, mutta alamitoista osakaskunnat eivät voi päättää.

Uusia alamittarajoituksia perustellaan niin sanotun yhden kutukerran periaatteen toteutumisella, jossa suurin osa pyydyksiin jäävistä kaloista on ehtinyt kutea ainakin kerran.

Uudet solmuvälirajoitukset kieltävät talvipyynnin alle 50-millisillä verkoilla käytännössä kokonaan. Kielto koskee marras-huhtikuussa solmuväliltään 20-49 mm ja touko-kesäkuussa 20-40 mm verkkojen käyttöä. Pintaverkkokalastus on kielletty 20-64 mm verkoilla yleisvesialueella koko vuoden.

Muikun verkkokalastukseen rajoitukset eivät vaikuta. Siian kalastuksessa käytettävien 27-45 mm verkkojen käyttö on mahdollista kesällä ja syksyllä.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (11.5.) lehdestä.

11.5.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Peruskorjauksella nostetaan Montan voimalaitoksen tehoja (14.5.2010)

Fortumin Montan vesivoimalaitoksen kaksi koneistoa peruskorjataan tänä ja ensi vuonna. Kyseessä on kaikkiaan 17 miljoonan euron investointi. Lue lisää...

11.5.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Hallitus satsaa Liminganlahden luontokeskukseen (14.5.2010)

Hallituksen tiistaina antama lisätalousarvioehdotus sisältää mittavia panostuksia luonnonsuojelualueiden palvelujen kehittämiseen sekä ympäristönsuojeluun. Liminganlahden kansainvälisen luontokeskuksen rakentamiseen varataan 1,2 miljoonaa euroa. Lue lisää...

11.5.2010 Kaleva

▲Alkuun


Riekot palaamassa takaisin soidinsoilleen Kainuussa (14.5.2010)

Riekot ovat löytämässä hyvin tiensä takaisin Metsähallituksen kunnostamille soille Kainuussa. Tulokset soiden ennallistamisesta ovat olleet jopa yllättävän hyviä. Lue lisää...

10.5.2010 Kainuun Sanomat / Pentti Heikkinen

▲Alkuun


Elämysmatkoja apajille Matkailusta lisäansioita Perämeren kalastajille (14.5.2010)

Timo Mannisen kipparoima Marjo lähestyy Kiviniemen kalasatamaa. Aluksen keula joutuu puskemaan jäätä, sillä Kellonmeri ei ole vielä läheskään auki. Lue lisää (sivu 27)...

11.5.2010 Forum24 / Satu Koho

▲Alkuun


Kirjolohi korvautumassa taimenella, harjuksella ja siialla Ylä-Kainuussa (12.5.2010)

Virkistysvesien kesäkalastuskausi on alkamassa. Kalastoa hoidetaan istutuksin. Jokivesiin tuodaan taimenta. Lampivesiin istutetaan pääasiassa kirjolohta mutta myös jonkin verran taimenta. Puolangan Saarijärvellä siirrytään tänä vuonna kirjolohesta taimenen, harjuksen ja siian istutuksiin, jotka tapahtuvat pääasiassa poikasistutuksin. Lue lisää...

10.5.2010 Ylä-Kainuu

▲Alkuun


Kymmeniä litroja öljyä vesistöön Salmelassa (12.5.2010)

Kainuun aluepelastuslaitoksen Sotkamon yksikkö on torjunut sunnuntaista alkaen öljyvahinkoa Salmelassa Akkoniemen ja Salmelan koulun piha-alueen yhdistävän kävelysillan luona. Lue lisää...

10.5.2010 Sotkamo-lehti / Pertti Granqvist

▲Alkuun


Oulunsalon Akionlahti luonnolliseen kuntoon (11.5.2010)

Liminganlahden lintuvesiin kuuluvan Akionlahden kunnostushanke on käynnistetty. Sen aikana lahti kunnostetaan luonnonmukaiseen tilaansa vuoteen 2012 mennessä. Lue lisää...

9.5.2010 Kaleva

▲Alkuun


Kanavanvartijan vaappu kalastusvälinehuutokaupan helmi (11.5.2010)

–Ensimmäinen, toinen ja kolmas! Kanavanvartija Kivisen vaappu lähtee 420 eurolla, Timo Kärkkäinen kertaa ja nuija kopahtaa pöytään. Lue lisää...

9.5.2010 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen

▲Alkuun


Lamunkarin salaisuudet paljastuvat (10.5.2010)

Lumijoen edustalla sijaitsevan Lamunkarin rikas linnusto paljastuu loppukesästä Liminganlahden luontokeskuksessa. Liminganlahden Ystävät ry asentaa kesän aikana saarelle videokameran, jonka kuvaa voi katsoa keskuksessa. Lue lisää...

6.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Olvassuolle ehdolla kansallispuisto (7.5.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalle halutaan suoluontoa edustava kansallispuisto.Ehdotus sisältyy Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelmahankkeeseen, jonka etenemisestä päätettiin maakuntahallituksen maanantain kokouksessa. Lähtökohtana puistolle on Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan kuntiin levittäytyvä Olvassuon alue. Lue lisää...

5.5.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


Kempeleenlahden retkiluistelureitille jatkoa (7.5.2010)

Kempeleenlahden matkaluistelureitti pidetään yleisön käytössä myös ensi talvena. Huhtikuun lopussa kokoontunut Kempeleenlahden matkaluistelureitin työryhmä päätti yksimielisesti jatkaa toimintaa Kempeleenlahdella. Lue lisää...

5.5.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Selvityksellä edistetään Kainuun soiden moninaiskäytön yhteensovittamista (6.5.2010)

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) on käynnistänyt selvityshankkeen, jossa tuotetaan tietoa Kainuun soista. Tietoa tarvitaan maankäytön suunnittelussa liittyen esim. turpeenottoon, suometsien hoitoon, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja soiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen turvaamiseen. Tietoa voidaan hyödyntää myös luonnon virkistyskäytön edistämisessä, ympäristökasvatuksessa, kainuulaisen luonnon markkinoinnissa ja matkailun kehittämisessä. Lue lisää...

4.5.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Vienan reitin hakkuut jatkuvat (6.5.2010)

Metsähallitus jatkaa hakkuita kiistellyllä Vienan reitillä Suomussalmella Kevättijärven eteläpuolella. Tiimiesimies Heikki Juntusen mukaan hakkuissa noudatetaan Museoviraston ohjeita, eikä töitä aiota keskeyttää. Lue lisää...

4.5.2010 YLE Kainuu / Ville Kinnunen

▲Alkuun


Metsähallitukselle kovaa kritiikkiä hakkuista historiallisella Vienan reitillä (6.5.2010)

Metsähallitus käsittelee kovakouraisesti ikiaikaista Vienen reittiä Suomussalmen Vuokissa. Vapun alla aloitetuissa hakkuissa osa Kainuun maakuntakaavankin merkitystä polun varresta on kaadettu lähes puuttomaksi. Lue lisää...

4.5.2010 Helsingin Sanomat / Tapio Mainio

▲Alkuun


Toppilansalmeen vuotaneesta öljystä valtaosa kerätty (5.5.2010)

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on maanantaipäivän aikana pystynyt imeyttämään valtaosan Toppilansalmeen vuotaneesta öljystä. Rajavartiolaitoksen helikopteri havaitsi veteen vuotaneen öljyn perjantaina iltapäivällä. Lue lisää...

3.5.2010 Kaleva

▲Alkuun


Vesitilanne huhtikuun lopussa 2010: Tulvavirtaamat ja jääpadot nostivat vedenpintoja rannikkovesistöissä (5.5.2010)

Huhtikuu oli tavallista lämpimämpi. Sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Lumet sulivat maan eteläosassa nopeasti huhtikuun alkupuolella, mutta kuukauden lopussa lunta oli Lapissa vielä runsaasti. Lumien sulaminen sai vesistöjen pinnat ja virtaamat nopeaan nousuun kuukauden alussa etenkin etelä- ja länsirannikolla sekä Pohjanmaalla. Kevään tulvahuiput olivat etelärannikolla keskimääräistä suurempia ja tavallista aikaisempia. Jääpadot aiheuttivat paikallisia tulvia Salossa ja Pohjanmaalla. Huhtikuun lopulla vedenpinnat ja virtaamat olivat maan etelä- ja keskiosan joissa jo laskussa. Pohjois-Pohjanmaalla virtaamahuiput ovat meneillään, ja Lapissa niitä odotetaan vasta myöhemmin toukokuussa. Pohjaveden pinnankorkeudet vaihtelivat huhtikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Routa suli rannikolla huhtikuun aikana. Jäät lähtivät etelässä huhtikuun loppupuolella, eli tavanomaiseen aikaan tai hieman sitä aiemmin. Lue lisää...

3.5.2010 Suomen ympäristökeskus, Katsaus

▲Alkuun


Vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat: Kevättulvat Pohjois-Pohjanmaalla (4.5.2010)

Pohjois-Pohjanmaalla virtaamat ovat lämmenneen sään ja lähipäiville ennustettujen sateiden myötä kääntyneet tai kääntymässä uudelleen nousuun. Iijoella ja sen pohjoispuolella tämä toinen toukokuun alkuun ajoittuva virtaamahuippu on suuruudeltaan huhtikuun puolivälin virtaamahuippua suurempi, mutta jää tavanomaista kevättulvaa pienemmäksi. Useissa Pohjois-Pohjanmaan joissa, kuten Kivijoen alaosassa ja Olhavanjoessa jäät ovat lähteneet aiheuttamatta vahinkoja. Livojoen ja Kivijoen latvoilla jäätä on vielä jäljellä.

Simojoelta jäät lähtivät torstaina. Keskimääräistä pienemmäksi jäävän virtaamahuipun ennustetaan olevan 2.-3.5. Tornionjoella Torniossa jäänlähdön ennustetaan tapahtuvan 9.-13.5. Muualla Lapissa jäänlähtö on toukokuun puolivälissä tai sen jälkeen.

Lapissa jokien virtaamat ovat vielä talvikaudelle tyypilliseen tapaan pieniä ja kääntyvät nousuun toukokuun alkupuolella. Kevättulvien ennustetaan ajoittuvan toukokuun lopulle ja olevan suuruudeltaan lähellä keskimääräistä, mutta sulamiskauden säästä riippuen ennuste voi vielä muuttua. Tornionjoella tulvahuippua ennustetaan touko-kesäkuun vaihteeseen.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

30.4.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Kainuun järvien happitilanne keskimääräistä parempi (3.5.2010)

Isot järvet jäätyivät Kainuussa tänäkin talvena keskimääräistä myöhemmin ja pienet järvet keskimääräistä hieman aikaisemmin. Happitilanne on säilynyt kohtalaisen hyvänä koko talven. Lue lisää...

30.4.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Oulun Toppilansalmen edustalla öljyvahinko (3.5.2010)

Toppilansalmen edustalla tapahtui perjantaina iltapäivällä öljyvahinko. Veteen pääsi noin 20 litraa öljyä vanhasta laituriponttoonista, jonka ruostuneista öljytynnyreistä kiinni pinttynyt öljy karkasi. Lue lisää...

30.4.2010 Kaleva

▲Alkuun


Montan remontti ei vaikuta säännöstelyyn (3.5.2010)

Oulujoen varrella Muhoksella sijaitsevan Fortumin Montan vesivoimalaitoksen kolmoskoneiston peruskorjaus alkaa huomenna perjantaina. Lue lisää...

29.4.2010 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen

▲Alkuun


Kalasota kytee Kiannalla (30.4.2010)

Metsähallituksen Suomussalmen Kiantajärvelle myöntämä troolauslupa nostattaa vapaa-ajan kalastusta harrastavien järven ranta-asukkaiden tunteita. Lue lisää...

28.4.2010 Kainuun Sanomat / Pentti Heikkinen

▲Alkuun


Nokkalan asuinalue sai Viisikanta –palkinnon (29.4.2010)

Nuojuan voimalaitoksen asuinalue Nokkala toimitusjohtajanaan Lapsi- ja nuorisokoti Nokkala Oy:n Sirpa Kuussaari on saanut Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnan myöntämän vuoden 2010 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rakennusuojelupalkinnon.

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema asuinalue rakennettiin Nuojuankankaalle vuosina 1946-1952. Kuussaari kertoo Ervin suosineen mustia ja valkoisia luonnonmateriaaleja. Hänelle oli myös tyypillistä tehdä asunnoista ulkoa päin vaatimattoman näköisiä, todellinen kauneus jo loistokkuus tulevat esiin vasta sisätiloissa.

Perusteluissaan Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta toteaa Kuussaaren tehneen suuren työn Ervin arkkitehtuurin vaalimiseksi, kuten alueella tehdyt jatkuvat rakennuskannan säilymisen turvaavat kunnossapitotyöt. Viimeisen seitsemän kesän aikana on uusittu mm. rakennusten tiilikatot.

Kuussaaren kiinnostus kulttuuriperinnön säilyttämiseen heräsi pikkuhiljaa, kun vuonna 1991 alueelle perustettu nuorisokoti osti vuonna 1996 alueen kiinteistöt ja muutama vuosi myöhemmin myös maa-alueen. Tällöin vastuu Nokkalan noin 20 hehtaarin suuruisesta alueesta ja siellä sijaitsevasta kahdeksasta asuinrakennuksesta lankesi Kuussaaren harteille.

Nokkalassa kohtaavat luonto ja arkkitehtuuri, joka on kiinnostanut Kuussaarta jo lukioajoista saakka. Hän sanoo aina pitäneensä Ervin arkkitehtuurista. Alueen kulttuuriympäristöstä hän innostui varsinaisesti museoviraston arkkitehtien innoittamina. Nuorisokoti on saanut rakennusten korjaamiseen avustusta Museovirastolta ja Kainuun ympäristökeskukselta.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (27.4.) lehdestä.

27.4.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (29.4.2010)

Oulujoen vesistössä viime viikon kylmä sää hidasti vedenkorkeuksien nousua ja käänsi oulujoen pienten sivujokien virtaamat laskuun, mutta sään nyt taas alkaessa lämmetä virtaamat ja vedenkorkeudet nousevat taas. Vedenkorkeuksien ja virtaamien noususta ennustetaan tavanomaista tai sitä pienempää.

Oulujärven vedenkorkeus on nousussa ja nousee tavanomaiselle kesätasolle kesäkuun alkuun mennessä virtaamien ollessa melko keskimääräisiä. Oulujoen virtaama on noin 250 m3/s, mikä on lähellä ajankohdan keskitasoa. Oulujoen virtaama pysynee seuraavalla viikolla lähellä nykytasoaan. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kianta-, Vuokki-, Onto- ja Sotkamojärvien vedenpinnat ovat yli ajankohdan keskitason ja järvien pinnat ovat nousussa. Säännöstellyt järvet nostetaan normaaliin kesäkorkeuteen kesäkuun loppuun mennessä ja niiden tulovirtaamien ennustetaan olevan lähellä tavanomaista tai hieman sitä pienempiä.

Sotkamon reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat kääntyivät nousuun tavanomaista aikaisemmin huhtikuun alun lämpimästä säästä johtuen, mutta viime viikon kylmä sää on hidastanut vedenkorkeuksien nousua ja paikoin pysäyttänyt sen. Myös Hyrynsalmen reitillä luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksein nousu on jo alkanut. Tämän hetkisen ennusteen mukaan kevään tulovirtaamat järviin ja säännöstelemättömien järvien vedenkorkeuksien nousu olisivat keskimääräisiä tai sitä pienempiä. Vedenkorkeudet ovat suurimmillaan toukokuun alkupuolella tai puolivälissä.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeuden nousu kiihtyy toukokuun alussa ja vedenkorkeus on korkeimmillaan touko-kesäkuun vaihteessa. Vedenkorkeuden noususta ennustetaan tavanomaisen suuruista ja vedenkorkeus noussee tasolle 240,55-240,75.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

26.4.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Viisikantapalkinto jaettu - vuoden 2010 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rakennussuojelupalkinnot Haapavedelle ja Vaalaan (28.4.2010)

Kansainvälisen rakennussuojelupäivän kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta on päättänyt myöntää kolme Viisikanta-palkintoa Sirpa Kuussaarelle / Lapsi- ja nuorisokoti Nokkalalle, Outi Huurtelle ja Kari Syrjälälle. Lue lisää...

