New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Energiasivu

Pekkarinen ajaa ydinvoimayhtiöille rajoittamatonta vastuuta (29.6.2010)

Suomi aikoo säätää lain, joka saattaisi ydinvoimayhtiöt rajoittamattomaan vastuuseen mahdollisista ydinvahingoista. Rajoittamattomasta vastuusta on jo sovittu kansainvälisellä sopimuksella, mutta sitä ei ole saatu voimaan, koska vakuutusyhtiöt eivät suostuisi myöntämään sen mukaisia vakuutuksia. Lue lisää...

27.6.2010 YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi

▲Alkuun


Luontojärjestöt tyrmäävät tuulipuiston yva:n (28.6.2010)

Luontojärjestöt pitävät Hailuodon liikenneyhteyden ja Oulunsalon ja Hailuodon väliin suunnitellun tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointia epäonnistuneena. Lue lisää...

23.6.2010 Kaleva / Saga Skiftesvik

▲Alkuun


Talousvaliokunta tukee päätöstä kahdesta uudesta ydinvoimalasta (28.6.2010)

Eduskunnan talousvaliokunta tukee valtioneuvoston päätöstä kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Valiokunta edellyttää, että voimaloiden työmailla käytetään mahdollisimman paljon suomalaista työvoimaa. Lue lisää...

23.6.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Heli Virtanen

▲Alkuun


Muonio ei innostu tuulivoimapuistosta (24.6.2010)

Muonion kunnanhallitus ei ole innostunut suunnitellusta Mielmukkavaaran tuulivoimapuistosta. Kunnanhallituksen mielestä Mielmukkavaaran tuulipuisto aiheuttaa maisemahaittaa ja maanarvon alentumista alueella. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tuulella käyvän voimalan paikat hakusessa (23.6.2010)

Kainuusta etsitään tuulivoimaan sopivia alueita. Tavoitteena on, että Kainuusta löytyisi kolmesta neljään tuulivoimapuistoksi soveltuvaa aluetta. Lue lisää...

21.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Ydinvoiman vastustajat makoilivat asian puolesta (22.6.2010)

Ydinvoiman vastainen tapahtuma Kemin vanhalla torilla keräsi paikalle muutaman kymmenen ihmisen joukon. He muodostivat makoilevista ihmisistä säteilyvaaramerkin. Lue lisää...

19.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ydinvoimala ei uhkaisi vaelluskalakantoja (21.6.2010)

Kalatutkija ei pelkää mahdollisesti Simon Karsikkoniemeen tulevan ydinvoimalan lauhdevesien vaikuttavan pohjoisen vaelluskaloihin. Sen sijaan paikallisiin kalakantoihin vesien lämpenemisellä voi olla enemmänkin vaikutusta. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ydinvoiman vastustajat muodostavat ihmisbanderolleja (21.6.2010)

Ydinvoimaloiden rakentamista vastustetaan 17 paikkakunnalla ympäri maata perjantaina ja lauantaina. Vastustajat muodostavat ihmisbanderolleja, jotka näyttävät ydinvoiman säteilystä varoittavilta merkeiltä. Lue lisää...

18.6.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Pohjoisen turpeentuottajat: Epärealistista (21.6.2010)

Vaatimus turpeenkäytön vähentämisestä energiantuotannossa herättää närää pohjoisen turpeentuottajissa. Suomalaisen Tiedeakatemian mukaan turpeen käyttämistä energiantuotannossa pitäisi vähentää, koska turve aiheuttaa kohtuuttomasti kasvihuonepäästöjä siitä saatavaan energiamäärään nähden. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Fennovoimasta kanneltiin taas Euroopan komissiolle (21.6.2010)

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry on tehnyt Euroopan komissiolle kantelun Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Kantelu koskee Suomen hallituksen ja viranomaisten menettelyn ja päätöksenteon lainmukaisuutta. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tiedeakatemia hyökkää turpeen energiakäyttöä vastaan (21.6.2010)

Suomalainen Tiedeakatemia arvostelee kovasanaisesti turpeen käyttöä energiantuotannossa. Tiedeakatemian mukaan turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon kasvihuonekaasupäästöjä siitä saatavaan energiamäärään nähden. Tutkijat esittävät turpeen polton rajua vähentämistä 10 - 20 vuoden siirtymäajalla. Lue lisää...

17.6.2010 YLE Uutiset / Antti Koistinen

▲Alkuun


Rakentaako Koskienergia uuden voimalaitoksen Siikajoen Ruukinkoskeen? (21.6.2010)

Koskienergia Oy on ostamassa Siikajoen kunnalta yli 5 000 neliömetriä maata Ruukinkosken seudulta. Siikajoen Ruukinkoskeen toimitusjohtaja Pekka Karhumäken mukaan tavoitteena on rakentaa uusi voimalaitos.Vanha laitos vaatisi kokonaan uudelleen rakentamista. Vanha laitos saattaa olla jopa "tsaarinvallan aikainen", ainakin 1920- ja 1930-luvulle se menee. Lue lisää...

