New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Energiasivu

2009:

YKSI UUSI YDINVOIMALA SAA ENITEN KANNATUSTA KESKUSTAN RYHMÄSSÄ (23.12.2009)

Lupaa ydinvoimalan rakentamiseen ovat hakeneet TVO, Fortum ja Fennovoima. Eduskunta päättää mahdollisesta lisärakentamista alkuvuonna.

Suomenmaa kysyi joulunalusviikolla edustajilta, kuinka monelle hakijalle lupa pitäisi myöntää ja jos lupia myönnetään yksi, mille hakijalle se pitäisi antaa.

Vain kuusitoista edustajaa 51:stä ehti budjettikiireiltään vastata, mutta jonkinlaista suuntaa tulos antaa.

Selkeä enemmistö vastanneista–kymmenen edustajaa–oli yhden tai yhden ja myöhemmässä vaiheessa kahden luvan kannalla.

Timo Korhonen perusteli yhden luvan myöntämistä sillä, että energian käyttömäärät eivät vaadi tässä vaiheessa useampaa lupaa.

–Samalla varmistetaan kotimaisen uusiutuvan energian kehittämisedellytykset, hän kiteytti monen vastaajan perustelut.

Muun muassa Tuomo Hänninen kannatti voimakkaasti uusiutuvan energian kehittämistä.

–Siinä on päästävä tekoihin. Laaja syöttötariffi myös puuenergialle ja nopeasti päätökset energiainvestoinneille, hän vaati.

Moni korosti, että energiantuotantoa pitää hajauttaa eri puolille Suomea.

–En vastusta ydinvoimaloita sinänsä, mutta haluan varmistaa, että hajautettu energiatuotanto todella maaseudulla löisi läpi suurena maata kattavana ilmiönä. Se on priorisoitava ennen kuin teemme lisää ydinvoimalapäätöksiä, Mikko Alatalo sanoi.

Neljä vastaajaa oli ydinvoimaa vastaan.

Perusteena oli, että kulutusennusteiden mukaan kotimaan sähkön tarpeen kattaminen ei edellytä uutta ydinvoimakapasiteettia vuodelle 2020 mennessä ja vuoden 2030 tarpeita varten lupien myöntäminen on liian aikaista.

Vastustajat vastustivat luvan myöntämistä ydinsähkön vientiä varten.

–Se olisi vastoin eduskunnan kesällä vahvistamaa kantaa, jonka mukaan ydinvoimaa ei rakenneta sähkön pysyvää vientiä varten, Kimmo Tiilikainen huomautti.

Tiilikaisen mielestä keskustalla pitää olla oma linja.

–Eikä olla pikkukokoomus!

Anne Kalmari totesi, ydinsähkön vienti estäisi uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsyn.

Hannu Hoskonen ei ottanut kantaa lupien määrään.

–Nyt on oikea hetki siirtyä vahvasti kotimaisten, uusiutuvien energioiden käyttöön. Suomessa on puuta ja turvetta rajattomasti saatavilla. Se luo mahdollisuuden kotimaisiin työpaikkoihin, jotka antavat työtä koko Suomessa pohjoisinta Suomea myöten, hän kuitenkin linjasi.

Vain Lauri Oinonen myöntäisi luvan kaikille kolmelle hakijalle.

–Joka hakijalla on selkeät perusteet.

Oinonen totesi, että jos Suomen talous halutaan nousuun, teollisuudelle on tarjottava edullista energiaa. Hän ei pidä pahana, jos Suomesta vietäisiin energiaa ulkomaille.

–Mutta on tärkeä edistää myös bioenergian tuotantoa. Metsäteollisuus antaa tuottoa bioenergialle, jos metsäteollisuus menee alas, seuraa vaje kotimaisessa bioenergiatuotannossa, öljylampun valossa ylioppilaaksi lukenut Oinonen muistutti.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on jo aiemmin tyrmännyt kokoomuksen vaatimuksen kolmesta uudesta luvasta ydinvoimaloille.

Ministerin mielestä Suomeen pitää rakentaa yksi uusi yksikkö, jotta hiilen käyttö voidaan lopettaa. Muuten lisäydinvoimaa ei Pekkarisen mielestä tarvita lainkaan, vaan uusiutuvan energian lisääminen riittäisi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kertoi maanantain Verkkoapilassa kehottavansa kolmea hakijaa yhdistämään voimansa yhden hakemuksen, Teollisuuden Voiman Eurajoelle suunnitteleman voimalan taakse.

Äänet hakijoiden välillä erosivat selkeästi: Fennovoima sai kymmenen, Fortum neljä ja Teollisuuden voima yhden ”äänen”. Tapani Tölli muistutti, että Fortumilla ja Teollisuuden voimalla on jo voimala.

–Myös alueelliset syyt puolustavat Fennovoimaa ja voimalan sijoittamista joko Pyhäjoelle tai Simoon.

22.12.2009 Suomenmaa

▲Alkuun


ENERGIAPUUN KORJUUTA VOI TEHOSTAA (21.12.2009)

Metsistä voisi korjata huomattavasti nykyistä enemmän energiapuuta. Nykyisen energiapuumäärän voisi jopa kaksinkertaistaa. Tämä toisi metsänomistajalle lisätuloja.

Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikön tutkija Juha Nurmi toteaa, että hakkuumäärät kasvaisivat, kun tähän mennessä koskemattomat väliharvennuksen jäämät korjattaisiin energiapuuksi. Kuusikkoja ja männikköjä väliharvennetaan 50-60-vuoden iässä. Energiapuun korjuuta metsänkasvun tuossa vaiheessa on arkailtu, koska sen on pelätty heikentävän kasvua.

Energiapuu on kaikkea sitä puuperäistä biomassaa, jonka loppukäyttö on energiantuotantoa (liikenne, lämmitys) ja josta ei tehdä paperia tai sellua.

Miksi pitäisi koskea väliharvennuksiin?

Tutkija Juha Nurmi toteaa, että nyt jo jotkut toimijat hakevat pitkien matkojen päästä energiapuuta. Väliharvennukselta haettava puu voi olla kalliimpaa kuin päätehakkuiden puu, mutta silti niitä kannattaisi harkita, jos metsät ovat lähellä ja kuljetusmatkat olisivat lyhyitä.

Suomen ilmastotavoitteet ovat lisäksi niin kovat, että ilman kaikkia metsäenergialähteiden käyttöönottoa tavoitteisiin on vaikea päästä, arvioi tutkija Juha Nurmi.

Voima- ja metsäteollisuus korjaa noin 5 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta vuodessa nyt. Vuoteen 2012 mennessä tavoite on nostaa se kymmeneen miljoonaan kuutiometriin.

Tutkija Juha Nurmi toteaa, että aiemmin on pelätty metsän tuotoksen supistuvan hakkuista.

- Siinä on ollut ehkä liian varauksellista puun tuotokseen liittyvää kritiikkiä. On ajateltu, että liian intensiivinen korjuu tuon ikäisessä puustossa saattaisi aiheuttaa kasvutaantumaa. Huoli ei ehkä olisikaan niin suuri, mitä on luultu. Tämä avaisi mahdollisuuden avata uuden energiapuulähteen käytön meillä, sanoo Nurmi.

Koko Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella väliharvennuksista vuotuisista hakkuista saataisiin kuusi miljoonaa tuoretonnia pelkästään kuusikon latvusmassaa.

18.12.2009 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


SUOMEN SUURIN TUULIPUISTO ON SUUNNITTEILLA SIIKAJOELLE (14.11.2009)

Suomen suurimman tuulipuiston perustuksia aletaan ehkä rakentaa Siikajoelle ensi vuonna tähän aikaan.

Tuulivoimaa kehittävä Intercon Energy sekä yhteisien vesialueiden käytöstä alueella päättävät osakaskunnat käyvät parhaillaan neuvotteluja vuokrasopimuksesta.

Sopimuksen kohtalo ratkeaa tammikuussa.

Siikajoen Tauvoon on suunnitteilla 11, Merikylään 4 ja Varessäikkään 11 tuulivoimalaa. Kukin tuulivoimala tuottaisi sähköä yli 8 gigawattituntia.

–Siikajoen tuulipuistosta tulisi Suomen suurin. Suunnitteilla kyllä on useita merituulipuistoja, jotka kaikki ovat huomattavasti suurempia kuin tämä kohde, sanoo Intercon Energyn toimitusjohtaja Markku Tarkiainen.

Tällä hetkellä suurin, 39 megawatin tuulipuisto on Kemin Ajoksessa. Siikajoen 78 megawattia jakaantuu tosin kolmeen paikkaan.

Tarkiaisen mukaan on pohjoispohjalaisen Siikajoen onnenkantamoinen, että kunnassa pystytään rakentamaan kauas rannasta mutta silti matalaan veteen.

Sata metriä korkeista tuulivoimaloista lähimmät pystytettäisiin suunnitelmien mukaan kilometrin päähän mantereesta, kauimmaiset kahden kilometrin päähän merelle.

Kaavailluilla sijoituspaikoilla ei ole vakituista asutusta, loma-asumuksia sen sijaan kyllä.

Vaikka tuulimyllyt saataisiin sijoitettua mahdollisimman kauas merelle, tuulipuisto väistämättä muuttaa maisemaa.

–Totta kai maisemakuvan muutoksista tulee keskustelua. Mutta jos haluamme energiaa, niin jossakin sitä on voitava tuottaa.

–Ei Suomea tarvitse pakata täyteen tuulivoimaloita, mutta todettakoon vertailun vuoksi, että Suomessa tuulivoimaloita on 40 ja samankokoisessa Saksassa 25000.

Tarkiaisen mukaan tuulipuiston sijoittaminen on jakokuntien ja Intercon Energyn välinen asia, mutta kunnan ja kuntalaisten mielipiteet vaikuttavat toki suunnitteluun.

–Tuulivoima on kuitenkin turvallista energiaa. Uskonpa, että Siikajoella otetaan mieluummin kotikulmille tuuli- kuin ydinvoimala.

Siikajoen tuulivoimahankkeessa osallisena on myös espanjalaisyhtiö Spanish Power.

Se kutsui Intercon Energyn alun perin tekemään selvitystä kymmenestä Kalajoella, Siikajoella ja Hailuodossa omistamastaan vanhentuneesta tuulivoimalasta.

–Tarjouduimme tekemään heille kokonaan uudet. Meidän roolimme on hakea paikat, hankkia rakennusluvat, tehdä tuulivoimatutkimukset. Espanjalaiset investoivat, me kehittämme. Laitetoimituksissa pyrimme suosimaan kotimaista teknologiaa.

Osakaskunnat järjestävät yleiset kokouksensa tässä ja ensi kuussa.

–Sen mukaan mitä meille on viestitetty niin osakaskuntien kanta hankkeeseen on positiivinen.

–Ensi vuonna tähän aikaan voitaisiin päästä rakentamaan tuulivoimalaitosten perustuksia ja kaikki olisi valmista ehkä 2013 loppuun mennessä, Tarkiainen laskee.

Osakaskunnille sopimus tuulivoimapuiston kanssa tietäisi 30 vuodeksi vuokratuloja: joko kiinteää vuosikorvausta tai tuottoon perustuvaa korvausta. Tarkiainen ei tässä vaiheessa halua puhua euromääristä, koska sopimuksia osakaskuntien kanssa ei vielä ole allekirjoitettu.

Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi kertoo, että merenrannan nykyisessä yleiskaavassa on varauduttu tuulivoiman rakentamiseen.

Voimassa oleva maakuntakaava on tosin 1990-luvulta ja Intercon Energyn suunnittelemat tuulivoimalat ovat huomattavasti suurempia kuin mihin nykyinen kaava antaisi mahdollisuuden.

Maisemakuvallisista syistä YVA-selvitys on tehtävä.

–Jos hanke osakaskunnan yleisessä kokouksessa saa osakseen ankaraa vastustusta niin varmaankin hanke raukeaa.

Tuomen mukaan kunta on viranomaisroolissa, jos ja kun kaavaa ryhdytään laatimaan. Mikäli sopimus syntyy, osakaskunnat hyötyvät vuokratuloina ja kunta hyötyy kiinteistöverojen muodossa. Kunta on myös osakaskuntien jäsen.

11.12.2009 Suomenmaa

▲Alkuun


SIMO JA PYHÄJOKI YDINVOIMALAN VAIHTOEHDOT (14.11.2009)

Simo ja Pyhäjoki ovat enää vaihtoehtoina uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Neljättä ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima on ilmoittanut perjantaina työ- ja elinkeinoministeriölle, että Ruotsinpyhtää ei ole enää vaihtoehtona uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi.

Syynä on yhtiön mukaan riittävän tuen puuttuminen Ruotsinpyhtään liittyessä ensi vuoden alussa Loviisan kaupunkiin. Loviisassa on jo ydinvoimala.

Sen sijaan Simo ja Pyhäjoki sekä niitä ympäröivät seutukunnat tukevat Fennovoiman mukaan vahvasti ydinvoimalaa alueelleen.

Pyhäjoella ja Simossa kaavoitus ja tekniset selvitykset jatkuvat. Lopullisesti Fennovoima valitsee ydinvoimalansa sijoituspaikkakunnan valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta. Valtioneuvoston odotetaan tekevän periaatepäätöksen saajasta tai saajista alkuvuodesta 2010. Eduskunta käsitteleee asiaa myöhemmin samana vuonna.

Sijoituspaikkaa selvitetty yli kaksi vuotta

Fennovoima on yli kahden vuoden ajan selvittänyt laajalti hankkeen sijoituspaikkojen turvallisuuteen, ympäristöön, yhteiskuntaan sekä rakentamiseen ja käyttöön liittyviä tekijöitä. Selvitysten perusteella yhtiö on vaiheittain karsinut hankkeensa sijoituspaikkavaihtoehtoja.

Alun perin mukana oli lähes 40 paikkaa eri puolilta Suomea ja nyt siis kaksi kuntaa Pohjois-Suomessa.

- Säteilyturvakeskuksen lokakuussa antama lausunto vahvisti pohjoisten paikkakuntien sopivuuden ydinvoimalan sijoituspaikoiksi. Uuden ydinvoimalaitospaikkakunnan perustaminen hajauttaa sähköntuotantoa maantieteellisesti ja parantaa näin Suomen huoltovarmuutta, Fennovoima sanoo.

Saman on todennut muun muassa Huoltovarmuuskeskus Fennovoiman hankkeesta antamassaan lausunnossa.

"Valitukset varmistivat Ruotsinpyhtään putoamisen"

Ruotsinpyhtää on vuoden 2010 alusta lukien osa uutta Loviisan kaupunkia eikä Loviisassa ole riittävän vakaata tukea toisen ydinvoimapaikan avaamiseen kaupungin alueelle. Yhtiö tarvitsisi Loviisan valtuuston ja koko yhteisön tuen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, todetaan Fennovoimasta.

Ruotsinpyhtään kunnan ja Loviisan kaupungin aiemmista, Fennovoiman ja Fortumin hankkeita tukevista päätöksistä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätöstä odotetaan lähiaikoina.

- Mikäli päätöksistä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valtioneuvoston ydinvoimahakemuksiin liittyvä päätöksenteko pitkittyy suunnitellusta. Yhtiö haluaa osaltaan luoda edellytykset prosessin etenemiselle hallituksen alkuperäisessä aikataulussa, Fennovoimasta todetaan.

11.12.2009 YLE Lappi

▲Alkuun


NORJA AVASI ENSIMMÄISEN OSMOOSIVOIMALAN (10.12.2009)

NORJASSA ON käynnistetty ensimmäinen koevoimala, joka tuottaa sähköä makean veden ja suolaisen veden avulla.

Sähköä syntyy osmoosin avulla. Se on tuttu ilmiö kaikkialla luonnossa. Nesteet kulkeutuvat sen avulla soluissa, eivätkä puut saisi nostetuksi vettä latvuksiin ilman osmoosia.

Osmoosivoimala tekee puhdasta sähköä makeasta ja suolavedestä puoliläpäisevien kalvojen avulla.

Kalvon toisella puolella on suolaista vettä, joka kiskoo puoleensa makeaa vettä. Suolaisen veden määrä lisääntyy ja virtaus voimistuu. Virtaus johdetaan tekemään sähköä.

STATKRAFTIN prototyyppivoimala tuottaa vasta 2-4 kilowattia. Teho riittäisi antamaan sähköä 40-80 hehkulamppuun vuorokauden ympäri.

Professori Markku Lampisen mielestä norjalaisten sähköntuotto on jo sitä luokkaa, että hän odottaa kymmenessä vuodessa 200-300 kilowatin voimaloita. "Norjalaisten saavutus on aikamoinen edistys", teknillisellä korkeakoululla työskentelevä Lampinen sanoo.

"Jos minulta olisi kysytty mielipidettä 1980-luvulla, olisin sanonut toimivia voimaloita olevan 50 vuoden kuluttua."

OSMOOSIVOIMALOISTA on puhuttu jo 1970-luvulta alkaen. Osmoosisähköön perehtynyt TKK:n vanhempi tutkija Ari Seppälä sanoo, että voimaloiden tulevaisuus riippuu tehokkaiden kalvojen kehityksestä.

Niiden pitäisi päästää makea vesi läpi nykyistä nopeammin ja suola nykyistä nihkeämmin.

Käänteisellä osmoosilla on jo laajaa käyttöä. Joka toinen pariisilainen juo käänteisosmoosilla puhdistettua vettä.

"Osmoosivoimalat eivät pelasta maailmaa, mutta lisäävät uusiutuvien energianlähteiden valikoimaa", Statkraftin pääjohtaja Baard Mikkelsen arvioi uutistoimistoille.

Statkraft on Euroopan suurin uusiutuvan energian tuottaja. Norja tuottaa suurimman osan sähköstään vesivoimalla.

YHTIÖN tavoitteena on rakentaa osmoosivoimaloita vuodesta 2015. Haasteena on parantaa kalvojen tehokkuutta yhdestä watista neliömetriä kohden viiteen wattiin. Silloin osmoosisähkön hinta olisi samaa luokkaa kuin muiden uusiutuvien energiamuotojen.

Koevoimala on vuonossa noin 60 kilometriä Oslosta etelään. Voimalan kalvojen pinta-ala on 2 000 neliömetriä.

Norjalaisten suunnitelmissa on jo 25 megawatin voimala. Sellainen riittäisi sähköistämään 30 000 eurooppalaista kotitaloutta. Moinen voimala olisi jalkapallokentän kokoinen ja sen kalvojen pinta-ala viisi miljoonaa neliömetriä.

Statkraft haaveilee tuottavansa osmoosisähköä vuosittain 1700 terawattituntia eli puolet EU:n sähköntarpeesta.

OSMOOSISÄHKÖÄ voi tuottaa missä tahansa, missä makeaa vettä virtaavat joet kohtaavat suolaisen meriveden.

Aurinkovoimaan ja tuulivoimaan verrattuna osmoosisähkö on tasaisempi energianlähde. Ympäristöä se rasittaa vähemmän kuin tavallinen vesivoima, joka vaatii isot padot.

25.11.2009 Helsingin Sanomat

▲Alkuun


HANHIKIVEN YDINVOIMAHANKKEESTA KANTELU EUROOPAN KOMISSIOON (10.12.2009)

Pro Hanhikivi ry ja Raahen Seudun Luonnonystävät ry jättivät keskiviikkona kantelun Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta Euroopan komissioon sekä vetoomuksen Euroopan parlamentille.

Kirjelmissä todetaan Fennovoima Oy:n Hanhikivelle suunnitteleman ydinvoimalahankkeen ja Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen olevan ristiriidassa EU:n luonto-, lintu- ja vesipuitedirektiivien sekä lainvoimaisen maakuntakaavan kaavamerkintöjä koskevien suunnittelumääräysten kanssa.

Pro Hanhikiven mielestä asia on jätetty huomioimatta hankkeen valmistelussa. Hanhikiven alue ei ole alun perinkään ollut sopiva paikka ydinvoimalalle.

Luontoalueen arvokkuuden on todennut myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ydinvoimalahankkeen lisäselvityksistä antamassaan lausunnossa.

Lausunnosta huolimatta ydinvoimalan puolesta lobbaavat tahot vaativat edelleen hankkeen nopeaa edistämistä ja pyrkivät mitätöimään kannanotoissaan Hanhikiven luontoarvot sekä ydinvoimalan haitalliset vaikutukset.

10.12.2009 Kaleva

▲Alkuun


SUOMEEN AURINKOVOIMALA KEVÄÄLLÄ 2011 (10.12.2009)

Ensi vuonna alkavat Suomen ensimmäisen aurinkovoimalan rakennustyöt. Sunvoima Oy:n voimala nostaa Suomen eurooppalaiselle aurinkoenergiakartalle. Voimalan sähköntuotannon on määrä alkaa keväällä 2011. Voimalan suunniteltu nimelliskapasiteetti on 1 MW.

Yksityishenkilöillä ja yrityksillä on mahdollisuus osallistua aurinkovoimalan rakentamiseen ostamalla tuotanto-osuus Sunvoima Oy:n aurinkovoimalasta. Tuotanto-osuuden omistaja saa osuuttaan vastaavan määrän voimalan tuottamasta sähköstä. Tuotetun sähkön voi käyttää itse tai myydä eteenpäin. (KU)

Aurinkovoimala-hankkeesta löytyy tietoja internetosoitteesta www.sunvoima.fi

9.12.2009 Kansan Uutiset

▲Alkuun


MTK: BIOENERGIAN TUOTANTO TARVITSEE VALTION KANNUSTIMIA (7.12.2009)

MTK:n mukaan bioenergian tuotannon nostotavoitteet eivät täyty ilman valtion kannustimia. Energia-asiamies Ilpo Marttila sanoo, että biokaasu- ja tuulisähkön lisäksi myös puuvoimaloille tarvitaan takuuhinta.

Marttilan mukaan bioenergiatuotanto on maaseudulle suuri mahdollisuus, koska maaseusulta saadaan lähes kaikki uusiutuvan energian raaka-aineet, kuten metsähake, biokaasu, vesi, tuuli ja peltoenergia.

Suomen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Marttila pitää tavoitetta realistisena, kunhan hallitus päättää kannustimista ripeästi.

4.12.2009 YLE Perämeri

▲Alkuun


AURINKOA YMPÄRISTÖTALOUTEEN (7.12.2009)

Energiatalouteen ja ympäristötekniikkaan kohdistuu suuria taloudellisia odotuksia. Talouden taantumassa Kanta-Hämeessäkin energiatalous ja ympäristötekniikka ovat lähes ainoita nopeita kasvualoja tällä hetkellä.

Uusia pienehköjä muutaman hengen yrityksiä syntyy kaiken aikaan. Jotkut niistä lähtevät kasvamaan markkinoiden vedossa todella nopeasti, kuten Innosuomi-palkittu hämeenlinnalainen Savumax.

Savumax aikoo myydä ensi vuosikymmenellä uutta tekniikkaa kymmeniin tuhansiin pientaloihin. Ajatuksena on, että Suomessa ryhdytään soveltamaan Keski-Euroopassa yleistä tapaa ottaa ja varastoida lämpöä niin auringosta kuin omasta puulämmityksestäkin.

Pientalojen lämmön talteenotto nosteessa

Hämeenlinnalainen pientalojen energiaratkaisuja tuottava yritys uudistaa pientalojen lämmön talteenottoa aurinkovaraajien ja takan savuista lämpöä tallentavaksi. Läpimurto tapahtui viime kesän asuntomessuilla.

- Ensi vuonna kaksinkertaistamme henkilökuntamme ja aiomme myydä järjestelmiämme kymmeniin tuhansiin pientaloihin, kertoo Savumax Oy:n toimitusjohtaja Ollli Huttunen.

