|
|
|
|
|
|
|
UUTISET 22.2.2012 22.2.2012 22.2.2012 |
Vesistön varrelta Järjestöt pettyneitä Sanginjoen metsän valtuustokäsittelyyn (22.2.2012)Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan valtuustokäsittelyn tulos jäi laihaksi ja tekninen keskus on vesittämässä Sanginjoen suojelua. Ennen valtuuston kokousta mielenosoittajat kokoontuivat kaupungintalolle. Kuva Sanginjoen blogisivustolta. Lue lisää... 22.2.2012 Radio Mega / Saara Kemppainen Uusi mielenosoitus Sanginjoen metsistä (20.2.2012)Sanginjoen metsiensuojelijat järjestävät maanantaina uuden mielenosoituksen Oulun kaupungintalolla. Valtuustossa käytäneen aiheesta reipas keskustelu, mutta hakkuita tuskin keskeytetään. Lue lisää... 20.2.2012 YleKajaanin lupajaosto: Ei erikseen lupaa uraanilaitokselle (18.2.2012)Talvivaaran kaivokselle ei tule myöntää erillistä ympäristölupaa uraanin talteenottolaitokselle. Näin katsoo Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto. Kajaanin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa pyysi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Lue lisää... 16.2.2012 Kainuun Sanomat / Tanja Nuotio Mielikuva Oulujoesta jäänyt voimalaitosten varjoon (17.2.2012)Oulujoki on alueemme identiteettiä ja maisemaa keskeisesti määrittävä tekijä. Välillä tuntuu, että se on ainoa jokivarren kuntia yhdistävä asia. Oulujoki on kuitenkin ihmisten mielissä painunut jotenkin taka-alalle. Vanhat muistavat vielä vapaan Oulujoen ajan, eivätkä he välttämättä puhu voimatuotantoon valjastetusta joesta kuin haikeana muistellen. Lue lisää... 17.2.2012 Tervareiti / Jari Riekki Sanginjoki-seminaarissa oltiin samaa mieltä (17.2.2012)Oulussa jatkettiin keskiviikkona keskustelua Sanginjoen ulkometsän virkistys- ja luontoarvoista. Aiheesta järjestettyyn seminaariin pääkirjaston Pakkalan salissa osallistui 60–70 asiasta kiinnostunutta. Lue lisää... 15.2.2012 Kaleva / Marja Leskinen Talvivaara kiistää uraani-pimityksen (16.2.2012)Kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen kiistää Talvivaara-pamfletissa esitetyt väitteet uraanitietojen pimityksestä. Tutkija Mika Flöjtin ja insinööri Lasse Flöjtin viime viikolla julkaiseman Kysymyksiä Talvivaarasta -pamfletin mukaan uraanista on vaiettu, vaikka Talvivaaran uraani on ollut tiedossa 30 vuotta. Lue lisää... 14.2.2012 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen Sotkamon ympäristölautakunta: ”Ei” Talvivaaran uraanille (16.2.2012)Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta ei halua tässä vaiheessa myöntää ympäristölupaa Talvivaaran uraanin talteenottolaitokselle. Lue lisää... 14.2.2012 Kainuun Sanomat / Tanja Nuotio Ympäristöpoiju mittaa Oulujoen vettä (16.2.2012)Oululainen EHP-Tekniikka Oy testaa Hartaanselällä veden laadun jatkuvatoimiseen seurantaan kehittämäänsä mittalaitetta. Ympäristöpoiju mittaa Oulujoen lämpötilaa ja sameutta. Vedessä näkyy pieni osa pohjaan ankkuroidusta kaksi metriä korkeasta laitteesta. Ympäristöpoiju on varustettu veden laatua mittaavilla antureilla sekä tiedonkeruu- ja tiedonsiirtotekniikalla. Hartaanselällä ympäristöpoijua on tarkoitus kokeilla kevääseen asti, jotta nähdään sulamisvesien vaikutus jokiveden sameuteen. Petri Somero EHT-Tekniikasta arvelee, että veden sameus kiinnostaa myös kalastajia. Laitteen keräämä tieto on arvokasta tietoa siksi että juomavesi otetaan Oulujoesta, arvelee Somero. Lue lisää... 