17.6.2010 Kaleva / Helge Murtovaara

▲Alkuun


Ruokohelven viljelyinnostus on vakaa (21.6.2010)

Energiakasvina käytetyn ruokohelven viljelyinnostus on säilynyt ennallaan Kainuussa. Valtionyhtiö Vapon mukaan viljelyalaa on Kainuussa nyt noin 300 hehtaaria ja sopimuksia on 30 viljelijän kanssa. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Ekoenergian osuus sähkömarkkinoilla uuteen ennätykseen (18.6.2010)

Ekoenergia-merkityn sähkön markkinaosuus Suomessa kasvoi vuonna 2009 kaikkien aikojen ennätykseen. Ympäristömerkityn osuus kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä oli jo 3,8 %. Tuloksen merkitystä lisää ympäristömerkin kriteerien uudistuminen vuoden 2009 alusta. Kriteerien kiristyessä tärkeille lintu- ja maisema-alueille sijoittuva tuulivoima jätettiin ympäristömerkin ulkopuolelle sekä uudet vaatimukset kalateistä ja ympäristörahastoinnista vesisähkölle astuivat voimaan. Lue lisää...

16.6.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Oikeuskansleri: Puolueettomuus vaarantui ydinvoimapelissä (18.6.2010)

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtajaa Taisto Turusta jäävinä ydinenergiapäätöksissä. Oikeuskansleri ei kommentoi päätöksen merkitystä ydinvoimaluville. Lue lisää...

16.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Tuulivoimalat eivät häiritse Porissa ja Kemissä (17.6.2010)

Tuulivoimalat eivät juuri häiritse niiden lähialueilla asuvia ihmisiä, ilmenee Motivan tuoreesta kyselystä. Kyselyä varten haastateltiin 500 henkilöä Porissa ja Kemissä, jonne on jo rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Selvä enemmistö ei pitänyt tuulivoimaloita mitenkään häiritsevinä. Lue lisää...

15.6.2010 Kymen Sanomat

▲Alkuun


Tuulivoimaa parjataan lintugiljotiiniksi (17.6.2010)

Monet uusien tuulivoimaloiden viereen joutuvat asukkaat pelkäävät korkean, pyörivän häkkyrän aiheuttavan ääntä ja pilaavan maiseman. Lisäksi moni on huolissaan eläimiin, etenkin lintuihin, kohdistuvista haittavaikutuksista. Väärä lentoreitti voi katkaista kaulan. Lue lisää...

15.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Ympäristövaliokunta epäilee teollisuuden ydinvoimatarpeita (17.6.2010)

Eduskunnan ympäristövaliokunta epäilee perusteita lisäydinvoimalle. Valiokunta on äänestänyt teollisuuden epämääräisen viestin perusteella nurin molemmat ydinvoimahakemukset. Valiokunnan niukka enemmistö ei vakuuttunut siitä, kuinka paljon ja mihin lisäydinvoimaa tarvitaan ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lue lisää...

15.6.2010 YLE Uutiset / Kari Ikävalko

▲Alkuun


Tutkija: Ydinvoimapäätöksen asiakirjoissa pahoja puutteita (16.6.2010)

Energiatutkija arvostelee kovasanaisesti ydinvoimapäätösten valmistelun puutteita. Tekniikan tohtori Jari Ihosen mukaan periaatepäätöksistä puuttuu kokonaan sähkömarkkinatarkastelu, joka kertoisi minkä verran ydinsähköä menee vientiin. YLE Uutisten tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teetti aiheesta selvityksen, mutta se jouduttiin sivuuttamaan epäluotettavana valmistelun loppumetreillä. Lue lisää...

14.6.2010 YLE Uutiset / Antti Koistinen

▲Alkuun


Ydinvoimapäätöstä tehdään sokkona (16.6.2010)

"On tyrmistyttävää, että tämän kokoluokan energiapäätöstä tehdään sokkona, ilman selvityksiä päätösten keskeisistä vaikutuksista. Ydinvoimalupaa ei voida perua, kun se on kerran myönnetty. On erikoista, että ministeriöstä ei suostuta kommentoimaan asiaa. Vaadimme Pekkariselta selitystä siitä, mitä selvitysten puuttumisella peitellään", Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius toteaa. Lue lisää...

14.6.2010 Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace tiedottavat

▲Alkuun


Kemin koevoimala rohkaisee Perämeren tuulivoimarakentamista (15.6.2010)

Kemin Ajoksen koetuulivoimalasta on saatu rohkaisevia tuloksia tuulivoiman rakentamiseksi merelle. Perämerellä on laaja kiintojääalue, jolle voitaisiin rakentaa meren pohjaan kiinnittyviä tuulivoimaloita. Tähän asti merituulivoimalat on Suomessa rakennettu keinosaarille. Lue lisää...