26.4.2010 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, Tiedote

▲Alkuun


Liminganlahden luontokeskuksen rahoitus varmistumassa (28.4.2010)

Valtiovarainministeriö esittää kevään lisätalousarvioon 1.2 miljoonan euron rahoitusta Limingan luontokeskukselle. Liminganlahden luontokeskusta on suunniteltu Metsähallituksen luontopalvelujen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Limingan kunnan yhteisrahoitteisena hankkeena, jossa tavoitteena on parantaa luontokeskuksen sekä Liminganlahden ja sen ympäristön opastusta ja lisätä muun muassa lintuihin perustuvaa luontomatkailua. Lue lisää...

26.4.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Talvivaara työstää hajuongelmaa (28.4.2010)

Talvivaaran kaivos aiheuttaa edelleen hajuhaittoja. Rikkivedyn lemahdukset ovat vähentyneet vuoden vaihteeseen verrattuna, mutta ajoittain haju kiusaa edelleen alueella asuvia ja liikkuvia. Lue lisää...

23.4.2010 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen

▲Alkuun


Liminganlahden luontomatkailukeskukselle rahoitusta (26.4.2010)

Liminganlahden luontomatkailukeskus saa valtion rahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella kunnostetaan luontokeskus vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Lintuturismihankkeen rakentamiskustannukset ovat kaikkiaan kolme miljoonaa euroa. Lue lisää...

24.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Wanhat Wehkeet ja Wieheet pitää huutokaupan Kajaanissa (23.4.2010)

Wanhat Wehkeet ja Wieheet ry. pitää vanhojen kalastusvälineiden huutokaupan Kajaanissa toukokuussa. Kajaani isännöi tapahtumaa ensimmäisen kerran. Aikaisemmin huutokauppoja on pidetty pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Huutokauppapaikaksi on valittu ravintola Sirius. Lue lisää...

7.4.2010 Koti-Kajaani (sivu 11)

▲Alkuun


Rokua Geoparkille hyvä vastaanotto (22.4.2010)

Rokua Geopark -jäsenyyshakemus on saanut hyvän vastaanoton Geopark-verkostolta. Hakemus arvioitiin kahden parhaan joukkoon viime vuonna saapuneista 15 hakemuksesta, joita tuli eri puolilta maailmaa. Lue lisää...

20.4.2010 Kainuun Sanomat

▲Alkuun


Hanna nousi kuivalle maalle (22.4.2010)

Pääsiäisen aikoihin Vaalan Uitonsataman altaaseen pariin otteeseen kyljelleen kellahtanut matkustajalaiva Hanna II on saatu onnellisesti kuiville. Laiva tyhjennettiin perjantaina vedestä ja tuhoutuneesta irtaimistosta, jonka jälkeen se hinattiin Oulujoen poikki Oulujärven lavan rantaan ja nostettiin pukeille. Lue lisää...

20.4.2010 Tervareiti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (22.4.2010)

Oulujoen vesistössä virtaamat alkaneet kasvaa ja vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Vedenkorkeuksien ja virtaamien noususta ennustetaan tavanomaista tai sitä pienempää.

Oulujärven vedenkorkeus on nousussa ja nousee tavanomaiselle kesätasolle kesäkuun alkuun menenssä virtaamien ollessa melko keskimääräisiä. Oulujoen virtaama on noin 220 m3/s, mikä on lähellä ajankohdan keskitasoa. Oulujoen virtaama pysyy seuraavalla viikolla lähellä nykytasoaan tai kasvaa hieman. Oulujärven juoksutuksia sulamiskauden aikana pienentämällä Oulujoen virtaama saadaan pysymään melko pienenä lähivikkoina. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kianta-, Vuokki-, ja Sotkamojärvien vedenpinnat ovat yli ajankohdan keskitason ja Ontojärven ajankohdan keskitasolla. Järvien ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Säännöstellyt järvet nostetaan normaaliin kesäkorkeuteen kesäkuun loppuun mennessä ja niiden tulovirtaamien ennustetaan olevan lähellä tavanomaista tai hieman sitä pienempiä.

Sotkamon reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat kääntyneet nousuun tavanomaista aikaisemmin lämpimästä säästä johtuen. Myös Hyrynsalmen reitillä luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien nousu on alkamassa. Tämän hetkisen ennusteen mukaan kevään tulovirtaamat järviin ja säännöstelemättömien järvien vedenkorkeuksien nousu olisivat keskimääräisiä tai sitä pienempiä. Vedenkorkeudet ovat suurimmillaan toukokuun alkupuolella tai puolivälissä.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on kääntymässä nousuun tavanomaista aikaisemmin. Vedenkorkeuden noususta ennustetaan tavanomaisen suuruista ja vedenkorkeus noussee tasolle 240,55-240,75 N60.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

16.4.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Liminganlahdelle lisää lintumatkailijoita (20.4.2010)

Liminganlahdelle suunnitellaan kansainvälistä luontomatkailukeskusta. Keskuksen uskotaan tuovan alueelle jopa kymmeniä tuhansia lintumatkailjoita. Lue lisää...

17.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Järvivedet kääntyneet nousuun (19.4.2010)

Järvien vedenpinnat ovat kääntyneet nousuun Kainuussa. Lämpimät säät ovat sulattaneet lumia nopeasti, ja vesien virtaamat ovat kasvaneet. Lue lisää...

15.4.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Lämmin sää joudutti kevään tuloa Kainuussa (16.4.2010)

Maaliskuun keskilämpötila oli 1,6 astetta keskimääräistä alhaisempi, keskilämpötila oli – 8,1 astetta. Maalis-huhtikuun vaihteessa vuorokauden keskilämpötilat menivät plussan puolelle. Lue lisää...

14.4.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Tulvat likaavat Oulun raakavettä (16.4.2010)

Oulujoen vedenlaatu on erityistarkkailussa. Oulun Vesi on varautunut tulva-ajan vedenlaadun heikkenemiseen lisäämällä näytteidenottamista. Myös puhdistuskemikaaleja joudutaan käyttämään tulva-aikana tavallista enemmän. Lue lisää...

14.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Hanna makaa tiukasti Uitonsataman pohjassa (12.4.2010)

Vaalan Uitonsatamaan elokuussa 2006 rantautunut matkustaja-alus m/s Hanna II vajosi pääsiäisviikolla osittain veden alle. Oulujärven vedenpinnan laskiessa jäi alus pohjansa varaan, kallistui pahoin ja täyttyi vedellä. Vesi pääsi laivan sisään kallistumisen yhteydessä rikkoutuneista sivuikkunoista. Lue lisää...

9.4.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Hailuodon liikenneyhteyshankkeen sekä Oulunsalo-Hailuoto-tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukset nähtäville (12.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on asettanut nähtäville Hailuodon liikenneyhteyshankkeen sekä Oulunsalo-Hailuoto-tuulipuistohankkeen YVA-selostukset. Lue lisää...

8.4.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Hanna-alus valutti öljyä Oulujärveen (8.4.2010)

Kalevan lukija lähetti tiistaina kuvan Vaalassa kyljelleen kellahtaneesta Hanna-aluksesta. Aluksesta ehti valua Oulujärveen muutamia litroja öljyä, ennen kuin Vaalan palolaitos sai nostettua sen pystyyn. Lue lisää...

6.4.2010 Kaleva

▲Alkuun


Oulujoen vesistöön normaali kevättulva (6.4.2010)

Runsaasta lumimäärästä huolimatta on Oulujoen vesistön kevään tulovirtaamaennuste maltillinen ja vastaa keskimääräistä tulvavolyymiä. Fortum arvelee saavuttavansa virkistyskäytön tavoitetasot viimeistään juhannusviikolla. Lue lisää...

1.4.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tiedote (6.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Morenia Oy:n Perämeren merihiekan nostohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että arviointiselostus täyttää pääosin YVA-asetuksen vaatimukset. Lue lisää...

1.4.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Viinivaaran pohjavedenoton vaikutukset luontoon olisivat dramaattiset (6.4.2010)

Oulun pohjavedenottohankkeesta keskusteltiin Ylikiimingissä lauantaina 27.3. parinkymmenen asiasta kiinnostuneen kesken. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin järjestämän tilaisuuden lopuksi kirjoitettiin myös julkilausuma. Erityisen huolenaiheen kohteena paikalle tulleilla on pohjaveden ottohankkeen vaikutukset Natura-verkostoon kuuluvan Kiiminkijoen valuma-alueelle. Lue lisää...

1.4.2010 Iijokiseutu / Mari Aho

▲Alkuun


Pohjavedenotto uhka Kiiminkijoelle (31.3.2010)

Viinivaara-hanke on luonnolle vahingollinen, yhteiskunnalle kallis ja Oulun vesihuollon kannalta täysin tarpeeton, ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kevätkokouksen päätteeksi lauantaina 27.3.2010 Ylikiimingin Ylivuotossa pidetyn yleisötilaisuuden väki esittää Oulun Veden ajamasta Viinivaara-hankkeesta luopumista. Lue lisää...

29.3.2010 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tiedote

▲Alkuun


Rokuan Geoparkin teemaryhmä kokoontuu tänään (31.3.2010)

Vaikka Euroopan Geopark-verkosto ei olekaan vielä antanut vastaustaan Rokuan Geopark-hakemukseen, käynnistellään Rokualla jo teemaryhmän kokouksia. Projektipäällikkö Vesa Krökki kertoi maanantai-iltana, että teemaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran jo tänään tiistaina. Lue lisää...

29.3.2010 Kainuun Sanomat / Mika Moilanen

▲Alkuun


Vaala terästää Oulujärven matkailua (29.3.2010)

Vaalan kunta käynnistää Oulujärven melontakeskuksen ja Manamansalon matkailupalvelukokonaisuudensisältävät hankkeet Oulunjärven matkailun kehittämiseksi. Niihin varaudutaan käyttämään noin 75 000 euroa, ja avustusanomukset on jätetty Oulujärvi Leaderille.

Oulujärven melontakeskushankke
- melontakeskus Vaalan Sahanrantaan
- vuosittainen Oulujärven melonta- ja retkeilyviikko ja muita pienempiä tapahtumia
- melonnan koulutusta, leiritoimintaa ja retkiä
- melontaharrastajien tukikohta, opastus-, koulutus- ja leirikeskus sekä melontavälineiden testauspaikka
- käyttäjinä kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat
- kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja rakennusten säilyminen niille sopivassa käytössä

Mananmansalon hanke
- uusi toimintamalli, jonka puitteissa aloitetaan jatkuva matkailuyritysten, tapahtumatuottajien ja kunnan kehittämisyhteistyö
- tavoite tehdä tehdä Manamansalosta laajasti kotimaassa ja ulkomailla tunnettu korkeatasoinen lomakohde
- uusi matkailijoita palveleva opaskartta, jossa esitetään palvelupisteiden ja reittien sijainti yhteystietoineen sekä tiedot tapahtumista ja ohjelmapalveluista
- kartoitetaan uusia palvelutarpeita ja ohjelmapalveluideoita sekä suunnitellaan erillisiä toimenpiteitä niiden synnyttämiseksi

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (25.3.) lehdestä.

25.3.2010 Pohjolan Työ / Auvo Veteläinen

▲Alkuun


Oulu hakee uutta potkua - brändiä (29.3.2010)

Oulun kaupunki ryhtyy hakemaan uutta potkua näkyvyyteensä. Kaupungille luodaan oma brändi-, markkinointi- ja viestintästrategia. Lue lisää...

25.3.2010 Kaleva / Kari Sankala

▲Alkuun


Talvivaara sai poikkeamisluvan jokeen johdettavan veden määrään (29.3.2010)

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Talvivaaran kaivokselle poikkeamisluvan lupaehtoihinsa kesäkuun puoliväliin saakka. Kyse on Kalliojokeen johdettavan veden enimmäismäärästä ja veden pH-arvosta. Lue lisää...

19.3.2010 Kainuun Sanomat / Antti Ylönen

▲Alkuun


ilimari.fi lisää ilmastotietoisuutta (26.3.2010)

Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa ilmastostrategiaa tuoreilla verkkosivuillaan (ilimari.fi). Sivuilta löytyy tietoa valmisteilla olevasta maakunnallisesta ilmastostrategiasta ja sen taustoista. Lue lisää...

23.3.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Vaala perustaa melontakeskuksen (25.3.2010)

Vaalan kunta aikoo perustaa Sahanrantaan melontakeskuksen. Lisäksi tarkoitus on aloittaa vuosittain toistuvien melonta- ja retkeilyviikkojen järjestäminen. Uusi Oulujärven melontakeskus edistää melontaharrastusta ja siihen liittyvää luontomatkailua ynnä muuta Oulujärven alueella. Lue lisää...

23.3.2010 Kainuun Sanomat / Jorma Moilanen

▲Alkuun


Oulu-laivan kohtalo on vaakalaudalla (25.3.2010)

Toppilan satamassa talviteloilla olevan Oulu-laivan kohtalonhetket ovat käsillä. Ennen uutta purjehduskautta laivan sisätiloihin on asennettava sprinklerijärjestelmä, muuten talous ja tulevaisuus näyttävät lohduttomilta. Lue lisää...

23.3.2010 Oulu-lehti / Mirja Rintala

▲Alkuun


VEDEN KORKEUDET JA VIRTAAMAT: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (25.3.2010)

Oulujoen vesistössä niin luonnontilaisten ja säännösteltyjen järvien pinnat ovat edelleen laskussa. Koko alueen keskimääräinen lumen vesiarvo on noussut helmi-maaliskuun runsaiden lumisateiden myötä 120 mm, mutta on yhä noin 20-30 mm alle ajankohdan keskimääräisen arvon. Lunta on reilummin vain Hyrynsalmen reitin pohjoisosassa, missä lumen vesiarvo on noin 130-160 mm ja sen määrä on lähellä keskimääräistä.

Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Tavanomaisten säännöstelykäytäntöjen mukaan vedenpinta pysyy huhtikuun alkupuolelle asti lähellä nykytasoaan. Oulujoen virtaama on noin 200 m3/s, mikä on hieman alle ajankohdan keskitason ja virtaama on maaliskuussa noin 150-250 m3/s Oulujärven juoksutuspäätöksistä riippuen. Muiden vesistöalueen suurten säännösteltyjen järvien Kianta-, Vuokki, Onto- ja Sotkamojärvien vedenpinnnat ovat melko lähellä ajankohdan keskitasoa ja laskevat vielä ainakin huhtikuun puoliväliin saakka. Säännöstellyt järvet nostetaan normaaliin kesäkorkeuteen kesäkuun loppuun mennessä.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja vedenkorkeudet ovat laskussa. Tämän hetkisen lumen vesiarvon perusteella Sotkamon reitillä kevään tulovirtaamat järviin ja säännöstelemättömien järvien vedenkorkeuksien nousu olisivat jäämässä keskimääräisiksi tai keskimääräistä pienemmiksi, mutta tilanne voi vielä kevään aikana muuttua oleellisesti.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Ennusteen mukaan vedenpinta laskee noin 5 cm huhtikuuun loppupuolelle mennessä ja loppukevään vedenkorkeuden noususta ennustetaan tavanomaisen suuruista. Kuusamossa lunta on kertynyt hieman tavanomaista enemmän ja lumen vesiarvo on 150-180 mm.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

19.3.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Valitus hylätty – räjäytykset Talvivaarassa jatkuvat (25.3.2010)

Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hylännyt sotkamolaisen Esko Korhosen vaatimuksen louhinta- ja räjäytystöiden keskeyttämisestä Talvivaaran kaivoksella. Lue lisää...

19.3.2010 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen

ALKUUN

▲Alkuun


Talvivaara anoo poikkeamislupaa jokeen johdettavan veden määrään (25.3.2010)

Talvivaara hakee poikkeamislupaa lupaehtoihinsa kesäkuun puoliväliin saakka. Kyse on Kalliojokeen johdettavan veden enimmäismäärästä ja veden pH-arvosta. Torstaina kaivoksen kipsisakka-altaasta vuotaneet vedet on saatu haltuun. Lue lisää...