- Takan lämpöä talteen ottamalla talon lämmitykseen ja sitä hyödynnetään keväästä syksyyn aurinkokeräimiä talon lämmityksessä myöskin - meillä on sellainen visio että vuoteen 2020 mennessä me asennettaisiin näitä meidän järjestelmiä niin paljon että ne tuottaisi energiaa niin paljon kuin tuommoinen pieni suomalainen ydinvoimala.

Savumax soveltaa osin saksalaista aurinkolämmön talteenottoa. Lämpöä tallentavat piiput ja tulipesät ovat sitä vastoin kotimaisia. Lämmön talteenotto perustuu suurehkoihin vesivaraajiin ja lattian alla olevaan vesikeskuslämmitykseen. Savukaasutkin puhdistuvat järjestelmässä aiempaa tehokkaammin.

Lisää työvoimaa tarvitaan

Yritys työllistää nyt kolmisenkymmentä ihmistä, mutta ensi vuonna jo tuplasi enemmän. Uudet työntekijät koulutetaan ensi vuonna, lähtötasona useimmilla on insinöörin tai rakennusmestarin pohjakoulutus.

Hämeen ammattikorkeakoulu on huomannut myös, että ympäristötalous kasvaa kaiken aikaa. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden rakentamisessa tämäkin näkyy. Alan markkinat ovat siis olemassa ja kasvavat.

- Ehkä se merkittävin kasvun tulee siitä, että olemassa olevat yritykset laajentavat liiketoimintaa jos eivät tähän asti ole varsinaisesti toimineet ympäristöalalla, niin he laajentavat toimintaa sillä tavalla että uudet tuotteet suuntautuu tällaiseen ympäristömyönteiseen teknologiaan, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan lehtori Markku Raimovaara.

Uusi energiatekniikka ei ole ainoastaan suomalainen asia. Pelkästään koleassa ja sumuisessa Englannissa aurinkopaneelien käyttö on moninkertaistunut viime vuosina.

4.12.2009 YLE Häme

▲Alkuun


JÄTELÄMMÖSTÄ SÄHKÖÄ (7.12.2009)

Yli puolet maailmassa käytetystä energiasta menee hukkaan, suurimmaksi osaksi jätelämmön muodossa.

Massachusettsin teknisessä korkeakoulussa (MIT) kehitetty uusi teknologia auttaa muuttamaan jätelämpöä sähköksi monta kertaa tehokkaammin kuin tähän asti käytetyt laitteet.

Jätelämmön hyödyntäminen tehokkaammin voi johtaa esimerkiksi kännyköiden puheajan kaksinkertaistumiseen tai kannettaviin tietokoneisiin, joita voisi käyttää kaksi kertaa nykyistä pitempään ilman verkkovirtaa.

Myös voimalaitoksista voisi saada samalla polttoainemäärällä enemmän sähköä.

Lämmön muuttamista sähköksi rajoittaa teoreettinen maksimi, niin sanottu Carnotin hyötysuhde. Käytännössä mikään kone tai laite ei tietenkään pääse tähän teoreettiseen maksimiin.

Nykyiset kaupallisessa käytössä olevat termoelektriset laitteet pystyvät vain noin kymmenenteen osaan tästä teoreettisesta maksimista.

MIT:ssä kehitetyillä termisillä diodeilla saavutettiin kokeissa jopa 40 prosenttia maksimista. Laskelmien mukaan tällä tekniikalla voitaisiin päästä jopa 90 prosenttiin.

Tutkimus raportoitiin Journal of Applied Physics

24.11.2009 Tiede

▲Alkuun


SAHOILTA TARJOLLA YDINVOIMALAN VERRAN BIOSÄHKÖÄ (2.12.2009)

Suomen yksityisillä sahoilla olisi bioenergialla tuotettua sähkövoimaa yhden ydinvoimalan edestä. Sahateollisuus haluaa, että Matti Vanhasen (kesk.) hallitus liittää sahat syöttötariffin saajien joukkoon. Lähinnä suurteollisuuden omistamat tuulivoimayhtiöt saanevat ensi vuonna mittavan rahallisen edun syöttötariffin muodossa.

Suomen yksityinen sahateollisuus on viime vuodet pyrkinyt syöttötariffin piiriin. Tämä on estynyt työ- ja elinkeinoministeriön nihkeään kantaan, eivätkä sahat ole saaneet samaa etua kuin mitä tuulivoimayhtiöille tarjotaan.

Syöttötariffilla tuulivoimayhtiöt saisivat merkittävän tuotantoedun. TEM tarjoaa tuulivoimayhtiöille mallia, jossa valtio korvaisi todellisen sähkömarkkinahinnan ja tuulivoiman tuottaman sähköenergian kustannusten välisen erotuksen.

Syöttötariffin hinnaksi on alustavasti esitetty 83,5 euroa megawattitunnilta. Tämän päivän markkinahinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on reilut 35 euroa megawattitunnilta. Valtio sitoutuisi korvaamaan tämän erotuksen suurteollisuuden omistamille yhtiöille.

Kymmenkunta uutta potentiaalista tuotantolaitosta

Maamme sahateollisuus lasketti Pöyry Oy:lla kuinka paljon ne voisivat tarjota sähköä markkinoille. Laskelmat osoittivat, että maahamme voisi nousta 10 - 15 alueellista sähköntuotantolaitosta. Ne tarjoaisivat saman verran biopohjaista energiaa kuin yksi vanha ydinvoimareaktori.

Sahateollisuus käyttäisi sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissaan ainoastaan suomalaista uusiutuvaa energiaa. Biopohjainen energia tuotettaisiin hakkeella, kuorella ja sahanpurulla.

Kuusamolainen Pölkky Oy on yksi maamme kolmesta suurimmasta sahateollisuusyrityksestä. Se käyttää vuositasolla miljoona kuutiota puuta. Puu hankitaan lähinnä yksityisiltä metsänomistajilta eripuolilta Pohjois-Suomea.

Metsäpäällikkö Hannu Virranniemen mukaan suuri osa yhtiön tuottamasta bioenergiamassasta joudutaan ajamaan satojen kilometrien päähän kaupunkien lämpölaitoksiin. Yhtiön omissa pienissä voimaloissa kyetään käyttämään ainoastaan vajaa puolet hakkeesta ja sahapurusta.

- Nykyisillä systeemeillä me pysytään käyttämään meidän omilla laitoksilla noin puolet siitä noin 300 000 kuutiosta biopolttoainetta eli 150 000 kuutiota joudutaan ajamaan tällä hetkellä ajamaan muualle, usein satojen kilometrien päähän, Virranniemi kertoo.

Kuljetuskustannukset puolet hakkeen hinnasta

Pölkky Oy selvitti myös, millaista osaa kuljetuskustannukset näyttelevät biopolttoaineen hinnasta kaukana Oulussa lämpölaitoksen portilla. Selvisi, että puolet tuotteen hinnasta kului kuljetuskustannuksiin.

- Jos meidän olisi kannattavaa rakentaa Taivalkoskelle oma sähköntuotantoon tarkoitettu voimala, käyttäisimme itse kaiken biopolttoaineen, Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi sanoo.

Taivalkosken Voima Oy toimii nyt Pölkky Oy:n sahan yhteydessä. Se tuottaa lämpöä Taivalkosken taajaman asukkaille ja liike-elämälle. Yhtiön osakas on paikallinen kunta.

Pölkky Oy:n laskelmien mukaan Taivalkosken laitos olisi mahdollista muuttaa lämpöä sähköä tuottavaksi laitokseksi. Tämä muutos maksaisi 12 miljoonaa euroa. Nykyisellä sähkön hinnalla investointi ei maksaisi itseään takaisin, ennen kuin olisi jo aloitettava uudissaneeraus.

- Me olemme laskeneet, että kahden ja puolen vuoden kuluttua voisimme tuottaa 3,5 megawattia sähköä ja 15 megawattia lämpöä, Taivalkosken Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Antti Virranniemi toteaa.

Uusi sähkövoimala Taivalkoskelle

Pölkky Oy:lla on selkeä tarjous Suomen valtiolle. Jos maahamme luodaan tasavertainen syöttötariffi sahateollisuudelle, kuten tarjotaan tuulivoimayhtiöille, rakennetaan Taivalkoskelle lämpö- ja sähkövoimalaitos.

- Jos tämä syöttötariffijärjestelmä olisi käytössä ja voimassa, niin meidän laskelmien mukaan sähköntuotanto olisi kannattavaa liiketoimintaa ja tukisi meidän liiketoimintaa myös muuten, Jouko Virranniemi vakuuttaa.

Sahateollisuus ry:n selvitysten mukaan Euroopan maista ainoastaan Suomi, Portugali ja Malta eivät tue sahateollisuuden energiantuotantoa. Jouko Virranniemen mukaan tämä kehitys huolestuttaa kansainvälistä kauppaa käyvää Pölkky Oy:ta.

- Keski-Euroopassa, kaikissa sahatavarantuottajamaissa tämä vastaava järjestelmä on käytössä, mutta Suomessa ei vielä. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tämä olisi hyvin tärkeää.

1.12.2009 YLE Uutiset

▲Alkuun

TUULIVOIMAN RAKENTAMISTA HALUTAAN NOPEUTTAA LAKIMUUTOKSELLA (26.11.2009)

Ympäristöministeriö haluaa helpottaa tuulivoiman rakentamista kaavoitukseen liittyvällä lakimuutoksella.

Ministeriö aikoo jättää keväällä maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosesityksen, jonka mukaan tuulivoimaloille voitaisiin myöntää rakennuslupa pelkän yleiskaavan perusteella. Tällä hetkellä tuulivoiman sijoittamisen suunnitteluun sovelletaan asemakaavaa, joka on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ja hidastaa siksi rakennuslupa-anomusten käsittelyä.

Muutos koskisi erityisesti laajoja maa- ja merialueita, sanoo yli-insinööri Antti Irjala ympäristöministeriöstä:

- Asemakaava soveltuu huonosti tarkkuutensa puolesta esimerkiksi merialueilla suunniteltaviin laajoihin tuulivoimalahankkeisiin sekä tuulivoimalapuistojen suunnitteluun asumattomilla alueilla. Asemakaavan mittakaava on niin tarkka, että yleiskaava on järkevämpi suunnittelun väline.

Ensi vuonna tullaan päivittämään myös tuulivoimalarakentamista koskeva ohjeistus.

Suomen tuulioloja kartoittava, tuuliatlas-tietokanta avataan tänään keskiviikkona internetissä. Tuore kartoitus helpottaa tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelua. Asuntominsteri Jan Vapaavuori vaatiikin, että tuulivoimaa koskevan maakuntakaavoituksen on edettävä ripeästi jakossa myös sisämaassa. Ympäristöministeriö on ilmoittanut antavansa maakuntaliitoille taloudellista lisätukea kaavoitusta varten tarvittavien selvitysten laatimiseen.

25.11.2009 YLE Uutiset

▲Alkuun


PERÄMERELLÄ EI TUULEKAAN ENITEN (25.11.2009)

Tornion Röyttän merialueelle suunnitellaan merituulipuistoa. Vastaava merituulipuisto valmistui hiljattain Kemin Ajokseen.

Ilmatieteen laitoksen tarkkojen mittausten mukaan Perämerellä tulee heikommin kuin maan parhaimmilla alueilla Pohjanmaan rannikolla ja Suomenlahdella.

Perämeri jää selvästi jälkeen tuulioloissa maan parhaista paikoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamalla tutkimuksella on haettu perustietoa tuulivoiman mahdollisista tuotantopaikoista.

Mallilaskelmien mukaan keskituulennopeus voimistuu vasta kaukana avomerellä, mutta ei yllä sielläkään parhaiden alueiden lukemiin. Mittausten mukaan tuuli voimistuu talveksi.

Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan alueille on suunnitteilla isoja tuulivoimapuistoja lähelle rannikkoa.

24.11.2009 YLE Oulu

▲Alkuun


TUNTURI-LAPISTA SAISI TUULIVOIMAA (25.11.2009)

Tunturi-Lapista voidaan saada lähes yhtä paljon tuulivoimaa kuin merenrannikolta. Tuulivoiman mahdollisia tuotantopaikkoja selvitettiin Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa, jonka rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö.

Ilmatieteen laitoksen tarkkojen mittausten mukaan Tunturi-Lapissa on selvästi paremmat tuuliolot kuin muualla maakunnassa.

Mallilaskelmissa Tunturi-Lapissa päästään lähellä merenrannikon tuulioloja.

- Silloin puhutaan tuntureista, jotka ovat yli 500 metriä korkeita eli ihan matalissa nyppylöissä hyöty ei ole samanlainen, sanoo Ilmatieteen laitoksen kehittämispäällikkö Bengt Tammelin.

Voimakkaimmat tuulet tuntureilla ja vaarojen rinteillä on talviaikaan. Tuulivoimaloiden rakentaminen tuntureihin voi kuitenkin olla vaikeaa teknisten ongelmien takia.

Ilmatieteen laitoksen selvitystyön tuloksista on koottu internetiin Tuuliatlas-tietokanta, joka avataan keskiviikkona.

24.11.2009 YLE Lappi

▲Alkuun


TUULIATLAS KERTOO, MINNE TUULI KULJETTAA (25.11.2009)

Minne tuuli minut viedä saa, minne puuska roskan riepottaa. Tuuli on vastainen, kääntyykö suunta sen, minnekä tuuli vienee... Näin kyseli Katri-Helena laulussaan jo vuonna 1965. Enää ei tarvitse kysellä, sillä Tuuliatlas kertoo, mistä tuuli tulee ja minne se menee.

Vasta valmistuneen Tuuliatlaksen mukaan Suomen parhaat tuuliolot löytyvät Ahvenanmereltä ja Suomenlahdelta. Siksi suurin osa maamme tuulivoimaloista on rakennettu rannikon tuntumaan. Mutta myös sisämaasta löytyy runsaasti hyviä tuuliolosuhteita, kunhan mennään 100-150 metrin korkeuteen tai siitä ylöspäin.

Tuulen voimasta sisämaassa ovat osoituksena joillekin Lapin tuntureille rakennetut tuulivoimalat, joiden tuottama sähkö riittää kattamaan koko Käsivarren sähköntarpeen. Tuulivoimaloita on mm. Kilpisjärven Lammassoaivi-tunturilla sekä Oloksella ja Pyhä-tunturilla.

Tuuleeko Toivakassa, hujuttaako Hankasalmella?

Tuuliatlas on tietokanta, johon on tuotettu tietoa tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta sekä tuulivoimalalla tuotettavan sähköenergian määrästä. Tietokannassa on mukana suuri määrä tietoja, joiden avulla voidaan selvittää paikkakohtaiset tuuliolosuhteet hyvinkin monipuolisesti. Tuuliatlaksen kautta pääsee käyttämään myös karttaliittymää, jonka kautta tuulioloja voidaan tarkastella yhdessä paikkatietojen ja muiden maantieteellisten muuttujien kanssa.

Tuuliatlaksessa on kartoitettu Suomen tuuliolosuhteet sekä maalla että merellä. Tuulisuustietoja on kerätty yli miljoonasta pisteestä useiden vuosien ajalta. Tulokset esitetään kuukausikeskiarvona, jotka on laskettu kolmen tunnin välein mitatuista tuulitiedoista. Näins saadaan selville esimerkiksi vuorokauden aikainen tuulisuuden vaihtelu.

Tavoitteena tuulisähkön lisääminen

Tuuliatlaksen valmistuminen tukee hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita, joiden mukaan tuulivoiman tuotannon pitäisi vuonna 2020 olla 20-kertainen nykytasoon verrattuna. Viime vuoden lopussa Suomessa oli 118 tuulivoimalaa, jotka tuottivat vuodessa 260 gigawattituntia sähköä. Tämä on 0,4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Edistämistoimia ollaan tehostamassa ottamalla käyttöön syöttötariffijärjestelmä, jolla tuulivoiman tuottajille taataan takuuhinta. Tuuliatlaksen tuottamat tuulisuustiedot ovat tärkeitä, jotta rakentaminen voidaan suunnata mahdollisimman edullisille alueille. Tuuliolosuhteiden tarkempi kartoitus mahdollistaa tuulivoimarakentamisen kaavoituksen käynnistämisen laaja-alaisesti myös sisämaassa. Tietokannan keskeisiä käyttäjiä ovatkin kaavoittajat ja tuulivoiman tuottajat.

Tuuliatlaksen tiedot ovat kuitenkin kaikkien käytössä. Se avataan käyttöön 25. marraskuuta kello 17 ja sen tiedot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä www.tuuliatlas.fi -sivuston kautta. Sivusto sisältää tietoa mallinnuksesta, tuulen ominaisuuksista ja Suomen tuulisuudesta sekä suoran linkin Tuuliatlas-karttaliittymään. Tietoaineistoon sisältyy katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen tuuliolosuhteisiin.

Tuuliatlastyön on toteuttanut Ilmatieteenlaitos työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana. Työtä on koordinoinut Motiva Oy.

24.11.2009 YLE Keski-Suomi

▲Alkuun


TURVERIIPPUVUUTTA VÄHENNETÄÄN HAAPAVEDELLÄ (25.11.2009)

Kanteleen Voima Haapavedellä on aloittanut puupolttoaineen hyödyntämisen sähkövoimalaitoksellaan. Yhtiön tavoitteena on saada puupohjaisesta massasta jopa kahdensadan gigawattitunnin lisäenergiamäärä ensi vuonna.

Pääsääntöisesti turvetta energialähteenään käyttävä voimalaitos aikoo panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän metsähakkeen, puunkuoren ja kantomurskan käyttöön.

Ensi vuonna yhtiön tavoitteena on saada puupohjaisesta massasta jopa kahdensadan gigawattitunnin lisäenergiamäärä. Se riittäisi noin 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaiseen tarpeeseen.

- Lähivuosina lisäämme puun käyttöä jonkin verran. Se tulee lisäpolttoaineeksi turpeelle, sillä nyt on ollut turpeen saatavuuden kannalta ongelmia. Tämä varmistaa polttoaineen saantia ja on yksi mahdollisuus lisää. Puun käyttö on työllistävää. Laitoksella se ei kovin paljoa työllistä, vaan hankintaketju työllistää, kun puuta lähdetään metsästä korjaamaan ja hakettamaan meille sopivaksi raaka-aineeksi. Siellä tarvitaan kyllä työvoimaa, sanoo voimalaitospäällikkö Mauno Oinas.

Voimalaitokselle tuodaan tällä hetkellä noin kymmenen rekkalastillista puupolttoainetta vuorokaudessa.

23.11.2009 YLE Oulu

▲Alkuun


PEKKARINEN: MERENPINNAN NOUSU OTETAAN HUOMIOON YDINVOIMAPÄÄTÖKSESSÄ (20.11.2009)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan mahdollinen merenpinnan nousu otetaan huomioon uutta ydinvoimalalupaa koskevassa päätöksessä.

Hallituksen kantaa ydinvoimaloiden sijaintiin peräsi torstaina eduskunnan kyselytunnilla Pentti Tiusanen (vas.), joka vetosi tietokirjailija Risto Isomäen näkemyksiin. Isomäki on varoitellut ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun vaaroista ydinvoimaloille.

Pekkarinen sanoi, että tammikuussa 2005 merenpinnan nousu uhkasi Loviisan ydinvoimalaa, minkä jälkeen siellä on ryhdytty varotoimenpiteisiin. Myös uusissa hakemuksissa on varauduttu siihen, että veden pinnan nousu voi olla suurempi, mihin varauduttiin 2000-luvun alussa.

Tiusasen kysymyksessä sukeutui eduskunnassa väittely tulevista energiaratkaisuista.

Uusiutuvaa lisää ydinvoimalan verran

Pekkarisen mukaan metsäteollisuuden tuottaman uusiutuvan energian vähentyminen merkitsee, että Suomi ei ilman uusia toimia pääse EU:n velvoittamaan 38 prosentin osuuteen uusiutuvan energian tuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Eroksi on jäämässä neljä prosenttiyksikköä.

"Se tarkoittaa noin 13 terawattituntia, mikä on yhtä paljon kuin aikanaan valmistuvan Olkiluoto kolmosen, maailman suurimman ydinvoimalaitoksen vuodessa tuottaman energian määrä", Pekkarinen sanoi.

Hiilivoiman alasajo vaatii ydinvoimaa

Edes uusiutuvan energian käytön lisääminen ei Pekkarisen mielestä pelasta ydinvoiman lisärakentamiselta.Tuotannon kasvun on korvattava tuontia, vastattava kulutuksen kasvuun ja korvatta hiilen käyttöä.

Oras Tynkkynen (vihr.) huomautti, että työ- ja elinkeinoministeriön oman arvion mukaan vuonna 2020 tarvittaisiin 1 000-1 500 megawattia lisäkapasiteettia, mutta vain osa siinä niin kutsuttua perusvoimaa. Arvio perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotannon vähenemiseen.

"Meillä on hiilisähköntuotantoa aika merkittävä määrä, ja jos aiomme sen ajaa nopeasti alas niin nyt tiedossa oleva, syntyvä uusi kapasiteetti ei riitä kaikkeen tähän. Pidän henkilökohtaisesti niin tärkeänä tätä hiilen alasajoa jo 2020 mennessä, että siitä tulee ymmärtämys ydinvoiman lisärakentamiseen", Pekkarinen sanoi.

19.11.2009 Kaleva

▲Alkuun


TUULIVOIMALLA ON TULEVAISUUTTA (29.10.2009)

Kainuuseen nousee tulevaisuudessa tuulivoimaloita. Näin uskoo asiantuntija Olli Laitinen energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustavasta Motivasta.

- Tuulivoimaloita nähdään varmasti joka puolella sisämaata. Aikaisemmin tuulivoimasta puhuttiin pääasiassa rannikolla, mutta nyt tuulisuutta on pyritty kartoittamaan muuallakin. Lisäksi valtio on linjannut, että myös sisämaasta on löydettävä paikkoja tuulivoimalle. Uskon siis, että myös Kainuussa tulee olemaan tuulivoimaa tulevaisuudessa, sanoo Laitinen.

Kainuussa E.ON. Kainuu tekee parhaillaan tuulimittauksia Paltamossa Kivesvaaran laella ja Ristijärvellä Saukkovaarassa.

Tällä hetkellä tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on 0.3 prosenttia. Laitinen pitää määrää harmittavan vähäisenä.

- Tuulivoima on aika uusi peluri tällä kentällä, sillä Suomessa ydinvoimalla ja metsäteollisuuden tuottamalla sähköllä on pitkät perinteet. Tarkoituksena on kuitenkin nostaa tuulivoiman osuutta vuoteen 2020 mennessä noin 5 prosenttiin. Tämä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta se on merkittävä osuus koko sähköntuotannosta.

Tuulivoimala työllistää

Laitisen mukaan tuulivoiman puolesta puhuu muun muassa energian kotimaisuus.

- Siihen ei esimerkiksi polttoaineen hinnanvaihtelut pysty vaikuttamaan. Tuotantoon vaikuttavat ainoastaan tuulen nopeuden vaihtelut, mutta siihen nopeuteen ei kukaan varmaan pysty vaikuttamaan, naurahtaa Laitinen.

Tuulivoimalla on Laitisen mukaan myös melko hyvä työllistämisvaikutus. Suomessa on yksi merkittävä tuulivoimalaitosten valmistaja ja paljon alihankkijoita.

- Rakentamisvaiheessa käytetään tietysti paljon paikallista työvoimaa. Se on järkevää, kun rakennetaan muun muassa perustuksia ja teitä.

Onko tuulivoimala meluhaitta?

Motiva on järjestänyt eri puolilla Pohjois-Suomea keskustelutilaisuuksia, joissa on mahdollista tutustua uusiin tuulivoimasuunnitelmiin. Kajaanissa keskustelutilaisuus on keskiviikkona. Paikallisia asukkaita puhuttavat esimerkiksi tuulivoiman maisema- ja ympäristövaikutukset, kertoo Laitinen.