14.2.2012 Kaleva /Pekka Rahko Kansalta ei kysytä Viinivaaran vedestä (16.2.2012)Viinivaarasta ei järjestetä kansanäänestystä ainakaan ensi syksyn kunnallisvaalien yhteydessä. Asiasta oli tehty valtuustoaloite, johon Oulun kaupunginhallitus otti maanantaina kantaa. Lue lisää... 14.2.2012 Kaleva / Liisa Laine Kyllönen: Talvivaaran uraanilupa on vaikea asia (15.2.2012)Valtioneuvosto käsittelee Sotkamon Talvivaaran uraanin erotuslupaa vasta maaliskuussa. Luvan piti olla valtioneuvoston käsittelyssä alunperin jo tammikuussa. Suomussalmelaisen liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mukaan käsittelyaikataulun venymisen taustalla ovat kaivoksen nykyiset ympäristöongelmat. Lue lisää... 13.2.2012 Yle Sotkamo suhtautuu edelleen nihkeästi uraaninerotukselle (15.2.2012)Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta ei haluaisi antaa Talvivaaran kaivokselle ympäristölupaa uraanin talteenottolaitokselle. Lue lisää... 13.2.2012 Yle Jako-Muuraissuon turvetuotantohanke tarvitsee lisäselvityksiä (15.2.2012)Ylikiimingissä sijaitsevan Jako-Muuraissuon ottaminen turvetuotantoalueeksi edellyttäisi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan lisäselvityksiä. Alueella pitäisi tutkia tarkemmin se, miten turvesuo vaikuttaisi seudun vesistöihin. Lue lisää... 10.2.2012 Kaleva Miksei Talvivaara puhunut uraanista lupakäsittelyssä? (15.2.2012)Muutama vuosi liian myöhään. Näin voisi sanoa Talvivaaran kaivoksen uraaniprojektin lupakäsittelystä.Valtioneuvosto käsittelee uraanin talteenottolupaa ehkä tässä kuussa, ja myöhemmin tänä keväänä selviää uraanihankkeen ympäristöluvan kohtalo. Talvivaarassa on tosin erotettu uraania biokasaliuotuksessa jo siitä lähtien, kun kaivoksen toiminta on alkanut. Sitä ei vain ole otettu talteen. Lue lisää... 9.2.2012 Vihreä Lanka /Sammeli Heikkinen ”Talvivaara johti tietoisesti harhaan” (12.2.2012)– Kirjan keskeinen pointti on, että Talvivaara johti tietoisesti harhaan. Uraanista olisi pitänyt kertoa ensimmäisessä ympäristövaikutusten arvioinnissa, tutkija Mika Flöjt sanoo. Hän julkaisi torstaina isänsä insinööri Lasse Flöjtin kanssa kirjan Kysymyksiä Talvivaarasta. Heidän mukaansa yhtiö ja viranomaiset ovat tienneet uraaniesiintymästä alusta alkaen. Väite perustuu muun muassa siihen, että Talvivaaran alueen uraanivaranto oli merkattu vuonna 1981 kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ja OECD:n yhteiseen Red Book -tilastokantaan. Lue lisää... 10.2.2012 Kainuun Sanomat / Antti Hyvärinen Kalastuslaki uudistetaan - jatkossa kalaan pääsee yhdellä kortilla (12.2.2012)Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kalastuslaiksi julkistettiin tänään. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus. Lue lisää... 9.2.2012 Maa- ja metsätalousministeriö Sotkamo: Talvivaaran haitat kuriin ennen uraanilupaa (12.2.2012)Sotkamon kunnanhallitus antoi tiistaina (7.2.2012) lausunnon Talvivaaran uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemukseen. Lausunnossa todetaan, että Talvivaaran metallien talteenottoprosessi ei ympäristövaikutusten osalta ole niin vakaassa tilassa, että uutta kuormitusta voitaisiin sallia. Lue lisää... 7.2.2012 Kainuun Sanomat /Antti Hyvärinen Talvivaaran päästöt laskussa (12.2.2012)Talvivaaran kaivoksen vaikutukset järvivesien laatuun ovat lieventyneet alkuvuonna Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tammikuun lopun mittausten mukaan Laakajoen natrium- ja sulfaattipitoisuudet olivat laskeneet kuukaudessa yli kolmanneksen ja mangaanipitoisuudet noin 60 prosenttia. Lue lisää... 