19.3.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Oulu-laiva houkutteli Toppilan satamaan (22.3.2010)

Oulu-laivalla oli avoimet ovet lauantaina talvipäivillä. Oulu on vuonna 1963 rakennettu moottorialus, ja sen omistaa oululainen Merellinen Oulu -yhdistys. 1970-luvulla alus siirrettiin Oulusta Saimaalle, sitten Suomen merivoimien omistukseen tiedustelualukseksi, kunnes vuonna 2007 Merellinen Oulu hankki laivan takaisin Ouluun. Lue lisää...

20.3.2010 YLE / Hannu Okkonen

▲Alkuun


Kuivasta pakkaslumesta vain vähän vettä Oulujoen vesistöön (18.3.2010)

Oulujoen vedenpinta laski yli kaksi metriä, kun Fortum Oyj juoksutti lähes minimimäärän vettä turbiinien läpi. Oulujoen voimalaitosten täytyy juoksuttaa vettä vähintään 50 m3/s. Toissa viikolla Montan voimalaitoksella juoksutettiin vettä vielä keskimäärin 250 m3/s, viime viikon keskiviikkona enää 58 m3 ja torstaina 66 m3 sekunnissa.

Tuotantopäällikkö Juha Happonen Fortum Oyj:stä Oulujoen voimalaitokselta kertoo pienennettyjen juoksutusten syyksi halun saada Oulujärven vedenpinta pikkuhiljaa nousemaan ensi kevättä ja kesän virkistyskäyttöä varten. Happosen mukaan Oulujärven pinta oli viime torstaina noin 50 cm alempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo. Ympäristökeskuksen nettisivujen mukaan ero on tällä hetkellä 20 cm.

Vesiarvot ovat tavallista alhaisemmat, vaikka lunta on talven aikana satanut taivaan täydeltä, koska lumipeite on enimmäkseen kuivaa pakkaslunta, joka ei tuota kovin paljon sulamisvettä. Tämän vuoksi juoksutuksia on täytynyt pienentää. Suomen ympäristökeskukselta tulee uudet lumen vesiarvojen tiedot 15. maaliskuuta, jonka jälkeen juoksutustasoja arvioidaan uudelleen.

Muhoksella vedenpinnan voimakas lasku aiheuttaa ongelmia venesataman rakenteille. Avantouimareille jouduttiin rakentamaan metalliritilästä kulkusilta laiturille rantajäähän revenneen ammottavan railon ylittämiseksi. Oulun seudun ympäristöviraston tarkastajan Seija Karjalaisen mukaan avantouintipaikka on asiallisessa kunnossa ja Muhoksen kunta on tehnyt olosuhteet huomioon ottaen voitavansa.

On toivottavaa, ettei joen pinta enää laske, sillä muuten laituri murskaa alleen avantouimareita varten veteen asetetun turvahäkin.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain lehdestä!

16.3.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Oulun merisaaret suojelualueeksi (18.3.2010)

Oulun kaupungin omistamat merialueen saaret aiotaan suojella. Suojeltaviksi esitetään Kraaselia, Hermannia ja Kahvankaria sekä Runnilettoa ja näiden välisiä pikkukareja. Suojelualueen koko on yhteensä 413 hehtaaria. Lue lisää...

16.3.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Liminganlahdesta lintukuvaajien ykköskohde (18.3.2010)

Lintumatkailun uskotaan nostavan Liminganlahden opastuskeskuksen uuteen kukoistukseen. Alkuvauhtia antaa pääosin EU-rahan turvin tehtävä hanke Linnut kansainvälisen luontomatkailun kärkituotteeksi Oulun seudulla. Lue lisää...

16.3.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


GTK tutkii Oulujärven pohjaa (17.3.2010)

Oulujärven kairaukset ovat osa laajaa perustutkimusta, joka kerää tietoa Suomen järvien pohjien ja ympäristön tilasta. Geologian tutkimuslaitoksen pohjasedimenttitutkimus tarkastelee muun muassa teollisuuden, metsätalouden ja muun maankäytön pitkän ajan vaikutuksia niihin. Lue lisää...

15.3.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Kajaaninjoen juoksutus tuskin ongelma saukoille (17.3.2010)

Kajaaninjoella on aloitettu harvinainen talvijuoksutus, joka liittyy Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitosten peruskorjaukseen. Vesi juoksee patoluukkujen kautta ensi perjantaihin saakka, eikä juoksutus aiheuttane ongelmia Kajaaninjokeen asettuneille saukoille. Lue lisää...

15.3.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Pateniemeen kerääntyy pari tuhatta pilkkijää (17.3.2010)

Pilkinnän SM-kisat järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Oulussa. SM-pilkkiin odotetaan parisen tuhatta pilkkijää, ja esikisan perusteella luvassa on suuria saaliita. Kisa järjestetään 21.3.2010 Oulun Pateniemessä. Lue lisää...

15.3.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Mustan lumen talvi enteilee vähemmän hapanta Sanginjokea (15.3.2010)

Sanginjoen vesien happamuuden vähentämisessä kokeillaan metsänhoidollisia keinoja. Valuma-alueelle levitetään puutuhkaa, joka lannoittamisen lisäksi lieventää valumavesien happamuutta.

Oulujoen pohjoispuolella Pirttijärven tienoilla löivät metsänhoito ja vesiensuojelu kättä viime torstaina. Samalla toimenpiteellä parannettiin Pajusuon laidalla sijaitsevan metsäojitusalueen kasvua ja pyrittiin nostamaan valumavesien pH-arvoa.

Sanginjoen happamuutta hoitavan Saku-hankkeen ja metsäyhtiö UPM-Kymmenen yhteistyöllä levitettiin metsätraktorilla metsään rakeistettua puutuhkaa.

Keskipakolevittimellä kylvettiin 1-3 sentin kokoisia tuhkarakeita noin 20 hehtaarille. Alue kuuluu Sanginjoen valuma-alueeseen, josta tuhkan mahdollinen vaikutus sulamis- ja kuivatusvesien kautta kulkeutuu myös Sanginjokeen.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vanhemman suunnittelijan Jermi Tertsusen mukaan on odotettavissa, että tuhka nostaa jokiveden pH-arvoa, mutta missä määrin ja kuinka pitkäksi aikaa, on vielä arvoitus. Tuhkauksen muista vaikutuksista ei myöskään vielä tiedetä.

Sanginjoella yhä liian hapanta

Tertsusen mukaan Sanginjoen pH-arvot ovat olleet liian alhaisissa lukemissa. Pääuomassa tehdyssä seurannassa havaittiin viime syksynä pH-arvon olleen 4,5:n luokkaa. Pirttijärvellä on vieläkin happamamampaa: sen pH oli viimeksi mitattaessa 3,9.

- Viime syksynä oli kovat sateet Sanginjokivarressakin ja sen myötä tuli happamuuspiikki, joka voi olla kaloille tappava. Näkyviä kalakuolemia ei kuitenkaan tullut ilmi. Juuri nyt pH on hyvällä 6,0:n tasolla, kertoo Tertsunen.

Tuhkanlevityksen lisäksi Saku-hankkeessa valmistellaan parhaillaan muita tulevana kesänä tehtäviä hoitotoimenpiteitä.

Ylikiimingin puolella Sanginjoen yläjuoksulla sijaitsevalle Karvasojalle rakennetaan kalkkirouheesta kokeiluluonteista pohjapatoja, jotka vapauttavat veteen sitä enemmän kalkkia mitä suurempi on ojan virtaama.

Toisessa kokeessa rakennetaan ojavesien happamuutta kaikilla neutraloivaa pintasuodattimia. Saku-hankkeesta lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen sivuilta: www.oulu.fi/poves/eakr/saku.

Puutuhka antaa potkua kasvuun

Metsätalouden asiantuntija Pertti Väisänen UPM:stä kertoo, että puutuhkalla lannoittamista on kokeiltu Muhoksella jo kuusikymmentä vuotta sitten Metlan koemetsässä Leppiniemessä.

Silloin levitettiin tuhkaa 16 tonnia hehtaarille, mikä sai aikaan tulevina vuosikymmeninä aikaan noin 600 kuutiometrin lisäkasvun hehtaarille.

Tuhkalannoituksen etu on sen vaikutuksen pitkäkestoisuus, sillä kasvua kiihdyttävä vaikutus kestää ainakin 30-40, kun teollisten keinolannoitteiden vaikutus kestää noin 20 vuotta.

Keskimääräinen lannalla saatava Iisäkasvu on noin 40-100 kuutiota lannoituksesta seuraavaan hakkuuseen tai harvennukseen.

12.3.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Oulu sammuttaa valot tunniksi lauantai-iltana (15.3.2010)

Oulu osallistuu lauantaina 27. maaliskuuta maailmanlaajuiseen valojen sammutustempaukseen. Valot sammutetaan tunniksi kello 20.30. Valot sammuvat tunniksi pääkirjastosta ja virastotalo Oulu10:sta.

Earth Hour -nimellä tunnettuun tempaukseen on Suomessa ilmoittautunut jo lähes neljäkymmentä kuntaa ja kaupunkia. Tempauksella halutaan vedota päättäjiin sitovien ilmastolupausten puolesta.

11.3.2010 Kaleva

Lue myös: Earth Hour Suomi

▲Alkuun


TAUSTA: TALVIVAARA HAISEE JA PÖLYÄÄ (10.3.2010)

Euroopan suurimmaksi ja uudenaikaisimmaksi kehutun Talvivaaran kaivoksen päästöt aiheuttavat harmia Kainuussa. Ympäristölupien mukaan haittojen piti pysyä kaivosalueella. Parin ensimmäisen toimintavuoden kuluessa on paljastunut, että rikki haisee ja pöly lentää kauas kaivokselta.

Talvivaaran kaivososakeyhtiön sinivalkoiset mainosliput lepattavat likaisenharmaina kaivosyhtiön pääportilla Sotkamon Mustamäellä.

Oikein. Paikan oikea nimi on Mustamäki. Alueen kalliot ovat kuulua Kainuun mustaliusketta. Nimensä kaivosyhtiö on ottanut kymmenen kilometrin päässä kaakossa olevalta Talvivaaralta. Se on Natura-alue, säilöttyä Kainuun korpien kuiskintaa. Luontohenkinen nimi sointuu kansainväliselle pörssiyhtiölle.

Lassin luontopolku

On tiistai, maaliskuun toinen päivä 2010. Olemme tulleet kuvaamaan louhintaräjäytystä, koska alueen asukkaat kilometrien päästä valittavat tärinästä. He valittavat myös kaiken sotkevasta grafiittipölystä ja astmakohtauksia aiheuttavasta rikinhajusta.

Ajamme Talvivaaran kuvauspaikalle kaivostoiminnan päällikön Arto Suokkaan mustan maasturin perässä pitkin Lassin luontopolkua. Se on kaivosalueen halkaiseva kiitoratamainen päätie. Tien nimi lukee kyltissä ja on annettu kaivoksen nykyisen johtajan Lassi Lammassaaren mukaan. Yhtä näyttävälle baanalle Talvivaaran johtajat laskeutuvat Heathrow'ssa kun menevät esittelemään yhtiötä sen kotipörssiin Lontooseen.

Kemiitti pölläyttää

Talvivaaran kaivososakeyhtiön avolouhoksella räjäytetään mustaliuskekalliota. Se sisältää yhtiön saalistamaa nikkeliä, sinkkiä ja kuparia. Louhinnassa syntyvät paukku paukulta 2,4 kilometriä pitkän avolouhoksen jättiläisenportaat. Porras on viisitoista metriä korkea ja seitsemänkymmentä metriä leveä.

Asetumme kuvaamaan räjäytystä vajaan kilometrin päästä. Suokkaan mukaan latauksessa on 40 000 kiloa Kemiitti 510 -nimistä ainetta. Se on kolmen nesteen yhdistelmä, joka on pumpattu kallioon porattuihin räjäytysreikiin.

Varoitussireenin piippaus tihenee. Neljännestä vaille kaksi iltapäivällä näemme, kuinka hiilenmustanharmaa, kamman piikkejä muistuttava räjähdysten rivistö purkautuu ylöspäin sulautuen saman tien yhtenäiseksi pilveksi. Samalla räjähdyksen ääni ehtii korviimme. Muutamassa minuutissa räjähdyspilvi on hävinnyt ankean harmaaseen pilvitaivaaseen, joka sataa märkää lunta.

Rantasaunan kuistilla

Kajaanissa asuvalla Ari Kanasen perheellä on nätti punainen rantasauna Hakonen-nimisen lammen rantatörmällä kolmen kilometrin päässä kaivoksesta. Hakonen on ollut kirkasvetinen lähde, mutta 1970-luvulla tehdyt tehometsätalouden ojitukset ovat tummentaneet vettä. Nyt Hakonen on paksussa jäässä ja hangessa.

Kananen harjaa lunta saunan kuistilta ja lumi on aavistuksen harmaata. Pihalla hanki on pöyhittäessä harmahtavaa. Kuin harmaalla sävytettyä valkoista seinälateksia.

Kuvaajaa varten Kananen tekee kuistinpenkiltä valkoisella talouspaperilla koepyyhkäisyn. Paperi muuttuu hiilenmustanpuhuvaksi.

- Joka kerta, kun tuulee kaivokselta päin, on pahimmillaan päivittäin pyyhittävä pölyt.

Pyyheliina, joka on pyyhitty talon ulkona olevaan penkkiin. Liina mustana pölystä.

Kanasen mukaan pölypiina on alkanut kaivoksen tulon jälkeen. Viime keväänä kaivosyhtiö kävi Kanasen mukaan imurilla puhdistamassa mökin ja saunan ulkoseinät. Nyt seinähirsissä näkee silmillä lyijykynän jäljen värisen pölyn. Toimittajan tutkiva koepyyhkäisy saunan seinähirteen mustuttaa etusormen.

- Näitä haittoja on pölyn lisäksi melu ja tärinä ja nyt viimeisimpänä rikkivetyhaju. Sitä ei kukaan osannut odottaa. Me on oltu Kajaanin asunnolla tänä talvena ihan mielellään.

Lasien kilinää

Keltaisenruskea tiilitalo seisoo pellon reunassa kilometrin päässä rantasaunasta. Se on Ari Kanasen vanhempien koti. Äiti Salme Kananen on muiden kainuulaisten tavoin ihmetellyt, miksi laajoissa YVA-selostuksissa ja Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvassa ei puhuttu haittojen leviävän kaivospiirin ulkopuolelle.

- Hajuhaitoista ei ollut mitään ja tärinän ja pölyn sanottiin pysyvän kaivosalueella. Räjäytyksissä maa tärisee ja paineaalto helisyttää ikkunoita ja astioita kaapissa, sanoo Salme Kananen.

Salmen mies Juhani sai syksyllä voimakkaasta rikinhajusta astmakohtauksen metsässä. Myös Kainuun ELY-keskukseen on tullut soittoja hengityshaitoista.

Vuokatista hajuvalituksia

Rikki on haistettu ajoittain Kajaanissa, josta on matkaa kaivokselle kolmekymmentä kilometriä. Jopa sadan kilometrin päästä Pohjois-Savon Sonkajärveltä on kiirinyt hajuhavaintoja.

Kainuun ELY-keskuksen ympäristögeologi Ilkka Haataja valvoo kaivoksen edesottamuksia viran puolesta. Mädän kananmunan löyhkä on huolestuttanut myös puolen tunnin ajomatkan päässä kaivokselta olevaa Vuokatin matkailukeskusta. Senkin brändi on puhtaus ja luonto.

- Kyllä Vuokatista on tullut useita valituksia hajusta silloin, kun tuulen suunta on ollut sinne, sanoo Haataja.

Vallitsevat tuulet alueella tulevat lounaasta eli menevät kaivokselta Vuokatin vaaroille.

Talvivaara lupaa vain hajuttomuutta

Kaivosyhtiö on luvannut syksystä lähtien, että haju loppuu pian ja sen eteen tehdään kaikki. Haju syntyy selitysten mukaan biokemiallisessa prosessissa jossa käytetään rikkivetyä. Lemu yritetään taltuttaa lipeällä.