- Eniten ihmisiä kiinnostaa totutun maiseman muuttuminen, kun sinne nousee hyvin korkeita tuulivoimalaitoksia. Myös äänivaikutukset kiinnostavat. Pyöriessään tuulivoimala on kuitenkin aika hiljainen ja ympäristön taustaäänet peittävät voimalan ääntä.

Laitisen mukaan myös yksityisille pientuulivoimaloille on kysyntää eri puolilla Suomea. Esimerkiksi maanviljelijät ovat olleet kiinnostuneita tuottamaan tarvitsemansa sähkön ja myymään ylimääräisen verkkoon.

28.10.2009 YLE Kainuu

▲Alkuun


KOPSAN TUULIPUISTON YVA-OHJELMAA ESITELLÄÄN (28.10.2009)

Kopsan tuulivoimapuiston hanketta ja arviointiohjelmaa esitellään yleisölle Kopsan seurantalolla keskiviikkoiltana kello 18.00 alkaen.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on asettanut nähtäville Kanteleen Voiman Oy:n tuulivoimapuiston ympäristöarviointiohjelman. Hankealue sijaitsee Raahen Kopsassa Pirttiselän ja Nahkakallion alueella.

Alueelta on noin 23 kilometriä Raahen keskustaan ja 13 kilometriä Vihannin keskustaan. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutuksia muun muassa maankäyttöön, luontoon, linnustoon, maisemaan, kulttuurihistoriaan sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa, mutta myös sitä, että hanketta ei toteuteta. Vaihtoehtojen erot liittyvät voimalaitosten määrään.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa voimalaitoksia rakennettaisiin 21 kappaletta, joiden kokonaisteho on 63--105 megawattia. Toisessa vaihtoehdossa voimalaitoksia tulisi 30 kappaletta, joiden kokonaisteho on 90--150 megawattia.

Arviointiohjelmaan voi tutustua 6. marraskuuta saakka Raahen ja Vihannin kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa ja ympäristökeskuksen internetsivuilla.

27.10.2009 Kaleva

▲Alkuun


PYHÄJOELLE LISÄÄ TUULIVOIMAA (28.10.2009)

Wpd:n tavoitteena on rakentaa Suomeen 1000 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä.

Pyhäjoelle kaavaillaan uutta tuulivoimahanketta. Wpd Finland Oy käynnistää tuulipuistohankkeen Pyhäjoen Mäkikankaan alueelle, jonne on tarkoitus rakentaa 10 - 15 voimalaa.

Suunnitellut tuulivoimalat tuottaisivat puhdasta sähköä vuodessa runsaan 15 000 ei-sähkölämmitteisen kotitalouden tarpeisiin.

- Kunnan kanssa on keskusteltu hankkeesta ja kunta suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. "Pyhäjoki virtaa" -tunnuslauseeseen tuulivoima sopii sekä kunnan, että meidän mielestämme erinomaisesti, toteaa wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen.

Hanketta koskevat suunnitelmat ovat vielä alustavia. Projektia aloitteleva yritys aikoo selvittää seuraavaksi, miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaisi ympäristöön.

26.10.2009 YLE Oulu

▲Alkuun


OULU PYRKII JÄTEVOIMALALLA EROON TURPEESTA (28.10.2009)

Ouluun rakennetaan suuri jätevoimala. Jätteenpolttolaitoksen avulla kaupunki pyrkii eroon energiantuotannon turveriippuvuudesta.

Tällä hetkellä Oulun sähköstä ja kaukolämmöstä tuotetaan turpeella 70-80 prosenttia. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mukaan turve on uusien ilmastohaittaluokitusten vuoksi käymässä kannattamattomaksi energialähteeksi.

Oulun jätevoimala rakennetaan vuosina 2012 ja se maksaa 80 miljoonaa euroa.

26.10.2009 YLE Uutiset

▲Alkuun


YDINVOIMALA EI VIENE POHJAA PYHÄJÄRVEN NEUTRIINOJAHDILTA (28.10.2009)

"Ydinvoimala ei sulje pois Pyhäjärveä. Niin paljon se ei vaikuta, että se torppaisi koko projektin", Cupp-projektin vetäjä Timo Enqvist Oulun yliopistosta arvioi.

Enqvistin vetämä ryhmä selvittelee parhaillaan, minkälainen vaikutus mahdollisella Pyhäjoen ydinvoimalalla olisi Pyhäsalmen kaivoksen uumeniin mahdollisesti tulevan tutkimuslaboratorion toimintaan.

Monikansallinen yhteenliittymä suunnittelee yhteiseurooppalaista uuden sukupolven mittalaitetta. Ehdolla sijaintipaikaksi on seitsemän maata, ja yksi vahvoista ehdokkaista on Pyhäjärven Pyhäsalmen kaivos.

Laboratoriossa tullaan etsitään tietoa tähdistä, maailmankaikkeudesta ja perimmäisistä luonnonlaeista.

Tärkeä tiedonhankintatapa on metsästää kaiken materiaalin läpäiseviä eksoottisia hiukkasia, neutriinoja. Neutriinot voivat kantaa mukanaan tietoa vaikkapa auringon sisuksista.

Juuri nyt kannetaan huolta siitä, estääkö ydinvoimala maaneutriinojen havaitsemisen. Neutriinoja tulee niin maasta kuin avaruudestakin, muun muassa auringosta ja räjähtävistä supernovista.

Ydinvoimalasta ja maasta tulevat matalaenergiset neutriinot ovat samankaltaisia, joten niiden keskinäinen erottelu on vaikeaa. Nyt Cupp-projekti selvittelee, miten ongelma saadaan hoidettua niin, etteivät ydinvoimalan neutriinot sotke maaneutriinojen tutkimista.

"Geoneutriinojen kannalta ydinvoimalan vaikutus voi olla merkittävä, mutta ei välttämättä muuten. Tämä ei ole kynnyskysymys", Enqvist huomauttaa.

Pyhäjoen ydinvoimalasta huolimatta Pyhäsalmen kaivos olisi Enqvistin mukaan hyvissä asemissa muihin verrattuna. Geoneutriinojen eli maaneutriinojen tutkiminen kun ei ole se mielenkiintoisin alue, vaikka maan sisuksista tiedetäänkin vielä varsin vähän.

Tällä hetkellä tieteellisesti merkittävimpänä pidetään auringosta ja supernovista vaeltavien neutriinojen tutkimista sekä protonien hajoamismittauksia.

"Voi olla, että ydinvoimala on häiriöiden osalta täysin hyväksyttävissä, mutta Simon ydinvoimala olisi jo aika turvallisella etäisyydellä", professori Kari Rummukainen Oulun yliopistosta arvioi. Keväällä tutkijoilla pitäisi olla asiasta jo tarkempi käsitys.

Eurooppalaisessa Laguna-ryhmässä pohditaan kolmea ilmaisintekniikkaa, Lenaa, Glacieria ja Memphystä, joista ainoastaan Lena pystyy poimimaan myös maaneutriinoja.

Pyhäjärvi on ainoa, joka soveltuu kaikkien kolmen tekniikan sijoituspaikaksi.

26.10.2009 Kaleva

▲Alkuun


MERITUULIPUISTOHANKE ETENEE HILJALLEEN (23.10.2009)

Hailuodon pohjoispuolelle kaavaillaan yli kahdeksankymmenen tuulivoimalan puistoa.

Suunnitelmat Suurhiekan 400 megawatin merituulipuiston perustamiseksi Perämerellä etenevät verkkaisesti. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto käsittelee nyt Suurhiekka Offshore Oy:n vesilupahakemusta.

Päätöksen odotetaan valmistuvan ensi syksynä. Yhtiö on käynnistämässä rakennuslupaan liittyviä neuvotteluja, mutta koko hankkeen kannalta vesilupa on olennainen ja ratkaiseva.

Hailuodon pohjoispuolelle Iin ja osin myös Haukiputaan edustan merialueelle on määrä rakentaa yli kahdeksankymmenen tuulivoimalan puisto.

22.10.2009 YLE Oulu

▲Alkuun


SUOMEN ENSIMMÄINEN TUULIPUISTON VESILUPAHAKEMUS JÄTETTY (23.10.2009)

Suurhiekan matalikko sijoittuu Iin ja Haukiputaan kuntien alueelle.

Suurhiekka Offshore Oy on jättänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupavirastolle hanketta koskevan vesilupahakemuksen. Vesilupa on ensimmäinen edellytys hankkeen toteuttamiselle. Merituulipuisto tulee Hailuodon pohjoispuolelle Iin ja Haukiputaan edustan merialueelle.

Kansainväliseen wpd-konserniin kuuluva Suurhiekka Offshore kehittää Suurhiekan alueelle, suurta merituulipuistoa, jonne rakennettaisiin yhteensä 80 tuulivoimalaa. Kokonaisteholtaan hanke on noin 400 MW ja se tuottaisi sähköä noin 1,5 TWh, mikä vastaa arviolta 350 000 ei-sähkölämmitteisen asunnon vuosittaista sähkönkulutusta.

- Lupaa haetaan sekä merituulipuiston rakentamiselle, siihen liittyvien merikaapeleiden laskemisella ja asentamiselle että tuulipuiston rakentamiskaluston liikkumisen edellyttämille ruoppauksille, sanoo johtaja Heli Rissanen.

Lupahakemus on laaja paketti teknisiä ja ympäristöselvityksiä, joista YVA-vaiheen lukuisat tutkimukset muodostavat vain osan. Lupahakemusta laadittaessa erityisen huomion kohteena ovat olleet kalasto- ja kalastuskysymykset sekä sellaiset hankkeen rakennustöiden toteutukseen liittyvät haasteet, joilla vesistörakentamistyöt - kuten ruoppaukset - saadaan minimoitua.

Tuulimittaukset aloitettu

Mittaukset suoritetaan sodar-laitteella, joka sijoitettiin saarelle lähelle varsinaista tuulipuistoaluetta. Sodar-mittaustekniikan perusperiaatteena on ultraääniaaltojen akustinen takaisinheijastuminen. Sodar tuottaa tietoa tuulennopeuksista yli 150 metriin saakka. - Ruotsissa Sodarin käytöstä on saatu erinomaisia tuloksia. Suomessa ei ole aikaisemmin mitattu tuulennopeutta avomerialueilla näin korkealla. Siksi nämä mittaukset tulevat antamaan täysin uutta tietoa suunniteltujen merituulivoimahankkeiden taloudellisuudesta, toimitusjohtaja Esa Holttinen kertoo. Mittausten on tarkoitus kestää alueella ainakin kaksi vuotta.

Suomen ensimmäinen avomerituulivoimapuisto

- Hankkeen toteutuminen edellyttää myös valtion taholta ratkaisuja merituulivoiman tukitasosta. Kyse on Suomen ensimmäisestä avomerihankkeesta ja maailman pohjoisimmasta avomerelle sijoittuvasta tuulipuistosta. Työ- ja elinkeinoministeriön 29.9. ehdottama takuuhinta ei yksin riitä, Esa Holttinen toteaa.

5.10.2009 YLE Oulu

▲Alkuun


VESIVOIMATEOLLISUUS VALMISTAUTUU MAAILMAAN ILMAN JÄÄTIKÖITÄ (23.10.2009)

Maailman vesivoimaloista huomattava osa saa voimansa jäätiköiden sulamisvesistä. Ilmaston lämpenemisen takia jäätiköt ovat nopeaa vauhtia katoamassa. Sähköyhtiöiden on pohdittava, kuinka muutokseen sopeudutaan.

Esimerkiksi Euroopassa viidennes sähköstä saadaan vesivoimasta. Ilmastoennusteiden mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä Alppien pienet jäätiköt katoavat kokonaan ja laajoistakin häviää 30 - 70 prosenttia. Tämä vähentää jokien virtaamaa, vaikka talviaikaisen sademäärän ennustetaan kasvavan, mikä helpottaa ongelmaa.

Sveitsin yliopistoissa on pohdittu vesivoiman haasteita. Aiemmin vuoriston tekojärvet täytettiin syyskuussa, kun lämmitysenergian tarve kasvoi, kertoo Bernin yliopiston hydrologi Bruno Schaedler. Nykyään täyttö on hankalampaa, sillä vesienergiaa myydään aina silloin kun hinta on korkea.

Jatkossa vettä jouduttaisiin ehkä pumppaamaan ylösmäkeen tekoaltaisiin silloin, kun kysyntä on matala, ja käyttää kulutushuippujen aikana.

Patoja olisi myös rakennettava lisää. Himalajan vuoriston sulamisvesiä käyttävät sadat miljoonat ihmiset, mutta varsinkin Kaakkois-Aasiassa ei ole juuri lainkaan patoja. Padot auttaisivat paitsi sähköenergian tuotannossa, myös peltojen kastelussa, mitä tarvitaan erityisesti kuivana aikana.

Havainnot jäätiköiden hupenemisesta ovat yllättäviä. Sveitsissä oli 1850-luvun "pikku-jääkauden" jälkeen noin sata neliökilometriä jäätiköitä. Vuoteen 2006 mennessä niistä oli kadonnut 55 prosenttia. Koko Euroopan Alppien jäätiköistä oli samassa ajassa kadonnut kaksi kolmasosaa.

Etelä-Amerikassa jäätiköiden sulaminen on jo aiheuttaneet akuutin vesikriisin Boliviassa, Perussa, Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Andien jäätiköiden uskotaan katoavan kokonaan viidessätoista vuodessa.

Ilmastonmuutos muuttaa sateiden määrää alueellisesti. Kun Välimeren alueen ennustetaan kuivuvan rajusti, samalla Pohjois- ja Itä-Eurooppa saisivat 15 - 30 prosenttia lisää sadetta. Skandinavian vesivoiman tuottajien näkökulmasta tämä on myönteinen asia.

22.10.2009 Helsingin Sanomat, Reuters

▲Alkuun


SUOMEN SÄHKÖSTÄ LÄHES KOLMANNES TUOTETTIIN UUSIUTUVALLA ENERGIALLA

Juoksupyörää asennettiin Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksella Haapakoskella viime vuoden tammikuussa. Uusiutuvan energian osuus Suomen sähkön kulutuksesta nousi viime vuonna 31 prosenttiin.

Uusiutuvan energian osuus Suomen sähkön kulutuksesta nousi viime vuonna 31 prosenttiin. Valtaosa uusiutuvasta sähköstä tuotettiin vesivoimalla, teollisuuden jäteliemillä ja muilla puupolttoaineilla. Sähkön kulutus supistui Tilastokeskuksen mukaan 3,5 prosenttia 87,2 terawattituntiin.

Uusiutuvalla energialla tuotettiin sähköä 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui vesivoiman tuotannon noususta ennätyksellisen suureksi ja puupolttoaineiden käytön kasvusta.

Suomen sähkön tuonti nousi hieman suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tuonnilla katettiin 15 prosenttia sähkön kulutuksesta. Sähkön tuonti kohosi 12,8 terawattituntiin, mikä vastaa karkeasti kahden keskikokoisen ydinvoimalan vuosituotantoa.

Suomen oma sähkön tuotanto laski 74,5 terawattituntiin, josta yli puolet tuotettiin ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla.

Tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuona nopeasti, mutta sen osuus sähkön tuotannosta pysyi vähäisenä. Tuulivoiman tuotanto vastasi 0,3:a prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.

21.10.2009 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


PYHÄJOEN YDINVOIMALA EI VAARA YMPÄRISTÖLLE

Säteilyturvakeskuksen (STUK) arvion mukaan ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon on mahdollista turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Säteilyturvakeskus toimitti alustavan turvallisuusarvion työ- ja elinkeinoministeriölle tiistaina.

Fennovoima on hakenut valtioneuvoston periaatepäätöstä sähköteholtaan 1500 - 2500 megawatin ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi. Laitokseen kuuluisi yksi tai kaksi ydinvoimalaitosyksikköä.

Esitetyt laitosvaihtoehdot eivät sellaisenaan täytä suomalaisia ydinturvallisuusvaatimuksia, mutta STUKin arvion mukaan voidaan saada ne täyttämään lupamenettelyn myöhemmissä vaiheissa. Sitä varten laitosten suunnittelua täytyy muuttaa.

Ehdotetusta kolmesta sijoituspaikasta STUK toteaa, että minkään sijaintipaikan olosuhteissa ei ole sellaisia piirteitä, jotka olisivat esteenä uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiselle turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Myös tarvittavat turva- ja valmiusjärjestelyt on mahdollista toteuttaa kaikilla paikkakunnilla. Suunnitelluista sijaintipaikoista on arvioitu laajasti myös geologiaa, seismologiaa, jäähdytysveden saantia merestä sekä ilmastollisia ja muita ympäristötekijöitä, kuten öljykuljetuksia sekä lentoliikennettä.

STUK arvioi, että Fennovoimalla on edellytykset luoda uuden laitosyksikön rakentamista ja käyttöä varten sellainen johtamisjärjestelmä, että turvallisuuden ja laadun hallinta sekä hyvä turvallisuuskulttuuri toteutuvat.

20.10.2009 Kaleva

▲Alkuun


STUK: UUSILLE YDINVOIMALOILLE EI OLE ESTEITÄ

Teollisuuden Voiman, Fortumin ja Fennovoiman suunnittelemille uusille ydinvoimaloille ei ole Säteilyturvakeskuksen mukaan esteitä. Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala on STUK:n mukaan mahdollista rakentaa turvallisuusvaatimusten mukaisesti mille tahansa ehdotetulle paikkakunnalle.

Fennovoiman on kaavaillut ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon. STUK antoi hankkeesta lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle tiistaina.

Laitosvaihtoehtoina Fennovoima on selvittänyt kolmea eri reaktorityyppiä. "Laitosvaihtoehdot eivät sellaisenaan täytä kaikkia suomalaisia turvallisuusmääräyksiä, mutta laitokset voidaan muuttaa vaatimusten mukaisiksi. Muutosten laajuus vaihtelee laitosvaihtoehdoittain", kertoi Fennovoiman ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen.

STUKin mukaan tarvittavat lisätyöt ja muutokset voidaan tehdä lupamenettelyn myöhemmissä vaiheissa.

STUK antoi turvallisuusarvion TVO:n Olkiluoto 4 -hankkeesta toukokuussa ja Fortumin Loviisa 3 -hankkeesta lokakuun alussa.

20.10.2009 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


AUSTRALIA AIKOO RAKENTAA MAAILMAN SUURIMMAN AURINKOVOIMALAN

Australia tähtää ykköseksi aurinkoenergian käytössä. Maa aikoo rakentaa lähivuosina maailman tehokkaimman aurinkovoimalan. Voimala tuottaisi sähköä tuhat megawattia eli kolme kertaa niin paljon kuin nykynen aurinkovoimaloiden ykkönen Yhdysvaltain Kaliforniassa. Suunnilleen saman verran tuottavat Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria yhteensä.

Pääministeri Kevin Rudd kutsuu aurinkoa Australian suurimmaksi luonnonvaraksi ja sanoi hallituksen investoivat alan teollisuuteen. Tavoitteena on perustaa maahan aurinkovoimaloiden verkosto, joka sopisi mahdollisimman hyvin nykyiseen sähköverkkoon. Projektilla yritetään nostaa Australia myös uusiutuvien energianlähteiden käytön kärkimaihin. Suunnitellun yhden aurinkovoimalan rakentaminen maksaa arviolta 800 miljoonaa euroa. Hankkeesta aiotaan kertoa lisää vuoden lopulla.

Reuters, YLE

▲Alkuun


VERONMAKSAJIEN PUSSISTA: TURPEELLE JOPA SADAN MILJOONAN PIILOTUET

Turveteollisuus saa jättimäiset tuet ja verovapaudet, vaikka energialähteen haitallisuudesta ollaan jo melko yksimielisiä.

Turveteollisuus saa veronmaksajien tukia valtavasti enemmän kuin muiden fossiilisten polttoaineiden tuottajat, vaikka Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, Euroopan unioni ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT rinnastavat energialähteet yhtä haitallisiksi ilmastolle. Turpeen vuosittaiset tuet nousevat lähelle sataa miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan ympäristöverovapaus, takuuhinta sekä varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet. Summalla maksaisi Fortumin Mikael Liliuksen jättieläkkeen yli 200 vuodeksi.

Turpeen suurin etu verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin on uunituore. Hallituksen esityksessä ympäristöverojen korotukseksi turpeella on säilymässä nollavero. Sen sijaan polttoöljyjen, sähkön, maakaasun ja kivihiilen verotus kiristyy. Yhteensä verotuloa tulee vuosittain kertymään 750 miljoonaa euroa. Jos turvepohjaista lämmöntuotantoa verotettaisiin edes puolella kivihiilen verosta (jotta polttoaineet olisivat yhtä kilpailukykyisiä), rasite olisi peräti 70 miljoonaa euroa vuodessa (7 euroa megawattitunnilta).

Miksei turvetta veroteta niin kuin muita fossiilisia polttoaineita, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.)? ”Tässä poliittisessa tilanteessa sille ei varmastikaan löytyisi enemmistöä. Suomessa halutaan tukea kotimaista, työllistävää energiamuotoa.” Tynkkysen mukaan turpeen fossiilisuudella ei ole vaikutusta tukiin.

Turpeen ympäristövero, valmistevero, poistettiin 2005. Silloin sen suuruus oli 1,59 euroa megawattitunnilta. Koska verolta välttyy noin 10 terawattituntia turve-energiaa vuodessa, turveteollisuus hyötyy verovapaudesta nykyisin lähes 16 miljoonaa euroa.

Miksi turpeen valmistevero poistettiin? ”Syytä kannattaa kysyä ministeri Mauri Pekkariselta (kesk.). Turvepuolueella on hyvin vahva asema tässä maassa. Emme (vihreät) ole lähteneet käymään taistelua, jonka tiedämme varmasti häviävämme”, Tynkkynen vastaa. Pekkariselta ei saatu kommenttia. Valtio takaa turpeen hinnan.

Turve on vielä ainoa energialähde, jolle valtio on myöntänyt takuuhinnan eli syöttötariffin. Siinä sähkön tuottajalle taataan tietty hinta. Jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Muualla maailmassa takuuhinta on myönnetty uusiutuville energialähteille. Poikkeuksen tekevä Suomi tuki fossiilista turvetta esimerkiksi toissa vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Summaan vaikuttaa monimutkaisen kaavan mukaisesti myös kivihiilen hinta.

Turpeen takuuhintaa on esitetty jatkettavan vielä kymmenellä vuodella, mitä ympäristöjärjestöt vastustavat voimakkaasti. Turveteollisuus saa lisäksi muista polttoaineista poiketen varastointitukea noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tukea perustellaan tuotannon kausivaihteluilla ja huoltovarmuudella. Päästökauppa ja talouskuri vähentävät turpeen käyttöä. Edellisten ohella turveteollisuus saa välillisesti tutkimus-, investointi- ja maataloustukia. Niiden tarkkaa arvoa on vaikea mitata, sillä osa rahoista menee muun muassa bioenergian tukemiseen.

Turpeen käyttöä tutkitaan osin veronmaksajien rahoilla ainakin VTT:ssä ja Jyväskylän yliopistossa.

Suomessa on rakennettu ja rakennetaan voimaloita, jotka käyttävät polttoaineenaan puuta ja turvetta. Laitoksille on myönnetty – niin kuin muillekin teollisuushankkeille – investointitukea miljoonia euroja.

Turveteollisuuden tuista ehkä eniten piilossa on maataloustuki. Vapon omistama Suo-yhtiö sai viime vuonna kaikkein eniten maataloustukea, melkein kolme miljoonaa euroa. Summa on kokonaistuesta pieni, mutta se avattiin julkisuuteen vasta viime vuonna. Suo oy nostaa tukien avulla emoyhtiönsä kannattavuutta. Tytäryhtiö kasvattaa vanhoilla turvealueilla ruokohelpeä, minkä avulla turveteollisuus yritti pitkään saada energiamuodolle uusiutuvan statuksen. Joulukuussa EU laittoi Suomen valtion tukemalle lobbaukselle pisteen. Turve on fossiilinen polttoaine.