7.2.2012 Yle Uusi Liminganlahden lintutorni tarvitsee rahaa (6.2.2012)Liminganlahden Ystävät ry on käynnistänyt rahankeräyksen uuden lintutornin saamiseksi luontokeskuksen läheisyyteen palvelemaan kaikkia Liminganlahden kävijöitä. Liminganlahden luontokeskuksen rannassa sijainnut lintutorni kaatui Hannu-myrskyn seurauksena 27. joulukuuta. Jäät vaurioittivat myös liikkumisesteisille soveltuvaa pitkospuupolkua. Lue lisää... 6.2.2012 Oulu-lehti Ammattikalastuksen ahdinko näkee valonpilkahduksen Kainuussa (6.2.2012)Ammattikalastus on Suomessa kurimuksessa. Kalastajakunta ikääntyy kovaa vauhtia ja ala ei houkuttele uusia yrittäjiä. Kainuussa ala elää yllättävää nostetta. Viimeisen vuoden aikana ammattikalastajien määrä Kainuussa on noussut ja kalankäsittelytiloja tarvitaan lisää. Lue lisää... 3.2.2012 Yle Vastatuuli kiihtyy Talvivaaran uraanin talteenottoon (6.2.2012)Paikalliset viranomaiset vastustavat tiukasti Talvivaaran uraanin talteenottoa. Sotkamon kunta, Kajaanin kaupunki ja Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunta valmistelevat parhaillaan kielteisiä lausuntoja uraanin talteenoton ympäristölupaan. Paikallisesti lupaan suhtautuu myönteisesti vain Kajaanin seurakunta ja kaivoksen ympäristölupaa valvova Kainuu ELY-keskus. Lue lisää... 3.2.2012 Yle Ympäristöministeriö toppuuttelee Sanginjoen kansallispuistohanketta (6.2.2012)Ympäristöministeriössä suhtaudutaan viileästi oululaisten kaavailemaan Sanginjoen kansallispuistoon. Hallitusohjelmasta ei löydy yhtään uutta puistohanketta, joten lähivuosina hanke on jäissä. Ministeriö väläyttää sen sijaan kaupunkipuiston perustamista. Lue lisää... 3.2.3012 Yle Hossan hakkuut täsmennettävänä (3.2.2012)Suomussalmen Hossan retkeilyalueen hakkuusuunnitelmien tarkennukset kestävät vielä muutamia viikkoja. Metsähallituksen aluejohtaja Veikko Hiltunen sanoo, että tarkennusten valmistuttua suunnitelmat käydään vielä läpi Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Lue lisää... 1.2.2012 Yle Talvi selätti Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat Hossassa (3.2.2012)Suomussalmen Hossan retkeilyalueen hakkuita siirretään. Kiistanalaisilla alueilla ei pystytty talviolosuhteissa riittävästi varmistamaan tietoja alueen uhanalaisista lajeista. Hossan erityishakkuita siirretään kesällä tapahtuvien laji-inventointien jälkeen tapahtuviks Lue lisää... 1.2.2012 Yle Hossan retkeilyalueen hakkuista pidättäytyminen hyvä päätös Metsähallitukselta (2.2.2012)Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto pitävät tervetulleena Metsähallituksen päätöstä Hossan retkeilyalueen hakkuiden jäädyttämisestä. Retkeilijöiden, matkailuyrittäjien ja luonnonsuojelijoiden huoli hakkuiden vaikutuksista Hossan luontoon on ollut aiheellista. Hossan alueelta on todettu löytyvän lailla suojeltuja luontoarvoja, joita ei Metsähallituksen suunnitelmissa ole huomioitu. Oulujärven ja Kylmäluoman retkeilyalueilla hakkuita on sen sijaan tänäkin talvena vastustuksesta huolimatta tehty. Lue lisää... 1.2.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto Sanginjoen suojelu laahaa perässä (2.2.2012)Oulun Sanginjoen ulkometsän suojelu ei ole edennyt tasatahtia muiden käyttö- ja hoitosuunnitelmassa hyväksyttyjen toimien kanssa. Oulun kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman lähes kaksi vuotta sitten. Samalla kaupunginhallitus antoi Oulun tekniselle keskukselle tehtäväksi suunnitella ja käynnistää toimenpiteet. Lue lisää... 