Talvivaaran kaivososakeyhtiön bioliuotusmenetelmää on hämmästelty ja ihasteltu laajalti. Syntyy helposti kuva, että nikkeli, sinkki ja kupari otetaan talteen bakteerien avulla - kuin kesämökin kompostissa. Tosiasiassa biokemiallisessa prosessissa käytetään säiliöauto- ja junavaunutolkulla kemikaaleja. Koneissa ja laitteissa on ollut monenlaista vikaa ja tuotanto on seisonut välillä. Yhtiön mukaan juuri käynnistyksissä rikinhaju pääsee leviämään.

Kaivostoiminnan päällikkö Arto Suokas lupaa, että haju loppuu lähiaikoina, kunhan pesureihin saadaan potkua. Entäpä kaivosalueen ulkopuolelle leviävä kiusallinen pöly ja tärinä?

- Pölyä ei saada sataprosenttisesti pois. Mehän räjäytetään kiveä ja pölyä syntyy, mutta me pyritään minimoimaan pölyn määrä.

Pölyämistä on yhtiön mukaan vähennetty luopumalla avomurskaimista ja –kuljettimista. Räjäytysten pöly ja paineaallot vähenevät Suokkaan mukaan kuta syvemmäs avolouhos pääsee.

Sokkeli poikki

Lähimpänä kaivosta on Esko Korhosen tiilitalo. Kymmenen vuotta vanha rakennus on omistajan mukaan kärsinyt vahinkoa räjäytyksistä.

- Viidestä kohdasta on sokkeli poikki, uuni ja palomuuri rikki ja seinässä halkeamia, sanoo Korhonen.

Talvivaaran kaivostoiminnan päällikkö Arto Suokas on toista mieltä.

- Me ei uskota toimintamme vaikuttaneen suuresti näihin muodostuneisiin rakoihin.

Korhonen on pyytänyt ympäristöviranomaisia keskeyttämään räjäytykset. Kainuun ELY-keskus on pyytänyt Talvivaaran kaivosyhtiöltä selvitystä asiasta. Kaivosyhtiö selvityttää asiaa konsulteilla, joiden tärinämittari on ollut pari päivää Korhosen kuistilla.

Päästöt ympäristöluvan vastaisia

Ympäristöluvan mukaan hajua ja pölyä ei pitänyt kulkeutua kaivosalueen ulkopuolelle. Tärinän arvioitiin voivan vaikuttaa vähän perustuksiin Korhosen talon vaiheilla. Haitat kilometrien päässä kaivospiiristä ovat ympäristöluvan vastaisia. Luvan esittelijänä ympäristölupavirastossa ollut Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta asettelee virkamiesmäisesti, etteivät haitat ole luvan mukaisia.

- Talvivaaran kaivoshankkeessa hakemuksessa oli lähtökohtaisesti esitetty, että toiminnasta ei aiheutuisi pilaantumista kaivospiirin ulkopuolelle, sanoo ympäristöneuvos Koivula.

Viranomaiset voivat tiukentaa lupaehtoja selvitysten jälkeen.

Uraani yllätti myös

Yllätykset Talvivaarassa jatkuvat. Viime kuussa Talvivaaran kaivososakeyhtiö räjäytti uutispommin. Se kertoi tähtäävänsä uraanituotantoon. Yhtiön mukaan kaivokselta on bioliuotettavissa 350 tonnia uraania vuodessa. Yhtiön rinnalla tiedon todistivat Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat.

300-sivuisessa, Lapin vesitekniikka Oy:n tekemässä Talvivaaran YVA:ssa uraani mainitaan vuonna 2005. Siitä käy ilmi, että Talvivaaran malmista on bioliuotuksella irrotettavissa 0,005% uraania. Uraani mainitaan myös kaivosyhtiön lupahakemuksessa.

Yhtiön laskutoimituksen mukaan valtavat louhintamäärät kerryttävät 350 tonnia uraania vuodessa. Nyt uraani menee jätekasaan. Yhtiön kannalta siinä haaskataan kymmeniä miljoonia euroja.

Satojen tonnien uraanijätteestä vaietaan täysin Pohjois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 antamassa ympäristöluvassa. Kaksisataasivuisesta luvasta ei löydy hakusanoilla ”uraani”, ”säteily” tai ”radioaktiivisuus” ainuttakaan osumaa.

Mannaa taivaasta

Talvivaaran kaivosta tuskin Kainuussa moni vastustaa. Se on nyt leivän isä, kun paperiteollisuus on häipynyt globaalin taivaanrannan taa.

Kanasten omakotitalo on Tuhkakylän reunalla. Nimissä on ennettä. Natura-Talvivaaran nimen kopioinut kaivosjätti louhii Mustamäellä pölisevää malmia. Tuhkakylällä ei sada mannaa Kainuun lapsille. Sieltä sataa tuhkaa.

4.3.2010 YLE Uutiset / Tapani Leisti

▲Alkuun


YKKÖSINSINÖÖRIN OLOHUONEESSA (5.3.2010)

Oulujoen vesistön v. 2009 Vesistöteko -tunnustuspalkinnon sai Joen juhlassa Vaalassa vaalalainen Sirpa Kuussaari Oulujoen kulttuurin ja rakennusperinteen vaalimisesta. Lue lisää...

25.2.2010 Kainuun Sanomat / Pirkko Keskinen

▲Alkuun


VUODEN VESISTÖTEKO -PALKINTO MENI ERVIN ARKKITEHTUURIN VAALIJALLE (4.3.2010)

Vaalan Nokkalankankaalla Nuojualla toimivan Lapsi- ja nuorisokoti Nokkalan perustaja ja johtaja Sirpa Kuussaari vastaanotti lauantaina kulttuurityöstään Oulujoen reitti ry:n Vuoden vesistöteko -palkinnon.

Palkinnon luovuttanut lääkäri-kirjailija Pekka Jurvelin totesi Kuussaaren toiminnan Aarne Ervin arkkitehtuurin ja Nokkalankankaan ainutlaatuisen ympäristön vaalimisessa olevan kulttuuriteko vailla vertaa.

Sirpa Kuussaaren palkinto tuli myös taiteilijaresidenssitoiminnasta. Nokkalankankaan maisemissa ovat viihtyneet mm. valokuvaajat.

Vaalan Nokkalankankaalla sijaitseva, Aarne Ervin suunnittelema yhdeksän pientalon ja kahden rivitalon kokonaisuus on säilynyt Jurvelinen mukaan alkuperäisessä asussaan poikkeuksellisen hyvin.

Nuojuan voimalaitoksen työntekijöiden entiset asunnot siirtyivät nuorisokotiyhtiön omistukseen vuonna 1996. Myöhemmin yhtiö lunasti myös maapohjan omistukseensa.

Alueen rivitalot ovat nuorisokodin käytössä. Muut asunnot on vuokrattu asuinkäyttöön. Yksi asunnoista on Sirpa Kuussaaren käytössä.

Taiteilijoita vakivieraina

Kolme paritalohuoneistoa on varattu taiteilijaresidenssitoimintaan, jota Kuussaari on harjoittanut muutaman vuoden ajan.

— Yksi säännöllisistä kävijöistä on italialainen luontokuvaaja Stefan Unterthiner. Työ taiteilijoiden kanssa on antanut minulle paljon, Kuussaari totesi palkitsemistilaisuudessa.

Yhteisösarjan Vuoden vesistöteko -palkinnon pokkasivat Tervan tie- matkailuhankkeen taustalla olevat Valtatie 22 yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Tervan tien nettisivut suunnitellut Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Tervan tie -hanke tuo Pekka Jurvelinin mielestä nykyajan ihmisille elämyksiä Kainuusta merelliseen Ouluun. Tervan tie -reitti alkaa Kuhmosta ja kulkee Kajaanin kautta valtatie 22:lle ja aina Ouluun saakka.

Seitsemännen Vuoden vesistöteko palkinnon luovutus tapahtui hienossa ympäristössä Nokkalankankaan ykkösinsinöörin talossa.

Ja koska joen rannalla oltiin, vesilläkin käytiin menemällä diakuvien avulla ylös Oulujokea Pekka Jurvelinin soutuveneessä. Musiikista tilaisuudessa vastasivat Anni Leppä kitaroineen ja pianisti Pekka Virtanen sekä vaalalainen Cantio-kuoro johtajanaan Risto Vähäsarja.

2.3.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


EINO LEINO -TALO RAKENNUSPERINNEKOHTEEKSI? (4.3.2010)

Eino Leino oli koditon kymmenen viimeistä vuottaan. Hänen loppuelämänsä tylytys jatkuu tänä päivänä Eino Leino -talon kohtalon pohdinnassa, sanoo seuran puheenjohtaja Esko Piippo.

Eino Leino -talolla Kajaanin Paltaniemellä kokoontui maanantai-iltana kolmisenkymmentä henkeä keskustelemaan talon tulevaisuudesta.

Kajaanin kaupunki haluaa eroon noin 10 000 euroa vuodessa kustannuksia aiheuttavasta talosta, ja on myymässä sitä.

Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo on kaupungin menettelytavoista näreissään - monen muun kanssa.

- Vuosikausia on tehty työtä Eino Leinon ja hänen kotiseutunsa tunnettuuden lisäämiseksi, ja nyt hyvin teknisesti ohjataan talon käyttökustannusten kautta koko paikan kohtaloa. Missä on kulttuuri- ja matkailupuolen keskustelu asiasta?

Kaupunki epäuskottava Oulujärvi-kumppani

Piippo toi esille myös Kajaanin kaupungin himon ajaa kulttuuria alas.

- Ihmetyttää kaupungin toimintatapa, että minkä vuoksi kulttuuriasioissa ajetaan kaupunkia skandaalin partaalle. Ihmetyttää, ettei kaupungin puolella koordinoida näitä asioita, vaan johdetaan suoraan tekniseltä puolelta.

Piippo sanoo kaupungin toimien myös kaivavan maata yhteistyön alta.

- Samaan aikaan mietitään Oulujärven matkailun kehittämistä, mutta koko tämä homma tekee kaupungin toiminnan suhteessa mahdollisiin yhteistyökumppaneihin epäuskottavaksi.

Eino Leino -talo rakennusperinnekohteeksi?

Piippo kertoi maanantai-illan tilaisuudessa esille nousseen myös mahdollisuuden vaalia Eino Leino -taloa rakennusperinteensä vuoksi.

- Talolla on oma arvonsa jo siinä suhteessa, että se mukailee vanhaa Hövelöä. Siitä keskusteltiin, että pitäisikö tehdä kansalaisaloite talosta rakennusperinnekohteena.

Piippo ei allekirjoita Eino Leino -taloon kohdistunutta vähättelyä, vaikka alkuperäisestä Eino Leinon talosta tässä nykyisessä on mukana yksi kuistin pylväs.

2.3.2010 YLE Kainuu / Katja Oittinen

▲Alkuun


TYÖRYHMÄ POHTII LEINO-TALON TULEVAISUUTTA (3.3.2010)

Leino-talo Kajaanin Paltaniemellä oli maanantai-iltana tupaten täynnä, kun talolle etsittiin uutta tulevaisuutta.

Tilaisuuden tuloksena perustettiin työryhmä, jotka työstää tilapäisen tai pidempiaikaisen esityksen Leino-talosta Kajaanin kaupungille.

Edustettuina työryhmässä ovat Eino Leino-seura, Lönnroth-seura ja Oulujärven Meripelastusyhdistys sekä Paltaniemen kotiseutuyhdistys ja Paltaniemen asukasyhdistys. Talon vuokraaminen tai osto voivat tulla kysymykseen.

– Se (vuokraaminen tai osto) on vielä auki, koska paljon on kiinni myös kaupungista, mietti Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo.

Monisäkeisen keskustelun aikana esiin nousi myös talon arvo: rakennusta pidettiin kulttuurisesti merkittävänä, ja pohdittavaksi jäi, haetaanko sille rakennusperinnekohteen statusta.

Pari viikkoa aikaa

Kajaanin kaupungin tekninen johtaja Timo Soininen on esittänyt tekniselle lautakunnalle, että Leino-talolle pyydetään myyntilupa kaupunginhallitukselta. Lautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan 17. helmikuuta jättää asian pöydälle kuukauden ajaksi.

Soininen esitti, että talo myydään tarjousten perusteella ja talon käyttötarkoitus muutetaan esimerkiksi loma- tai vakituiseen asumiseen sopivaksi. Kaupunki ei esityksen mukaan voi enää vastata rakennuksen käyttö- ja pääomakustannuksista, jotka ovat noin 10 000 euroa vuodessa.

Kaupunki on vuokrannut talon Kirsi Kilpeläisen omistamalle Kapsakalle, mutta hän on irtisanonut vuokrasopimuksen lokakuun lopusta alkaen.

Tontin omistaa Kainuun maa- ja metsäsäätiö, jonka kanssa Soininen on neuvotellut niin maakaupasta kuin maanvaihdosta. Säätiö ei ole hyväksynyt tarjouksia.

Talon alkuperäisellä rakennuttajalla, Kainuun Eino Leino -seuralla, on tällä hetkellä oikeus Eino Leino -juhlan ilmaiseen järjestämiseen talon suojissa.

1.3.2010 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen

▲Alkuun


KUHMON TAIMENEN TILAA KOHENNETAAN (3.3.2010)

Yhteistyö: Talkoilla kutusorakkoja ja pienten poikasten istuttamista

Kalojen elinoloja halutaan parantaa kuhmolaisissa vesistöissä.

Talkoolaiset esimerkiksi kunnostavat koskia luontaisiksi taimenen kutupaikoiksi.

Viime kesänä työ alkoi Lentuankoskelta, ja jatkoa on luvassa. Lisäksi elokuussa Nivan kylällä on kunnostusnäytös.

Jos taimen onnistuu lisääntymään paikallisissa vesissä ja poikaset leimautuvat niihin, rahaa säästyy.

-Kalojen elinolojen parantaminen merkitsee uudenlaista ajattelua, sanoo Kalevalan taimenen aktiivijäsen Antti Vanninen.

Hän muistutti, miten kallista on esimerkiksi 4-vuotiaiden aikuisten istutus. Yksi kala veroineen maksaa noin 8 euroa, eikä se leimaudu veteen. Tärkeämpää olisi antaa mahdollisuus 0- ja 1-vuotiaille istukkaille.

Tuloksia Lentuankoskella

Keskeinen rooli on osakaskunnilla. Sihteeri Juha Ahtonen Korpisalmen I osakaskunnasta sanoo, että se on istuttanut reilun kymmenen vuoden aikana jo 300000 poikasta Lentuankoskeen.

-Työ näkyy jo koskella, jossa kalaa on mukavasti, hän sanoo.

- On hienon näköistä, kun Lentuankoskella myös pieniä taimenta hyppii ilmaan, Antti Vanninen kertoo.

Kalevalan taimenen sihteeri Vesa Rantanen puhuu teini-ikäisistä kaloista, joita on näkynyt läheisillä pikkupuroilla.

Matkailijatkin mukaan?

Ahtosen mukaan osakaskunta on innostunut esimerkiksi kutusoraikkojen kunnostuksesta talkoilla. Avustusta voi saada Kainuun ely-keskuksen kalatalouden edistämisrahoista. Viime vuonna tukea tuli 1500 euroa.

Osakaskunta innostui Kalevalan taimenen aloitteesta. Mukaan liittyivät Kuhmon perhokalastajat ja Metsähallitus.

Lentiiralainen hankevetäjä Sabrina Logeais pitää mandollisena saada mukaan talkoisiin erilaisia yhdistyksiä ja matkailijoita.

Ennakkoluulottomuutta

Koska kalavesien hoito on kallista, uusia ratkaisuja kannattaa miettiä ennakkoluulottomasti, kannustaa projektipäällikkö Simo Yli-Lonttinen Kainuun Edusta.

Yli-Lonttinen vetää projektia Kainuun vaelluskalaston elvyttämiseksi. Hyrynsalmen ekokoskilta on saatu lupaavia tuloksia, ja samaa ajattelua ollaan levittämässä muualle Kainuuseen. Kalaston elvytys liittyy suunnitelmaan rakentaa kalatiet Oulujoelle. Kainuussa keskitytään selvittämään taimenen, lohen ja ehkä järvilohenkin poikastuotannon mandollisuuksia säännöstelyn ulkopuolisilla sivuvesillä.