Herääkin kysymys, miksi muuten niin tehokasta ympäristöveropakettia sorvannut Vihreä liitto haluaa olla tukemassa turveteollisuutta. ”Turpeen käytön vähentäminen ei jää vihreistä kiinni. Jos poliittinen ymmärrys sen suhteen lisääntyy, olemme taatusti mukana. Nyt emme vain tätä kisaa valitettavasti ratkaise. Turpeen kannattajia löytyy keskustan lisäksi paljon kokoomuksesta, demareista ja vasemmistoliitosta”, Oras Tynkkynen sanoo. Tynkkynen valaa samalla uskoa turvekriitikoille. ”Äiti maa on tehnyt tehtävänsä: viimeaikaiset säät ovat tehneet turpeen käytöstä entistä huomattavasti hankalampaa.” Myös valtiontalous puoltaa turpeen korvaamista muilla energianlähteillä. ”Valtiovarainministeriö on suhtautunut nuivasta turpeen tukiin”, Tynkkynen huomauttaa.

Turvekaupungit välttävät ympäristöveron

Hallituksen esityksen mukaan kivihiilen vero nousisi vuonna 2011 yli 15 euroon ja maakaasun yhdeksään euroa megawattitunnilta. Turpeen vero jäisi nollille eli se ei palaisi edes entiselle 1,6 euron tasolle.

Verotus koskee lämmön tuotantoa, esimerkiksi kaukolämpöä. ”Lisäkustannukset meille olisivat yli 40 miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo Helsingin energian lämpöliiketoiminnan johtaja Veikko Hokkanen. ”Kaukolämmön hinnassa keskustellaan yli 15 prosentin korotuksesta. Uutisointi [veropäätöksestä] ei ole ollut reilua. On tahallaan unohdettu, että lämmityksen hinnat nousevat aika reippaasti.”

Hallitus ei tiedotuksessaan maininnut kaukolämmöstä mitään vaan laski asumiskuluihin vain sähköverojen korotuksen vaikutuksen. Kaukolämmön hinnankorotus tuntuu kerrostaloasukkaiden yhtiövastikkeissa, mutta lähinnä ruuhka-Suomessa kuten Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Turvekaupungit kuten Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu säästyisivät verotaakalta. Turvekaupunkien kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin maakaasua paljon käyttävään Helsinkiin verrattuna jopa puolitoistakertaiset. Maakaasun päästöt kun ovat tuotettua energiaa kohden vain puolet turpeen päästöistä.

Vero poistettiin aikanaan turpeelta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) esityksestä. Nyt kivihiilen ja maakaasun veron korottaminen avaa aivan uusia näkymiä puun ja etenkin turpeen käytölle rannikolla. Niiden kuljettaminen maksaa kaksi kolme euroa megawattitunnilta sataa kilometriä kohden. Kannattava kuljetusmatka lisääntyisi kilpailevan polttoaineen veronkorotuksen myötä satoja kilometrejä.

”Turpeen käyttöä varmasti ainakin tutkitaan meilläkin”, sanoo Helsingin energian Hokkanen.

Hallituksen tuore veroehdotus saattaa johtaa monipolttoainevoimaloiden investointeihin myös rannikolla. Niistä luodaan mielikuvaa biovoimaloina, mutta ne käyttävät 70–80 prosenttia turvetta, jolloin päästöt ovat 80–90 prosenttia kivihiilivoimalan päästöistä.

Suomen Luonto 4/09

▲Alkuun


ENERGIAYHTIÖ: KOLLAJA VALUTTAISI TULVAVESIÄ SÄHKÖKSI

PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja pysäyttää tämän tästä autonsa Iijoen varteen Pudasjärvellä ja esittelee alueita, jotka ovat jääneet kevättulvan alle. Hänen mukaansa pahimpien tulvien haitoista päästäisiin eroon, jos kiistelty Kollajan tekojärvi ja vesivoimalaitos toteutettaisiin. Samalla Iijoen alajuoksun viisi voimalaitosta saataisiin nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Iijoen vuotuisesta vesimäärästä jopa kolmasosa joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi siksi, että tulvavesille ei ole varastotilaa. Pääosa tästä vedestä voitaisiin varastoida Kollajan tekojärveen ja juoksuttaa silloin, kun sähkön tarve on suurin, Ylisaukko-oja selvittää.

Monet Kollajan alueen asukkaat ja mökkiläiset vastustavat jyrkästi vesivoimahanketta. Pelkona on, että Kollaja likaa ja kuivattaa Iijoen, lopettaa veneilyn, vie uima- ja kalapaikat sekä näivettää alueen luontomatkailun. Kollajalle suunnitellun vesivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on nyt valmistunut. PVO jättää sen lähipäivinä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kansalaisten kuulemistilaisuudet alkavat Pudasjärveltä 27. toukokuuta. Ympäristökeskus antaa lausuntonsa selvityksestä lokakuun puolivälissä.

Hyötyä ja harmia. Kollaja tietää myös tiukkaa poliittista vääntöä. Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen edellyttää koskiensuojelulain muuttamista. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) on suhtautunut varovaisen myönteisesti lain avaamiseen, mutta varsinkin vihreät vastustavat Kollajaa jyrkästi.

Birger Ylisaukko-ojan mukaan Kollaja-suunnitelmat edustavat uutta ajattelua vesirakentamisessa. Hän sanoo, että esimerkiksi koskia ei ole koskaan aiemmin säilytetty. Kosket säilyvät jopa niin, että kalojen tilanne ei ainakaan huonone. Pudasjärven vedenpinta säädettäisiin Natura-arvojen ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Ylisaukko-oja myöntää, että Kollajasta koituisi myös harmia. Tekojärven alle jääneestä maa-aineksesta irtoaa väistämättä elohopeaa, joten petokaloja ei voisi syödä 5--10 vuoteen. Lisäksi porotalous kärsisi, eikä joen joka kohtaa voisi veneillä yhtä vaivattomasti kuin nyt jokeen rakennettavien pohjakynnysten vuoksi.

Kaleva

▲Alkuun


ENERGIAVALLANKUMOUS: VAROITUS SUOMELLE!

Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund varoittaa Suomea väärästä asenteesta koskien ”viherelvytystä”. Samaan aikaan, kun maailmalla aurinkosähkön hinta on puolittunut ja tuulivoimasta on tullut nopeimmin kasvava energiamuoto, Suomessa uusiutuva energia kohtaa yhä edelleen naureskelua ja vähättelyä. Lund uskoo Uutispäivä Demarin haastattelussa, että näillä asenteilla Suomi on jättämässä itsensä vihreän talouden junasta. Jos Suomi jahkailee kun muut toimivat, Suomi saattaa jäädä seurailemaan muiden menestystä sivusta.

Kun uudet teknologiat alkavat olla kilpailukykyisiä ilman tukea, tapahtuu energiavallankumous. Jos emme silloin ole päässeet mukaan, kaikki mahdollisuudet, jotka Suomella olisi, jäävät käyttämättä, Lund varoittaa. Juuri lama-aika olisi Lundin mielestä hyvä hetki ryhtyä satsaamaan uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön, sillä uusia työpaikkoja voitaisiin luoda. Kaiken kaikkiaan Lund näkee puhtaassa energiassa ja energiansäästössä mahdollisuudet kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin.

YLE

▲Alkuun


TUULIVOIMA ON NOSTEESSA SUOMESSAKIN

Lähivuosina Suomessa käynnistynee ennätysmäärä uusia tuulivoimahankkeita. Suunnitteilla oleva tuulisähkön viitehintajärjestelmä antaa potkua voimaloiden rakentamiselle. Rakentamispäätökselle ja voimalan kannattavuudelle suunnitellulla syöttötariffilla on suuri merkitys. Tuulisähkön takuuhinnaksi on kaavailtu 83,50 euroa megawattitunnilta. Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT on kuitenkin arvioinut, ettei summa ole riittävä merellä sijaitseville voimaloille.

Suomessa on vireillä yli 7 000 megawatin edestä uusia tuulivoimaloita. Niistä noin 6 000 megawattia aiotaan sijoittaa merelle. Esimerkiksi yritys EPV Tuulivoima suunnittelee kymmenen tuulipuiston rakentamista Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Jos kaikki Suomeen kaavaillut tuulipuistot toteutuisivat, voimaloiden tuottamalla sähköllä lämmittäisi laskennallisesti noin 930 000 keskikokoista sähkölämmitteistä omakotitaloa vuodessa. Suomi kuitenkin saavuttaa tavoitteensa tuulivoiman osuuden kasvattamisesta, mikäli edes kolmasosa myllyistä rakennetaan Se tarkoittaisi vajaan kymmenen prosentin osuutta sähkön tuotannosta Suomessa, sanoo VTT:n asiakaspäällikkö Esa Peltola. Nykyisin tuulivoiman osuus on alle puoli prosenttia. Suomi onkin herännyt tuulivoiman käyttöön myöhään, sillä muualla Euroopassa myllyt ovat jauhaneet sähköä pitkään.

Tuuliteollisuus vetää myös hienosti

Myös tuulivoimaloita valmistava teollisuus on hyvässä vedossa. Esimerkiksi turbiinitekniikkaa valmistava The Switch muuttaa parhaillaan uusiin tiloihin Lappeenrannassa. Samalla tuotantotilat kymmenkertaistuvat. Tälle vuodelle olemme budjetoineet 60 prosentin kasvun. Alkuvuoden lukujen perusteella se näyttäisi toteutuvan, sanoo yrityksen johtaja Jorma Laukkanen. Vaikka taantuma on hidastanut myyntiä, kasvuodotukset ovat yhä kovat. Suotuisaa kehitystä ei epäillä myöskään Haminassa, jossa muurattiin perjantaina tuulivoimalatehtaan peruskivi. Tehtaan rakentaminen osuu juuri siihen aikaan, jolloin kysyntä taas lähtee kasvamaan, arvelee Winwindin toimitusjohtaja Jari Varjotie. Valtaosa tuuliteollisuuden tuotannosta menee toistaiseksi vientiin. Haminassa rakenteilla oleva tehdas ja suunnitellut neljä tuulivoimalaa tuovat kuitenkin työtä jopa parilletuhannelle ihmiselle.

YLE 8.5.2009

▲Alkuun


USA ON TUULIVOIMAN JÄTTI - KASVUA 50 PROSENTTIA

Maailman tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi Worldwatch Instituten mukaan 28 prosenttia viime vuonna. Tuulivoimaloiden nimellisteho kohosi 1,5 prosenttiin maailman energiantarpeesta Uusia tuulivoimaloita otettiin viime vuonna käyttöön yli 27 000 megawattia. Kaikkien tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho kohosi vuoden lopussa 120 798 megawattiin.

Euroopan osuus maailman tuulivoimakapasiteetista nousi noin 55 prosenttiin koko kapasiteetista. Saksassa tuulivoimakapasiteetin lisäys jäi edellisvuotta pienemmäksi, ja Yhdysvallat nousi perjantaina julkistetun selvityksen mukaan Saksan ohi suurimmaksi tuulivoimamaaksi. Yhdysvaltain tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 50 prosenttia. Kiinassa tuulivoimakapasiteetti yli kaksinkertaistui, ja Intia nousi kapasiteetilla mitattuna viidenneksi suurimmaksi tuulivoimamaaksi.

YLE 8.5.2009

▲Alkuun


SUURHIEKAN TUULIPUISTON SUNNITELMAT ETENEVÄT

Iin ja Haukiputaan rajalle suunnitellun Suurhiekan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutuksista tiedotetaan tiistaina Iissä. Merituulipuistoon on kaavailtu 80-120 tuulivoimalaa. YVA selostus sisältää myös vaihtoehdon, jossa sähkö siirrettäisiin merikaapelilla Simon Karsikkoon ja edelleen Keminmaan sähköasemalle. YVA-menettelyn loppuraportti on nähtävillä kesäkuun loppupuolella.

Wpd Finland-yhtiön hanke on Perämerellä Iin ja Haukiputaan yleisillä vesialueilla. Pinta-ala on yli 150 hehtaaria ja rantaan on matkaa 25 kilometriä. Enimmillään alueella olisi 120 voimalaa. Tämän lisäksi Suurhiekan molemmin puolin on kaksi muuta tuulipuistokaavailua.

Yhteensä voimaloita olisi satoja, joten jos kaikki suunnitelmat toteutuvat merellä käy melkoinen siipien viuhina. Nyt on tietysti tärkeää, että ihmiset tutustuisivat tähän raporttiin ja ottaisivat kantaa ja lähettäisivät ympäristökeskukselle oman mielipiteensä ja näkemyksensä. Kaikki nämä kannanotot ovat tärkeitä ja ne liitetään yhteysviranomaisen lausunnon liitteeksi mukaan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa.

Muutoksia merimaisemaan. Tuulipuiston myötä avomerimaisema muuttuu rajusti, kun sadat yli 150 metriä korkeat myllyt jauhavat sähköä. Pahtamaan mukaan merinäkymä kuitenkin palautuu aikanaan. Tuulipuistojen elinkaari on maksimissaan noin 50 vuotta, minkä jälkeen myllyt poistetaan ja kierrätetään. Suurhiekan ja sen molemmin puolin kaavailtujen kahden tuulipuiston yhteisvaikutukset tutkitaan myös tarkalla sihdillä. Yleisöä asia kiinnostaa, mutta kansanliikkeitä tuulipuistoja vastaan ei ole noussut. Tämä on erinomainen esimerkki siitä kuinka YVA-menettely voi parantaa suunnittelun tasoa ja sitä kautta vaikuttaa parhaan ratkaisun löytämiseen päätöksentekovaiheessa, päättää Tuukka Pahtamaa.

YLE 5.5.2009

▲Alkuun


TURVETUOTANTO LAAJENTUMASSA

Suomen kolmen ympäristölupaviraston käsittelyssä on tällä hetkellä noin 170 turvetuotannon lupahakemusta. Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolta toteaa lupahakemuksia olevan vireillä enemmän kuin aiemmin.

Toki osa niistä on olemassa olevien turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistamishakemuksia, vesiensuojelun tehostamishakemuksia tai korvauskysymyksiä. Kalliokosken karkean arvion mukaan noin sadassa hakemuksessa haetaan lupaa uudelle pinta-alalle. "Kaikki sata hanketta eivät ole aivan uusia, vaan usein haetaan vanhan alueen vierestä lisäaluetta, mikä on myös järkevää", Kalliokoski selventää.

Turvealalle tullut uusia yrittäjiä

Erityisesti Suomen suurin turvetuottaja Vapo on hakenut paljon lupia, mutta joukkoon on tullut myös uusia yrittäjiä jotka jo ovat hakeneet tai suunnittelevat hakevansa lupaa. Lupahakemusten suuren määrän keskeisin tekijä on vanhojen käytössä olleiden turvesoiden ehtyminen. Kalliokoski näkee taustalla vaikuttavana tekijänä myös sen, että Suomeen on tullut uusia turpeen käyttäjiä, kuten esimerkiksi kuntien pieniä lämpölaitoksia.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosien turvesoiden käyttöä lisää esimerkiksi Jyväskylään rakenteilla oleva iso laitos. "Alueen eteläosiin haetaan lupia, jotta turvetta riittäisi myös Oulun ja Haapaveden voimalaitoksiin. Suurin osa turpeesta käytetään tällä hetkellä energiantuotantoon, mutta kuivike- ja kasvuturpeen käyttö kasvaa tasaisesti."

Tuotantoalaa tarvitaan todella paljon

Paineita uusien turvetuotantoalueiden saamiseen on Turveteollisuusliitto ry:n toimitusjohtajan Jaakko Silpolan mukaan akuutti, sen ovat nämä kaksi perättäistä huonoa vuotta jo osoittaneet. 1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotettujen tuotantoalueiden kentät ovat mataloituneet niin, että niiden tuotantovarmuus on heikentynyt. Turpeen käyttö on hienoisessa kasvussa.

Energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi kotimaisten polttoaineiden käyttöön kasvaa. Liikennepolttonesteiden valmistukseen tarvittaneen puun lisäksi turvetta. Uusien voimalaitosten polttoainehuolto edellyttää myös turvetuotannon lisäämistä. "Ensi vuosikymmenen aikana vanhoja tuotantoalueita poistuu käytöstä noin 40 000 hehtaaria, noin kaksi kolmasosaa nykyisestä tuotannosta. Tuotantovarmuutta ja lisäkysyntää varten uutta pinta-alaa tarvitaan 70 000-80 000 hehtaaria", arvioi Silpola.

Kaleva 5.5.2009

▲Alkuun


VETY SUOJAA LOPPUSIJOITETTUA YDINJÄTETTÄ

Suomen ja Ruotsin mallissa ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuus perustuu kolmeen leviämisesteeseen. Vaikka kaikki esteet rikkoutuisivat, käytetty polttoaine ei sittenkään pääse pohjaveteen, kävi ilmi Chalmersin teknisessä yliopistossa Göteborgissa tarkastetussa väitöskirjassa.

"Tämä on seurausta siitä mitä kutsumme vetyefektiksi", selittää väittelijä Patrik Fors. "Vetyefekti löytyi vuonna 2000. Sillä on voimakas vaikutus, jota ei otettu huomioon kun ydinjätteen loppusijoitusta alettiin suunnitella ja nyt olen osoittanut, että vaikutus on vielä suurempi kuin aiemmin on luultu."

Vetyefekti perustuu siihen, että käytetyn ydinpolttoaineen yhteydessä on suuria määriä rautaa. Radioaktiivisten aineiden ensimmäinen leviämiseste on nimittäin kuparikapseli, jota on vahvistettu raudalla. Toinen este on bentoniittisavi ja kolmas on 500 metriä peruskalliota.

On tunnettua, että mikro-organismit ja kallion mineraalit kuluttavat kaiken pohjaveden hapen. Jos kaikki kolme leviämisestettä ovat rikkoutuneet, vesi alkaa syövyttää kapselin rautaa anaerobisesti. Se synnyttää suuria määriä vetyä, jonka paine loppusijoitussyvyydessä nousee ainakin viiteen megapascaliin eli noin 50 ilmakehän paineeseen.

Patrik Fors loi tällaiset olosuhteet laboratoriossa ja tutki kolmea erilaista tyyppiä käytettyä ydinpolttoainetta. Kaikki kokeet osoittivat, että vety suojaa polttoainetta liukenemasta veteen. Syy tähän on se, että vety estää uraania hapettumasta ja muuntumasta nestemäiseen muotoon.

Vety lisäksi saa veteen jo liuenneen uraanin palaamaan kiinteään olomuotoon. Lopputuloksena veteen liuenneen uraanin määrä oli useita vuosia kestäneiden kokeiden jälkeen alempi kuin ruotsalaisessa pohjavedessä luonnostaan. "Vetyefekti ehkäisee polttoainetta liukenemasta niin kauan kunnes jätteen radioaktiivisuus on niin alhaista, ettei sitä enää tarvitse pitää vaarallisena", Fors sanoo. Raudan määrä kapseleissa riittää tuottamaan vetyä polttoaineen suojaksi kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

Tiede 3.5.2009

▲Alkuun


KIVIHIILI TUPRUSI REIPPAASTI ALKUVUONNA

Suomessa poltettiin vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 60 prosenttia edellisvuotta enemmän kivihiiltä. Asiasta kertoo Tilastokeskus. Kasvu johtui kylmästä alkuvuodesta, jonka vuoksi lämmitykseen kului sähköä edellisvuotta enemmän.

Kivihiilen käyttöä sähköntuotannossa suosi myös päästöoikeuksien edullinen hinta. Alkuvuodesta hiiltä poltettiin 1,7 miljoonaa tonnia, mikä vastaan 2000-luvun keskiarvoa. Vesivoiman tuotanto puolestaan väheni 7 prosenttia viime vuodesta.

VL 28.4.2009

▲Alkuun


FORTUM TEKEE PIAN SÄHKÖÄ JÄTEVEDESTÄ

Tukholma on ensi vuonna ensimmäinen vuoden eurooppalainen vihreä pääkaupunki. Ruotsin Fortumissa EU-komission myöntämää tunnustusta pidetään osin omana ansiona. Fortum on yksi niistä paristakymmenestä yrityksestä, joiden kanssa kaupunki on solminut ilmastosopimuksen. Sillä on Tukholmassa lukuisia ympäristöhankkeita.

”Fortum on hyvin innovatiivinen”, sanoo Joakim Wessman Entrans-yhtiöstä. Entrans ja Fortum saivat alkuvuodesta päätökseen kokeiluhankkeen maailman suurimmassa lämpöpumppulaitoksessa Hammarbyverketissä lähellä Hammarby-Sjöstadin ekologista kaupunginosaa.

Entransin patentoiman tekniikan avulla lämpöpumppulaitoksessa voidaan tuottaa lämpöä, jäähdytystä ja sähköä. Tämä on ainutlaatuista: yleensä lämpöpumppulaitoksissa tuotetaan vain lämpöä tai tehokkaimmillaankin lämpöä ja jäähdytystä.

Parikymmentä vuotta toiminut, kaukolämpöä ja -jäähdytystä puhdistetusta jätevedestä tuottava 225 megawatin Hammarbyverket on joutunut heittämään pois paljon lämpöä niinä vuodenaikoina, kun sitä ei tarvita. Jäähdytystarpeen ollessa kesällä suurimmillaan lämmöntarve on minimissään. Uudella keksinnöllä hukkalämmöstä tuotetaan sähköä.

”Entransin tekniikalla lämpöpumpusta tulee sähköä tuottava laitos.” Jos Fortum päättää ottaa uuden tekniikan käyttöön, tuottaa laitos jopa yli kymmenen prosenttia enemmän energiaa kuin nykyään. Samalla päästöt pienenevät ja sähköä tuotetaan itse. Uusi tekniikka toimii kaikkialla, missä hukkalämpöä ei hyödynnetä. Erityisesti siitä hyötyisi Wessmanin mukaan terästeollisuus. Entransin mukaan Ruotsin energia- ja prosessiteollisuudessa syntyy hukkalämpöä 6 000 gigawattituntia vuodessa. Sen hyödyntäminen vähentäisi suuria määriä päästöjä.

VL 28.4.2009

▲Alkuun


MAAILMAN SUURIN AURINKOVOIMALA AVATTIIN EUROOPASSA

Sevillassa toimiva PS20 toimii 20 megawatin teholla. Sevillan lähellä Espanjassa sijaitseva PS20 on maailman suurin aurinkovoimala. Voimalan valmistaneen Abengoa Solarin mukaan sen 20 megawatin teho riittää 10 000 kotitalouden sähköntarpeen kattamiseen.

Voimala koostuu 1255 peilistä, joiden pinta-ala on noin 1300 neliömetriä. Peilit heijastavat auringonvalon 161-metrisen tornin päässä sijaitsevaan vastaanottimeen, joka muuntaa lämmön sähköksi höyryturbiinilla.

YLE

▲Alkuun


POHJOIS-POHJANMAALLA HAALITAAN TURPEENNOSTOLUPIA

Turpeennostoon tarvittavia lupia on haettu ennätyspaljon. Hakemusten kasvun syynä on vanhojen soiden ehtyminen. Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin vuoden 2008 lopulla poikkeuksellisen paljon turpeennostolupahakemuksia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan lupahakemusten suureen määrään on vaikuttanut vanhojen käytössä olleiden turvesoiden ehtyminen.