31.1.2012 Yle Sanginjoen hakkuiden aikatauluista pidetään kiinni (2.2.2012)Sanginjoki kansallispuistoksi -liike jatkoi maanantaina mielenilmauksiaan Sanginjoen hakkuita vastaan kaupungintalolla. 25 valtuutettua allekirjoitti viime viikolla kirjelmän, jossa kuntalain perusteella pyydettiin kaupunginvaltuustoa kokoontumaan ja hakkuiden ottamista valtuuston käsittelyyn. Lue lisää... 31.1.2012 Kaleva / Pekka Rahko Talvivaaran lupa-asiat myöhästyvät taas (30.1.2012)Talvivaaran kaivokselle Sotkamossa on myönnetty jälleen lisäaikaa ympäristöluvan päivittämistä koskevan hakemuksen täydentämiseen. Kaivoksen jätevesiä lähivesissä kuvaava mallinnus valmistuu ensi kuun lopussa, vaikka sen piti valmistua jo vuodenvaihteessa. Lue lisää... 27.1.2012 Yle Viranomaiset tiukkana Talvivaaran uraaniluvan ehdoista (30.1.2012)Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristölupaan vaaditaan ankaria ehtoja. Useiden viranomaislausuntojen mukaan talteenottoa ei tulisi sallia Talvivaarassa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Valituskierros voi viedä useita vuosia. Lue lisää... 27.1.2012 Yle Sanginjoen hakkuita ei kiirehditä valtuustoon (30.1.2012)Oulun Sanginjoen hakkuista ei järjestetä ylimääräistä kaupunginvaltuuston kokousta. Asia on kaupunginhallituksen valmisteltavana ja se tuodaan mahdollisesti helmikuun kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Lue lisää... 26.1.2012 Yle Sanginjoen metsien hakkuut on keskeytettävä! (27.1.2012)[Oulun luonnonsuojeluyhdistyken kannanotto Sanginjoen metsähakkuiden keskeyttämiseksi.] Oululaisten ympäristöjärjestöjen vuonna 2004 tekemän kansallispuistoaloitteen jälkeen Sanginjoen metsiä ei ole hakattu. Jokin aikaa sitten hakkuut kuitenkin käynnistyivät. Lue lisää... 24.1.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto / Oulun luonnonsuojeluyhdistys Mielenosoittajat keskeyttivät hakkuut Oulun Sanginjoella (26.1.2012)Mielenosoittajat vaativat, että Oulun kaupunki pysäyttää Sanginjoen ulkometsän harvennushakkuut. Hakkuiden vastustajat sanovat, että kansallispuistoksi ehdotettua metsää hakataan nyt ainoastaan kaupungin virkamiesten jääräpäisyyden takia, vaikka poliittista tahtoa metsän säilyttämiseksi ennallaan löytyisi. Lue lisää... 24.1.2012 Yle Sanginjoen metsän puolesta adressi - hakkuut jo käynnissä (25.1.2012)Oulun kaupunginvaltuustossa kerätään nimilistaa Sanginjoen harvennushakkuiden estämiseksi. Oulun kaupunki on kuitenkin jo ehtinyt aloittaa hakkuut Sanginjoen ulkometsässä. Lue lisää... 23.1.2012 Yle Kulttuuri ja matkailu lyövät kättä Oulujärvellä (24.1.2012)Oulujärven kauniit maisemat ovat matkailullisesti neitseellistä aluetta. Järveä reunustavat useat matkailuyritykset ja Paltaniemen Eino Leino -talo henkii kansallista kulttuuriperimää. Silti matkailullinen kehittämistyö alueella on alkutekijöissään. Lue lisää... 20.1.2012 Yle Talvivaaran päästöt eivät ole kohottaneet vesistöjen raskasmetallipitoisuuksia Pohjois-Savossa (23.1.2012)Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on saanut uusia tutkimustuloksia Talvivaaran kaivoksen kuormituksen aiheuttamista vedenlaatumuutoksista Pohjois-Savossa. Natrium- ja sulfaattipitoisuuksien lisäksi joulukuussa 2011 otetuista vesistönäytteistä on nyt selvitetty myös metallipitoisuudet. Pohjois-Savon ELY-keskus seuraa vesistöjen tilassa tapahtuvia muutoksia jatkossakin säännöllisesti. Lue lisää... 