Ei kalateillä ole virkaa, ellei ylhäältä alas tule poikasia.

Kutusoraikot ja pienten kalojen istutukset ovat aika uutta koko Suomessa. Vapaa-ajankalastajissa on niihin intoa, mistä Kalevalan taimen on huippuesimerkki, Yli-Lonttinen kiittää. Etelä-Suomessa aatetta on levittänyt kymmenen vuoden ajan Virtavesien hoitoyhdistys, joka työskentelee jokien ja purojen luonnontilan sekä muun muassa elinmandollisuuksien parantamiseksi.

28.2.2010 Kainuun Sanomat / Maria Kalliokoski, Kajaani

▲Alkuun


OULUJÄRVI LEADER PUOLTAA MELONTAKESKUKSEN JA KIEVARIN SUUNNITELMIA (3.3.2010)

Oulujärvi Leaderin hallitus päätti viime viikolla puoltaa kuutta kehittämishanke- ja kolmea yritystukihakemusta rahoitettaviksi. Oulujärvi Leader teki hankepuoltoja lähes 380 000 euron edestä.

Vaalan kunnalle puollettiin melontakeskusta koskevaan kehittämishankkeeseen tukea yhteensä 110 146 euroa, joka on 90 prosenttia kustannuksista. Hankkeeseen liittyvään kanoottien ja melontavarusteiden hankintaan puollettiin 21 600 euroa eli 90 prosenttia kustannuksista.

Vaalan kunta käynnistää melontakeskustoiminnan Uiton alueella Vaalan Sahanrannassa. Hankkeeseen sisältyy elokuussa järjestettävä melonta- ja retkeilyviikko. Melontakeskukseen liittyvässä investointihankkeessa hankitaan erityyppisiä kanootteja ja melontavarusteita lainaamotoiminnan aloittamiseksi.

[...] Kainuun ELY-keskus tekee lopullisen viranomaispäätöksen myöhemmin keväällä tehtyään hankkeille laillisuustarkistuksen.

26.2.2010 Tervareitti

▲Alkuun


UUDESSA PILKKIKILPAILUSSA NARRATAAN LOHIA (1.3.2010)

Kainuussa kisataan tänä talvena ensimmäistä kertaa Kainuun Lohipilkkicupissa. Neljäosaisen cupin ensimmäinen osakilpailu käydään lauantaina Kajaanin Joutenlammella.

Ensimmäiseen osakilpailuun odotetaan 50 -100 osallistujaa.

Lohipilkkicup päätettiin ottaa Kainuun Vapaa-ajan kalastajien kilpailukalenteriin, sillä naapuripiirit ovat järjestäneet vastaavia kisoja jo useamman vuoden ajan menestyksekkäästi. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on onkijoita ollut jokaisessa osakilpailuissa parhaimmillaan 200.

Kainuun Lohipilkki on avoin kaikille alan harrastajille. Kisassa on miesten, naisten ja nuorten sarjat. Kilpailukaloja ovat kirjolohi, taimen, nieriä ja siika.

- Lohipilkkitapahtuma on perhetapahtuma. Se ei ole yhtä fyysinen kilpailu kuin ahvenpilkki, missä joutuu hakemaan kovasti kalapaikkoja eli liikkumaan, juoksemaan ja kairaamaan reikiä. Tässä, kun reiän tekee sopivaan paikkaan, niin kalahan kiertää siitä ja se on sellaista leppoisampaa kilpailutoimintaa, kuvailee Jorma Valtanen Kainuun vapaa-ajan kalastajista.

Kainuun Lohipilkkicup 2010 jatkuu 7. maaliskuuta, jolloin toinen osakilpailu kisataan Kontiomäen Kontiolammella.

Kolmas ja neljäs osakilpailu käydään 23. maaliskuuta ja 17. huhtikuuta Kajaanin Iso-Ruuhijärvellä.

27.2.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


KIRJOLOHTA ISTUTETTIIN SÄRKISEEN (1.3.2010)

Toiminimi Troplanin Antti Harju uskoi ja toivoi tämän uutisen aiheuttavan pilkkimiesten täysistunnon alkamisen välittömästi Särkisellä.

Särkisenlampeen istutettiin perjantaina aamulla 112 kappaletta kirjolohia.

Kalojen keskipaino on juhlavat 1,33 kiloa. Yhteensä Vuokatinhovin rantasaunan avantoon pulahti 150 kiloa kalaa.

Särkisenlammen kalastusoikeuden vuokrannut Antti Harju kertoi täysistuntoon pääsevän mukaan ostamalla kymmenen euron arvoisen vuorokausiluvan. Vuorokausiluvalla saa pilkkiä koko päivän ja onkia kolme lohikalaa. Seitsemän euron arvoinen kolmen tunnin lupa oikeuttaa yhden lohikalan onkimiseen. Särkiselle myydään myös viikon mittaisia lupia.

Lupia on myynnissä muun muassa Vuokatinhovilla.

Kuhmolaisen Kainuun Lohimestarien kasvattamat kalat tuonut Antti Korhonen varoitti innokkaimpia pilkkimiehiä mahdollisesta pettymyksestä.

– Avannon lähellä ja muuallakaan eivät kalat ensimmäisten vuorokausien kuluessa istutuksesta ole syönnillään.

Samalla Antti Korhonen kumosi uskomuksen, jonka mukaan kalat olisi ruokittu ennen istuttamista.

– Kaloja ei voi ruokkia moneen vuorokauteen ennen kuljetusta.

26.2.2010 Sotkamo-lehti

▲Alkuun


LUONNONSUOJELIJAT VETOAVAT HAILUODON PUOLESTA (1.3.2010)

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys haluaa, että kunta toimisi aktiivisesti säilyttämisen ja suojelun puolesta.

Marjaniemen alueen maapohjasta luopuminen ja lisärakentaminen niemennokalle olisivat isoja virheitä.

Luonnonsuojeluyhdistys varoittaa, että liian suuret muutokset tekevät tyhjäksi jopa itse tavoitteen: näyttää jotakin näkemisen arvoista.

Yhdistys on huolissaan, sillä vireillä olevassa asemakaavaluonnoksessa kaavaillut suunnitelmat eivät kunnioita paikan henkeä eivätkä säilyttäisi sen luonto- ja kulttuuriarvoja - ei vaikka kyse on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti valtakunnallisesti arvokkaasta alueesta, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nieminen.

Paikan henki koostuu luonnonlähtökohdiltaan ja oloiltaan ainutlaatuisesta Marjaniemen majakan, luotsiaseman ja kalastajakylän kokonaisuudesta, sihteeri Eino Merilä painottaa. Se on vuosisatojen kuluessa muuntunut ja muotoutunut verkkaisessa tahdissa, orgaanisesti kulloisiinkin merenkulun ja elinkeinojen, erityisesti kalastuksen tarpeisiin.

Marjaniemeä luonnehtivat väljyys ja avaruus sekä avautuminen merelle ovat ratkaisevan tärkeitä lähtökohtia myös tulevassa maankäytön kehittämisessä. Majoitustilan ja uusien palvelujen rakentaminen tulisi keskittää alueille, joilla uuden rakentaminen ei aiheuttaisi korvaamatonta vahinkoa hailuotolaiselle perinnemaisemalle, jollaista Marjaniemi edustaa.

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys kerää tukea Marjaniemen luonnon, maiseman ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen puolesta.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa netissä: http://www.adressit.com/hailuodonmarjaniemi

26.2.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


UTOSJOKEA KUNNOSTETAAN LOHELLE (1.3.2010)

UTAJÄRVI Oulujokeen Utajärvellä laskevan Utosjoen 42 virtavesialuetta kunnostetaan. Noin 50 kilometrin matkalle tehdään poikastuotantoalueita Oulujoen lohelle, jolle auotaan lähivuosina nousureittejä ohi voimalaitosten.

Utosjoen kunnostus maksaa 150 000 euroa. Valtio maksaa urakasta puolet, Utajärven kunta 45 000 euroa ja Fortum Oy 30 000 euroa.

Kunnostus parantaa joen maisema-arvoja ja virkistyskäyttöä. Uoman avartaminen vähentää tulvahaittoja. Joen tila aiotaan nostaa välttävästä hyväksi vuoteen 2015 mennessä.

25.2.2010 Kaleva

▲Alkuun


OULUN VETOVOIMAA KOHENNETAAN UUSIN KONSTEIN (1.3.2010)

Uusi matkailumarkkinointiyhtiö edistää Oulun seudun vetovoimaisuutta teemalla Oulu – Pohjolan pääkaupunki. Uuden matkailumarkkinointiyhtiön strategisiksi kohderyhmiksi on valittu 200 kilometrin säteellä Oulusta asuvat ihmiset, business-matkailijat ja kansainväliset asiakkaat. Aiemmin tällä viikolla Oulun kaupunki kiillotti julkisuuskuvaansa julkaisemalla oman tunnusmusiikkinsa.

Uuden matkailumarkkinointiyhtiön tavoitteena on matkailijamäärien nostaminen, uusien investointien laukaiseminen, lentoliikenteen kasvattaminen, uusien matkailutuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja synnyttäminen, viipymän kasvattaminen ja matkailutulojen nostaminen.

Kohderyhmiksi on valittu 200 kilometrin säteellä Oulusta asuvat ihmiset, business-matkailijat ja kansainväliset asiakkaat. Kärkituotteet 200 kilometrin säteeltä Ouluun saapuville kaupunkilomalaisille ovat ostokset, kulttuuri, tapahtumat, nähtävyydet, perhekohteet, Hietasaari, Kuusisaari, Myllytulli, tori ja keskustan alue sekä Areenan Kärppä-pelit ja muu viihde.

Business-matkailijoille markkinoidaan työmatkustamista, tapahtumia ja tilaisuuksia sekä seminaareja ja konferensseja. Kansainvälisille asiakkaille kärkituotteeksi nostetaan Oulun sijainti Arctic Gateway:na ja Oulun ja seutukunnan kansainväliset tapahtumat, Syöte ja muu pohjoinen eksotiikka.

Uusi yhtiö aloittaa huhtikuussa

Yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Oulun kaupunki 30%, hotelliketjut (Scandic, Restel, Arina, Sokotel) 30%, muut matkailuyrittäjät 10%, Oulun Liikekeskus 10%, Syöte (Pudasjärvi) 10% ja muut (mm. seutukunnat) 10%. Osakepääoma on 20 000 eur (200 osaketta). Yhtiön hallituksen kokoonpano on seuraava: Oulun kaupunki 1 paikka, hotelliketjut 1 - 2 paikkaa, muut matkailuyritykset 1 paikka, Oulun Liikekeskus 1 paikka ja muut 2 paikkaa.

Yhteistyösopimukset tehdään maaliskuun aikana ja uusi yhtiö aloittaa toimintansa huhtikuun alussa. Vuonna 2010 Oulun kaupungin rahoitusosuus yhtiöstä on maksimissaan 250 000 euroa ja muu tahot osallistuvat myös 250.000 euron arvolla. Vuosina 2011 ja 2012 Oulun kaupungin rahoitusta yhtiölle tulee maksimissaan 300 000 euroa ja muilta tahoilta yli 300 000 euroa.

Ensimmäinen hallitus valitsee yhtiöön päätoimisen toimitusjohtajan, joka aloittaa vuoden 2011 aikana. Vuonna 2010 toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa hallitus ja tehtäviä hoidetaan myös ostopalveluina. Tulevan toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja toteuttaa matkailumarkkinointia. Perustettavan yhtiön hallitus päättää myös yhtiön virallisesta nimestä.

25.2.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


VEDEN KORKEUDET JA VIRTAAMAT: OULUJOEN VESISTÖ JA KITKAJÄRVI (26.2.2010)

Oulujoen vesistössä niin luonnontilaiset kuin säännöstellytkin järvet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja niiden pinnat ovat laskussa. Koko alueen keskimääräinen lumen vesiarvo on helmikuun alun runsaiden lumisateiden jälkeenkin vain 60-100 mm, mikä on noin 50 mm ajankohdan keskimääräistä arvoa vähemmän. Lunta on reilummin vain Hyrynsalmen reitin pohjoisosassa, missä lumen vesiarvo on noin 90-110 mm ja sen määrä on lähellä keskimääräistä.

Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Tavanomaisten säännöstelykäytäntöjen mukaan vedenpintaa lasketaan nykyisestä noin 10-30 cm maaliskuun puoliväliin mennessä. Oulujoen virtaama on noin 350 m3/s lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysyy nykytasollaan tai laskee lähiviikkoina, riippuen Oulujärven juoksutuspäätöksistä. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Sotkamonjärvet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja Ontojärvi on 60 cm ja Kianta- ja Vuokkijärvi 45 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Järvien pintojen lasku jatkuu talvelle tavanomaiseen tapaan.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeudet ovat talviseen tapaan laskussa. Maaliskuun puoliväliin mennessä vedenpinnat laskevat 5-10 cm.

Tämän hetkisen lumen vesiarvon perusteella kevään tulovirtaamat järviin ja säännöstelemättömien järvien vedenkorkeuksien nousu etenkin Sotkamon reitillä olisivat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi, mutta tilanne voi vielä talven ja kevään aikana muuttua oleellisesti.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Ennusteen mukaan vedenpinta laskee helmikuun loppuun mennessä noin 5 cm. Kuusamossa lunta on kertynyt tavanomaisesti tai jopa hieman tavanomaista enemmän ja lumen vesiarvo on 120-140 mm.

17.2.2010 SYKE
www.ymparisto.fi/vesitilanne

▲Alkuun


KUINKA KÄY EINO LEINO -TALON? (24.2.2010)

OULU Kajaanin kaupungin ympäristötekninen lautakunta on pohtinut Paltaniemellä sijaitsevan Eino Leino -talon tulevaisuutta. Teknisen johtajan Timo Soinisen esityksen mukaan lautakunta hakee kaupunginhallitukselta lupaa myydä talo ja muuttaa käyttötarkoitusta.

Asia jäi pöydälle.

Kainuun Eino Leino -seura ja Kapsakka Ky kutsuvat talon tulevasta toiminnasta kiinnostuneita yhteiseen neuvottelutilaisuuteen Eino Leino-talolle 1.3. kello 18.

"Tarkoitus on koota yhteen toimijoita, jotka haluavat olla kehittämässä talon toimintaa ja mahdollisesti ottaa siitä vastuuta tulevaisuudessa", kertoo Kainuun Eino Leinon -seuran puheenjohtaja Esko Piippo.

Kajaanin kaupunki ei ole ottanut asian tiimoilta yhteyttä Eino Leino -seuraan.

"Lehtitietojen mukaan lautakunta haluaa pitää talon kulttuurikäytössä."

Kainuun Eino Leino -seuran pyrkimyksenä on säilyttää talo Eino Leinon muistotalona ja yhdistää siihen kulttuurimatkailua.

21.2.2010 Kaleva

▲Alkuun


VIENAN REITILLE OPASTEITA KESÄLLÄ (24.2.2010)

Selvitys: Reitti sopisi matkailulle molemmin puolin rajaa

Ensi kesänä ne, jotka mielivät ikivanhalle, Elias Lönnrotinkin käyttämälle reitille, saavat avukseen opasteita. Kainuun ely-keskus merkitsee silloin Suomen puoleisen reitin maastoon kokonaan.

Lähtöpaikka on Vuokin kylällä Suomussalmella. Vienan reitistä on Suomen puolella vajaat 30 kilometriä, ja polku on helppokulkuisessa ja melko tasaisessa maastossa. Vain korkean veden aika asettaa rajoitteen; silloin lähellä rajaa olevaa jokea ei voi ylittää kahlaamalla.

Vuokin kyläyhdistys on ollut sangen kiinnostunut reitin säilyttämisestä, kunnostamisesta ja käytöstä matkailukohteena.

Matkailu nousi keskeisesti esille tuoreessa selvityksessä, jonka Kainuun maakunta teetti vanhasta reitistä. Tulosten perusteella Vienan reitti tarjoaa mandollisuuksia sekä luonto-että kulttuurimatkailun yhteistyön vahvistamiseen Venäjän Karjalan kanssa.