Suomessa turpeen polton huippuvuosi oli vuonna 2007, jolloin turve-energiaa saatiin 30 000 gigawattituntia. Vuonna 2008 turpeen poltto väheni noin 20 prosenttia. Turve-energian käyttö koki notkahduksen EUn päästökauppasäädösten myötä, mutta on elpynyt nopeasti valtion järjestämän turpeen bonustariffijärjestelmän avulla.

YLE 27.4.2009

▲Alkuun


"TURVETEOLLISUUDEN TEKOHENGITYS PITÄÄ LOPETTAA"

Suot pitää nähdä tulevaisuudessa ekosysteemipalveluiden tuottajina eikä raaka-aineresursseina, vaatii Luonto-Liitto. ”Kaikki ojittamattomat suot pitää säilyttää metsätalouskäytön ja energiantuotannon ulkopuolella. Soiden lisäsuojelun ohella tarvitaan ojitetun suoluonnon laajamittaista palauttamista luonnontilaan”, sanoo järjestön metsävastaava Risto Mustonen.

Järjestön vaatii, että turpeen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Järjestö vastustaa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa lakiesitystä turpeen syöttötariffijärjestelmän, eli takuuhinnan, jatkamiseksi vuoteen 2020 asti.

”Turveteollisuuden tekohengittäminen viivästyttää välttämätöntä siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”, sanoo puheenjohtaja Mauno Särkkä. Järjestön mukaan turve on kasvihuonekaasupäästöiltään kivihiiltäkin pahempi energianlähde, jonka energiakäytön ovat tuominneet kestämättömäksi niin YK:n ilmastopaneeli IPCC kuin Euroopan komissio.

VL 27.4.2009

▲Alkuun


ILMATIETEEN LAITOS: LISÄÄ YDINVOIMAA!

Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan Suomen ilmastotalkoot tarvitsevat lisäydinvoimaa. Nyt rakennetaan yhtä ydinvoimalaa, ja hallitus pohtii lisärakentamista. Näillä näkymin tarvitaan lisää, jos tavoitteisiin halutaan päästä, Taalas sanoi maanantain Savon Sanomien mukaan.

Teollisuuden Voima (TVO) rakentaa parhaillaan Suomen viidettä ydinvoimaa Olkiluotoon. Fennovoima ja Fortum ovat jättäneet lupahakemukset kahdesta muusta voimalasta Arviot ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat synkenneet entisestään. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maailmanlaajuiset päästöt ovat kasvaneet jo 40 prosenttia yli aikaisemman pahimman skenaarion.

Paneelin mukaan tämä tarkoittaisi Suomen lämpötilan nousua 7–8 astetta tällä vuosisadalla. Koko maapallo lämpenisi saamassa ajassa keskimäärin viisi astetta. Lämpötilat nousevat eniten kylmillä alueilla, sillä lumi- ja jääpeitteen sulaminen nopeuttaa lämpenemistä.

US

▲Alkuun


AIKA ÄÄNESTÄÄ YDINVOIMASTA

Nyt, kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, on luontevin ajankohta järjestää kunnallinen kansanäänestys ydinvoimalan rakentamisesta, sanoo ydinvoimapolitiikkaan perehtynyt tutkija Matti Kojo Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta. Parhaillaan on sisässä kolme ydinvoimalalupahakemusta. Yksi hakijoista on Fennovoima, joka on etsinyt sopivaa sijoituspaikkaa muun muassa Simosta tai Pyhäjoelta. Kevään aikana on odotettavissa, että kuntien valtuustot pääsevät antamaan lausuntonsa asiassa. Kunnanvaltuusto voi hyväksyä tai hylätä rakentamisen oman kuntansa alueelle.

Ydinvoiman kannattajien ja vastustajien kesken on tulkintaerimielisyyksiä siitä, otetaanko päätöstä tehtäessä riittävästi huomioon kansalaisten näkemyksiä. Kojon mukaan kansalaisia ei päästetä päättämään ydinvoimasta, koska ajatellaan, että ihmiset eivät ole tarpeeksi valveutuneit eivätkä tiedä asiasta riittävästi. Lisäksi ydinvoimalan rakentamista ajavien yhtiöiden on helpompi vaikuttaa pieneen ryhmään, kuten kuntien valtuutettuihin, kuin laajoihin kansanjoukkoihin.

Suomessa ei ole järjestetty kertaakaan kansanäänestystä ydinvoimasta. Ydinvoimayhtiöt seuraavat kuitenkin tarkkaan ihmisten mielialoja eivätkä hevin tyrkytä laitosta paikkakunnalle, missä se kohtaisi suurta vastarintaa.

Kaleva

▲Alkuun


PAJUN VILJELY VOISI KANNATTAA SUOMESSA

Pajusta saisi bioenergiaa, mutta viljely ei onnistu ilman tukia. Pajun lyhytkiertoviljely voisi olla kannattavaa myös Suomessa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pajun viljely olisi hyvä apu vaihtoehtoisen energian turvaamisessa sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Tutkimus perustuu kahden vuosikymmenen laaja-alaisiin kokemuksiin pajuviljelmillä Ruotsissa. Vaihtoehtoisten energiakasvien viljely vaatii tukea energiasektorin monipuolistamiseksi ja riittävän tuotannon turvaamiseksi.

YLE 22.4.2009

▲Alkuun


OULUN ENERGIA HALUAA KIVIHIILTÄ

Toppilan voimalaitos haluaa polttaa turpeen lisänä kivihiiltä ja koksia. Oulun energia on jättänyt kivihiiltä koskevan ympäristölupahakemuksen. Oulun Energian Toppilan voimalaitosten voimassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta polttoainevalikoiman laajentamiseksi. Sateisten kesien takia puuttumaan jäänyttä turvetta halutaan korvata kivihiilellä ja koksilla. Lisäksi täydennyspolttoaineena on tarkoitus käyttää palmun siemenen kuorimursketta ja auringonkukkaöljyn valmistuksessa syntynyttä biomassajätettä.

Oulun seudun ympäristötoimen mukaan päästömuutosten vaikutus ilman laatuun on vähäinen. Kivihiiltä ja koksia on suunniteltu käytettävän Toppila 1:ssä noin 10 % ja Toppila 2:ssa noin 30 % polttoaine-energiasta. Kivihiili ja koksi lisäävät voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä.

YLE 22.4.2009

▲Alkuun


SAKSASSA ALETAAN SÄILÖÄ TUULIVOIMAA

Saksassa on alettu rakentaa maailman ensimmäistä voimalaa, jossa tuulivoimalla tuotettua sähköä säilötään vetykaasun avulla. Berliinin pohjoispuolelle rakennettavan voimalan on määrä valmistua ensi vuonna. Tarkoituksena on taata tasainen sähkönsaanti sään vaihteluista riippumatta.

Vety on tuttu apu auringolla tuotetun sähkön säilömisessä mm. Italiassa ja Espanjassa, mutta tuulivoimaa ei vielä kukaan ole kesyttänyt vedyllä teollisiin tarpeisiin.

Berliinin pohjoispuolelle nousevan yhdistelmävoimalan periaate on yksinkertainen: jos tuulista on silloin, kun sähköntarve on pieni, kuten vaikkapa yöllä, ylimääräinen energia käytetään vedyn erottamiseen vedestä. Vety säilötään kaasutankkeihin odottamaan tyyniä päiviä. Ja kun tuuli tyyntyy, voimalan väki pumppaa vedyn yhdessä biokaasun kanssa lämpövoimalaan, jossa kaasut synnyttävät generaattorin avulla taas sähköä.

Saksalaisen tuulivoimayhtiön menetelmä on huomattavasti tehokkaampi kuin ylimääräisen sähkön säilöminen suuriin akkuihin. Ja jos tuuli puhaltaa pitkiä aikoja kerralla, voimala voi myydä vetyä suoraan ympäristön huoltoasemille kaasulla käyvien autojen polttoaineeksi.

Tuulen valjastus sähköntuotantoon on yksi keino, jolla Saksa pyrkii saavuttamaan EU-maiden yhdessä sopiman tavoitteen. Vuonna 2020 jokaisen EU-maan pitäisi tuottaa viidennes sähköstään uusiutuvilla energiamuodoilla. Saksassa on jo nyt enemmän tuulivoimaloita kuin missään muussa Euroopan maassa, 20 000, ja määrä kasvaa vuosittain noin 700:lla. Saksan hallitus toivoo yhdistelmävoimaloista apua oikukkaan tuulen kesytykseen, siksi itse liittokansleri Angela Merkel kävi muuraamassa uuden voimalan peruskiven.

Osa voimalan nykyisistä naapureista on harmissaan. Asukkaita suututtaa tuulimyllyistä syntyvä hurina ja talojen jääminen niiden varjoon. 20 000 uuden voimalan naapuria onkin jo allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan tuulivoimaloita kauemmas asutuksesta ja halvempaa sähköä niille, jotka joutuvat elämään hurinassa ja myllyjen varjossa.

YLE 22.4.2009

▲Alkuun


RUOKOHELVEN TUOTANTO KASVUSSA

Ruokohelven viljelyala on hienoisessa kasvussa Pohjois-Suomessa. Vapossa uskotaan, että viljelijöitä kannustaa ruokohelven tuotantoon tukiehtojen paraneminen ja toisaalta myös rehuviljan laskeva hinta. Pohjois-Suomessa ruokohelpeä viljellään runsaalla 3000:lla hehtaarilla ja ensi kesäksi uusia viljelysopimuksia on valmiina muutaman sadan hehtaarin edestä.

Ruokohelven tuotanto on keskittynyt bioenergiaa hyödyntävien voimalaitosten yhteyteen Torniossa, Oulussa ja Kajaanissa. Ruokohelven viljely sopii etenkin nautakarjan pidon lopettaneille tai lopettamassa oleville tiloille, kertoo Vapon Pohjois-Suomen viljelyvastaava Janne Rönkkömäki. Vapo tekee viljelijöiden kanssa uusia viljelysopimuksia vielä tämän viikon ajan.

YLE

▲Alkuun


VAPO MUUTTAA TURVESOITAAN LINTUKOSTEIKOIKSI

Turveyhtiö Vapo on solminut yhteistyösopimuksen Metsästäjäliiton kanssa lintukosteikkojen perustamisesta. Kunnostettavia alueita löytyy erityisesti Pohjanmaalta. Tarkoituksena on hyödyttää turvetuotannosta poistetut suot metsästykseen. Kunnostettavia turvesoita on ympäri Suomea, erityisesti Pohjanmaalla.

Paikalliset metsästysseurat alkavat talkoovoimin rakentaa kosteikkoja. Vapo puolestaan sitoutuu vuokraamaan alueen metsästysoikeudet seuralle. Kunnostus voi vaatia esimerkiksi pusikoiden raivaamista ja merenpinnan säännöstelyä pohjapadoilla. Kosteikot ovat rikkaista kasvualustoja monille lajeille. Ne myös vähentävät meriin päätyvää ravinnekuormitusta.

YLE 15.4.2009

▲Alkuun


TUULIVOIMALLE TULOSSA TUKEA YLI 200 MILJOONAA VUODESSA

Tuulivoiman käyttöönottoa tuetaan tuulisähkölle asetettavalla markkinahintaa korkeammalla takuuhinnalla. Uusiutuvan energian syöttötariffeja valmistellut työryhmä esitti tariffien käyttöönottoa tiistaina. Sähkön käyttäjät maksavat tuulivoimalle tukea yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, kun järjestelmä on käytössä täydessä laajuudessaan. Syöttötariffeja tarvitaan Euroopan unionin uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi, sanoi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen(kesk.). Bioenergia ja vesivoima eivät riitä siihen, vaan lisäksi tarvitaan hänen mukaansa välttämättä myös tuulivoimaa.

Syöttötariffin suuruudeksi eli tuulivoimalle maksettavaksi takuuhinnaksi työryhmä ehdotti 83,50 euroa megawattitunnilta eli 8,4 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön markkinahinnan ja takuuhinnan välinen ero laskutetaan sähkön kuluttajilta ja maksetaan tukena tuulivoiman tuottajille. Syöttötariffilla kannustetaan riittävän nopeaan tuulivoiman rakentamiseen tavoitteena olevan tuulivoimakapasiteetin synnyttämiseksi, sanoi työryhmän puheenjohtaja Petteri Kuuva välimietinnön luovutustilaisuudessa. Tariffi voisi alkuvaiheessa olla esitettyä korkeampi. Työryhmä tekee yksityiskohtaisen esityksen kesään mennessä.

Tuulivoimatavoite 2 400 megawattia

Tavallisen kerrostalokuluttajan sähkölaskua syöttötariffi nostaa 4,40 euroa vuodessa, sähköllä lämmittävän lisälasku olisi noin 39,60 euroa vuodessa. Vuositasolla tuki nousee 200 miljoonaan euroon, jos sähkön markkinahinta on 50 euroa megawattitunnilta.

Hallituksen tavoitteena on Pekkarisen mukaan, että tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Sillä katettaisiin viidesosa uusiutuvan energian lisäyksestä. Kokonaisinvestoinnit uusiin tuulivoimaloihin nousevat raportin mukaan noin 3,5 miljardiin euroon. Työryhmän mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan noin 2 000 megawattia maalle rakennettavaa ja noin 400 megawattia merelle rakennettavaa tuulivoimaa. Korkeampaa tariffia maksettaisiin uudelle tuulivoimalalle 12 vuoden ajan. Sen jälkeen sen olisi toimittava markkinahinnalla.

Suomen on EU:ssa sovittujen tavoitteiden mukaan nostettava uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisin se on noin 28,5 prosenttia. Tavoite edellyttää uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä yli 30 terawattitunnilla.

Kaleva 7.4.2009

▲Alkuun


KAINUUN ENERGIA OY ALKAA MITATA TUULTA KIVESVAARALLA JA SAUKKOVAARALLA

Kunta vuokraa tuulimittauksia varten noin neljän hehtaarin maa-alan Kivesvaaralta. Maan vuokraa Kainuun Energia Oy, joka aloittaa mittausmaston rakentamisen tänä keväänä. Yhtiön on jo saanut ilmailuhallinnolta luvan 50 metriä korkealle mastolle. Kunnanhallituskin antoi mittauksille suostumuksensa jo viime lokakuussa. Mittauksia on tarkoitus tehdä muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen tehdään päätökset tuulivoimatuotannosta. Rinnakkaismittaukset alkavat samaan aikaan Saukkovaaralla, missä masto on jo valmiina. Kunta vuokraa 500 euron vuosivuokralla maata, josta sillä on vuokrasopimus maanomistajan eli UPM-Kymmene Oyj:n kanssa.

Sopimus mahdollistaa vuokraoikeuden siirtämisen toiselle. Kunnalla on Kivesvaaralta edelleen vuokralla 30 hehtaaria yhtiön maita ja toinen mokoma yksityisten maita. Paltamo ei ole päässyt eroon vuoteen 2018 ulottuvista vuokrasopimuksista, jotka se solmi Kivesvaaran hiihto- ja laskettelukeskusta varten. Kustannuksia kertyy edelleen tuhansia euroja vuodessa. Kainuun Energia suunnitteli tuulivoimaa Kivesvaaralle jo vuonna 1999, mutta hanke raukesi.

Kainuun Sanomat 6.4.2009

▲Alkuun


METSÄSTÄ HAETAAN UUTTA ENERGIAA

Pohjois-Suomen energiafoorum haluaa edistää uusiutuvan energian käyttöä. Oulun kaaren alueelle viritellään uusiutuvan energian yrityskeskusta. Pohjois-Suomeen on perusteilla energiafoorum. Sen avulla pyritään kokoamaan eri toimijat yhteen edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Energiafoorumin aloitusseminaari järjestettiin keskiviikkona Oulussa.

Pohjois-Suomen energiafoorum haluaa edistää yhteistyötä eli saada tutkimuksen tekijät, hankkeet, energia-alan yritykset ja viranomaiset keskustelemaan energia-alan asioista. Tällä tavoin ne voivat olla mukana toteuttamassa energia-alan strategioita mm. uusiutuvan energian käytön lisäyksestä, Metsäntutkimuslaitoksen projektipäällikkö Eija Riitta Hämäläinen kertoo.

Oulun kaaren alueelle on jo vireillä uusiutuvan energian yrityskeskus. Myös Lapissa ja Kainuussa panostetaan uusiutuvan energian käytön kehittämiseen.

YLE 1.4.2009

▲Alkuun


PEKKARINEN HALUAA KEINOJA PELLETTIEN PITÄMISEEN SUOMESSA

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) haluaisi kasvattaa pellettienergian käyttöä kotimaan markkinoilla. Hänen mielestään liian suuri osuus kotimaisesta pellettituotannosta karkaa muiden maiden laareihin. Pekkarisen mukaan hallituksen päätös kiristää sähkön sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn verotusta vuonna 2011 parantaa pellettien kilpailukykyä, mutta ei riittävästi.

Tähän en ole vaatimassa lisää veronkorotuksia, vaan on löydettävä keinot, joilla pelletin kilpailukykyä parannetaan myös kotimarkkinoilla, sunnuntaina rakennusmessuilla Joensuussa vieraillut Pekkarinen kertoi YLE Uutisille. Ministerin mukaan jo lähes kolme neljäsosaa pellettituotannosta virtaa Suomesta ulkomaille, kuten Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan. Pekkarinen pitää energiaraaka-aineen rahtaamista ulkomaille järjettömänä ympäristönäkökulmasta. Näin annamme kaiken lisäksi edellytyksiä sille, että nämä maat saavuttavat niille määrätyt uusiutuvan energian velvoitteet samalla, kun omat mahdollisuutemme vähenevät, Pekkarinen sanoi.

Pekkarinen tarjoaa tilanteen korjaamiseksi veronvähennyskeinoja tai suoran tuen kannustimia. Ministeri on lasketuttanut, että mikäli pellettejä pystyttäisiin tuottamaan miljoona tonnia vuodessa ja käyttämään se kokonaan kotimaassa, tämä tarkoittaisi maamme päästökauppalaskuun noin 20 miljoonan euron säästöä. Emme me vientiä missään nimessä kiellä, mutta jos Ruotsissa kannattaa polttaa meillä täällä tuotettu pelletti, niin silloin on syytä arvioida, onko meillä tässä muodossa uusiutuvan energian käytöllä kaikki se tuki, mitä sillä parhaimmillaan voisi olla, Pekkarinen pohti.

Hallituksessa on Pekkarisen mukaan varauduttu periaatetasolla pelletin käytön edistämiseen tuntuvasti. Käytännön keinot tälle ovat kuitenkin vielä ratkaisematta. Pekkarisen mukaan asiaan saataneen kuitenkin selvyyttä vielä tämän vuoden aikana. Tässä ei tarvita monta miljoonaa tarvita, että sillä joku 100 000 kotitaloutta voi tulla muutaman vuoden kuluessa pellettilämmityksen piiriin, Pekkarinen arvioi.

YLE

▲Alkuun


EU TAVOITTELEE HIILETÖNTÄ YHTEISKUNTAA

EU:n ympäristöneuvosto on ensimmäistä kertaa asettanut pitkän tähtäyksen suunnitelmat kasvihuonekaasupäästövähennyksiksi. Niiden mukaan teollisuusmaiden tulee vähentää päästöjään 80 - 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tältä pohjalta EU neuvottelee uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Sunnuntaina alkaa Bonnissa ensimmäinen kansainvälinen kokous, joka hahmottelee maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Sen toivotaan syntyvän ensi joulukuussa Kööpenhaminassa, ja se loisi puitteet ilmastonsuojelulle vuoden 2012 jälkeen. Ympäristöneuvoston kanta on EU:n neuvottelumandaatti.

EU:n tavoite on, että teollisuusmaat pienentävät päästöjään vuoteen 2020 mennessä 25 - 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Osuus vastaa kutakuinkin sitä, mihin EU itse on jo aiemmin sitoutunut. Tavoite on kuitenkin suuri haaste Yhdysvalloille, joka ei ole tähän saakka antanut mitään sitovia lupauksia päästövähennyksistään. Presidentti Barack Obaman hallinto neuvottelee ensimmäistä kertaa Bonnissa, ja sen lausuntoja seurataan suurennuslasilla.

EU toivoo teollisuusmaiden elävän vuonna 2050 käytännössä hiiletöntä aikakautta, sillä kasvihuonekaasupäästövähennyksiksi tavoitellaan 80 - 95 prosenttia vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. EU:n ympäristöosaston johtaja Timo Mäkelä sanoo, että radikaalin tuntuinen lukema lähtee siitä, että maapallon lämpötilan nousu on pidettävä kohtuullisissa rajoissa. Se edellyttää käytännässä hiilettömään yhteiskuntaan siirtymistä siten, että siirtyminen alkaa jo nyt. Pitemmän päälle tällaisen tavoitteen toteutuminen vaatii aivan uudenlaista teknologiaa, ja tässä vaiheessa onkin vaikea sanoa, kuinka realistinen tavoite on, Mäkelä sanoo.

Kehitysmaat ensimmäistä kertaa päästötalkoisiin

Kolmas mielenkiintoinen luku koskee kehitysmaita, joille nyt hahmotellaan ensimmäistä kertaa päästörajoituksia. EU:n mielestä kehitysmaiden pitäisi pienentää päästöjensä kasvua 15 - 30 prosenttia nykyiseltä kasvu-uralta, tämäkin vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmaita on EU:n kaavailuissa siten kohdeltu melko hellävaraisesti. Mielenkiintoinen kysymys on, riittäisikö tämän suuruinen kehitysmaiden päästöleikkaus Yhdysvalloille. Yhdysvallat on tähän asti korostanut, että se ei itse lähde sitoviin päästörajoituksiin mukaan, jolleivät Kiinan kaltaiset kasvavat taloudet tule mukaan päästötalkoisiin.

Timo Mäkelä ei ota kantaa siihen, riittäisikö muutaman kymmenen prosentin taitos kehitysmaiden päästökäyrässä houkuttelemaan Yhdysvallat mukaan ilmastosopimukseen. Jää nähtäväksi, mihin Yhdysvallat tyytyy. Kiina on osoittanut valmiutta keskustella tällaisista tavoitteista. Kaikki lähtee siitä, että isojen päästäjien pitää kantaa vastuunsa, Mäkelä kertoo.

EU ei ole vielä ottanut kantaa siihen, miten suurilla rahoilla se on valmis tukemaan kehitysmaiden siirtymistä puhtaaseen teknologiaan. Siitä asiasta EU:n päättäjät keskustelevat kesäkuun huippukokouksessa. Teollisuusmaiden tukirahat kehitysmaille ovat yksi keskeinen kysymys, josta riippuu ilmastosopimuksen syntyminen Kööpenhaminassa vuoden lopulla.

Bonnin valmistelukokous kestää kaksi viikkoa. Kokoukselta odotetaan, että eri neuvotteluosapuolten kannat alkavat vähitellen hahmottua. Ilmastoneuvottelijoiden on määrä saada aikaan ensimmäinen sopimusluonnos Kööpenhaminan kokousta varten kesäkuussa.

YLE 29.3.2009

▲Alkuun


EARTH HOUR SÄÄSTI SÄHKÖÄ PIKKUKAUPUNGIN VERRAN

Maailmanlaajuinen valojensammutuskampanja Earth Hour näkyi lauantai-iltana Suomen sähköjärjestelmässä pienenä notkahduksena. Kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin käytönsuunnittelun päällikkö Timo Kaukonen arvioi valvomotietojen perusteella, että säästöä syntyi sadan megawattitunnin verran. Määrä vastaa reilun 30 000 asukkaan kaupungin tarpeita tunnin aikana – esimerkiksi Rauman, Järvenpään, Keravan tai Kajaanin kotitalouksien verran.