19.1.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus Kainuusta apua ympäristömittauksiin (21.1.2012)Vaatimukset ympäristön tilan aiempaa nopeampaan seurantaan ovat kasvaneet. Tämän takia Suomen ympäristökeskus ja Kajaanin seudun mittaustekniikan osaajat aikovat laajentaa yhteistyötään. Lue lisää... 19.1.2012 Yle Kainuu Talvivaara esitteli ympäristöasioiden parannusohjelman (20.1.2012)Talvivaaran Kaivososakeyhtiö julkisti uuden ympäristöasioiden parannusohjelman vuodelle 2012. Ohjelmassa keskitytään etenkin vesipäästöjen vähentämiseen ja ympäristöviestinnän parantamiseen. Toimitusjohtaja Pekka Perä myös pahoitteli yhtiön kainuulaisille aiheuttamaa epätietoisuutta ja huolta. Lue lisää... 18.1.2012 Kainuun Sanomata / Nina Leinonen EU:lta vihreää valoa Talvivaaran uraaniluvalle (20.1.2012)Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on saanut Euroopan komissiolta positiivisen kannan uraanin talteenottoprosessista Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti. Yksi Euratomin perustamissopimuksen päätavoitteista on ydinpolttoaineen toimitusvarmuuden parantaminen EU:ssa. Lue lisää... 18.1.2012 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen Hailuoto on vuoden kotimaan matkailukohde (20.1.2012)Matkailulehti Mondo valitsi Hailuodon vuoden kotimaan matkailukohteeksi. Valintaa perustellaan sillä, että Hailuoto on luonnonläheinen kohde, jossa myös majoitusmahdollisuudet on otettu huomioon. Lue lisää... 18.1.2012 Yle Oulu Talvivaaran kaivosyhtiö lupaa ympäristöparannuksia (20.1.2012)Talvivaaran kaivosyhtiö aikoo tehdä ympäristöparannuksia. Yhtiö kertoo tänään iltapäivällä suunnitelmistaan ja julkistaa uuden ympäristöasioiden parannusohjelman tälle vuodelle. Lue lisää... 18.1.2012 Kaleva STT Kitkuinen kirje golfkentän vesistä (18.1.2012)Sotkamon ympäristö- ja tekniselle lautakunnalle on toimitettu 1.9.2011 Katintien ja Pisterinniemenkujan asukkaiden sekä mökkiläisten kirjoittama kirje. Kitkuisessa kirjeessä väitetään golfkentän vesien rehevöittäneen Nuasjärven. Lue lisää... 18.1.2012 Sotkamo / Pertti Granqvist Greenpeace perusti toimintaryhmän Ouluun vastustamaan Pyhäjoen ydinvoimalaa (18.1.2012)Kansainvälisen ympäristöjärjestön Greenpeacen lonkerot ulottuvat nyt pohjoiseen, Ouluun saakka. Lauantaina kokoontui ensimmäistä kertaa järjestön Oulun paikallisryhmä, johon kuuluu alkuvaiheessa kymmenkunta jäsentä. Lue lisää... 16.1.2012 Kaleva Jäätilanne järvissä vielä petollisen heikko (16.1.2012)Pitkän ja lämpimän syksyn jälkeen ovat jäät monin paikoin ajankohtaan nähden ennätysohuita. Vuodenvaihteessa jäät olivat selvästi keskimääräistä ohuempia koko maassa. Lue lisää... 13.1.2012 Tervareitti /Sauli Kallio Oulujärven oma kuha kadonnut (16.1.2012)Oulujärven oma, alkuperäinen kuhakanta on käytännössä kadonnut, selviää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Pääosa Oulujärven kuhasaaliista on alkuperältään istutettua Vanajanselän kuhaa. Lue lisää... 12.1.2012 Yle Vanajanselän kuha on valloittanut Oulujärven (13.1.2012)Kolmella tärkeällä kuhajärvellä, Oulujärvellä, Lohjanjärvellä ja Vanajanselällä, toteutettu tutkimus osoitti, että vieraiden kuhakantojen käyttö istutuksissa on johtanut merkittäviin perinnöllisiin muutoksiin alkuperäisissä kuhakannoissa. Vieraita kuhia istuttamalla on myös saatettu vaarantaa kuhan elinkyvylle tärkeiden paikallisten perinnöllisten sopeutumien säilyminen, kuten kyky sovittaa kutu sen onnistumisen kannalta parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan. Lue lisää... 