11.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


BirdLife: Hanhikivenniemeen ei voi rakentaa voimalaa (14.6.2010)

BirdLife Suomi on huolissaan suunnitelmista rakentaa ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle. Hanhikivi on linnustoltaan monipuolinen alue, jonka ylitse kulkee suurikokoisten lintujen tärkeä muuttoreitti. Hanhikiven alueella on myös laaja äärimmäisen uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän esiintymä. Lue lisää...

11.6.2010 BirdLife, Tiedote

▲Alkuun


Ydinvoimarumban loppukiri on käynnissä (14.6.2010)

Ydinvoimalupien käsittely on loppusuoralla valiokunnissa. Eduskunnalle esitystä sorvaava talousvaliokunta kuulee torstaina Fennovoiman edustajia. Keskiviikkona ydinjätteen loppusijoituksesta keskusteltiin Posiva-yhtiön kanssa. Lue lisää...

10.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Tutkija tyrmää puheet ydinvoiman päästöttömyydestä (9.6.2010)

Politiikan tutkijan mielestä ydinvoimasta päättäviä poliitikkoja on narutettu. Ydinvoimayhtiöt ovat Säteilyturvakeskuksen avustuksella myyneet harhaanjohtavan kuvan päästöttömyydestä tai ainakin vähäpäästöisyydestä. Ydinvoimayhtiöt käyttävät tupakkateollisuudesta tuttua toimintamallia. Kielteisille väitteille löytyy aina selitys, ongelmia vähätellään ja kritisoijat leimataan. Lue lisää...

7.6.2010 Verkkouutiset, STT / Jouni Kela

▲Alkuun


Peruskorjaus tuo lisätehoa vesivoimaan (8.6.2010)

Pohjois-Suomen vesivoimaloita peruskorjataan isolla rahalla. Lähivuosina kunnostustöihin käytetään jopa sata miljoonaa euroa. Vesivoimalaitoksien laajamittainen kunnostaminen johtuu siitä, että vesivoimalat ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Lue lisää...

4.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Biopolttoaineet eivät ole päästöttömiä: uusi menetelmä vaikutusten arviointiin (7.6.2010)

Ilmastonmuutoksen asiantuntija Johanna Kirkinen on tutkinut väitöstyössään VTT:llä erilaisten Suomessa käytettävien biomassa- ja turvepohjaisten polttoaineiden vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Metsätähteiden vaikutus osoittautui pienimmäksi. Kirkinen esittää väitöksessään uuden ja poikkeuksellisen lähestymistavan polttoaineiden elinkaarilaskentaan kasvihuonevaikutusten arvioimiseksi. Lue lisää...

4.6.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset verrattavissa kivihiilen käyttöön (7.6.2010)

Tavallisimmilta turpeenottoalueilta otettu turve aiheuttaa energiatuotannossa samaa luokkaa olevan ilmastovaikutuksen kuin kivihiilen käyttö. Asia on nyt varmennettu suomalaisten tutkimuslaitosten tekemässä energiaturpeen elinkaariarviointeja koskevassa kriittisessä arvioinnissa. Lue lisää...

3.6.2010 Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Voimayhtiöt eivät hätkähdä loppusijoitusaikataulun venymistä (4.6.2010)

Ydinjätteen loppusijoitushankkeen mahdollinen viivästyminen ei voimayhtiöiden mukaan vaikuttaisi ydinvoiman lisärakentamiseen. Lue lisää...

2.6.2010 YLE Uutiset / Antti Koistinen

▲Alkuun


Pro Hanhikivi valiokuntakierroksella (3.6.2010)

Ydinvoimaa vastustava Pro Hanhikivi ry oli eilen kuultavana asiantuntijana eduskunnan ympäristövaliokunnassa ja tänään yhdistyksen edustajat vierailevat talousvaliokunnassa. Lue lisää...

1.6.2010 Raahen seutu ja Raahelainen / Sari Ohinmaa

▲Alkuun


Sinnemäki ohjaisi turvetuotannon pois arvokkailta alueilta (3.6.2010)

Seinäjoella tiistaina vieraillut työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo iloitsevansa siitä, että kansalaiset ovat ottaneet voimakkaasti kantaa turvetuotannon uhkaaman Karvasuon puolesta. Lue lisää...

1.6.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Rantakangas: Fennovoiman jätteet Olkiluotoon (2.6.2010)

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas sanoo, että ydinjätteet pitää sijoittaa Eurajoen Olkiluotoon. - Näin pienessä maassa en pidä millään tavalla perusteltuna, että olisi useampi loppusijoituspaikka, sanoi Rantakangas maanantaina YLE Oulu Radion haastattelussa. Lue lisää...

31.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Tuulivoimaloiden sijoitteluun merikotkaohjeet (31.5.2010)

WWF Suomi on laatinut ohjeet merikotkien huomioonottamiseen tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa. Ohjeessa suositetaan muun muassa, että voimaloita ei sijoitettaisi merikotkan merkittävimmille poikastuotantoalueille, joista isoina kokonaisuuksina erottuvat osa Saaristomerta ja Merenkurkun alueelta Raippaluoto ympäristöineen. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Levää tutkitaan tulevaisuuden energianlähteeksi (31.5.2010)

Tulevaisuudessa levää saatetaan kasvattaa energianlähteeksi. Suomen ympäristökeskuksen merikeskus tutkii yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa leväbiomassan sopivuutta energiantuotantoon. Lue lisää...

