Oulujoen reitti ry
Vesistöalue
KARTTOJA VESISTÖALUEELTA
Vesistöalueen kartta (Karttapaikka)
Kalalla Kainuussa, kartta kohteista - joet, kosket ja järvet.
OULUJOEN VESISTÖN ERITYISPIIRTEITÄ
Oulujoki virtaa Suomen vyötäröllä ja yhdistää toisiinsa kaksi maakuntaa, Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan. Joki laskeen mereen Oulussa, mutta vetensä se saa pääosin Kainuusta. Varsinainen Oulujoki lähtee Oulujärvestä, Kainuun merestä. Pohjoisesta laskee järveen Hyrynsalmen tai Emäjoen reitti kaukaa Kuusamon rajoilta Kiantajärven kautta. Idästä Oulujärveen tuo vetensä Kajaaninjoen kautta Sotkamon reitti, kahdeksan tai yhdeksän järviulapan ketju.
Istutettavien lohenpoikasten määrä on vain pieni murto-osa siitä, mitä pitäisi istuttaa. Uusi tieto, jonka on tuonut Tornionjoen smolttien määrä, jota aiemmin arvioitiin paljon pienemmäksi kuin on osoittautunut. Luonnonsmoltit pärjäävät 2,5-3 kertaa paremmin vaelluksellaan kuin laitospoikaset.
Kemijoelle velvoitteen tulisi olla yli 4 miljoonaa vaelluspoikasta (nykyisin 615 tuhatta laitospoikasta)
Oulujoella velvoitteen pitäisi olla nykyisen n. 250 000 laitossmoltin sijasta 880 000 – 1,5 miljoonaa vaelluspoikasta.
KAINUU VESILTÄ
Näkökulmani Kainuun maisemaan on soutajan. Olen soutanut Oulujoen vesistön molemmat, Sotkamon ja Hyrysalmen reitit latvoilta alas merelle. Kolmas pitkä soutuni vastavirtaan mereltä, Hailuodosta Emäjoen latvoille antoi toisenlaisen, hitaamman, viivyttelevän kokemuksen. Olen katsellut metsiä, vaaroja, rantojen yksinäisiä taloja ja kyliä vesiltä käsin milloin keinuvasta milloin taas tyynestä, usein kesäyön hiljaisesta, runollisesta elementistä. Olen saanut kokea kaiken tuon kauneuden ja syttynyt sille.
TUTKIMUKSIA VESISTÖALUEELTA
Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet
Tekijät: Maare Marttila, Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Atso Romakkaniemi, Ari Huusko, Erkki Jokikokko, Teppo Vehanen, Jorma Piironen, Alpo Huhmarniemi, Tapio Sutela, Ari Saura ja Aki Mäki-Petäys
2014. Erityisen tärkeä tutkimus. Perustana meneillään olevaan Kemijoen ja Iijoen velvoitemuutosprosessiin.
Lohikalojen alasvaellus rakennetuilla joilla
Eri joilla suoritettujen vaelluspoikasten alasvaellustutkimusten yhteenveto
Lohen vaelluspoikastutkimukset Oulujoella 2009-2010
Tärkeä tutkimus. Montasta lasketut poikaset, vaellus Merikoskelle, selvitettiin ajankohdan, lämpötilan yms merkitystä.
Erityisen olennainen tieto: Montasta eri lämpötiloissa vapautettujen smolttien tulokset. Sanginsuuhun, likelle Merikosken voimalaitosta selvisi lämpimimmässä vedessä 90% poikasista, kylmimmässä lämpötilassa ei juurikaan selvitty.
Tämä on muuttanut Montan kalanviljelylaitoksella smolttien vapauttamiskäytäntöä, lämpimämpään veteen. Mahdollisesti eräs tärkeä syy lisääntyneisiin nousijamääriin Merikosken kalatiessä viime vuosina.
Jylhämästä lasketut poikaset, alasvaellus patojen läpi, tulokset valitettavan heikot.
TÄRKEÄT VAELLUSKALA- JA JOKIPUHEENVUOROT
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:
Keskeisempiä ajatuksia Oulujoen vesistön tulevaisuudesta ja kehittämiskeinoista
Oulujoen Arvovesi-visiotyön lopputulosta aletaan hahmotella - luonnonsuojelupiiri on osallistunut sekä eri intressitahoista kootun neuvottelukunnan että Oulujoki ja vesivoima -alatyöryhmän työskentelyyn
Virpi Sahi ja Jukka Jormola: Ympäristövirtaama – kompromissi sähköntuotannon ja elinkelpoisen joen välillä
Lausunto ehdotuksista Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022 - 2027
Suomen luonnonsuojeluliitto antoi valtakunnallisen yleislausunnon vesienhoitosuunnitelmista. Piirit lausuvat niistä ja alueensa toimenpideohjelmista yksityiskohtaisemmin.
Helvi Heinonen-Tanski: Sulfaattipäästöt vesiin aiheuttavat vaaroja
MMT Helvi Heinonen-Tanski puntaroi sulfaattien vaikutuksia sisävesiimme. Hän on väitellyt tohtoriksi ympäristömikrobiologiasta ja opettanut sitä yliopistossa. Kuinka käy Kallaveden – ja mitä voimme oppia Ison veden takaa? Tervetuloa vesikemian oppitunnille!