Kaukonen korosti, että Suomessa ei rekisteröidä erikseen valaistuksen sähkönkulutusta, vaan kaikki kulutuksen eri lajit näkyvät yhdessä tilastossa. Valaistuksen osuus on vain muutama prosentti koko sähkönkulutuksesta Lukujen tarkastelua vaikeuttaa myös Earth Hourin toteutusaika lauantaina kello 20.30–21.30. Sähkönkulutus alkaa muutoinkin pienentyä lauantaisin kello 20 jälkeen lähteäkseen taas kasvuun kello 22:n jälkeen. "Se on selvää, että kulutuksessa oli kuoppa", Kaukonen vakuutti. Mikä oli kampanjan osuus ja mitkä muut tekijät mahdollisesti vaikuttivat, sitä Kaukonen ei osannut eritellä.

Fingrid ylläpitää sähköverkossa jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Earth Hour ei vaarantanut sähköjärjestelmän käyttövarmuutta Suomessa. Sähkönkulutus oli Fingridin tilastojen mukaan lauantaina kymmenen minuuttia ennen kampanjantunnin alkua 11 020 megawattituntia ja tuntia myöhemmin tapahtuman loppuhetkillä 10 380 megawattituntia.

HS 29.3.2009

▲Alkuun


IIN EDUSTALLE SUUNNITELLAAN UUTTA TUULIPUISTOA

ST1 haluaa vuokrata alueen Iin Kuivaniemeltä Vatungin edustalta. Yhtiö rakentaisi alueelle 10-20 tuulivoimalaa. Iin Kuivaniemelle Vatungin edustalle suunnitellaan uutta tuulipuistoa. Energiayhtiö ST1 haluaa vuokrata Kuivaniemen osakaskunnalta vesialueen, jolle se rakentaisi kymmenestä kahteenkymmeneen (10 - 20) tuulivoimalaa. Energiapalveluiden suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen kertoo, että ST1 valmistautuu aloittamaan YVA-menettelyn heti, mikäli vuokrasopimus syntyy.

Tarkoitus olisi rakentaa kolmen megawatin yksiköitä, samankokoisia kuin esimerkiksi Ajoksen uudessa tuulivoimapuistossa. Meillä on valmius käynnistää YVA-menettely jo tämän kevään kuluessa, toteaa Kemiläinen.

Kartoitamme Pohjois-Suomessa useita muitakin alueita, mutta tässä vaiheessa en nyt halua vielä nimetä näitä muita kohteita. ST1:n investoinnit tuulivoimaan täällä Pohjois-Suomessa eivät kuitenkaan jää tähän Vatungin kohteeseen, kertoo Kemiläinen. Perämeren rannikolle ovat suunnitelleet tuulivoimapuistoa myös Pohjolan Voima, Fortum ja Oulun seudun sähkö.

YLE 26.3.2009

▲Alkuun


VIRTAA SOKERISTA SUOMALAINEN POLTTOKENNO KOHAHDUTTI

Painettava polttokenno on kuin useasta ohuesta kerroksesta koostuva litteä paristo. Paksuudeltaan se on alle millimetrin ja kooltaan hieman postimerkkiä suurempi. Polttokenno tuottaa pariston tapaan orgaanisesta polttoaineesta energiaa sähköksi.

Jo muutaman vuoden kuluttua älykkäät pakkausmateriaalit toimivat painettavilla mikropolttokennoilla. Tekesin Polttokennot ohjelman rahoittama ja Åbo Akademin, VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun tutkijoiden kehittämä painettava entsymaattinen polttokenno demonstroitiin helmikuussa Japanissa. Se valittiin yhdeksi kansainvälisten polttokennoalan messujen innovatiivisimmista tuotteista.

Myrkyttömyys valttina

Tunnustusta saanut suomalainen malli polttokennosta tuottaa sähköä orgaanisista polttoaineista, kuten sokerista, entsyymien avulla. Polttokenno voidaan painaa kustannustehokkaasti esimerkiksi paperi- tai kartonkimateriaalille paperiteollisuuden käyttämällä rullalta rullalle massavalmistusteknologialla. Monista paristoista poiketen entsymaattinen polttokenno ei sisällä ympäristölle haitallisia aineita, ja se on kertakäyttöisenä jätehuollon kannalta turvallinen vaihtoehto. Polttokenno ei myöskään poltettaessa aiheuta haitallisia yhdisteitä, kertoo projektipäällikkö Matti Valkiainen VTT:ltä.

Tuotteistaminen edessä

Teknologia on nyt viittä vaille valmis ja kaipaa vielä vähän hiomista, jotta päästään täysin myrkyttömään biokennoon, sellaista ei maailman markkinoilla ole, sanoo Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori Anneli Ojapalo Spinverse Oy:stä. Hän uskoo tuotteen olevan markkinoilla muutamassa vuodessa.

Lääke- ja pakkausteollisuus

Teollisuudella on suuri tarve huokeille ja ympäristön kannalta vaarattomille mikrovirtalähteille, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Painettava entsymaattinen polttokenno on ympäristöystävällinen virtalähde muun muassa älykkäiden elintarvikepakkausmateriaalien sensoreille, jotka tarkkailevat pakkauksessa olevan tuotteen laatua, kertoo projektipäällikkö Matti Valkiainen VTT:ltä. Biopolttokenno voi tuottaa sähkövirtaa noin kuukauden ajan.

YLE 25.3.2009

▲Alkuun


EARTH HOUR - TUNTI MAAILMALLE

Maaliskuun viimeisenä lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30 järjestetään kansainvälinen valojensammutustempaus Earth Hour. Kyseessä on WWF:n organisoima maailman suurin ilmastotapahtuma. Tapahtuman tavoitteena on saada yli miljardi ihmistä ympäri maailman sammuttamaan valonsa tunnin ajaksi. Osallistu sinäkin! Kehota myös kotikuntaasi tai organisaatiota, jossa työskentelet, ilmoittautumaan mukaan!

WWF kehottaa kaikkia osallistujia huomioimaan nämä Earth Hourin aikana lauantaina 28.maaliskuuta:

Sammuttakaa ja sytyttäkää valot hieman eri aikoihin. Ei ole tarpeen laskea sekunteja, vaan valoja voi sammuttaa ja sytyttää hieman porrastetusti. Näin vältetään samalla sekunnilla tapahtuva piikkimäinen sähkönkulutuksen nousu.

Sammuttakaa vain turhat valot. Ei siis ole tarpeen sammuttaa kaikkia esimerkiksi liikkumisen tai turvallisuuden kannalta tarpeellisia valoja tai sähköllä toimivia laitteita, vaan ainoastaan turhat, näkyvimmät valaistukset.

WWF

▲Alkuun


EARTH HOUR ON LEVINNYT MUUTAMASSA VUODESSA KOKO MAAILMAAN

Valot sammuvat yli 60 suomalaiskaupungissa viikon päästä lauantaina illalla puoli yhdeksältä. Maailman luonnonsäätiön WWF:n tempauksessa tunnin valokatkolla halutaan muistuttaa mahdollisuuksista torjua ilmastonmuutosta.

WWF:n tavoitteena oli saada mukaan maailmanlaajuisesti tuhat kaupunkia ja kuntaa. Osallistujia on kuitenkin ilmoittautunut yli 1 700 peräti 75 maasta. Mukaan ilmoittautuneiden listalla on suurkaupunkeja New Yorkista Mexicoon ja Pariisiin, Hongkongista Delhiin ja Moskovaan.

Kampanjan avulla halutaan vedota päättäjiin ympäri maailmaa, jotta he ottaisivat ilmastonmuutoksen vakavasti ja ryhtyisivät entistä tiukempiin toimiin sen hillitsemiseksi. WWF muistuttaa, että Earth Hour on ennen kaikkea viestintä-, ei energiansäästökampanja. Tapahtuma taltioidaan valokuvin.

Kaleva 21.3.2009

▲Alkuun


ENERGIA-ALALLE LUOTAVISSA SATOJA TYÖPAIKKOJA

Energia-alalle voidaan luoda Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 700 -1000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Näin arvioi Oulun kauppakamari. Kauppakamari pitää tärkeänä, että pohjoismaisille energiamarkkinoille syntyy mahdollisimman paljon uutta tuotantoa. Siksi yhden ydinvoimalan sijoittaminen Pohjois-Pohjanmaalle on erityisen perusteltua. Kauppakamari pitää tärkeänä myös turvetalouden toimintaedellytysten turvaamista, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä biodiesellaitoksen ja jätteenpolttolaitoksen toteuttamista.

YLE 16.3.2009

▲Alkuun


NYT LOPPUU SUURI LAMPPUHUIJAUS

Nyt se on varmaa: hehkulamput poistuvat myynnistä EU-alueella. Asia varmistui, kun Euroopan parlamentin täysistunto päättyi viime viikolla Strasbourgissa ilman, että asiasta olisi vaadittu äänestystä. Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) kertoo Uudelle Suomelle, että asetus tuo helpotusta myös niiden suomalaisten elämään, joita energiansäästölamput ovat ärsyttäneet.

Monet suomalaiset ovat olleet oikeutetusti tyytymättömiä siihen, etteivät pienoisloistelamppujen valaisuteho ole vastannut sitä, mitä tuotepakkauksessa on luvattu. Nyt lampuille on tarkemmat laatuvaatimukset. Joidenkin myynnissä olleiden energiansäästölamppujen valaisuteho on vastannut 10 wattia, vaikka pakkauksessa on voitu luvata sen vastaavan 60 wattia, Hassi kuvaa kuluttajien harhaanjohtamista. Hassin mukaan hehkulamppukielto on ollut poikkeuksellisen tunteita herättävä kielto. Hän on saanut asiaan liittyen suomalaisilta paljon yhteydenottoja.

Hehkulamput häviävät asteittain syyskuusta 2009 alkaen, vuoteen 2012 mennessä. Energiansäästölamput kuluttavat Euroopan komission mukaan 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin hehkulamput. Hassin mukaan halogeenilamput, jotka jatkossa myös ovat sallittuja, puolestaan kuluttavat 30 prosenttia hehkulamppuja vähemmän. Komissio on arvioinut, että siirtyminen energiansäästölamppuihin säästää EU:ssa sähköä saman verran, kuin 11 miljoonan eurooppalaistalouden vuotuinen energiankulutus on.

Uusi Suomi 16.3.2009

▲Alkuun


YDINVOIMAA EI VÄLTTÄMÄTTÄ TARVITA LISÄÄ

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) viskoo lunta tupaan elinkeinoelämän toiveille saada reippaasti lisää ydinvoimaa Suomeen. Pekkarisen mukaan Suomeen ei tarvita enempää kuin korkeintaan yksi uusi ydinvoimala, kun lupahakemuksia on jätetty jo kolme ja kaikkia laitoksia teollisuus pitää tarpeellisina. Pekkarinen sanoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että tarve on "nolla tai korkeintaan yksi" ydinvoimalayksikköä. Lisäenergian tarvetta vähentää erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos. Tuotannosta on pudonnut kolmannes vuoden sisällä. Pekkarinen kuitenkin toteaa, ettei hän halua kiirehtiä asioiden edelle: Hallituksen käsittelyyn asia tulee vasta syksyllä.

Hallituskumppani kokoomuksessa on puhuttu vähintään yhden ja mieluummin kahden uuden yksikön rakentamisesta. Elinkeinoministerin energiakannat tuskin liennyttävät työantajien ja keskustan välejä, joita menneen viikon eläkekiistat ovat selvästi viilentäneet.

STT 16.3.2009

▲Alkuun


SÄHKÖYHTIÖIDEN VOITTOJA HALUTAAN LEIKATA VEROLLA

Sähköyhtiöiden ansiottomina pidettyjen voittojen leikkaamiseen on löytymässä verotuskeino. Yhtiöiden mielestä sähkön tuotantovoittojen vero nostaisi kotitalouksien sähkön hintaa entisestään. Elinkeinoministeriön kuulemat asiantuntijat ovat teollisuuden kanssa eri mieltä. Sähköä tuotetaan monin keinoin, mutta sähkön hinta maksetaan kalleimman tuotannon mukaan. Kallein voimanlähde on hiili, jonka käytön hintaa nostaa päästökauppa. Jo ammoin rakennetut vesivoimalat ja kypsään ikään ehtineet ydinvoimalat jauhavat omistajilleen mukavasti tuottoa, jos hiilivoima pysyy kalliina.

Elinkeinoministeriössä on jo muutamia vuosia etsitty erilaisia keinoja leikata tällaisia sähköyhtiöiden voittoja, mutta vanhassa vara parempi. Elinkeinoministeri Pekkarisen mukaan näyttää siltä, että veromalli, joka jo vuonna 2006 kesällä oli esillä, on käyttökelpoisin. Sähköyhtiöiden mukaan lisäkustannus menee asiakkaiden hintaan.

Ministeriössä ollaan eri mieltä. Talouden asiantuntijat ovat arvioineet ministeriölle, että vaikkapa Fortum tai Vattenfall eivät tohtisi laskuttaa sähköpörssissä verokustannuksia, joita kilpailijoilla ei ole. Tämä ei vaikuta markkinasähkön hintaan, tämä on pois niitten muutamien yhtiöiden kassasta, niistä miljoonista tai jopa sadoista miljoonista, joita yhtiöt nyt keräävät aivan ansiotonta voittoa, ministeri Pekkarinen sanoo. Pekkarisen mukaan samalla lisättäisiin niiden yhtiöiden kilpailumahdollisuuksia, joilla ei ole vesi- tai ydinvoimaa.

Ministeriön mukaan verosta voitaisiin vapauttaa yhtiöt, jotka jauhavat sähköä omaan käyttöönsä - siis vaikkapa metsäyhtiöt. Veron tuotoilla voitaisiin lisätä uusiutuvaa energiaa, vaikkapa tuulivoimaa. Kuluttajille vaikkapa vain sähkön hinnan pysyminen nykyisellään olisi mukavaa. Sähköyhtiöille kun on luvassa takuuhintajärjestelmä, jotta ne yleensä uskaltautuvat rakentamaan tuulivoimaa. Tämä takuu maksetaan kansalaisten veroista.

Pitkään valmisteltu sähköyhtiöiden ansiottoman arvonnousun leikkaaminen on edelleen työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa. Laki siitä voisi tulla aikaisintaan ensi vuoden vaihteessa.

YLE 16.3.2009

▲Alkuun


AURINKOSÄHKÖ ETENEE NYT HARPPAUKSIN

Suomalainen aurinkosähköteknologia oli kärkiluokkaa maailmassa vielä 80-luvulla. Alalle luotiin standardeja ja aurinkosähköä osattiin myös varastoida. Sitten kaikki nuupahti ja juna meni. Ehditäänkö nyt edes seuraavaan junaan?

Eri puolilla maailmaa etsitään kiivaasti korvaavia energiamuotoja. Kehitystä vauhdittaa ilmastonmuutos. Lähi-idän öljyvaltiotkaan eivät ole jääneet ihmettelemään öljyvarantojensa hupenemista. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tutkivat ja rahoittavat merkittävästi erilaisia vaihtoehtoisia energiamuotoja. Alueen maat sanovatkin tulevaisuutensa olevan uudessa teknologiassa, ei öljyssä, kertoi diplomi insinööri Mikko Linnanvuori pankkiiriliike FIM:n Green Energy-yksiköstä Aurinkoteknillisen yhdistyksen 30 vuotisjuhlaseminaarissa.

Näpertelystä volyymeihin

Suomalaiset tuntevat aurinkosähkön lähinnä paneeleista sähköttömien alueiden kesämökkien katoilta. Samaan aikaan kun Suomessa on näperrelty mökkisähköjen kanssa, on muun muassa Saksassa uskottu alaan kaikki vuodet, ja julkinen valta on tukenut teknologian kehittämistä. Näin siitäkin huolimatta, että Saksan leveysasteella olisi laskelmien mukaan vain noin 15 prosenttia parempi hyötysuhde” aurinkoenergiassa kuin täällä pohjolassa. Saksaan on myös syntynyt koko joukko myös aivan uudenlaisia työpaikkoja, joille voi kohta olla kysyntää. Saksassa kahdeksan prosenttia kotitalouksista käyttää aurinkoenergiaa joko lämmittämiseen tai sähköntuottamiseen. Kesäkuukausina sähköä jää yli ja se voidaan myydä yleiseen sähköverkkoon.

Metritavarana rautakaupasta tulevaisuudessa

Monien mielestä aurinkopaneelit telineissään ovat hankalia ja huomiota herättäviä. Amerikkalaisyritys Uni Solar miettikin, miksei integroida aurinkopaneelia suoraan yhteen kateaineen kanssa. Syntyi taipuisa laminaattipaneeli, joka kiertyy vaikka rullalle ja joka voidaan laminoida peltikattopeltiin tai johonkin muuhun katemateriaaliin. Tämä sopii erityisesti suurille pinnoille, ja sille voisi olla käyttöä Suomessakin esimerkiksi maatilojen rakennusten katoilla. Esimerkiksi General Motors ja Coca Cola ovat asennuttaneet suurten tehdasrakennustensa katteeksi tällaisia laminaattipaneeleja tuottamaan sähköä. Aurinkosähkölaminaatti voidaan laminoida myös suomalaiselle peltikattopellille, kertoo Peter Eklund paneeleja maahantuovasta Sunwatt Oy:stä.

Aurinkosähköteknologiassa eletään nyt ns. toista vaihetta. Seuraavaksi odotellaan kolmatta vaihetta, jolloin nanotekniikalla yhä pienemmistä paneeleista saadaan yhä enemmän irti. Tutkijoiden haaste on edelleen vangita edes pieni määrä siitä valtavasta energiamäärästä, joka auringosta säteilee. Jos kaikki aurinkoenergia saataisiin talteen, kattaisi se muutamassa tunnissa maailman tämänhetkisen vuotuisen energiatarpeen.

YLE

▲Alkuun


LÄHES PUOLET LISÄYDINVOIMAA VASTAAN

Suomalaisista lähes puolet vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Ylen uutisten teettämän kyselyn mukaan 48 prosenttia kansalaisista vastustaa ja 37 prosenttia kannattaa lisäydinvoimaa. Loput eivät määritelleet kantaansa.

Lisäydinvoiman suosio on hieman noussut viime keväästä. Suosio on kasvanut hieman sosiaalidemokraattien ja keskustan kannattajien parissa. Eniten puoltajia on kokoomuksen leirissä. Uuden ydinvoiman kannattajaksi ilmoittautuneista 55 prosenttia eli valtaosa oli sitä mieltä, että yksi uusi ydinvoimala riittää. Lisäydinvoimaa vastustavat erityisesti nuoret ja naiset. Ylen uutisten Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista.

Suomessa on käytössä neljä ydinvoimalaa, ja yksi on rakenteilla. Lisäydinvoimaa varten vireillä on kaikkiaan kolme uutta lupahakemusta.

Kaleva 22.2.2009

▲Alkuun


HIILEN POLTTO TOPPILASSA VÄHENTÄISI PÄÄSTÖJÄ

Kivihiilen käyttäminen varapolttoaineena Toppilan voimalaitoksella jopa vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen sanoo, että turpeen etuna on oikeastaan vain sen kotimaisuus. Poltosta tulevat päästöt kivihiilellä ja turpeella ovat suurin piirtein samalla tasolla, hiilellä vähän pienemmät.

Turvepulan takia Oulun Energia valmistautuu kivihiilen käyttöön. Voimalan nykyiset ympäristöluvat eivät salli kivihiilen polttoa. Voimalaitosjohtaja Jukka Salovaara arvioi, että lupa-asiat voisivat olla kunnossa loppuvuodesta ja hiilen käyttö voitaisiin tarvittaessa aloittaa silloin. "Jos ensi kesä ei ole hyvä turvekesä, niin vaihtoehto täytyy olla", Salovaara muistuttaa.

Hiilen polttamisen vaatimat tekniset muutokset ovat pieniä. Turpeen polttoon verrattuna vain rikkiä tulee merkittävästi enemmän hiiltä poltettaessa. "Kakkoslaitoksessa on niin hyvä rikin poisto, ettei sillä ole merkitystä", Salovaara vakuuttaa. Hiilen hiilidioksidipäästöt ovat Salovaaran mukaan 10 prosenttia pienemmät kuin turpeen.

Hiili murskataan Vihreäsaaressa, mistä syntyy pölyhaittoja. Salovaara muistuttaa, että myös turve pölisee. Kuljetuksen aikana kivihiili ei saa pölistä, kuljetuskalusto valitaan sen mukaan. Kivihiilen etuna on sen helppo säilytys. Sitä voidaan kasata Vihreäsaareen kentälle ulkotilaan. Vihreäsaareen tulee pari laivalastillista eli 30 000-50 000 tonnia kivihiiltä. Sadan metrin levyisen hiilikasan korkeus olisi 5-10 metriä.

Salovaara laskee, että pelkkää hiiltä käyttäen varasto riittäisi vuodenajasta riippuen kuukauden tai kaksi. "Sellaista tilannetta, että hiili olisi ainoa polttoaine, ei varmaankaan tule."

Kaleva 21.2.2009

▲Alkuun


BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO VOI KIIHDYTTÄÄ ILMASTON LÄMPENEMISTÄ

Viljelykasvien käyttäminen biopolttoaineina saattaa välillisesti nopeuttaa ilmaston lämpenemistä, selviää amerikkalaisesta tutkimuksesta. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan biopolttoaineiden viljeleminen kiihdyttää sademetsien tuhoutumista.

Tutkimuksessa selvisi, että polttoaineiden raakamateriaalina käytetyistä kasveista puolet tulee viljelyksiltä, jotka on raivattu aiemmin koskemattomina pysyneiden sademetsien tilalle. Tutkijat arvioivat, että ainakin kolmasosa viimeaikaisista sademetsien tuhoista voi johtua biopolttoaineiden kysynnän kasvusta.

Tutkijoiden mukaan onkin mahdollista, että uusien viljelysten perustaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mitä niillä tuotetuilla biopolttoaineilla säästetään. Esimerkiksi hyvätuottoisen sokeriruo'on käyttäminen polttoaineena olisi päästöjen kannalta hyödyllistä vasta 40 - 120 vuodessa.

Biopolttoaineita on pidetty ympäristöystävällisenä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Viime aikoina niiden hyödyt on kuitenkin kyseenalaistettu muun muassa siksi, että viljelykasvien käyttäminen polttoaineeksi nostaa ruoan hintaa.

Viime vuosina biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi maailmanlaajuinen etanolin tuotanto kasvoi nelinkertaiseksi vuosina 2000 - 2007. Samassa ajassa biodieselin tuotanto kasvoi peräti kymmenkertaiseksi.

YLE AFP 15.2.2009

▲Alkuun


SÄHKÖNTUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KIINNOSTAVAT KULUTTAJIA

Kainuun Energia lupaa muuttaa energiantuotantoaan ympäristöystävällisemmäksi. Suomalaiset etenevät sanoista tekoihin ympäristöasioissa. Tämä näkyy esimerkiksi sähkösopimuksissa. Kainuun Energian ympäristöpäällikkö Markus Tykkyläinen sanoo eko-sähkösopimusten kiinnostavan asiakkaita aiempaa enemmän.

Kainuun Energia lupaa muuttaa energiantuotantoaan ympäristöystävällisemmäksi. Se tarkoittaa ainakin uusiutuvien energiamuotojen tuotanto-osuuden kasvattamista.

Valtion energia-asiantuntijayhtiö Motiva on myöntänyt Kainuun Energialle ja Kajaanin kaupunkikeskustayhdistykselle energiansäästöviikon kunniakirjan. Myöntämisperusteena oli aktiviinen energiansäästöneuvonta Kajaanin Yritysten yö -tapahtumassa. Kainuulaiset sijoittuivat Motivan energiansäästöviikon kilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Osallistujia oli yli 200.