28.5.2010 Helsingin Sanomat

▲Alkuun


Energiapaketti vähentää turpeen polttoa (31.5.2010)

Hallituksen kokoama uusiutuvan energian paketti vähentää jonkin verran turpeen käyttöä Suomessa. Turve ei päässyt pakettiin mukaan, koska se ei ole saanut EU:lta uusiutuvan luonnonvaran statusta. Lue lisää...

27.5.2010 Suomenmaa / Annukka Kantola

▲Alkuun


Kalli: Ydinjätteet voivat päätyä Simoon tai Pyhäjoelle (31.5.2010)

Fennovoiman ydinjätteet voivat päätyä myös uuden ydinvoimalan sijoituspaikkakunnalle, arvioi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli Kalevan haastattelussa.Simoon tai Pyhäjoelle ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima ei ole vielä päättänyt paikkaa, johon se sijoittaa käyttämänsä ydinpolttoaineen jätteet. Lue lisää...

27.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Perämeri sietää lauhdevettä Suomenlahtea paremmin (28.5.2010)

Ydinvoimalan lauhdevesi ei uhkaa Perämeren vedenlaatua yhtä paljon kuin Suomenlahdella. Tutkija Erkki Ilus sanoo, että niin Simon kuin Pyhäjoenkin edustalla on alhainen ravinnepitoituus ja hyvä veden vaihtuvuus. Lue lisää...

26.5.2010 YLE Perämeri / Kyösti Vaara

▲Alkuun


Merituulivoimala kesti jäätalven (27.5.2010)

PVO Innopowerin Ajoksen edustalle viime kesänä pystyttämä merituulivoimalan kokeiluperustus on selvinnyt hyvin Perämeren olosuhteissa. Mitään hälyttävää ei havaittu rakennelman tai mittalaitteiden kestävyydessä. Lue lisää...

25.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Ympäristöystävällistä vesivoimaa kehitetään Pohjois-Ruotsissa (26.5.2010)

Pohjois-Ruotsissa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää pieniä ympäristöystävällisiä vesivoimaloita. Ruotsin radion mukaan Luulajan tekninen yliopisto ottaa kesällä käyttöön koelaitoksen, joka rakennetaan Haaparannalle Kukkolankosken vanhaan myllypatoon. Lue lisää...

24.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Euroopan komissio tutkii ydinvoimakantelua (26.5.2010)

Euroopan komissio aikoo tutkia Pro Hanhikiven ja Raahen Seudun Luonnonystävien jättämän kantelun Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Komissio on ilmoittanut, että se tutkii kantelun ja tiedottaa sen perusteella mahdollisesti aloitettavan menettelyn vaiheista. Lue lisää...

24.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Milloin vaaratonta? – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä (25.5.2010)

Ydinjätteen loppusijoitus on viime viikkoina nostanut paljon keskustelua. HS keräsi yhteen lukijoiden ja toimituksen kysymyksiä aiheesta. Niihin vastaa ohessa Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Jussi Heinonen. Lue lisää...

23.5.2010 Helsingin Sanomat / Jukka Harju

▲Alkuun


Ydinvoimapäätöksen kiirehtiminen on historiallinen virhe (25.5.2010)

Kouvolassa 22.-23.5. kokoontuneen Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous pitää Suomen hallituksen energiapakettia vastuuttomana ja sen perusteluja virheellisinä. Liitto arvostelee valtioneuvostoa erityisesti siitä, ettei se ole selvittänyt miten sähkön omavaraisuus voidaan toteuttaa ilman lisäydinvoimaa, ja millaisia vaikutuksia tällä olisi taloudellisesti ja työllisyyden kannalta. Lue lisää...

23.5.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Ajatus Fortumin voimalasta sai vihreät kiemurtelemaan puoluekokouksessa (24.5.2010)

Mitä jos seuraavissa hallitusneuvotteluissa pohditaan luvan antamista kahdeksannelle ydinvoimalalle? Tämä kysymys sai vihreät vaikeiksi. Puoluejohdolta ei herunut Turun puoluekokouksessa suoraa vastausta siihen, suostuisivatko he hallitukseen, joka ehdottaa ydinvoimalupaa myös Fortumille, joka nyt jäi ilman. Lue lisää...

22.5.2010 Kainuun Sanomat / Mari Kamaja

▲Alkuun


"Maailma ei pelastu vain energiaa tuottamalla" (24.5.2010)

Eduskunta päättää heinäkuun alussa kahden uuden ydinvoimalan luvasta, ja niihin kytkeytyy myös laaja uusiutuvan energian paketti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan ilmaston lämpenemisen torjunta tarvitsisi onnistuakseen laajempia toimenpiteitä. Lue lisää...