Venäjän puolella reitti kulkee Vuokkiniemeen. Polku on siellä osittain säilynyt hyvin, osittain jäänyt tien alle. Rajan takia polkua ei voi patikoida yhtenäisenä.

Metsät ja vedet ovat luonnontilassa, ja esimerkiksi perinteinen vesiosuus Vuokkiniemestä Keynäskoskelle on valmis retkeilijöille käyttöön otettavaksi.

Raportin mukaan seuraava askel olisi kehittämissuunnitelma. Jo arkeologisissa ja historiallisissa kohteissa riittäisi tutkimista. Reittiin liittyy esimerkiksi kivikautisia asuinpaikkoja, saamelaisia kulttikohteita, metsästäjien mökkejä ja karjalaisia vanhauskoisten hautausmaita. Museovirastolle se voisi olla pilottikohde.

Erillisen tutkimusohjelman tavoitteena voisivat olla dokumenttifilmit ja muinaishistoriaa käsittelevä kirja.

Retkikunta kiersi

Raportin teki monipuolinen asiantuntijaryhmä. Siihen kuuluivat muun muassa suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen Kainuun maakunnasta, tiimiesimies Heikki Juntunen Metsähallituksesta, ylitarkastaja Jouko Saastamoinen Kainuun ely-keskuksesta, tutkija Heikki Rytkölä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutista ja arkeologi Esa Suominen Kainuun Museosta. Venäjältä mukana oli Karjalan tiedeakatemian ja Petroskoin valtiollisen kotiseutumuseon edustajia.

Retkikunta kulki poluilla ja kärryteillä ja ikuisti kameroihinsa niin harmaantuneita hirsirakennuksia kuin tuoreita karhun jälkiä.

Haluja matkailun kehittämiseen on molemmin puolin rajaa, mutta etenkin Venäjällä pula on rahasta.

17.2.2010 Kainuun Sanomat / Maria Kalliokoski

▲Alkuun


LAAJA VESITUTKIJAKOULU ALOITTAA (19.2.2010)

Vesistöjen ja valuma-alueiden laaja tutkijakoulu polkaisee toimintansa alulle Oulun yliopiston koordinoimana.

Tutkijakoulussa uskotaan, että vesistöjen hyvään tilaan voidaan päästä monitieteisen korkeatasoisen tutkimuksen ja yhteistyön avulla. Niitä toteutetaan uudessa valtakunnallisessa VALUE-tutkijakoulussa.

Suomen Akatemia on myöntänyt tutkijakoululle 12 nelivuotista tutkijakoulutuspaikkaa vuosille 2010–2013. Tutkijakouluun valittiin vuoden 2009 lopulla lähes 30 tohtoriopiskelijaa, joista osalle tutkijakoulu maksaa palkkaa. Väitöskirjatyötä tekevien määrän arvioidaan nousevan tutkijakoulun vaikutuspiirissä kokonaisuudessaan 40 henkilöön.

Tutkijakoulun johtajana toimii professori Björn Klöve Oulun yliopistosta ja varajohtajana akatemiaprofessori Kaarina Sivonen Helsingin yliopistosta.

Aihepiiriltään tutkijakoulu on Suomessa uusi ja se vastaa Suomen Akatemian vesitutkimuksen arvioinnissa esiin tulleisiin tarpeisiin. Koulu tarjoaa merkittävän keinon tuottaa asiantuntijoita vesivarojen ja valuma-alueiden kestävän käytön ja hallinnan käytännön tehtäviin.

Tutkijakoulun toiminta käynnistyy seminaarilla Aalto-yliopistossa Espoossa. Seminaari kokoaa yhteen valuma-alueiden ja vesistöjen monitieteisen tutkimuksen nykyiset ja tulevat osaajat.

Vesistöjen ja Itämeren tilaan vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoinen kuormitus ja valuma-alueiden eri prosessit. Kuormitus Itämeren valuma-alueella on muuttanut ja tulee muuttamaan vesien tilaa merkittävästi.

Tutkimuksen tehtävänä on osoittaa, miten eri ulkoisten paineiden kuten hajakuormituksen, maankäytön ja ilmaston muutokset vaikuttavat vesistöjen tilaan. Tutkimuksen tulee tuottaa toteuttamiskelpoisia ja kestäviä uusia ratkaisukeinoja. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten tehokkaita erilaiset vesiensuojelun toimenpiteet ovat ja mihin ne tulee kohdistaa.

Vesivarojen käytön hallinta on myös nousemassa yhä keskeisemmäksi globaalitalouden tavoitteeksi elämisen laadun takaamiseksi. Vesiala on yksi maailman voimakkaimmin kasvavia liiketoiminta-alueita.

VALUE-tutkijakoulu lähestyy vesistöjä kokonaisvaltaisesti maan, ilman ja veden vuorovaikutusprosessien kautta. Se tuo yhteen tutkijoita muun muassa hydrologian, geokemian, ekologian ja mikrobiologian aloilta.

Tutkijakouluyhteistyössä ovat mukana alan merkittävimmät yliopistot ja tutkimuslaitokset kansainvälisine verkostoineen. Tutkijakoulua koordinoi Oulun yliopisto ja muita yhteistyöyliopistoja ovat Helsingin, Itä-Suomen (Joensuu), Jyväskylän ja Turun yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto (Teknillinen korkeakoulu) sekä Åbo Akademi. Sektoritutkimuslaitoksista ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Merkittävällä tavalla mukana on myös valtakunnallinen sektoritutkimuslaitosyhteistyö, jota toteutetaan NorNet-verkoston kautta.

Yhteistyöosapuolilla on koulun aihealueella lähes 2000 työntekijää.

17.2.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


OULUJOKI ELÄÄ NUORTEN TAITEILIJOIDEN TÖISSÄ (17.2.2010)

OULU Eemil Sääskilahti asuu aivan Oulujoen lähituntumassa Heikkilänkankaalla ja käy Madekosken koulua. Kesäisin 12-vuotias nuorukainen kalastelee joesta haukia.

Sunnuntaina Eemil ja 18 ala-sekä yläkoululaista palkittiin Minun Oulujokeni -kuvaamataito- ja runokilpailussa Maikkulan kartanossa. Eemilin paperipaloista sommiteltu Oulujoen lohi sijoittui kilpailussa jaetulle toiselle sijalle 4.-6.-luokkien sarjassa. "Kesäisin käymme veneellä kalassa, mutta en ole itse koskaan joesta lohta napannut. Sen tiedän, että niitä kyllä Oulujoessa piisaa", Eemil kertoo lohityön taustoista ja innostuksesta aiheeseen.

Oulujoki-seura ry viettää tänä vuonna juhlavuottaan. 50 vuotta täyttävän yhdistyksen yksi vuoden tapahtumista on entisen Oulujoen kunnan alueen ala- ja ylä-koulun oppilaiden kuvataide- ja runokilpailu aiheesta Minun Oulujokeni. Kilpailu on toteutettu yhteistyössä Oulun opetustoimen kanssa.

Kilpailu kouluissa järjestettiin syyslukukauden aikana. Kilpailutöiden esikarsinnan tekivät opettajat. Lasten piirustukset ja runot perustuvat omakohtaisiin jokikokemuksiin.

Koska yläkoulut lähes loistivat poissaolollaan, kilpailuraati siirsi yläkouluille tarkoitetuista palkinnoista osan alakoulujen ryhmiin, joissa oli vilkkain osanotto, kilpailuraadin puheenjohtaja, eläkkeellä olevan Kalevan kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola kertoo.

Kilpailussa jaettiin sarjoittain palkinnot kolmelle parhaalle oppilaalle yhteensä 2 000 euroa.

Raati ilahtui alakoululaisten monipuolisesta luovuudesta, jossa Oulujoki päivitettiin ja näkökulmia niin kuva- kuin tekstipuolellakin riitti kalojen horisontista siltoihin ja patoihin.

"Lapsilla on hyvin henkilökohtainen suhde Oulujokeen ja se suhde on hyvin toiminnallinen. Töissä on esillä eri vuodenaikojen tekemiset. Hypitään laiturilta ja uidaan, syödään jätsldäja makkaraa. Talvella luistellaan ja hiihdetään ja meinataan pudota avantoon, mutta sitten ei pudotakaan. Kalastajia joella on kaiken aikaa. Myös äideillä ja isillä on runoissa omat roolinsa. Tytöt ja pojat osallistuivat kilpailuun yhtä aktiivisesti", Mikkola kuvaa kisaa.

Järjestävän tahon lisäksi sponsoreina Minun Oulujokeni -kilpailussa olivat Kaleva Oy, Oulun Osuuspankki ja Maikkulan kartano. "Voittajatöistä on tarkoitus painattaa korttisarja, joka tulee myyntiin muun muassa Turkansaaressa", Mikkola kertoo.

Katso kisassa palkitut.

Lue voittorunot.

15.2.2010 Kaleva / Elina Ursin

▲Alkuun


OULUN KAARET TARTTUIVAT RYIJYIHIN (17.2.2010)

Tehtyjen luonnosten rinnalla on myös kaksi valmista työtä: Linnanväylä ja kaupunkikuva

OULU Ryijy elää -näyttelyssä Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa on esillä Elna Hellemaa-Kartanon piirroksia Oulu-aiheisiksi ryijyiksi.

Nämä Oulun Villatehdas Oy:n teettämät luonnokset eivät kuitenkaan ole koskaan edenneet valmiiksi ryijyiksi saakka.

Mutta Linnanväylä-ryijy on nyt liitetty museon näyttelyyn edustamaan paikallisaiheista valmista ryijyä.

"Neovius Oy:n Oulun liike pyysi meitä kaupungin tekstiiliopettajia suunnittelemaan Oulu-aiheisen ryijyn mallin", eläkkeellä oleva tekstiilityön opettaja Soili Taskinen muistelee liki 40 vuoden takaisia tapahtumia.

Ryijyillä oli jälleen kysyntää.

Muistuma vaakunasta

Yhdistyksen jäsenet ryhtyivät toimeen. Luonnoksia piirrettiin. Ei haluttu suoraan esittävää kuvaa.

Yhdessä päädyttiin Soili Taskisen suunnittelemaan malliin, jossa abstrakti sinivalkoinen keskusaihe on kuin vuolaasti virtaava Oulujoki.

Kehyskentässä lukuisat pienet sakarakuviot ovat muistumia Oulun vaakunan linnantorneista.

Linnanväylä (kooltaan 120 x 160 cm) on edelleen mukana ryijykuvastoissa, suunnittelijaksi mainitaan Oulun tekstiiliopettajien yhdistys.

Ryijyä on tilattu ja tilataan joko valmiina tai tarvikepakettina paitsi Oulun seudulle myös eri puolille Suomea.

Linnanväylä yhdistää oman aikansa eli 1970-luvun ryijytaidetta sekä historian elementtejä. Juuri 50-70-luvuilla ryijyjen abstrakit aiheet usein liittyivät voimakkaisiin luonnonilmiöihin, tuulen pyörteisiin, aaltojen liikkeisiin.

Linnanväylässä liike syntyy joen koskimaisesta virtauksesta. Linnantornit ovat paikallishistoriaa. Viileät värit viittaavat pohjoiseen luontoon.

Ryijyn rakenteessa niin yleiset kehys- ja keskuskentät muistuttavat kaukaisista itämaisista matoista. Mattojahan ryijytkin ovat alkuaan olleet.

Lisätietoja tarvitaan

Toinenkin Oulu-aiheinen ryijy tunnetaan. Museon pysyvän näyttelyn niin sanotun funkis-interiööriin kuuluu ruskeasävyinen ryijy täynnä yksityiskohtia Oulun kaupunkikuvassa: kaupungintalo edustan suihkulähteineen, siltakaaret, torin aittarivi, tervansoutajat, Intiön vesitorni ja niin edelleen.

Pohjois-Pohjanmaan museo sai ryijyn lahjoituksena vuonna 2001.

Tarkempaa taustaa, nimeä tai suunnittelijaa ja mahdollista sisältymistä ryijykuvastoihin ei ainakaan vielä tiedetä. Tyyliltään ja väritykseltään ryijy (kooltaan 98 x 137,5 cm) kuuluu mitä ilmeisimmin 1930-lukuun.

Museo ottaa mielihyvin, vastaan lisätietoja tästä ryijystä. Yksi arvelu mallin suunnittelijasta on jo tehty: Ilmari Wirkkala, Tapio Wirkkalan isä.

Ryijy elää -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 28.3. saakka.

15.2.2010 Kaleva / Riitta Mäkelä

▲Alkuun


RAAHE JA HAILUOTO: MERIHIEKAN NOSTOSSA HUOMIOITAVA KALASTUS (3.2.2010)

Raahe ja Hailuoto vaativat, että Morenian merihiekan nostossa on otettava huomioon kalastukselle aiheutuvat vahingot. Morenia aikoo nostaa 20 miljoonaa kuutiota hiekkaa ja soraa Perämeren pohjasta.

Metsähallituksen Morenian merihiekan nostosuunnitelmassa pitää ottaa huomioon muun muassa kalastukselle mahdollisesti aiheutuvat vahingot, vaativat Raahe ja Hailuoto. Suunnitelman ympäristövaikutusten selvitys on parhaillaan lausunnoilla alueen kunnissa.

Morenia suunnittelee yhteensä 20 miljoonan kuution hiekka- ja soramäärän nostamista Perämereltä. Raahen edustalla hanke koskee lähinnä Tauvon ja Yppärin edustan merialueita ja Hailuodossa Merikallojen aluetta, joilla on tärkeitä kalojen kutualueita.

1.2.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


KALATEIDEN TULO OULUJOELLE SAI VAHVISTUKSEN (1.2.2010)

Kalateiden suunnittelu Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosten yhteyteen on varmistunut. Suunnittelusta on allekirjoitettu sopimus. Suunnittelu toteutetaan voimayhtiöiden, kuntien, maakunnan liittojen ja ympäristökeskusten kanssa insinööritoimisto Ponvian vetämänä.

Tavoitteena on suunnitella toimivat kalatiet Oulujoen kuuteen voimalaitokseen vaelluskalakannan palauttamiseksi. Tänä vuonna tehdään valmistelutoimia, kuten tutkimusta ja aikuisten lohien ylisiirtoa. Varsinainen suunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1,2 miljoonaa euroa, josta Kainuun osuus on noin 325 000 euroa. Euroopan Aluekehitys rahaston rahoitusosuus on noin 75 prosenttia, voimayhtiön 11 prosenttia ja loppuosa kuntien ja maakuntien liittojen.

29.1.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


VEDEN KORKEUDET JA VIRTAAMAT: OULUJOEN VESISTÖ JA KITKAJÄRVI (28.1.2010)

Oulujoen vesistössä niin luonnontilaiset kuin säännöstellytkin järvet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja niiden pinnat ovat laskussa. Koko alueen keskimääräinen lumen vesiarvo on vain 40 mm, mikä on noin 50 mm ajankohdan keskimääräistä arvoa vähemmän. Lunta on reilummin vain Hyrynsalmen reitin pohjoisosassa, missä vesiarvo on noin 80 mm.

Oulujärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Tavanomaisten säännöstelykäytäntöjen mukaan vedenpintaa lasketaan nykyisestä noin 30-40 cm helmikuun loppuun mennessä. Oulujoen virtaama on lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysyy nykytasollaan tai laskee lähiviikkoina, riippuen Oulujärven juoksutuspäätöksistä. Myös muut vesistöalueen suuret säännöstellyt järvet Kianta-, Vuokki-, Sotkamon- ja Ontojärvi ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja järvien pintojen lasku jatkuu talvelle tavanomaiseen tapaan.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reitin luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeudet ovat talviseen tapaan laskussa. Helmikuun loppuun mennessä vedenpinnat laskevat 5-15 cm.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Ennusteen mukaan vedenpinta laskee helmikuun loppuun mennessä noin 5 cm. Kuusamossa lunta on kertynyt tavanomaisesti tai jopa hieman tavanomaista enemmän ja lumen vesiarvo on 80-110 mm.