YLE 11.2.2009

▲Alkuun


SUOMEN YMPÄRISTÖN TILA ON PARANTUNUT

Suomen ympäristön tila on nyt monin paikoin parempi kuin vielä noin vuosikymmen sitten, selviää Suomen ympäristökeskuksen tekemästä valtakunnallisesta ympäristökatsauksesta. Muun muassa vesistöt ovat puhdistuneet. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen lisääntynyt käyttö luovat kuitenkin uusia uhkakuvia, katsauksessa varoitetaan. Ympäristökatsauksen tietojen mukaan kasvihuonepäästöt lämmittävät maamme ilmastoa vauhdilla. Esimerkiksi Etelä-Suomessa pakkastalvet ovat jäämässä historiaan. Ennusteiden mukaan lämpötila nousee Suomessa 3 - 7 astetta vuoteen 2100 mennessä. Erityisesti lämpiävät talvet. Samalla talviaikaiset sateet yleistyvät, jonka takia Etelä-Suomen talvet jäänevät tulevaisuudessa suurelta osin lumettomiksi.

Katsauksessa patistetaankin viranomaisia toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Merkittävimpiä esillä olevia asioita ovat muun muassa neuvottelut vuoden 2012 jälkeisistä kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. Lisäksi valtioneuvostossa on valmisteilla vesienhoitosuunnitelma, jonka avulla tavoitellaan sisä- ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä.

Vesistöt ovat entistä puhtaampia Vuoden 1980 luvuista teollisuuden fosforipäästöt ovat pudonneet murto-osaan. Merkittävin vesistökuormittaja onkin maatalous. Lisäksi miljoona suomalaisista asuu yhä haja asutusalueilla kiinteistöissä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoihin.

Silti järvien ekologinen tila on pääosin hyvä. Eniten ongelmia on joki- ja rannikkovesissä. Uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat niityt, kedot ja hakamaat. Niiden vähenemisen myötä noin joka kymmenes eläin- ja kasvilajimme on uhanalainen. Luontotyyppien uhanalaistumisen yleisin syy on metsätalous.

Energian kulutus kasvanut merkittävästi Katsauksen mukaan Suomen luonnonvarojen käyttö on kasvanut vuoteen 1970 verrattuna noin 1,5 kertaiseksi. Energian kokonaiskulutus taas on viisinkertaistunut vuodesta 1950. Myös autoistuminen on ollut vauhdikasta. Nyt jokainen suomalainen ajaa tai istuu auton kyydissä vuoden aikana 12 000 kilometrin matkan. Samalla liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 16 prosenttia vuodesta 1990, vaikka monet muut päästöt ovat vähentyneet.

Noin neljännes energiasta tulee uusiutuvista lähteistä. Erityisen merkittävää on bioenergian käyttö. Sitä saadaan varsinkin metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvistä puupohjaisista polttoaineista. Kodeissa sähkösaunojen rinnalle energian kuluttajiksi ovat nousseet tietokoneet ja muut kodin elektroniset välineet. Valtakunnallisen ympäristökatsauksen lisäksi ympäristökeskus julkaisee 13 alueellista katsausta.

YLE Uutiset 11.2.2009

▲Alkuun


ILMATIETEEN LAITOS AMPUU ALAS TUULIVÄITTEET

Ilmatieteen laitos ampuu alas väitteet, ettei Suomessa tuule talvipakkasilla. Pakkassäiden tyyneys on ollut keskeinen väite tuulivoiman rakentamista vastaan. Ilmatieteen laitoksen mukaan merellä ja tuntureilla tuulee talvipakkasillakin, vaikka sisämaassa on tyyntä. Laitos laatii parhaillaan uutta tuuliatlasta, jonka on määrä selvittää Suomen tuuliolot perusteellisesti.

STT - Uusi Suomi 10.2.2009

▲Alkuun


TUULIVOIMAN TUOTANTO KAKSINKERTAISTUU LÄHIVUOSINA

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee lähiviikkoina avustuspäätöksiä useista tuulivoimahankkeista. Ministeriön laskujen mukaan hankkeet toteutuessaan kaksinkertaistavat tuulivoimatuotannon Suomessa.

Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta nousee uusilla investoinneilla noin 200 megawattituntiin, joka vastaa vajaata puolta prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Ministeriö avustaa Rajakiirin tuulivoimapuistoa Tornion edustalla Röytällä, Hyötytuuli oy:n Raahen edustan tuulivoimapuistoa, WPD Finlandin puistoa Hangon Koverharissa, St1 Finlandin Porin edustan puistoa, Kansallistuuli oy:n kahta voimalaa Iin Laitakarissa, Sumituulen Tornion Ajoksen voimalaa, Haminan Energian voimalahanketta sekä Kotkan Summan alueen tuulivoimahanketta. Ministeriön hankkeilla avustetaan pariakymmentä tuulimyllyä, jotka ovat teholtaan 3 Mwh.

Tuulivoimahankkeet ovat osa ministeriön alkuvuonna rahoitettavista hankkeista, joilla edistetään uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa Suomessa. Tuulihankkeiden lisäksi rahoitettavien hankkeiden listalla on kymmeniä muita voimaloita. Yhtenä hankeena on Gasumin suunnitelma biokaasulaitos, joka käyttää yhdyskuntajätettä Helsingin Viikin puhdistamolta.

Hankkeet vastaavat muutaman sadan megawatin lisäystä energiantuotannossa ja lisäävät muutamalla prosentin kymmenyksellä uusiutuvien osuutta koko energiantuotannosta. EU-tavoitteiden mukaan Suomen on lisättävä uusiutuvien osuutta tuotannosta monikymmenkertaisesti vuoteen 2020 mennessä. Tästä tuulivoiman osuus on viidennes.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan uusiutuvan energian tukihakemusten virta ministeriöön on rohkaiseva. Pekkarisen mukaan useimmat hankkeet ovat tulleet ministeriöön puolen vuoden aikana. Hän tosin myöntää, että investointiavustuksissa on jonkin verran patoutunutta tarvetta. Osa tuulivoimahankkeista on tullut ministeriöön jo yli vuosi sitten.

Ministeriöllä on tälle vuodelle käytettävissä investointiavustuksiin 87 miljoonaa euroa. Ministeriö hakee jo alkuvuonna lisää rahaa 25 - 50 miljoona euroa uusiin avustuskohteisiin. Alkuvuodesta tehtävien avustuspäätösten jälkeen ministeriöön jää vielä rahoitettavia hankkeita, joita yritetään saada liikkelle mahdollisimman pian. Ministeriön arvion mukaan päätettävillä hankkeilla laitetaan liikkeelle noin 300 miljoonan euron investoinnit, joilla työllistetään välittömästi useita satoja työntekijöitä.

YLE Uutiset 22.1.2009

▲Alkuun


TURPEESTA KÄYNNISSÄ KANSALLINEN HARHAUTUSKAMPANJA

Turveteollisuusliitto ja Vapo ovat käynnistäneet tiedotuskampanjan, jossa vääristellään turpeen asemaa. EU ei silti edelleenkään pidä turvetta uusiutuvana energialähteenä, eikä siitä valmistettu polttoaine ole edelleenkään biopolttoainetta.

"Uusi EU-direktiivi suosii puuta käyttäviä biopolttoainetehtaita. Nämä laitokset ovat niin kannattavia, että turvettakin käytetään puun jatkona. Turvetuottajat johtavat harhaan siinä, että puusta huolimatta fossiiliselle turpeelle tarvitaan näissä tehtaissa yhä päästöoikeudet. Turpeen käyttö on yhtä väärin kuin jos puun ohella käytettäisiin kivihiiltä tai öljyä", valaisee Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että turpeen asemaan ilmastotieteessä, ilmastopolitiikassa, päästökaupassa tai päästölaskennassa EU:n keskiviikkoinen ilmasto- ja energiapakettipäätös ei vaikuta.

"Uusi uhka Suomen soiden yltä hälveni hieman, kun turveteollisuuden pyrkimys turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi raaka aineeksi ei onnistunut", iloitsee Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Turpeen ottaminen mukaan EU:n uusiutuvan energian valikoimaan olisi ollut vastoin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) luokittelua. IPCC luokittelee turpeen päästöt samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden päästöjen kanssa. Myös turpeen hiilidioksidipäästöt suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kivihiiltä suuremmat. Suomen luonnonsuojeluliitto nojaa toiminnassaan IPCC:n tieteellisesti perusteltuun näkemykseen.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että suot eivät ole ainoastaan hiilivarasto, vaan niillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, tulvasuojelulle, vesien tilalle ja virkistyskäytölle.

SLL

▲Alkuun


2008:

TURVESOITA VALJASTETAAN BIODIESELIN RAAKA-AINEEKSI

Turpeen käyttö raaka-aineena voi kaksinkertaistua, mikäli teollisuuden suunnitelmat biodieselin valmistamisesta myös turpeesta toteutuvat. Käytännössä suunnitelmat tarkoittavat tuotannossa olevien turvesoiden hehtaarimäärän kasvua 5 000 - 10 000 hehtaarilla 80 000 hehtaariin ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Suomen soista olisi tämän jälkeen aktiivisessa turvetuotannossa hieman yli prosentti. Lisäksi soista noin 0,4 prosenttia olisi jo poistettu tuotannosta.

Tuotannon lisääminen perustuu Euroopan unionin ilmastopakettiin, jonka mukaan uusiutuvia liikennepolttonesteitä voidaan tehdä tulevaisuudessa myös turpeesta.

Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola pitää aikataulua kireänä. Jos kaavaillut tuotantolaitokset otetaan käyttöön, pitäisi uusien soiden ottaminen raaka-ainekäyttöön aloittaa jo nyt.

Kestää neljästä viiteen vuotta, jos suon käytön valmistelu aloitetaan nollasta. Tämäkin tarkoittaa sitä, ettei tuotannon käynnistämisessä ole viivästyksiä. Esimerkiksi ympäristöarviointien tuomat viivästykset voivat lykätä hanketta jopa vuodella, Silpola sanoo.

Tekniset osatekijät ovat jo valmiina

Turveteollisuusliitto esittääkin ympäristölupahallinnon oleellista tehostamista ja nopeuttamista turvetuotannon osalta.

Myös osa tarvittavan tekniikan ongelmista on vielä ratkomatta.

Kaikki tekniset osatekijät ovat valmiina. Tässä mittakaavassa ja tälle raaka-aineelle niitä ei kuitenkaan ole koottu kasaan, kertoo biodiesel-projektin johtaja Mikko Kara Vaposta.

Silpolan mukaan tekniikan kehittäminen olisi hyvin edullista Suomelle, sillä se olisi iso askel teknologisesti ja iso askel polttoainetuotannon omavaraisuuden suuntaan.

Lisäksi on tuo ilmastokysymys. Siitä keskustellaan, mikä ero on nykyisin käytettävien fossiilisten polttoaineiden ja turpeesta tuotettavan polttoaineen ero, mutta merkittävä se on, Silpola huomauttaa.

Tämän hetken arvion mukaan Suomeen mahdollisesti rakennettava 170 miljoonaa litraa biodieseliä vuodessa tuottavan laitoksen hinta on noin 600 miljoonaa euroa. Hanke työllistäisi tehtaalla ja raaka-ainetuotannossa noin 300 ihmistä.

Laitoksen käyttämästä raaka-aineesta suurin osa olisi energiapuuta. Turpeen osuus voisi väliaikaisesti olla enemmänkin, riippuen muun raaka-aineen saatavuudesta.

Mikko Karan mukaan investointipäätös laitoksesta voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2010, jos kaikki menee hyvin. Silloin laitos voisi aloittaa toimintansa vuonna 2012 tai 2013.

Vapo toivoo, että laitos voitaisiin rakentaa Suomeen, mutta on myös mahdollista, että se rakennetaan Ruotsiin tai Baltiaan.

YLE Uutiset 18.12.2008

▲Alkuun


GREENPEACE: HALLITUS LIIOITTELEE LUPAUKSIAAN PÄÄSTÖVÄHENNYKSISTÄ

Hallitus yliarvioi reilusti kasvihuonekaasujen päästöleikkauksia ilmasto- ja energiastrategiassa, sanoo ympäristöjärjestö Greenpeace. Yleisesti on ymmärretty Suomen vähentävän päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Greenpeacen omien laskelmien mukaan päästöt vähenevät vain 5 - 10 prosenttia.

Greenpeace moittii hallitusta siitä, ettei se ole tehnyt laskelmia strategiassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista. Järjestön mukaan hallituksen strategia on, että muut saavat vähentää päästöjään ja Suomi ostaa sitten päästöoikeuksia muilta. Tämä tulee Greenpeacen mukaan erittäin kalliiksi. Järjestö sanoo myös, että hallitus yliarvioi ydinvoiman lisärakentamisen merkitystä päästöjen vähentämisessä. Greenpeacen mukaan luvatutkaan päästövähennykset eivät riitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Timo Ritonummi sanoo YLE Uutisille, että Greenpeacen laskelmat ovat oikeansuuntaisia. Hän ei kuitenkaan ole yhtä mieltä järjestön johtopäätöksistä.

Ritonummen mukaan hallitus ei voinut strategiassaan laskea päästökaupan vaikutusta päästöjen vähentämiseen, koska EU:n päästökauppadirektiivi ei ollut tuolloin vielä valmis. EU-johtajat päättivät asiasta vasta viime viikolla. Ritonummen mukaan päästökauppajärjestelmä kuitenkin varmistaa, että päästöt vähenevät sovitusti. Järjestelmä ei salli ylimääräisiä, kansallisia päästöoikeuksia.

Ministeriö on Ritonummen mukaan myös vakuuttunut, että ydinvoima todella vähentää ilmastopäästöjä enemmän kuin Greenpeace uskoo.

Greenpeace julkistaa huomenna keskiviikkona uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen perustuvan energiamallin, jolla ilmastopäästöjä voidaan vähentää Suomessa yli 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uutta ydinvoimaa ei rakenneta Olkiluoto 3:n jälkeen, toinen Loviisan reaktoreista suljetaan ja sähkön tuontiriippuvuudesta päästään eroon.

YLE Uutiset 18.12.2008

▲Alkuun


VANHENTUNEET LUONTOTIEDOT OHJAAVAT TURVETUOTANNON VÄÄRIIN PAIKKOIHIN

Luonnontilaisilla soilla avataan jatkuvasti uusia turvetuotantoalueita, koska päätöksenteon pohjana käytetään vanhentuneita tietoja soiden tilasta.

Ilmastotekijät eivät vaikuta lainkaan päätöksentekoon, kun ympäristölupavirastot antavat lupia turpeentuotannon aloittamiselle. Ympäristöministeriö ei ole muuttamassa vanhentunutta lainsäädäntöä.

Suomen suot kartoitettiin 1970-luvun energiakriisin aikana ja jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan voitiinko niille ohjata turpeennostoa vai ei. Tieto soiden luontoarvoista on vuosikymmenten aikana kehittynyt huomattavasti, mutta suot valikoituvat turvetuotantoon yhä vanhojen tietojen perusteella.

Suomen suotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että turvetuotantoon tulisi käyttää vain luonnontilaltaan muuttuneita soita, kuten suopeltoja ja ojitettuja soita. Silti valtaosa uusista turvetuotantoalueista sijoittuu luonnontilaisille soille. Tästä seuraa, että soiden luontoarvot tuhoutuvat ja ilmastoon pääsee turhaan suuria määriä kasvihuonekaasuja. Suopellot ja ojitetut suot ovat suuria kasvihuonekaasujen päästölähteitä, kun taas luonnonsoilta kaasuja pääsee vähemmän. Koska turve-energia on suuri päästöjen tuottaja, turpeennosto tulisi tehdä siellä, mistä päästöjä joka tapauksessa tulee paljon.

Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen kertoo YLE Uutisille, ettei ilmastoseikkoja oteta lainkaan huomioon, kun soiden käytöstä tehdään päätöksiä. Ympäristönsuojelulaki on vanhentunut, sillä se huomioi turpeennostopäätöksissä vain pöly- ja meluongelmat, vaikutukset vesistöihin sekä lähiasutuksen. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut linjan päätöksillään. Salmisen mukaan ympäristöministeriö ei ole uudistamassa lakia.

Turpeentuottajat, erityisesti Vapo, ovat hankkineet itselleen soita 70-luvun kartoituksen perusteella. Salmisen mukaan vaihtoehtoisia soita ei useinkaan ole, kun turpeentuotantoa suunnitellaan. Turpeentuotanto on sallittava, ellei erityisesti suojeltuja luontoarvoja ole.

Eräissä maakunnissa on tosin käynnissä maakuntakaavan laatiminen ja siinä turvesoiden kohdentamista yritetään järkeistää. Prosessi on kuitenkin pitkä. Tammikuussa aloittaa työnsä myös kolmen ministeriön yhteinen turvemaiden strategiatyö, jossa soiden käyttöä myös pohditaan eri näkökulmista.

YLE Uutiset 16.12.2008

▲Alkuun


SUOMEN ILMASTOPOLITIIKKA MAAILMAN HUONOIMPIA

Suomen ilmastopolitiikka on todettu yhdeksi maailman huonoimmista kansainvälisessä Climate Change Performance Index vertailussa. 57 teollisuusmaan ja kehittyvän talouden vertailussa Suomen sijoitus oli 45.

Ilmastopolitiikaltaan parhaaksi maaksi nostettiin Ruotsi, mutta sillekin annettiin sijoitukseksi vasta neljäs sija. Vertailun tekijöiden mukaan yksikään maa ei ole sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan niin hyvin, että siitä voisi antaa palkintoa. Ruotsin jälkeen parasta ilmastopolitiikkaa tekivät Saksa ja Ranska.

Huonoimmat maat olivat Saudi-Arabia, Kanada ja Yhdysvallat.

Maat järjestettiin kolmen eri tunnusluvun avulla. Tärkein mittari oli maan ilmastopäästöjen määrän muuttuminen. Tämä arvo vaikutti lopputulokseen 50 prosentin painoarvolla. 30 prosenttia vaikutti päästöjen kokonaismäärä ja arvio harjoitetusta ilmastopolitiikasta 20 prosenttia.

Suomea moititaan erityisesti päästömäärän kehityksestä. Arvion tekijöiden mukaan Suomi on onnistunut päästöjen hillinnässä huonosti. Suomen ongelma johtunee suurelta osin raskaasta teollisuudesta, joka aiheuttaa paljon energian kulutusta ja siten päästöjä. Toisaalta Suomen ilmastopolitiikkakaan ei saa korkeaa arvosanaa.

EU:n ilmastopolitiikan jarruttajat, Italia ja Puola, sijoittuvat nyt Suomea paremmin, mutta niiden uskotaan putoavan seuraavassa vertailussa. Meksiko, Etelä-Afrikka ja Kiina saavat kehuja ilmastopolitiikan tehostumisesta, joka tosin varsinkaan Kiinassa ei ole vielä tuottanut varsinaista tulosta.

Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe tekivät nyt vuosittaisen ilmastopolitiikkavertailunsa neljännen kerran. Vertailussa mukana olevat maat aiheuttavat yli 90 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

YLE Uutiset, AFP

▲Alkuun


TURPEESTA EI OLE ILMASTOMUUTOKSEN HILLITSIJÄKSI

Turpeen lisääntyvä käyttö energiantuotannossa on haastavaa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvittavat päästövähennysvaatimukset ovat syy siihen, että turpeen ilmastovaikutuksia on katsottava korkeintaan 100 vuoden aikajänteellä, todettiin Suomen IPCC työryhmän turveseminaarissa. Lyhyt aikajänne rinnastaa turpeen ilmastovaikutukset kivihiilen vaikutusten kaltaisiksi.

Myös VTT:n laskelmat osoittavat, että turpeesta ei ole ilmastonmuutoksen hillitsijäksi. Niin ikään turvedieselin mahdollisuudet täyttää EU:n biopolttoaineiden päästövähennys fossiiliseen dieseliin nähden arvioidaan epärealistiseksi.

Soita on hyödynnetty Suomessa voimakkaasti jo 1950-luvulta lähtien. Viime vuosina turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on ollut noin 5 - 7 prosenttia ja osuus kasvihuonepäästöistä 9 - 13 prosenttia.

Luontoarvot näkyivät keskustelussa

Ilmastopaneelin asiantuntijat toteavat, että ilmastonäkökulmasta turvetuotantoon on parasta käyttää voimakkaassa hajoamistilassa olevia turvevarantoja, kuten suopeltoja, jotka nykyäänkin toimivat voimakkaina hiilidioksidilähteinä.

Soiden käyttö turveteollisuuden tarpeisiin kärjistää kuitenkin myös keskustelua luontoarvoista. Luontoa voitaisiin suojella muun muassa vaihtamalla soiden omistusta ja jättämällä luonto- ja virkistysarvoltaan arvokkaat suot energiantuotannon ulkopuolelle.

YLE Uutiset 4.12.2008

▲Alkuun


ILMASTOMUUTOS: "SUOMEN ILMASTOSTRATEGIASTA PUUTTUU USKO UUSIUTUVAAN ENERGIAAN"

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema ilmasto- ja energiastrategia on saanut uusiutuvaa energiaa tuottavat järjestöt ymmälleen. Strategian tavoitteet perustuvat niiden mielestä osin väärille tiedoille ja ovat aivan liian vaatimattomia.

Suomalaisilla puupelleteillä lämmitetään nyt lähinnä ruotsalaiskoteja.

Pelleteillä voitaisiin pellettienergiayhdistyksen mukaan tuottaa vuonna 2020 yhteensä seitsemän terawattituntia (TWh) energiaa. Uudessa strategiassa tavoitteeksi on kuitenkin asetettu vain kolme terawattituntia.

"Pellettien käyttöä ei Suomessa rajoita ainakaan saatavuus. Nyt noin 70 prosenttia tuottamistamme pelleteistä menee vientiin", toteaa Suomen pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo.

"Itämerellä siis ohittavat jatkuvasti toisensa Suomeen öljyä tuovat tankkerit ja kotimaista pellettiä ulkomaille rahtaavat laivat."

Merkittävä osa suomalaisista puupelleteistä käytetään ruotsalaisten kotien lämmittämiseen. Siellä kevyen polttoöljyn korkeampi vero on tehnyt pelletistä hyvin kilpailukykyisen. Puupelletti valmistetaan puristamalla kuivaa ja hienoksi jauhettua purua.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ei myöskään juuri usko lämpöpumppuihin. Sen laskujen mukaan lämpöpumpuilla tuotettava energia olisi vuoteen 2020 mennessä viisi TWh. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan mahdollisuudet ovat selvästi suuremmat, sillä jo viime vuonna lämpöpumpuilla tuotettiin 4,7 terawattituntia. Yhdistyksen mukaan lämpöpumppujen määrä olisi 2020 jo viisinkertainen nykyisestä.

Vääriä tietoja

Aurinkoenergiaa strategia pitää vasta tulevaisuuden vaihtoehtona. Aurinkoteknillinen yhdistys on eri mieltä. Sen toiminnanjohtajan Christer Nymanin mukaan aurinkoenergian käyttöönotto on kiinni poliittisesta tahdosta ja pienestä, alkuun tarvittavasta investointituesta.

"Erityisesti asumisessa niin aurinkosähkön kuin -lämmön käyttöön on olemassa jo täysin toimivaa ja hyvää tekniikkaa", Nyman muistuttaa.

Kuusi uusiutuvan energian tuotantojärjestöä sekä WWF ovat jättäneet kansanedustajille yhteisen viestin siitä, että strategian tavoitteet perustuvat osin väärille tiedoille ja ovat aivan liian vaatimattomia.

WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen pitää myönteisenä sitä, että hallitus on asettanut työryhmän suunnittelemaan syöttötariffeja tuulivoimalle.

"Syöttötariffi tarvittaisiin myös puulla tuotetulle sähkölle. Hakkeella toimivat pienet lämpökeskukset voitaisiin muuttaa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiksi, jos ne pääsisivät syöttötariffin piiriin. Nyt sähköä kannattaa tuottaa vain suurissa yksiköissä."