21.5.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Petri P. Pentikäinen

▲Alkuun


Perämeren merituulipuistohankkeiden vedenalaisselvityksiä pitää kehittää (24.5.2010)

Metsähallitus on antanut lausuntonsa Oulun–Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan, että vaikka YVA-selostus on melko kattava, vedenalaisen luonnon osalta YVA-arvio on puutteellinen. Myös muissa tuulivoimahankkeissa on tehtävä kattavat ympäristövaikutusten arvioinnit vedenalaisen luonnon osalta. Lue lisää...

21.5.2010 Metsähallitus, Tiedote

▲Alkuun


Ydinjätteen sijoituspaikkaa ei ole haravoitu Pyhäjoella (24.5.2010)

Pyhäjoelle tai Simoon ydinvoimalaa kaavaileva Fennovoima lähtee yhä siitä, että ydinjätteet sijoitetaan Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Posiva puolestaan suhtautuu nihkeästi Fennovoiman esitykseen. Hallitus vaatii Fennovoimalta kuuden vuoden kuluessa tarkempia suunnitelmia ydinjätteen loppusijoittamista. Lue lisää...

21.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Pyhäjoki ehdolla toista kertaa (24.5.2010)

Pyhäjoelle on suunniteltu ydinvoimalaa jo lähes 40 vuotta sitten, joten se ei ole ehdolla sijoituspaikaksi ensi kertaa.

Vuonna 1973 Suomessa etsittiin paikkaa uudelle ydinvoimalalle Loviisan ensimmäinen ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalta mahdollisia paikkoja löytyikin: Pyhäjoen Yppäri, Kalajoen Pappilankari ja Haukiputaan Virpiniemi. Yppärissä ydinvoimala olisi sijoittunut Elävisluodon ja Lehtisaaren alueelle.

Tuolloinen kunnanjohtaja Martti Nuorala suhtautui hankkeeseen innostuneesti, mutta muistutti, että myös asukkaita on kuunneltava. Pari viikkoa myöhemmin Siika-Pyhäjokialueen liitto puolsi ydinvoimalan paikaksi Yppäriä ja pari päivää myöhemmin myös Pyhäjoen kunnanhallitus ilmaisi virallisen ja myönteisen kantansa ydinvoimalan sijoittamiselle Yppäriin.

Vuoden 1974 alkupuolella ydinvoimala päätettiin rakentaa Olkiluotoon.

Raahen Seutu käynnistää juttusarjan, jossa seurataan ydinvoimalan mahdollista rakentamista Pyhäjoen Hanhikivelle. Miten hanke etenee? Miten rakentaminen käynnistyy? Paljonko rakentaminen tuo näille main rakentajia? Miten heidän terveyspalvelunsa järjestyvät?

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (20.5.) lehdestä.

20.5.2010 Raahen Seutu / Martti Nousiainen

▲Alkuun


Pyhäjoki ja Simo samalla viivalla (24.5.2010)

Fennovoima Oy:n viestintäjohtaja Maire Kettunen vakuuttaa, ettei yhtiöllä ole vielä ykkösvaihtoehtoa, vaan molemmat paikkakunnat ovat edelleen samalla viivalla. Lue lisää...

20.5.2010 Raahenseutu ja Raahelainen / Raili Viirret

▲Alkuun


Ydinjätteille on aikaa (24.5.2010)

Fennovoima ei Maira Kettusen mukaan hätäile ydinjätteiden sijoituspaikan kanssa. Sijoituspaikkaa tarvittaisiin vasta vuonna 2050. Fennovoiman tuloa Pohjois-Suomeen pidetään jo teollisuudessa elämän ja kuoleman kysymyksenä. Lue lisää...

20.5.2010 Raahenseutu ja Raahelainen / Raili Viirret

▲Alkuun


Ydinvoimakaavaa esitellään Pyhäjoella (24.5.2010)

Pyhäjoella esitellään torstaina Raaheen ja Pyhäjoelle sijoittuvan Hanhikiven ydinvoimalahankkeen kaavaehdotuksia. Pyhäjoen kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnokset viime kuussa, Raahen kaupunginhallitus maanantaina. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Ydinvoimaluvat eduskunnassa heinäkuussa (24.5.2010)

Eduskunta äänestää ydinvoimaluvista heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Eduskunnan aikataulun mukaan viimeiset keskustelut kahdesta ydinvoimalaluvasta käydään juhannuksen jälkeen. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Maatilojen energiataloutta kohennetaan (24.5.2010)

Kainuulaisten maatilojen energiataloutta kohennetaan. ProAgria Kainuu alkaa syksyllä soveltaa valtakunnallista maatilojen energiaohjelmaa käytännössä.Yritysneuvoja Tarja Poikelan mukaan aluksi kampanjassa tutkitaan maatilan nykyhetken energiankulutus, ja sen jälkeen tehdään karkea suunnitelma siitä, miten kulutusta vähennetään. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Fennovoima: Ydinjätteen loppusijoituksella ei ole kiire (21.5.2010)

Fennovoima haluaisi sijoittaa jätteensä Posiva-yhtiön luolastoon Olkiluotoon. Yhtiön mukaan asialla ei kuitenkaan ole kiire sillä loppusijoitus tulee ajankohtaiseksi vasta vuonna 2050. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Jätteille hauta Raaheen? (21.5.2010)

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pyry-Pekka Suonsivu haluaa mietintään vaihtoehdon, jonka mukaan Fennovoiman ydinvoimalan ydinjätteet loppusijoitettaisiin Raaheen. Lue lisää...