26.1.2010 SYKE
www.ymparisto.fi/vesitilanne

▲Alkuun


OULUJÄRVELLE VOIMAAN UUDET KUHAN JA TAIMENEN ALAMITAT (21.1.2010)

Uudet alamitat koskevat myös kalavesien osakaskuntia

Oulujärven kalastusalueelta pyydettävien kuhan ja taimenen alamitat nousivat vuoden vaihteessa.

Lisäksi Oulujärven yleisvesialueella astuivat voimaan uudet verkon solmuvälirajoitukset.

Oulujärveltä pyydettävän kuhan alamitta nousi lakisääteisestä 37 sentistä 45 senttiin ja taimenen alamitta 40 sentistä 50 senttiin.

Uudet alamittarajoitukset koskevat Oulujärven yleisvesialueen lisäksi kaikkia Oulujärven kalaveden osakaskuntien ja valtion vesialueita.

— Oulujärvi on pienin mahdollinen yksikkö, jossa alamittoja voidaan rukata.

Osakaskunnat eivät siis itse voi päättää omilta vesialueiltaan pyydettävien kalojen alamitoista, Oulujärven kalastusalueen isännöitsijä Pasi Korhonen toteaa.

Oulujärven kalastusalueen joulukuussa 2005 päättämien uusien alamittojen laillisuutta testattiin aina korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka, joka kumosi asiasta tehdyt valitukset elokuussa 2008.

Korhosen mukaan joissakin kalavesien osakaskunnissa ollaan edelleen epätietoista siitä, mitkä rajoitteet koskevat yleisvesialueen lisäksi osakaskunnan vesialueita ja mitä rajoitteita osakaskunnat voivat itse asettaa.

— Alamittojen osalta laki on yksiselitteinen ja koskee koko Oulujärveä. Sen sijaan verkkojen solmuväleihin voivat osakaskunnat asettaa omia rajoituksiaan tai rajoittaa omille vesialueilleen myytävien pyydys-lupien määriä, Korhonen tarkentaa.

Monet Oulujärven kalastusalueen päätökset verkon 50 millin solmuvälirajoituksesta talvikalastuksessa.

Mikäli kalaveden osakaskunta ei rajoita verkon silmäkokoa, ovat vesialueella silloin voimassa kalastuslain ja –asetuksen määräykset.

— Jokainen osakaskunta päättää solmuvälirajoituksista itse. Suositus tosin on, että osakaskunnat päättäisivät noudattaa kalastusalueen asettamia rajoituksia.

Yhden kutukerran periaate

Kuhan ja taimenen lakisääteiset alamitat on useissa tutkimuksissa todettu liian alhaisiksi muun muassa kalojen luontaisen lisääntymisen kannalta. Korhonen perusteleekin rajoituksia niin sanotun yhden kutukerran periaatteen toteutumisella, jossa suurin osa pyydyksiin jäävistä kaloista on ehtinyt kutea ainakin kerran.

Solmuvälirajoitukset kohdistuvat pääasiassa yleisellä vesialueella harjoitettavaan ammattimaiseen talviverkkokalastukseen, jossa kuha on merkittävä saalislaji.

Muikun verkkokalastukseen eivät rajoitukset vaikuta ja yleisesti siian kalastuksessa käytettävien solmuväliltään 27-45-millisten verkkojen käyttö on mahdollista kesällä ja syksyllä.

Yleisvesialueen uudet verkon solmuvälirajoitukset kieltävät käytännössä talvipyynnin alle 50-millisillä verkoilla kokonaan.

Kielto koskee marraskuun alusta huhtikuun loppuun solmuväliltään 20-49-millisten verkkojen käyttöä ja touko-kesäkuussa 20-40-millisten verkkojen käyttöä.

Lisäksi pintaverkkokalastus on kielletty 20-64- millisillä verkoilla yleisvesialueella ympäri vuoden.

— Rajoitusten tarkoitus ei ole estää tai vaikeuttaa ihmisten kalastusta, vaan saada kalastus kohdennettua järkevän kokoisiin kalayksilöihin. Rajoitukset ovat myös kaikille tasapuoliset, sillä ne koskevat sekä harrastaja- että ammattikalastajia, tähdentää Korhonen.

Tehovalvonta käynnistyy tammikuussa

Uusien rajoitusten myötä tehostuu myös kalastuksen valvonta.

Niskanselän yleisvesialueen sekä Jaalangan ja Säräisniemen kalavesien osakaskuntien kalastuksenvalvojana toimiva Lauri Ratava aloittaa tehostetut tarkastukset jo tammikuussa.

— Ensimmäinen tehovalvontapäivä on 24. tammikuuta, jolloin tarkistamme luvat, verkkojen silmäkoot ja saaliskalojen alamitat. Uusien rajoitusten vasta tultua voimaan on valvonta aluksi lähinnä ohjausta ja neuvontaa, eikä näyttömääräyksiin saakka heti alussa mennä, Ratava lupaa.

Uusi tehotarkastuskierros on luvassa parin kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä.

Jos ohjaus ja neuvonta ei näytä tepsivän, puuttuvat kalastuksenvalvojat epäkohtiin muun muassa näyttömääräyksin ja takavarikoimalla laittomat pyydykset.

— Liikkeellä on aina kaksi kalastuksen valvojaa jo pelkästään oikeusturvakysymysten vuoksi. Takavarikointitilanteissa on yleensä aina mukana myös poliisi, Ratava tarkentaa.

19.1.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


ERIMIELISYYTTÄ VANHAN MERKKIPUUN SÄILYTYSPAIKASTA (20.1.2010)

Satoja vuosia vanhan Vienanreitin varrella, Suomussalmen Vuokissa lojuu 1600-luvun lopulta peräisin oleva merkkipuu. Puu on huonossa kunnossa. Kokolailla lahonneen merkkipuun haluavat säilyttää sekä Vuokin kyläläiset että Kainuun Museo, mutta eri paikoissa.

Kyläläiset haluavat säilöä puun paikalleen metsään. Kyläyhdistyksen johtokunnan jäsen Pentti Kinnunen kertoo, että puu on aikanaan merkitty Vienanreitillä ja siellä sen pitäisi jatkossakin olla.

Argeologi Esa Suominen Kainuun Museolla ei näe asiassa kiistaa, vaan perustaa näkemyksensä realiteetteihin.

-Kyseessä on kiinteä muinaisjäännös ja se pitää säilöä. Se ei kuitenkaan säily nykyisessä paikassa. Olisi parempi, kun se tuotaisi oikeaan säilytyspaikkaan.

Merkkipuu on kaatunut Hyrynsärkillä joen rantaan ja on osittain vedessä.

Siirto hankalaa

Merkkipuu on suuri ja paksu kelo, ja lisäksi läpimärkä. Esa Suominen kertoo, että puun mahdollinen siirtäminen tulee olemaan hankalaa.

-Puun luokse ei pääse autolla. Siirtoon pitäisi olla kunnon välineet.

Hätiköityjä toimia ei ole tiedossa. Museovirasto, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun Museo ja kyläläiset miettivät yhdessä, mikä on puun säilyttämisen kannalta paras ratkaisu.

-Asialla ei ole varsinaista vastuuhenkilöä ja osapuolia on runsaasti. Kovin vauhdilla asia ei etene, Suominen sanoo.

Museovirasto on asiassa keskeinen toimija. Kaikki toimenpiteet tehdään muinaismuistolain mukaisesti.

17.1.2010 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen

▲Alkuun


KAPSAKKA IRTISANOI EINO LEINO -TALON VUOKRASOPIMUKSEN (20.1.2010)

Kulttuurimatkailuyritys Kapsakka on irtisanonut vuokrasopimuksensa kaupungin omistamasta Eino Leino -talosta. Kapsakka irtisanoi sopimuksen loka-marraskuun vaihteessa.

"Vuokrasopimuksella on vuoden irtisanomisaika eli Eino Leino -talo toimii normaalisti syksyyn saakka. Vasta loppuvuonna pystyy sanomaan jotakin varmaa talon tulevaisuudesta", kaupungin toimitilapäällikkö Markku Haverinen sanoo.

Kapsakan yrittäjä Kirsi Kilpeläinen perustelee ratkaisuaan aikapulalla.

Hän totetaa, että aika ei enää riitä hänen yrityksensä ydintoiminnaksi muodostuneelle retkien järjestämisille ja talon ylläpidolle yhtäaikaisesti.

"Järjestämme yhä enenevässä määrin retkiä eri puolille Kainuuta, mutta Eino Leino -talon toiminta sitoo henkilökuntaa.”

Talon tuotot eivät ole kattaneet henkilöstökuluja. Kilpeläisen mukaan talon toimintaa on hankala saada kannattavaksi vain kahvia myymällä.

"Henkilöstökulut on iso raha."

Henkilöstökuluja on tullut kesäaikaan yhdestä työntekijästä. Yhteensä talolla on kesäisin työskennellyt yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää.

"Kuluja tulee myös huolehtimistani talonmiestehtävistä, talon vartionnista sekä kiinteistön kunnossapitotehtävistä, muun muassa katon tervaustöistä.”

"Talon kuluihin on täytynyt käyttää retkien tuottoja, mikä ei ole liiketaloudellisesti järkevää.”

Kapsakka on myös investoinut Eino Leino -taloon. Pihapiirissä olevat latorakennus Lystinurmi, portaat, leikkimökit ja karuselli ovat Kapsakan rakennuttamia. Lystinurmi-ladon rakentamiseen Kapsakka sai vuonna 2004 Oulujärvi Leader rahoitustukea 30 prosenttia rakennuskustannuksiin.

"Muutoin investoinnit on tehty Kapsakan rahoituksella ja talkootöillä. Lasten leikkipaikka kesällä 2005, rantatörmän portaat ja rannan siistiminen, kunnostaminen ja pitkospuut kesällä 2006 ja 2007. Tekemistäni investoinneista ja niiden jatkokäytöstä tullaan neuvottelemaan ensin kaupungin ja Kainuun Eino Leino -seuran kanssa'', Kilpeläinen sanoo.

Kapsakka on vuokrannut taloa vuodesta 2003 alkaen. Vuokrasopimuksen mukaan kaupungin toimitilapalvelut on vastannut talon kunnossapidosta ja kaupunki muutoin rakennuksen pääomakustannuksista.

Talon verottomat vuosikustannukset ovat olleet noin 9 000 euroa. Kaupunki on perinyt yrittäjältä noin 2 500 euroa vuosittain ylläpitomenoja. Samaan aikaan yrittäjä on saanut tukea kaupungin elinkeinopuolelta samaisen summan.

"Vastineeksi näistä tuista ja maksuista yrittäjä on ollut velvoitettu pitämään taloa auki yleisölle kesäkuukaudet ja järjestämään opastuksia", Markku Haverinen toteaa.

Koska vuokrasopimuksella on vuoden irtisanomisaika, kaupungilla, Kapsakalla ja Eino Leino -seuralla on aikaa harkita kiireettä talon tulevaisuuden vaihtoehtoja.

"Kun Eino Leino -talon kohtaloa edellisen kerran mietittiin vuonna 2003, niin vaihtoehtoina esillä olivat olivat joko purkaminen tai huonekaluliikkeen varasto. Toivottavasti talon arvo on siitä noussut talon kohtalosta päättävien silmissä", Kilpeläinen toivoo.

Eino Leino -seura rakennutti talon 1970-luvulla. Yhdistys ylläpiti taloa muutaman vuoden, kunnes luovutti talon kaupungille.

16.1.2010 Koti-Kajaani / Anna Haapavaara

▲Alkuun


HALTIAT JA PARAT MANATAAN HENKIIN (14.1.2010)

"Jokaisessa talossa on haltia", Satumaarit Myllyniemi, omaa sukuaan Hyrynsalmen Hiltusia, aloittaa. Kainuulainen haltia ei ole ylevä runonlaulaja J.R.R Tolkienin luoman tarumaailman tavoin, vaan korpikansan arvoihin ja arkeen paremmin istuva ristiriitainen olio.

"Haltia on majoissakin, joissa on kolme yötä tulta pidetty. Se valvoo elämänmenoa ja ilmestyy käännekohdissa eli tulipalojen, syntymien ja kuolemien edellä."

Haltiaa piti kohdella hyvin, sillä muuten se loukkaantui, muuttui pahaksi. "Hyrynsalmen Kaartilassa ei haltia antanut yksinään maata. Yöllä se kuorsasi ja läjäytteli pöytään kämmenellään", Myllyniemi kertoo.

Sisältöä matkailuun

Kainuulaiset haltiat ja muut henkimaailman olennot pääsevät lähivuosina kirjaan ja kartan lehdille. Projektipäällikkö Satumaarit Myllyniemi kerää parhaillaan aineistoa ideoimaansa Ylä-Kainuun fantasiamaailmaan.

Hyrynsalmen kunnan hallinnoimaa, kolmivuotista hanketta rahoittavat myös muut Ylä-Kainuun kunnat, sillä sen odotetaan tuovan kaivattua sisältöä alueen matkailuun.

Yksi hankkeen lopputuloksista on historiallisen kartan henkeä jäljittelevä tarinakartasto, jossa kainuulaiset maisemat dokumentoidaan ja visualisoidaan vanhoin valokuvin, autenttisin tarinoin, kuvituksin, sarjakuvin ja kartoin.

"Kyseessä on seikkailu, jossa näkymättömät ja hiljaiset maisemat nostetaan näkyviksi. Erityisen arvokkaita ovat sellaiset kohteet, joissa yhdistyvät asukkaiden tunnemuistot", Myllyniemi linjaa. Näkymätöntä Myllyniemi kaivaa arkistoista, mutta myös haastatteluista.

"Hahmot kehittyvät runsaasti seuraavien kolmen vuoden aikana. Jokaiselle tyypille luodaan vuosien varrella oma graafinen ilmeensä ja roolipeliluonne", aiemmin Kajaanin sijoitettuna läänintaiteilijana työskennellyt Myllykoski valistaa.

Kainuun pakanamaa

Kainuu oli pakanamaata vielä uudella ajalla. Kun Christfrid Ganander keräsi Suomen niemellä myyttisiä tarinoita 1700-luvun lopulla, Kalewan poikien teot elivät vielä Kainuun maisemissa. Kainuulaiset uskoivat luonnossa piileviin henkiolentoihin. Metsänhaltijat veivät heiltä karjan, mutta se oli riitein palautettavissa.

"Pukeudutaan lehmän kaulaimiin ja elävään hopeaan ja tehdään männystä kiikarit kaivamalla puunpalasta kaksi oksaa pois. Kun niiden läpi katsoo metsään, näkee karjan", Satumaarit Myllyniemi opastaa.

Osan hengistä voi manata esiin. Parat keräävät rikkautta noitaemännilleen ja ilmestyvät eläimen hahmossa. Myllyniemen mukaan para synnytetään kirnuamalla alasti umpilammella loitsua hokien.

Korven asukkaat ovat osanneet suojautua pahansuopia henkiä vastaan. Myös tietäjät ja trullit saavat oman lukunsa Ylä-Kainuun fantasiatarustossa, lupaa jo vuosien ajan kansanperintöä alueelta kerännyt Satumaarit Myllyniemi.

"Tietäjät suojelevat kyläläisiä valkoisella tai mustalla magialla. Taikapussista voi vierähtää kuolleen ihmisen silmä, sormi tai hiuksia, punaista lankaa, karhun ja käärmeen hampaita ja pääkalloja, hautausmaan multaa ja ukkosen polttamaa puuta."

Osa henkilöistä saattaa päätyä tarinakartastoon ihan nimellä asti. Satumaarit Myllyniemi nostaa esiin kaksi pahapäistä surmaajaa. "Myrkky-Tiina on suurin rikollinen, joka Kainuun kihlakunnassa tunnetaan. Hän piti ketunmyrkyllään huolen siitä, etteivät kytömäkeläiset eläneet liian vanhoiksi. Puolangan Auhon Paha-Paavo muistetaan puolestaan 1700-luvulta. Hän keihästi, ryösti ja polki suohon kahdeksan aikalaista", Myllyniemi kertoo.

10.1.2010 Kaleva / Kimmo Rauatmaa

▲Alkuun


OULUJOELLA HIIHDELLÄÄN RANTOJA PITKIN (11.1.2010)

Oulujoen rannoille on muodostunut jo hiihtäjien jäljistä latu. Kaupunki ei kuitenkaan huolla latua, eikä joen jään paksuutta mittaa kukaan.