Suomenkuvalehti 2.12.2008

▲Alkuun


POHJOLAN VOIMALTA UUSI, LUONTOYSTÄVÄLLISEMPI KOLLAJA-SUUNNITELMA

Pohjolan Voima Oy on julkistanut suunnitelmansa Kollajan tekojärven ja vesivoimalaitoksen rakentamiseksi. Uuden suunnitelman mukaan voimalaitosrakenteet sijoittusivat kauas koskista ja alueen kolmesta Natura-alueesta kaksi rajattaisiin padoilla kokonaan sen ulkopuolelle.

Voimalaitos aiheuttaisi myös joen virtausvoiman vähenemistä, jolla olisi yhtiön näkemyksen mukaan kalakannalle myönteisiä vaikutuksia.

Virallisesti Kollajan voimalaitoksen ympäristövaikutuksia arvoi kuitenkin ympäristökeskus, joka julkaisee kantansa tammikuun loppuun mennessä.

Teollisuus vetoaa työllisyyteen

Vaikka allashankeita on käytännössä oltu jo kuopppaamassa ainakin tältä hallituskaudelta, teollisuus perää uutta tuumaustaukoa työllisyydenkin nimissä.

Jos valtiovalta haluaa jouduttaa työllisyyttä ja tehdä temppuja sen edesauttamiseksi, niin tällä alalla investointeja saadaan liikkeelle nopeammin kuin muilla aloilla, PVO-vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja.

Erityisesti ympäristöjärjestöt,ja hallituksessa Vihreät eivät altaita sulata. Altaiden on uskottu vaarantavan Natura alueita ja heikentävän kalojen elinoloja.

Greenpeace ihmettelee suunnitelmaa

Ympäristöjärjestö Greenpeace ihmettelee, miksi Pohjolan Voima Oy on tehnyt uuden Kollaja-suunnitelman. Yhtiöllä on jo julkinen Kollajan tekojärveä ja vesivoimalaa koskeva suunnitelma, jonka ympäristöarviointi on vielä kesken.

Greenpeace pitää kuitenkin hyvänä, että PVO myöntää vihdoinkin alkuperäisen Kollaja-hankkeen olleen uhka vesiluonnolle.

Uuden suunnitelman muutokset järjestö näkee kuitenkin pieninä. Todennäköisesti myös uusi hanke vaatisi koskiensuojelulain avaamista ja uhkaisi Natura-alueita, kuten Pudasjärven suistoaluetta.

Greenpeace toivoo, että viimeinen kymmenen prosenttia Suomen virtaama-alueista säästettäisiin, sillä 90 prosenttia on jo rakennettu. Järjestö muistuttaa, että Kollaja tuottaisi sähköä vain yhden prosentin Suomen huippukulutustilanteesta.

YLE Uutiset 3.12.2008

▲Alkuun


TURPEEN KÄYTTÖ EI OLE SUOMESSA KESTÄVÄÄ

Suomen soissa olevan turpeen määrä on vähentynyt kuluneiden 50 vuoden aikana, sanoo Geologian tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jukka Turunen.

Suoalueiden biomassan on aiemmin arveltu Suomessa kasvavan ja olevan siten kestävällä tasolla. Biomassa kyllä kasvaa, mutta se johtuu puuston ja muun kasvillisuuden määrän kasvusta ojitetuilla soilla, Turunen toteaa.

Turpeen määrä on vähentynyt, mikä johtuu suoalueiden erittäin voimakkaasta hyödyntämisestä. Soita on raivattu pelloiksi ja ojitettu metsätalouskäyttöön. Valtio on tukenut "kitumaiden" hyödyntämistä, mikä Turusen mukaan johti aina 1970-luvulle jatkuneeseen vimmattuun ojittamiseen ja metsittämiseen. Merkittävä tekijä on myös turve-energian käyttö. Suomaata on kadonnut lisäksi asutuksen, teiden, kaatopaikkojen ja Pohjois-Suomessa suurten tekojärvien alle.

Suomen suot sitovat tällä hetkellä enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmaan. Tämä johtuu lähinnä siitä, että turvekerroksen päällä kasvavat puut sitovat hiiltä. Kun puut aikanaan kaadetaan, on hyvin mahdollista, että paljastuva suomaasto päästää ilmoille erittäin paljon hiilidioksidia, Turunen kertoo.

Turpeen polttaminen energiaksi on ilmaston kannalta yhtä huono asia kuin kivihiilenkin. Jos turve-energiatuotantoa halutaan jatkaa, se olisi Turusen mukaan kohdistettava vanhoille suopelloille tai reheville metsäojitetuille soille, jotka nykyäänkin toimivat voimakkaina hiilidioksidilähteinä. Jostain syystä näitä alueita käytetään turve-energiaan hyvin vähän, ja energiayhtiöt ottavat energiakäyttöön runsaasti luonnontilaisia soita, mikä pilaa paljon luontoarvoja.

Suomen turve-energian asiantuntijat kokoontuivat lokakuun lopulla yhteiseen seminaariin, jonka tarkoituksena oli päivittää uusin tieto turve-energiasta. Seminaarin johtopäätöksistä laaditaan muistio, joka on tarkoitus luovuttaa poliittisille päättäjille.

YLE Uutiset 18.11.2008

▲Alkuun


HALLITUS VÄHEKSYY UUSIUTUVAA ENERGIAA

Strategiasta puuttuu kunnianhimo ja usko omiin mahdollisuuksiin, ja se perustuu vääriin pohjatietoihin, järjestöt sanovat.

Hallitus arvioi esimerkiksi, että lämpöpumppujen avulla vuoteen 2020 mennessä saavutettava energiansäästö on kolme TWh, jos lämpöpumppujen yleistyminen jatkuu nykyiseen tapaan. Kolmen terawattitunnin taso saavutetaan Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan kuitenkin jo tänä vuonna. Pellettien energiantuotantopotentiaaliksi alan toimijat puolestaan arvioivat vuonna 2020 seitsemän TWh, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu kolme TWh.

Suurin osa Suomen pellettituotannosta menee nyt vientiin.

Tästä seuraa, että Itämerellä ohittavat siis jatkuvasti toisensa Suomeen öljyä tuovat tankkerit ja kotimaista pellettiä muualle rahtaavat laivat, sanoo Suomen pellettienergiayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Reine Piippo.

Aurinkoenergian mahdollisuudet kuitataan strategiassa parilla lauseella, järjestöt valittelevat.

Järjestöjen mukaan hallituksen olisi liitettävä strategiaansa selkeitä toimenpiteitä, joilla kulutus suuntautuisi uusiutuvaan energiaan. Nyt nämä toimet puuttuvat tai menevät väärään suuntaan. Strategiassa ehdotetaan esimerkiksi, että pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtamista ilmastoystävällisempiin tuetaan kotitalousvähennyksellä. Vähennyksen saisi kuitenkin myös silloin, kun vanha öljykattila vaihdetaan uuteen fossiilista polttoöljyä käyttävään kattilaan. Järjestöt vaativat oikein mitoitettuja syöttötariffeja eri uusiutuvan energian tuotantomuodoille sekä investointitukia.

Energiajärjestöistä mukana vetoomuksessa ovat Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Puuenergia ry, Suomen biokaasuyhdistys ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys ry sekä Suomen pellettienergiayhdistys ry.

YLE Uutiset 18.11.2008

▲Alkuun


ENERGIATEOLLISUUS LUOPUISI EU:N UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOTTEISTA

Energiateollisuuden mielestä EU:n tulisi kiristyneen taloustilanteen vuoksi luopua tiukoista uusiutuvan energian tavoitteistaan. Korkeiden kustannusten lisäksi suunniteilla olevan direktiivin pelätään johtavan kansallisten tukijärjestelmien kilpajuoksuun.

Meidän mielestämme olisi hyvä, että uusiutuvien tavoitteesta luovuttaisiin. Sen ei tarvitsisi olla pakollinen, vaan tavoitteellinen, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Naukkarisen mukaan uusiutuvan energian tulisi olla vain yksi keino ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Hänen mukaansa uusiutuvan energian kasvattaminen ei saisi olla itseisarvo.

Naukkarinen näkee pakottavan järjestelmän vaarana sen, että se ajaa kansallisten tukijärjestelmien kilpajuoksuun.

Se todennäköisesti tulee myös johtamaan siihen, että nämä tukijärjstelmät, joita tehdään kansallisesti alkavat kilpailemaan keskenään. Se saattaa puolestaan johtaa massiivisiin biopolttoainevirtoihin maasta toiseen. Emme pidä tätä hyvänä ratkaisuna ja toivoisimme, että nyt keskityttäisiin pääasiaan eli ilmastokysymysten hoitamiseen, Naukkarinen jatkaa.

Pekkarinen tyrmää tavoitteista luopumisen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan tavoitteista luopumista ei ole syytä edes pohtia. Emme aio pohtia - pikemminkin päin vastoin. Nyt jos koskaan on hyvä hetki satsata niihin investointeihin, mitä uusiutuvan energian saaminen markkinoille edellyttää, Pekkarinen sanoo. Pekkarisen mukaan tässä suhdannetilanteessa on hyvä satsata juuri uusiutuvaan energiaan.

YLE Uutiset 12.11.2008

▲Alkuun


WWF PITÄÄ ILMASTOSTRATEGIAA RIITTÄMÄTTÖMÄNÄ

WWF:n mukaan ilmasto- ja energiastrategian toimet eivät riitä vastaamaan haasteisiin ilmastokatastrofin torjumiseksi. WWF:n mukaan etenkin ilmastoteknologioiden ja -innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen olisi pitänyt panostaa enemmän. Strategiassa linjataan rahoituksen kaksinkertaistuvan, kun järjestön mukaan tarve on vähintäänkin kymmenkertainen.

WWF on pettynyt myös siihen, että hallitus varautuu rakentamaan lisäydinvoimaa eikä pyri vastaaviin tuloksiin energiatehokkuutta ja uusituvan energian käyttöä lisäämällä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on torjunut Greenpeacen epäilyn energiatarpeen ylimitoituksesta.

Jos suomalainen teollisuus sanoo, että tämän määräinen sähkön saanti on ehto sille, että he voivat kehittää tätä teollisuuden alaa Suomessa niin kuin haluavat, niin minusta on erittäin tärkeää, että hallitus omassa strategiassaan varmistaa sähkön saannin mitoituksen näiden linjausten mukaiseksi, Pekkarinen sanoo.

Myös muut ympäristöjärjestöt kritisoivat

Myös muut ympäristöjärjestöt kritisoivat esityksiä. Suomen Luonnonsuojeluliitto pitää päästövähennystavoitteita liian pieninä ja energiankulutusarvioita ylimitoitettuina. Järjestön mielestä on myös käsittämätöntä, että turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu.

Myös Greenpeace on sitä mieltä, ettei strategia riitä Suomen panokseksi ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Energiateollisuus kiittelee strategiaa

Energiateollisuus kiittelee ilmasto- ja energiastrategiaa ja pitää sitä lähtökohdiltaan realistisena. Kiitosta saavat erityisesti tavoite useisiin energialähteisiin nojaavasta järjestelmästä sekä entistä suuremmasta omavaraisuudesta.

Alan näkemuksen mukaan strategiassa määritelty investointitarve ei kuitenkaan ole riittävä, vaan omavaraisuuden turvaamiseksi tarvitaan kaksi kertaa suuremmat investoinnit.

Energiateollisuus myös muistuttaa, että sähkön käytön voimakas rajoittaminen ei johda energiatehokkuuteen, koska sähköä tarvitaan muun muassa hybridiautoissa sekä lämpöpumpuissa.

Metsäteollisuus tyytyväinen strategiaan

Myös metsäteollisuus kiittelee hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa. Esityksen katsotaan huomioivan hyvin metsäteollisuuden merkittävän roolin uusiutuvien luonnonvarojen jalostajana ja uusiutuvan energian tuottajana.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundmanin mukaan seuraava askel olisi luopua energiaintensiivisen teollisuuden sähköverosta, joka on päästökaupan kanssa päällekkäinen kustannusrasite. Hän vaatii, että metsäteollisuus on myös otettava päästöoikeuksien ilmaisjaon piiriin, koska muuten päästökauppa antaa kilpailuedun Euroopan ulkopuoliselle massa- ja paperiteollisuudelle.

Suomen Yrittäjät: Strategia erittäin haasteellinen

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen tavoitetta sähkönkulutuksen kasvun hidastumisesta erittäin haasteellisena. Yrittäjien mukaan tavoite vaatii elinkeinoelämältä mittavia energiatehokkuusinvestointeja, joiden toteuttaminen vie aikaa. Tiukkojen käyttörajoitusten sijaan pitäisi yrittäjien mielestä keskittyä teknologian kehittämiseen.Yrittäjät pitää lisäydinvoiman rakentamista tärkeänä energiantuotantokapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi.

Elinkeinoelämä suhtautuu varauksella

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan hallitus on arvioinut sähkön tuotantokapasiteetin tarpeen huomattavasti alakanttiin. EK:n mukaan uutta sähköntuotantoa tarvitaan pikaisesti korvaamaan tuontisähköä ja käytöstä poistuvaa kapasiteettia sekä vastaamaan lisääntyvään sähkön tarpeeseen. Liitto laskee tarpeen olevan yli kaksinkertainen hallituksen arvioihin verrattuna.

EK kannattaa lisäydinvoiman rakentamista sekä uusiutuvien energiamuotojen tukemista investointituilla, koska ne eivät vaikuta suoraan sähkön hintaan. Elinkeinoelämä pitää energiansäästötavoitteita erittäin haastavina, koska yritykset ovat tehneet jo vuosia määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi.

YLE Uutiset 8.11.2008

▲Alkuun


HALLITUS HYVÄKSYI ILMASTOTOIMET

Suomessa pyritään entistä suurempaan omavaraisuuteen energian suhteen muun muassa ydinvoiman lisärakentamisella. Vuotoksen rakentamista ei edistetä tällä hallituskaudella. Kuluttajat maksavat tulevan syöttötariffijärjestelmän maksut ja sähkön kysyntäjoustojärjestelmä laajennetaan koskemaan myös sähkölämmittäjiä. Tiemaksujen käyttöönotto selvitetään.

EU:n tavoitteet vuoteen 2020. Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus 20 prosenttia. Bioenergian osuus liikennepolttoaineesta 10 prosenttia. Energiankäytöä tehostetaan 20 prosenttia (vertailutasona vuosi 1990)

Hallitus on hyväksynyt Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Strategia perustuu EU:n asettamiin tavoitteisiin, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuuttaa lisättävä.

Strategian mukaan kotimaisen energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestä rakentamalla lisää uusiutuvaa energiaa sekä varautumalla myös lisäydinvoiman rakentamiseen. Oman sähköntuotantokapasiteetin tulee olla niin suuri, että se pystyy kattamaan myös kulutuspiikit sekä mahdolliset tuontihäiriöt.

Periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta tarvittaisiin jo tällä hallituskaudella, jolloin kuudes ydinvoimalaitosyksikkö voisi valmistua vuoden 2020 paikkeilla.

Velvoitteiden täyttäminen edellyttää niin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun kuin tuulienergiankin voimakasta lisäämistä. Esimerkiksi metsähakkeen käyttö halutaan jopa kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.

Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksia tiukennetaan noin 30 prosenttia nykyisestä vuonna 2010.

Sähkölle syöttötariffit ja kysyntäjousto

Uusiutuvan energian lisäämiseksi käyttöön otetaan syöttötariffijärjestelmä. Tällä katetaan uusiutuvan energian suuremmat tuotantokustannukset ja se rahoitetaan sähkön kuluttajilta perittävillä maksuilla.

Sähkön kulutushuippuja pyritään tasoittamaan laajentamalla sähkön kysyntäjoustoa koskemaan myös pienteollisuutta ja palveluita sekä kuluttajia, erityisesti sähkölämmitystä etäluettavien sähkömittareiden avulla.

Tuuli- ja vesivoimaa lisätään, turvetuotanto turvataan

Tuulivoimarakentamisessa keskitytään pääasiassa laajoihin tuulipuistoihin, jotka perustetaan mahdollisimman kustannustehokkaille rakennuspaikoille. Tuulivoiman tulee kuitenkin olla maantieteellisesti hajautettua, jotta säätövoima- ja reservitarpeet olisi helpompi sovittaa.

Vesivoimaa pyritään lisäämään pääasiassa korottamalla nykyisten laitosten tehoja. Jonkin verran uutta vesivoimaa saatetaan myös rakentaa, mutta Vuotoksen rakentamista ei viedä eteenpäin ainakaan tällä hallituskaudella.

Turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat pyritään jatkossakin hyödyntämään. Turpeen käyttö tulee vähenemään sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta se tullee lisääntymään liikenteen biopolttoaineessa.

Suomi aikoo toimia aktiivisesti, jotta uusin, turpeen käyttöä puolustava tutkimustieto saataisiin kansainvälisen laskentatyön käyttöön.

Liikenteen päästöt reilusti alaspäin

Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään monilla eri toimilla. Keskeistä on bioenergian osuuden nostaminen liikennepolttoaineessa 10 prosenttiin.

Tämän lisäksi päästöjä pyritään vähentämään muun muassa vaikuttamalla autovalintaan ja auton käyttötapaan energia- ja ajoneuvoverotuksella.

Myös tienkäyttömaksun käyttöönottoon luodaan valmiudet ja niiden sosiaaliset, alueelliset ja kansantaloudelliset vaikutukset selvitetään.

Joukkoliikenteen peruspalvelutaso turvataan myös haja-asutusalueella ja yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään, jotta asiointia suurempiin keskuksiin voitaisiin vähentää.

Ilmasto- ja energiastrategia lähetetään seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi.

YLE Uutiset 6.11.2008

▲Alkuun


RÄÄSEIKKÖ ON UUSIUTUVAA ENERGIAA

Energiapuun korjuu siistii maisemaa

PALTAMO Kotimainen energia-puu häviää tuulivoimalle ja aurinkoenergialle vain mediaseksikkyydessä. Sitä riittää hoitamattomissa rääseiköissä varmasti ympäri vuoden eikä sen käyttö vaadi kallista teknologiaa. ”Jos Kainuussa halutaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä, ainoa järkevä lähde on metsä", bioenergianeuvoja Anne-Mari Tiainen Kainuun metsäkeskuksesta sanoo.

Energiapuuksi sopii tyypillinen hoitamatta jäänyt taimikko, joka on kasvanut liian tiheäksi, niin etteivät puut pääse järeytymään. Energiapuun korjuu tekee puille kasvutilaa ja siistii metsää. Kymmenen-kandenkymmenen vuoden kuluttua metsänomistaja pääsee jo myymään järeämpää ainespuuta.

Osuuskunta Metsäliitto kampanjoi metsänomistajille nyt kokonaispakettia, johon kuuluu sekä ainespuu että energiapuu. "Ihmiset asuvat kaupungeissa ja ovat vieraantuneet metsänhoidosta. Heille on tärkeää saada palvelut yhdeltä luukulta", Jarkko Parpala Metsäliitosta sanoo.

"Lähtökohta on yleensä hoitamaton kohde, jossa myyjä ei itse pysty tekemään harvennusta ja joka ei kelpaa ainespuuksi."

Noin kahden hehtaarin ala kannattaa jo korjata energia-puuksi. Konekorjuussa riukuviidakkoa harvennetaan ja puut pätkitään noin kuuden metrin mittaan erottelematta ainespuuta. Paksut puut joukossa parantavat polttoaineen laatua.

Puut oksineen ja latvoineen viedään tien varteen, ja noin vuoden kuivuttuaan energia-puu haketetaan ja ajetaan lämpölaitoksiin. "Kainuussa kaikki aluelämpölaitokset voivat käyttää energiahaketta. Kainuun Voima nielisi paljon enemmän kuin Kainuussa tuotetaan, puhumattakaan Toppilasta. Ainakin viisi kertaa enemmän kuin nyt voitaisiin energiapuuta kerätä", Pekka Moilanen Kainuun metsäkeskuksesta kertoo. "Kainuun yksityismetsien ensiharvennuskohteiden, noin 5 700 hehtaarin, energiapuun korjuu toisi 147 työpaikkaa vuodeksi. Maakunnassa on isoja öljylämmittäjiä, jotka voisivat vaihtaa hakkeeseen."

Puolen hehtaarin energiapuulla lämmittää omakotitaloa vuoden. Energiapuun korjuu siistii maisemaa: tiheikkö, jossa ei kasva puu, ei sieni eikä marja, muuttuu valoisaksi nuoreksi metsäksi. Korjuutähteitä ei jää. Karuilla kankailla energiapuuta ei korjata, sillä niillä tarvitaan latvat ja oksat maaperää lannoittamaan. Myös energiapuun korjuussa jätetään rauhaan avainbiotoopit j a suojavyöhykkeet.

Kaleva 18.10.2008

▲Alkuun


VALAISTUS ON KOTIEN SÄHKÖSYÖPPÖ

Kylmälaitteet eivät enää ole kotien pahimpia energiasyöppöjä. Eniten sähköä kuluu nykyisin valaistukseen. Myös kodin elektroniikkaan kuluu nykyisin aiempaa enemmän energiaa. Asia ilmenee Kotitalouksien sähkönkäyttötukimuksesta, jossa selvitettiin, miten kodit käyttivät sähköä vuonna 2006.

Valaistus söi käytetystä sähköstä toissa vuonna 22 prosenttia, kylmälaitteet 13 prosenttia ja kodin elektroniikka 12 prosenttia.

Vuonna 1993 kylmälaitteiden pyörittämiseen meni käytetystä sähköstä liki kolmannes, kun taas kodin elektroniikka vei sähköstä vain 7 prosenttia. Valaistuksen osuus on pysynyt samassa.

Kylmälaitteiden eli jääkaappien ja pakastimien kokonaiskulutus on laskenut 13 vuodessa noin 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin.

Valaistukseen menee sen sijaan 13 vuoden takaista enemmän sähköä: vuonna 1993 kuluttivat runsaat 1,5 terawattituntia ja vuonna 2006 jo yli 2,4 terawattituntia.

Kotitalouksien sähkönkulutus kokonaisuudessaan kasvanut vuoden 1993 8,5 terawattitunnista vuoden 2006 vajaaseen 10,6 terawattituntiin.

YLE Uutiset 2.10.2008

▲Alkuun


ENSIMMÄINEN HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTOLAITOS KOEKÄYTTÖÖN

Energiayhtiö Vattenfall on ottanut käyttöön maailman ensimmäisen hiilidioksidin talteenottolaitoksen. Kyseessä on pieni, 30 megawatin suuruinen koelaitos. Se on sijoitettu Saksan itäiseen Brandenburgin osavaltioon, Schwartze Pumpen ruskohiilivoimalan yhteyteen.

Pilottivoimalan käytössä syntyvä hiilidiksidi otetaan talteen, mikä Vattenfallin mukaan onnistuu lähes kokonaan. CO2 muutetaan nestemäiseen muotoon ja varastoidaan maaperään.

Vattenfall-yhtiön aikomuksena on rakentaa vuoteen 2015 mennessä kaksi suurempaa, 500 megawatin koelaitosta. Hiilidioksidin talteenoton on määrä olla taloudellisesti kannattavaa ja sovellettavissa suurimuotoiseen teolliseen toimintaan vuonna 2020.

- Hiilellä on tulevaisuus, hiilidioksidipäästöillä ei, muotoili Vattenfall Europen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Hatakka.

Ympäristönsuojelijat osoittivat laitoksen käyttöönoton aikaan mieltään laitoksen ulkopuolella. Heidän mukaansa fossiilisten polttoaineiden käyttäminen ei ole hyväksyttävää ilmastonmuutoksen takia. Myös suomalainen energiayhtiö Fortum on mukana hiilidioksidin talteenoton tutkinnassa.

YLE uutiset 9.9.2008

▲Alkuun

Uudemmat►