19.5.2010 Raahen Seutu ja Raahelainen / Kristiina Tuikkala

▲Alkuun


Kemi asettaa nähtäville ydinvoimakaavaehdotuksen (21.5.2010)

Kemin kaupunki asettaa ydinvoimakaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallituksen kahdessa aikaisemmassa käsittelyssä asia jäi pöydälle. Ensimmäisellä kerralla hallitus halusi odottaa valtioneuvoston ratkaisua lisäydinvoimasta. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tuulivoiman kasvu poikii töitä rakentajille (21.5.2010)

Entistä kovempaan vauhtiin viriävä tuulivoimabisnes voi tuoda töitä myös pohjois-suomalaisille yrityksille. Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari sanoo, että urakoiden saanti on kiinni yrityksistä itsestään. Lue lisää...

19.5.2010 HighTech Forum Oulu / Pasi Klemettilä

▲Alkuun


Merituulipuistot uhkaavat jäädä toteutumatta (21.5.2010)

Itämerelle suunnitteilla olevat suomalaiset merituulipuistohankkeet ovat vaarassa kaatua valtion energiatukipäätökseen. Uusiutuvien energialähteiden tukipaketti ei näillä näkymin sisällä merituulivoiman erityistukea. Lue lisää...

19.5.2010 YLE Satakunta / Jari Pelkonen

▲Alkuun


Korkeammalle, tehokkaammin, puhtaammin (20.5.2010)

Tuulivoima on yksi kilpailukykyisimmistä tavoista tuottaa uusiutuvaa energiaa. Ruukki on merkittävä toimija yli sata metriä korkeiden tuulivoimalatornien toimittajana. Ruukin uudentyyppisen tornirakenteen avulla on mahdollista päästä entistä korkeammalle, entistä parempiin tuuliolosuhteisiin ja saavuttaa siten entistä parempi tuotto. Lue lisää...

18.5.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Seutuhallitus rakentaisi tuulivoimalat tiiviisti (20.5.2010)

Oulun seudun seutuhallitus päättää keskiviikkona Hailuodon ja Oulunsalon merialueen kaavalausunnostaan. Seuturakennetiimiä vetävän Esa Katajamäen päätösesityksen mukaan seutuhallitus kannattaa tuulivoimaloiden enimmäismäärän asettamista 60:een. Lue lisää (sivu 5)...

18.5.2010 Forum24

▲Alkuun


Suomi vie runsaasti ydinsähköä vuonna 2020 (20.5.2010)

Suomesta virtaa ulkomaille rutkasti sähköä, mikäli kaavaillut kaksi uutta ydinvoimalaa valmistuvat suunnitellussa aikataulussaan. Teollisuusneuvos Arto Lepistö työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että vuonna 2020 vientiin voi päätyä 5 - 9 terawattituntia sähköä, eli enimmillään kolme neljäsosaa toisen voimalan vuosituotannosta. Lue lisää...

18.5.2010 YLE Uutiset / Antti Koistinen

▲Alkuun


Pekkarinen närkästyi vihreille (20.5.2010)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on ärsyyntynyt vihreiden tavasta esitellä hallituksen energiapäätöksiä maakunnissa. Lue lisää...

18.5.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Teatteriohjaajat: Lisäydinvoiman vastustaminen jokaisen eettinen velvollisuus (20.5.2010)

Suomen Teatteriohjaajien liitto sanoutuu irti keskusjärjestönsä SAK:n kannasta rakentaa lisäydinvoimaa Suomeen. Teatteriohjaajien liiton tiistaina lähettämän kannanoton mukaan Suomi ei tarvitse ydinvoimaa oman energiantarpeensa kattamiseen. Lue lisää...

18.5.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


"Ydinvoimalupiin koira haudattuna" (19.5.2010)

Kristillisdemokraattien kouvolalainen kansanedustaja Sari Palm kritisoi hallituksen esitystä kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta. Palmin mukaan se saattaa olla hallituksen keino hankkia lisälupia ydinvoimalle lähitulevaisuudessa. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Kymenlaakso / Satu Krautsuk

▲Alkuun


Muonion 15 tuulimyllyn YVA valmistui (19.5.2010)

Muonion Mielmukkavaaran tuulivoimapuistosta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointi. Selostuksessa on erityispiirteenä matkailun tarpeet. Siinä tarkastellaan sitä, miten matkailijat ja matkailuyrittäjät kokevat 15 tuulimyllyä maisemassa Mielmukkavaaran laella. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Perämerelle nousemassa tuhat uutta tuulivoimalaa (19.5.2010)

Pohjanlahdelle, Pyhäjoen ja Tornion välille suunnitellaan jopa tuhatta tuulivoimalaa. Niiden tuotanto olisi kaksi kertaa suurempi kuin Suomen hallituksen asettama tuulivoimatavoite. Lue lisää...