12.1.2011 RKTL Metsänomistajat vaativat kaivoshaittojen korvaamista (13.1.2012)Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi vaatii, että kaivosten kielteiset vaikutukset yksityiselle maanomistajalle on selvitettävä ja korvattava. Lisäksi liitto vaatii, että kaivosten lupaehdoissa on varauduttava myös ennakolta arvaamattomien vahinkojen korvaamiseen. Lue lisää... 11.1.2012 Yle Talvivaaran kaivosyhtiö avaa ympäristöblogin (12.1.2012)Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Veli Matti Hillan mukaan luottamuksen parantaminen kaivosyhtiön ja paikallisten asukkaiden välillä edellyttää nopeaa onnistumista yhtiön päästöjen pienentämisohjelmissa. Lisäksi tuloksista pitää pystyä tiedottamaan paljon nykyistä paremmin ja nopeammin. Lue lisää... 10.1.2012 Yle FIM:Talvivaara pakkoraossa (12.1.2012)Talvivaaran on pakko onnistua päästövähennyksissä, arvioi pankkiiriliike FIM. Mikäli vähennykset eivät onnistu, koko Talvivaaran kaivosyhtiön olemassaolo vaarantuu. Osakeessa on kuitenkin paljon nousupotentiaalia. Lue lisää... 10.1.2012 Yle Oulujoen kalateihin ei löydy rahaa (9.1.2012)Oulujoen kalateiden suunnitteluun on käytetty yli miljoona euroa, mutta voimalaitokset ohittavien nousureittien rakennusrahoista ei ole tietoakaan. Kalateiden suunnitelmat ovat Oulujoella hyväksymistä vaille valmiit ja tahtotila jokivarren kunnissa on asian puolesta kova, mutta se ei välttämättä riitä. Lue lisää... 7.1.2012 Kaleva / Petri Hakkarainen Martti Korhonen: Talvivaara sai lupansa liian helposti (8.1.2012)Sotkamon Talvivaaran kaivokselle myönnettiin aikanaan ympäristöluvat jokseenkin heppoisin perustein, sanoo eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.). Lue lisää... 6.1.2012 Kaleva / Antti Korhonen Talvivaaran kaivoksen päästöt eivät ole myrkkyjä (8.1.2012)Talvivaaran kaivokseen liittyviä kohu-uutisia on riittänyt parin viime vuoden ajan runsaasti. Uusin ”uutinen” saattaa kuitenkin olla ankka. Ainakin Kainuun elykeskuksen ympäristögeologi Ilkka Haataja uskoo, että uutisen pohjana on väärinkäsitys. Yleisradio kertoi maanantaina, että kemikaalien käyttö lisääntyy tuntuvasti Sotkamossa Talvivaaran kaivoksella, mikäli kaivosyhtiö saa luvan uraanin erotteluun. Ympäristöväki on huolissaan, koska jo nyt alueella käsitellään valtavia määriä myrkkyjä. Haataja sanoo, että kaivokselta on päässyt vesistöihin arvioitua enemmän natriumia ja sulfideja. Niitä ei kuitenkaan kannata sanoa myrkyiksi. Lue lisää... 8.1.2012 Maaseudun tulevaisuus / Jouko Rönkkö Oulun venepaikat haettavana (8.1.2012)Tervaporvarinpuiston venetelarantapaikat ovat nyt haettavana. Paikat tulevat vuokrauskäyttöön kun venetelapaikkojen rakenteet ovat valmistuneet (arviolta heinäkuussa 2012). Paikan saajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti maaliskuun loppuun mennessä. Lue lisää... 3.1.2012 Oulu-lehti Talvivaara: Inhimillinen virhe kaivoksen käynnistysvaiheessa (6.1.2012)Talvivaara myöntää, etteivät natriumin ja sulfaatin aiheuttamat ongelmat olleet tiedossa kaivoksen luvitusvaiheessa alunperin. – Prosessiarviossa tapahtui inhimillinen virhe monilla tasoilla, yhtiön ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla sanoo.Hän viittaa monilla tasoilla sekä kaivosyhtiöön, arviointiprosessiin että viranomaisiin. Lue lisää... 