Pelastuslaitos muistuttaa, että säännöstellyn joen jään paksuus voi vaihdella virtauksen mukaan. Vahinkoja joen jäällä ei ole tänä talvena sattunut.

Merikosken voimalaitos huolehtii virtausta säännöstelemällä, että jokeen muodostuu jonkinlainen jääkansi. Vaikka olosuhteet vankan kannen muodostumiselle ovat olleetkin hyvät, virtapaikkoja joessa riittää ja lumi jään pinnalla voi hämätä.

Virtausten takia kaupunkikaan ei joen jäälle enää latuja vedä. Meren jäällekin latuja tehdään vasta sään hieman lämmittyä ja kevään edettyä. Myös retkiluistelureittiä pitää vielä odottaa helmikuun loppupuolelle asti. Reitti on auki noin 6-8 viikkoa.

8.1.2010 Kaleva / Pia Alatorvinen

▲Alkuun


OULUJOEN-IIJOEN VESIENHOITOSUUNNITELMA SISÄLTÄÄ LAAJAN TOIMENPIDEOHJELMAN (11.1.2010)

Suomessa julkistettiin joulukuussa seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa, joilla pyritään saamaan lähes kaikki pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä.

Oulun lääni kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen, jolle laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa on toimenpide-ehdotuksia jokien, järvien ja pohjavesien tilan parantamiseksi.

Vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen on kunnianhimoinen ja kalliskin projekti. Vesienhoidon vuosikustannukset tulisivat ehdotetuilla toimenpiteillä olemaan 180 miljoonaa euroa toimintakaudella 2010-2015.

Vesienhoitosuunnitelmien tekeminen ei ole kertaluonteinen urakka, vaan se uusitaan kuuden vuoden välein.

Oulujoen sivujoet tyydyttävässä tilassa

Vesienhoitosuunnitelman mukaan Oulujärvi on hyvässä tilassa, mutta sen lähivesiin kuuluva Vaalan Nimisjärvi on välttävänsä tilassa. Oulujärveen etelästä laskeva Vuolijoki on tyydyttävässä tilassa. Sotkamon reitin vedet ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa, samoin kuin Hyrynsalmen reitin vedet.

Oulujoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vedeksi. Sen sivujoista Kutujoki ja siihen liittyvät järvet ovat hyvässä tilassa. Sen sijaan Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi, samoin kuin sen latvoilla oleva Sanginjärvi.

Rokuan alueella järvien tila vaihtelee laidasta laitaan. Rokuanjärvi ja Tulijärvi ovat välttävässä tilassa. Lianjärvi on tyydyttävässä ja Ahveroinen hyvässä. Saarinen, Salminen, Nurkkajärvi, Vaulujärvi ja Kivi-Ahveroinen ovat erinomaisessa tilassa.

Utajärven pohjoisosissa virtaavan Kiiminkijoen vesistön tila on yläjuoksulla Utajärven alueella erinomaisessa tilassa. Alajuoksulla tila on hyvä ja Nuorittajoella tyydyttävä. Iso-Olvasjärven tila on luokiteltu välttäväksi.

Osalle jatkoaikaa 2021 saakka

Osalla tyydyttävistä ja välttävistä vesistä ekologinen tila saadaan jo nykyisillä toimilla saavutettua hyvä tila tavoitevuoteen 2015 mennessä. Heikoimmassa kunnossa olevissa vesissä tarvitaan lisätoimenpiteitä ja jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2127 saakka.

Esimerkiksi Vaalan Nimisjärvi on matala ja voimakkaasti rehevöitynyt humusjärvi, jonka hyvän tilan saavuttamisen arvioidaan kestävän vähintään vuoteen 2021 saakka.

Se edellyttää, että nyt alkavalla toimenpidekaudella 2010-2015 laaditaan Nimisjärvelle kunnostussuunnitelma, jossa esitetyillä toimenpiteillä järven tila saadaan parannettua tyydyttävään tilaan.

Se edellyttää muun muassa maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien tehostamista. Ensisijaisesti täytyy saada ulkoinen kuormitus kuriin.

Fosforia valuu vesiin liikaa

Kokonaistilaltaan tyydyttäväksi arvioitu Sanginjoki on pohjaeläinten ja piilevien osalta erinomaisessa ja kalaston puolesta tyydyttävässä tilassa. Suurimmat ongelmat ovat ajoittainen happamuus ja korkea kokonaisfosforipitoisuus, joka pitäisi saada puolittumaan 40 mikrogrammaan litrassa.

Parhaillaan käynnissä olevassa Saku-hankkeessa selvitetään Sanginjoen happamuus- ja metallikuormituksen vähentämismahdollisuuksia.

Muhosjoki kärsii myös korkeasta ravinnepitoisuudesta, ja sen fosforikuormasta pitäisi vähentää kaksi kolmasosaa, jotta se olisi hyväksyttävällä tasolla. Utosjoessa aikoinaan uittoa varten tehdyt perkaukset ovat heikentäneet joen tilaa tyydyttävälle tasolle. Utosjoessa on tänä vuonna alkamassa kalataloudellinen kunnostus.

Utajärven Sanginjärvessä riesana ovat olleet toistuvat sinileväesiintymät. Järveen tulee kuormitusta maa- ja metsätaloudesta sekä turvesoilta. Myös sisäistä kuormitusta kannattaa vähentää ja järven keskivesipintaa ehdote-taan nostettavaksi 30 senttimetrillä.

Rokuan järvet ketjuna kuntoon

Rokuan huonokuntoisissa järvissä ongelmana on rehevöityminen. Ongelmana on myös pinta- ja pohjavesien korkeus, sillä osa järvistä saa vettä pohjavesimuodostumista.

Lian- ja Tulijärven rehevöityminen johtuu lähinnä mökkiasutuksesta ja pieneltäosin metsätaloudesta. Osa ravinteista tulee yläpuolisesta Syväjarvestä.

Ketjussa oleviin Rokuan järviin suositellaan hapetusta, ravintoketjukunnostusta ja vesikasvien niittoa. Rantojen siistimiseksi ja umpeenkasvaneiden alueiden avaamiseksi voidaan Tulijärvellä ja Kotalammella tehdä pienimuotoisia ruoppauksia.

Kunnostamisessa voidaan kokeilla myös fosforia kemiallista saostamista ja pohjan kemiallista pöyhintää. Oleellista on edetä Rokuan järviketjussa yläpuolisista alempiin järviin etenemällä.

8.1.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


POHJAVEDET SAADAAN HYVÄÄN TILAAN VUOTEEN 2015 MENNESSÄ (11.1.2010)

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella on 553 pohjavesimuodostumaa, joista noin puolia käytetään vedenhankintaan. Muodostumista 11 on nimetty riskialueeksi ja 72 selvityskohteeksi.

Pohjavesiä uhkaavat muun muassa kunnostamattomat maanottoalueet, pilaantuneet maa-alueet, öljyn ja kemikaalien käsittely ja liukkaudentorjuntaan käytetyt aineet.

Oulujoki- ja Kiiminkijokivarressa merkittävimmät ensiluokkaiset vesimuodostumat ovat Rokualla, Hirsijärvi–Ahmas-alueella sekä Utajärven pohjoisosissa Kälväsvaaran ja Niinivaaran alueella.

Vesienhoitoalueen pohjavesiesiintymät ovat pääosin hyvässä kunnossa ja lähes kaikissa päästään tavoitevuoteen 2015 hyvään tilaan.

Vesienhoitosuunnitelmassa ehdotetaan eniten toimenpiteitä Rokuan alueelle, jossa muodostuu arviolta 61 000 kuutiometriä pohjavettä päivässä.

Rokualla ehdotetaan valtakunnallisen pohjavesiasemien seurannan laajentamista, pohjavesimuodostuman rakenneselvitystä tai -mallinnusta, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä ja ojitusten haittojen ehkäisemistä. Rokualla tulee myös tutkia mahdollisesti pilaantuneen kohteen tila ja kunnostuksen tarve.

Toimenpiteitä esitetään myös Vaalassa Laajankangas-Kankari -alueelle, jolla suositellaan vuonna 1998 laaditun suojelusuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista, toiminnanharjoittajien seurannan aloittamista ja mahdollisesti pilaantuneen maa-alueen tutkimista. Alueelta huomattiin vuonna 2005 otetusta pohjavesinäytteestä löytyvän pieni määrä torjunta-aine atratsiinia.

Utajärven Mäntyvaaran pohjavesialueelle suositellaan maa-ainesten ottoalueelle kunnostussuunnitelman tekemistä ja toteuttamista.

8.1.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


OULUN MERELLISYYS ON EDELLEEN HAKEMISESSA (11.1.2010)

Oulun mainetta merellisenä kaupunkina pyritään vahvistamaan. Merellinen Oulu ry toteuttaa tämän vuoden aikana useita hankkeita, joiden avulla merellisyyttä nostetaan esille.

Suunnitteilla on muun muassa seminaareja, Talvipäivät (20.3.), Ankkurit ylös -tapahtuma, laulutapahtuma sekä Oulun Päiville pystytettävä pienoismallinäyttely.

Oulu-seuran puheenjohtaja, arkkitehti Kaarina Niskala muistuttaa, että Oululla on merellinen historia. Hän kysyykin miksi tätä ei muisteta.

- Oulussa on koulutettu merenkulkijoita, Oulussa on ollut merikoulu. Toppilan satama on toiminut jo vuodesta 1724. Oulusta on lähdetty maailmalle ja tänne on tultu, Kaarina Niskala kertaa.

Ouluun on tuotu maailmalta niin kulttuuria kuin ylellisyystavaroitakin. Kaupungin elinkeino perustui merenkulkuun ja kauppaan.

- Se on ollu valtava sysäys Oulun olemassaololle, kasvulle ja kehitykselle.

Niskalan mielestä Oulu mielletään tänään enemmän jokikaupungiksi kuin merikaupungiksi.

- Meri on Hietasaaren takana. Me tiedämme, että meri on, mutta meillä ei ole juurikaan merenkulkuliikennettä. Ei ole matkustajalaivoja. Meri ei tule tänä päivänä lähelle oululaisia, Niskala sanoo.

7.1.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


OULUJOEN KALATEITÄ RAKENTAMAAN JO 2012 (7.1.2010)

Lohikalojen ylisiirtotutkimus on osa Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet -hanketta, jonka päätavoitteena on palauttaa Oulujoelle ainakin osittainen lohijokiarvo.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten vetämässä hankkeessa valmistellaan suunnitelmat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla sijaitsevien Oulujoen pääuoman kuuden voimalaitoksen kalateiden rakentamiseksi.

Lisäksi hankkeessa selvitellään kalankulun parantamista Merikosken kalatiessä ja tehdään suunnitelma Oulun Lasaretinväylän ja Hupisaarten alueen kunnostamisesta lohikalojen elinalueeksi.

Ylisiirrot on tarkoitus toteuttaa elo-syyskuussa. Projektipäällikkö Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että tutkimuksen kannalta olisi parasta, jos siirrot pystytään toteuttamaan mandollisimman varhain.

— Olisi hyvä, jos saisimme sellaisia kaloja, jotka ovat tulleet Merikosken kalatiestä. Ongelmana vain on, että kalat nousevat siihen melko myöhään. Voi olla, että joudumme käynnistämään pyyntiä jo aiemmin Oulujoen edustan merialueella, Esa Laajala sanoo.

Ylisiirtojen aiheuttamaa mahdollista kalatieriskiä Esa Laajala pitää minimaalisena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ottamassa näytteissä Oulujokeen istutetuista kaloista on kahdeksan vuoden aikana löytynyt kolme tautitapausta. Tutkittuja kaloja on ollut liki 6 500 kappaletta.

Ensi vuoden aikana perustetaan myös luvanhakuorganisaatio kuuden kalatien ympäristölupien hakemista varten. Oulujokivarren kunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala ovat sitoutuneet tämän organisaation perustamiseen.

Hallintomallin rakenne, sisältö, tehtävä ja rahoitus selvitetään niin ikään 2010. Vuoden loppuun mennessä valmistuvat kalatiesuunnitelmat. Niiden teosta vastaa oululainen Insinööritoimisto Ponvia Oy, joka on suunnitellut myös Merikosken kalatien.

— Jos kaikki loksahtaa suunnitellusti rahoitusta myöten kohdalleen, ensimmäisen kalatien rakentamiseen olisi mahdollista päästä vuonna 2012, Esa Laajala sanoo.

5.1.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


VAALA JA MUHOS MYÖS LUVANHAKIJOIKSI LOHIKALOJEN YLISIIRTOIHIN OULUJOELLA (7.1.2010)

Vaalan kunta sitoutuu lohikalojen ylisiirron luvanhakijaksi Oulujoen Montan padon yläpuolisille alueille. Vaalan kunnanvaltuusto teki asiasta päätöksen joulukuun kokouksessaan.

Vaalan lisäksi myös Kajaanin kaupunki sekä Muhoksen, Utajärven ja Paltamon kunnat ovat sitoutuneet luvan hakijoiksi. Mukana hankkeessa on myös Oulun kaupunki. Ylisiirrot ovat osa Oulujoen kalatiehanketta, jolla vaelluskala pyritään palauttamaan Oulujoen vesistöön.

Ennen Oulujoen valjastusta lohikalat lisääntyivät joen pääuomassa. Nykyisin pääuoman virtaaman säännöstely kuitenkin rajoittaa kalojen lisääntymistä ja lohi valitsee kutupaikakseen mieluummin suuremman virtaaman.

Oulukokisuun ja Montan padon väliseltä alueelta pyydystettyjä merilohia on tarkoitus siirtää lähinnä Utosjokeen ja Kutujokeen 40-80 kalaa vuodessa kolmen vuoden ajan.

Ylisiirroilla pyritään selvittämään, kutevatko merilohet myös pienemmissä joissa ja käynnistyykö niissä luonnollinen poikastuotanto.

Ensimmäiset radiolähettimen merkatut 40 kalaa on tarkoitus siirtää elokuussa 2010.

Kalatautien riski kasvaa

Ylisiirrot lisäävät luonnonvaraisten kalojen kantamien kalatautien siirtymisriskiä siirtoalueelle. Kalataudit ovatkin uhka lähinnä siirtoalueella toimiville kolmelle kalanviljelyslaitokselle.

Vaikka riski kalatautien siirtymisestä on lähinnä teoreettinen, sai korvausvastuukysymykset vahingon sattuessa Vaalan kunnanvaltuuston siirtämään marraskuussa päätöksen teon joulukuun kokoukseen.

— Hakemuksen mukainen ylisiirtojen toteuttaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa, joten kunnille ei synny kalatautien vahingonkorvauslain mukaista korvausvelvollisuutta. Sen sijaan ympäristövahinkolain mukaan on pieni mahdollisuus, että kunnille syntyisi vahingon tapahtuessa korvausvelvollisuus, Vaalan kunnanjohtaja Tytti Seppänen kiteyttää.

Kalatiesuunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen voimalaitosten ohitse rakennettavalle kalateille haetaan ympäristölupaa. Ensimmäinen kalatie valmistuu aikaisintaan vuonna 2012.

Lohella esteenä kymmeniä patoja

Lohi nousi luonnontilaiseen Oulujokeen koko sen pituudelta ja osa kaloista jatkoi Oulujärven kautta Hyrynsalmen reitille aina Hyrynjärveen asti. Sen sijaan Sotkamon reitille lohi ei päässyt.

Oulujoen vesistössä arvellaan olleen yli 700 hehtaaria lohen lisääntymisalueita. Vesistön on arvioitu tuottaneen vuodessa noin 350 000 smolttia.

Oulujoen pääuomassa on seitsemän voimalaitosta, jotka estävät vaelluskalojen nousun Oulujoen vesistön yläjuoksulle. Lisäksi Ala-Utoksen voimalaitos erottaa Utosjoen pääuomasta.

Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä on lisäksi kymmenen voimalaitosta. Merikosken kalatien valmistuttua vuonna 2003 pääsivät vaelluskalat yli 60 vuoden tauon jälkeen nousemaan Monttaan saakka.

5.1.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun

◄Vanhemmat     Uudemmat►