17.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Isomäki: Ydinjätteiden loppusijoituspaikka kiinnostaa tulevaisuuden Hitlereitä (19.5.2010)

Ydinvoiman kärkkäimpiin vastustajiin kuuluva Risto Isomäki arvosteli YLE Satakunnan haastattelussa ydinjätteiden loppusijoitustapaa. Isomäen mukaan Säteilyturvakeskus STUK ja kansainvälinen atomienergiajärjestö eivät ole ymmärtäneet ydinjätteiden loppusijoituksen nykymallin suurinta vaaraa. Lue lisää...

11.5.2010 YLE Satakunta / Kati Rantala

▲Alkuun


Enemmistö tukee hallituksen energiapakettia (18.5.2010)

Yli puolet suomalaisista tukee hallituksen energialinjauksia. YLE Uutisten mittauksessa 53 prosenttia pitää kahden ydinvoimaluvan ja uusiutuvan energian pakettia melko tai erittäin hyvänä kokonaisuutena. 34 prosenttia vastanneista moittii ratkaisua ja 13 prosenttia ei ota kantaa. Lue lisää...

16.5.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Vesivoimalaitokset saatetaan kuntoon Kajaanissa (17.5.2010)

Kainuun Voiman Kajaaninjoen kahden vesivoimalaitoksen peruskorjaustyöt etenevät aikataulussaan. Ensimmäisenä remontin alla olevan Koivukosken voimalan korjaustyöt valmistuvat juhannukseen mennessä. Lue lisää...

14.5.2010 YLE Kainuu / Paula Hiljanen

▲Alkuun


Pääministeri hallituksen energiaratkaisusta: (17.5.2010)

Suomi toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Seuraavassa esiteltävä energiaratkaisujen kokonaisuus on ylivoimaisesti suurin koko Suomen energiahistoriassa. Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan energian velvoitepaketti. Lue lisää...

11.5.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Bioenergia ohitti öljyn Ruotsissa (17.5.2010)

Bioenergia ohitti viime vuonna öljyn suurimpana energianlähteenä, Ruotsin bioenergiayhdistys Swebio kertoo. Lue lisää...

11.5.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Jouko Kyytsönen

▲Alkuun


Fennovoiman ydinjäte ilman loppusijoituspaikkaa (14.5.2010)

Uusien ydinvoimalalupien saajista Teollisuuden Voimalla on ydinjätteen loppusijoituspaikka tiedossa Olkiluodon kalliossa. Fennovoima taas saattaa joutua rakentamaan oman loppusijoituspaikkansa. Lue lisää...

12.5.2010 YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi

▲Alkuun


Vasemmalta arvosteltiin vihreiden ydinvoimatoimia (14.5.2010)

Vihreiden ja vasemmisto-opposition kädenvääntö ydinvoiman kannattamisesta jäi tyngäksi tiistaina eduskunnan keskustellessa hallituksen energiaratkaisusta, vaikka sekä vasemmisto että SDP ihmettelivät Vihreiden suhtautumista hallituksen päätökseen antaa lupa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Lue lisää...

11.5.2010 Kansan Uutiset / Tuula Kärki

▲Alkuun


Eduskunta aloittaa ydinvoimalupien käsittelyn (14.5.2010)

Eduskunta aloittaa tänään ydinvoimalupien käsittelyn. Iltapäivällä alkavassa täysistunnossa kansanedustajat käyvät keskustelua kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta ja ydinjätteen loppusijoituspaikan laajentamisesta. Lue lisää...

11.5.2010 YLE

▲Alkuun


Risupaketin rahoja lasketaan (11.5.2010)

Hallituksen julkistama energiapaketti herättää intoa ja epäilyjä. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa uusiutuvaan energiaan ohjataan rahaa runsaat kaksi miljardia, mutta kukaan ei vielä tiedä, miten rahat jaetaan. Lue lisää...

9.5.2010 Kaleva / Petri Hakkarainen

▲Alkuun


Öljykuvun käyttöönotto epäonnistui Meksikonlahdella (11.5.2010)

Öljy-yhtiö BP:n ensimmäinen yritys käyttää keräyssäiliötä öljyvuodon hillitsemiseksi Meksikonlahdella on epäonnistunut kiteytyneen metaanikaasun vuoksi. Takaisku tekee tyhjiksi toiveet nopean väliaikaisratkaisun löytämisestä yhä pahenevassa ympäristökatastrofissa. Lue lisää...