4.1.2012 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen Valtion kalastusmaksut voi nyt hoitaa kännykällä (5.1.2012)Tämän vuoden alusta alkaen valtion kalastuksenhoitomaksut voi hoitaa kännykällä. Metsähallituksesta arvioidaan, että jopa neljännes kalastusmaksuista maksetaan lähitulevaisuudessa mobiilina. Lue lisää... 3.1.2011 Yle Kemikaalien käyttöä halutaan lisätä Talvivaarassa - miten käy järvien? (4.1.2012)Sotkamossa Talvivaaran kaivoksella kemikaalien käyttö lisääntyy tuntuvasti, mikäli kaivosyhtiö saa luvan alkaa erottaa uraania malmista. Ympäristöväki pelkää lähijärvien kärsivän entisestään. Lue lisää... 2.1.2012 Yle Uutiset / Antti Koistinen Sulavesiä eniten sataan vuoteen (4.1.2012)Suomen järvistä oli vuoden vaihtuessa sulina enemmän kuin koskaan sataan vuoteen. Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Esko Kuusiston mukaan maamme 32 000 neliökilometrin järvipinta-alasta jäätöntä on noin viisikymmentä prosenttia. Lue lisää... 2.1.2012 Kaleva / Heikki Ketola Oulujärvi ei vieläkään kokonaan jäässä (2.1.2012)Oulujärvi ei ole jäätynyt vieläkään kokonaan. Suomen ympäristökeskuksen viimeisin havaintokirjaus on viime perjantailta, jolloin Niskanselällä näkyi vielä mustia sula-aukkoja. Siten Oulujärveä ei ole julistettu jäätyneeksi. Lue lisää... 2.1.2012 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen Vesitilanne vuonna 2011: Etelässä luminen talvi, rannikon vesistöissä tulvi keväällä ja loppuvuonna (2.1.2012)Kulunut vuosi oli tavallista lämpimämpi ja paikoin runsassateinen. Alkuvuonna sekä pinta- että pohjavedet olivat suuressa osassa maata keskimääräistä alempana. Kevättalvella lunta oli harvinaisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, mutta Lapissa niukalti. Routaa oli Lapissa tavallista runsaammin, mutta etelä- ja keskiosassa vähemmän paksun lumikerroksen vuoksi. Jäät olivat paksuja maan etelä- ja keskiosassa. Kevättulvat olivat Lapissa harvinaisen pieniä, rannikkojoissa lumisen talven myötä keskimääräistä suurempia. Järvivedet olivat suurimman osan kesää tavallista lämpimämpiä maan etelä- ja keskiosassa, heinäkuussa jopa poikkeuksellisen lämpimiä. Loppuvuonna satoi runsaasti. Talvi tuli harvinaisen myöhään pohjoisessa, eikä se ollut alkanut vielä etelässä vuoden lopussa. Sekä pinta- että pohjavedet olivat vuoden päättyessä keskimääräistä ylempänä, ja rannikolla vedenpinnat olivat paikoin tulvalukemissa. Sadanta Vuoden aikana satoi pääosin keskimääräisesti tai sitä enemmän. Vuosisadanta oli suurimmassa osassa maata 550–750 mm. Loppuvuosi oli monin paikoin sateinen. Joulukuussa satoi ajankohtaan nähden runsaasti maan etelä- ja keskiosassa. Sateisia kuukausia olivat myös heinä-, elo- ja syyskuu. Vähäsateisinta oli sydäntalvella sekä marraskuussa. Lumen vesiarvo Alkuvuosi oli lumen osalta epätavallinen. Pohjoisessa, erityisesti Etelä-Lapissa, lunta oli huomattavasti tavallista vähemmän. Lumen vesiarvon maksimi saavutettiin lähes koko maassa huhtikuun alkupäivinä. Loppuvuonna talven tuloa saatiin odotella koko maassa pitkään. Marraskuun loppupuolella lumisen alueen raja kävi maan keskiosassa, ja joulukuussa lumipeite käväisi hetkellisesti lähes koko maassa. Pysyvämpi lumipeite saatiin kuitenkin ennen joulua vain noin Pietarsaari–Joensuu-linjan pohjoispuolelle, ja koko tälläkin alueella lunta oli selvästi tavallista vähemmän. Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama Vuoden alussa vedenpinnat olivat suuressa osassa maata alhaalla. Vähälumisessa Lapissa kevättulva jakautui useampaan pieneen huippuun. Etelä-Lapissa tulva jäikin selvästi keskimääräistä pienemmäksi, paikoitellen jopa ennätyksellisen pieneksi. Kevättulvien jälkeen vedenpinnat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja. Kesällä ajoittain runsaat sateet saivat erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla vedet nousemaan harvinaisen korkealle. Syyssateita saatiin eniten Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, ja näillä alueilla vedet nousivatkin monin paikoin poikkeuksellisen korkealle. Loppuvuotta kohti vedenpinnat laskivat lähemmäs keskiarvoja. Pohjaveden korkeus Vuoden alussa pohjaveden pinnat olivat Pohjois-Suomessa hieman tavanomaista alempana. Pohjavedet laskivat maaliskuun loppuun asti. Pinnat lähtivät nousuun vasta toukokuussa pohjoisessa. Lumen sulamisvedet eivät täydentäneet merkittävästi pohjavesivarantoja, minkä vuoksi pinnat olivat koko maassa keväällä 0–30 cm alle keskiarvon. Kesähelteiden myötä runsas haihdunta laski pintoja 10–40 cm alle ajankohdan keskiarvon. Elokuun sateet täydensivät ensin maankosteusvarastoja ja vasta syyskuun sateet nostivat pohjaveden pintoja. Pohjavesivarastojen täydentyminen jatkui loka-marraskuussa ja pinnat olivat suuressa osassa maata 5–40 cm keskimääräistä ylempänä. Joulukuun leudot ja sateiset kelit pitivät pohjaveden pinnat edelleen korkealla. Routa Alkuvuodesta routakerros oli Pohjois-Pohjanmaalla 10–40 cm lumen määrästä riippuen. Maan etelä- ja keskiosassa roudan maksimipaksuus saavutettiin poikkeuksellisesti jo tammi-helmikuun vaihteessa. Pohjois-Suomessa routaa oli maalis-huhtikuun vaihteessa enimmillään 40–160 cm eli 10–40 cm keskimääräistä enemmän. Maan etelä- ja keskiosassa routa suli pääosin huhtikuussa. Jäänpaksuus Maan pohjoisosassa jäänpaksuus oli keskiarvon tuntumassa. Kevättalvea kohden jäät paksunivat, mutta alueelliset erot pysyivät samankaltaisena. Talven suurimmat jäänpaksuudet mitattiin pohjoisessa huhtikuun alkupuoliskolla. Maksimipaksuus oli koko maassa 55–75 cm, Kilpisjärvellä kuitenkin suurempi. Pintaveden lämpötila Toukokuussa veden lämpötilat olivat ajankohdan keskiarvon tuntumassa ja välillä lämpimien jaksojen myötä selvästi sen yläpuolella. Kesäkuun alun helteinen sää nosti pintavesien lämpötilat selvästi keskiarvojen yläpuolelle. Juhannuksena tuulinen ja sateinen sää sekoitti ja viilensi vesiä. Sää lämpeni kesä-heinäkuun vaihteessa ja pintavedet pysyivät lähes koko heinäkuun ajan selvästi keskimääräistä korkeammissa lukemissa. Muutamalla havaintopaikalla rikottiin jopa vanha lämpötilaennätys heinäkuun aikana. Veden lämpötilalukemissa jäätiin Lapissa yleisesti alle 20 asteeseen. Elokuun alussa pintavedet olivat koko maassa tavallista lämpimämpiä, mutta ne olivat alkaneet jo jäähtyä. Syksyn aikana pintavedet pysyivät ajankohdan keskiarvoa ylemmissä lukemissa. Haihdunta Kesäkauden haihdunta jäi Pohjanmaalla sateisen sään takia selvästi tavallista pienemmäksi. Voimakkainta haihdunta oli tavalliseen tapaan keskikesän helteisillä säillä. Koska päivät ovat tuolloin myös pitkiä, kuukauden haihduntasumma oli kesä- ja heinäkuussa selvästi muita kuukausia suurempi. Haihduntakausi jatkui lämpimän syksyn johdosta tavallista pidempään koko maassa. Lue lisää... 30.12.2011 Suomen ympäristökeskus |
|
|