9.5.2010 YLE, Reuters, AFP, AP

▲Alkuun


Hallituksen ydinvoimaehdotus tulisi suomalaisille kalliiksi (11.5.2010)

Energiatehokkuuden ja älykkäiden sähkömarkkinoiden edistäminen ovat ydinvoimaa edullisempi ratkaisu suomalaisille sähkönkuluttajille. Tämä käy ilmi asiantuntijayhtiö Gaian laatimasta Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta -raportista. Eduskunnan tuleekin päätöksentekoprosessin aikana punnita, mikä on Suomen kokonaisedun ja kansantalouden näkökulmasta kannattavaa. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei WWF:n mukaan ole todellista tarvetta. Lue lisää...

6.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Yli 3000 mielenosoittajaa vaati kansanedustajia hylkäämään ydinvoimaesityksen (10.5.2010)

Helsingin Rautatientorille ja myöhemmin Eduskuntatalon eteen kokoontui tänään iltapäivällä poliisin arvion mukaan yli 3000 mielenosoittajaa vaatimaan vastuuttomien ydinvoimahakemusten hylkäämistä. Mielenosoittajien joukossa oli myös kansanedustajia, jotka toivat esiin perusteitaan ydinvoiman lisärakentamisen vastustamiselle. Lue lisää...

8.5.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Vihreät eivät niele ydinvoimapäätöksen ahtamista pika-aikatauluun (10.5.2010)

Helsingin Rautatientorilla tehtiin lauantaina suomalaista poliittista historiaa. Hallituspuolue vihreiden puheenjohtaja ja ministeri Anni Sinnemäki johdatti joukkonsa puolueen lipun alla ydinvoimavastaiseen mielenosoitukseen. Lue lisää...

8.5.2010 Lapin Kansa, STT / Pekka Pohjolainen

▲Alkuun


Ydinvoiman vastustajat liikkeellä (10.5.2010)

Pohjoissuomalaisia ydinvoiman vastustajia osallistuu Helsingissä järjestettävään ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen. Väkeä on mennyt mukaan eri puolilta Pohjois-Suomea sekä bussikyydillä että muulla tavoin. Lue lisää...

8.5.2010 YLE

▲Alkuun


Jääkö meistä muistoksi vain ydinjäte? (10.5.2010)

Suomalaisen peruskallion uumenissa kuvattu elokuva tuo ydinvoimakeskusteluun nykyihmisen evoluution mittaisen perspektiivin. Lue lisää...

8.5.2010 Kansan Uutiset

▲Alkuun


Jätteistä energiaa Tampereella (10.5.2010)

Tampereen Sähkölaitos ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy aikovat rakentaa Tampereelle hyötyvoimalaitoksen, jossa lämpöä ja sähköä tuotetaan pirkanmaalaisten jätteistä. Lue lisää...

7.5.2010 Kansan Uutiset

▲Alkuun


Lappeenranta sai Suomen suurimman biovoimalan (10.5.2010)

Suomen suurin kiinteää puupolttoainetta käyttävä voimala aloitti virallisesti toimintansa perjantaina Lappeenrannassa. Biovoimala käyttää polttoaineenaan kuorta, oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta ja turvetta. Lue lisää...

7.5.2010 Maaseudun Tulevaisuus, STT

▲Alkuun


Greenpeace protestoi ydinvoimapäätöstä vastaan (10.5.2010)

Greenpeacen aktivistit ovat kokoontuneet valtioneuvoston linnan edustalle osoittamaan mieltään ydinvoimaa vastaan. Lue lisää...

6.5.2010 Pohjolan Sanomat, STT

▲Alkuun


EU patistaa Suomea energiansäästöön (10.5.2010)

Suomen ja EU:n näkemykset Suomen energiansäästötavoitteista eroavat merkittävästi toisistaan. Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle kirjeen, jossa kannustetaan Suomea nostamaan energiansäästötavoitetta vuodelle 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan EU:n toivoma 20 prosentin energiansäästötavoite on liian kova Suomelle. Lue lisää...

6.5.2010 YLE Uutiset / Antti Koistinen

▲Alkuun


Merituulipuistosta kaivataan perusselvitystä (10.5.2010)

Lapin ELY-keskus kaipaa merituulipuistojen vaikutuksista valtakunnallista perusselvitystä. Lapin ELY-keskuksen alueidenkäyttöpäällikön Timo Jokelaisen mukaan vedenalaisesta tuulivoimarakentamisesta ei ole kokemuksia. Lue lisää...

6.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Bioenergian edistämisratkaisut oikeansuuntaisia (10.5.2010)

Hallituksen esittämä puuperäisen energian ja polttoaineiden edistämispaketti on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mukaan oikeansuuntainen. Metsänkasvatuksen päätavoitteena säilyy edelleenkin hyvälaatuisen tukki- ja kuitupuun kasvattaminen metsäteollisuudelle. Tavoitetta tukee lisäkysynnän luominen myös sille puuainekselle, jolle ei ole tähän asti ollut kysyntää eli metsähakkeelle. Lue lisää...

3.5.2010 Metsäalan Ammattilehti

▲Alkuun


Merituulivoimalan vaikutukset huolettavat tutkijaa (7.5.2010)

Merituulirakentamisen mahdolliset vaikutukset vedenalaiseen luontoon huolettavat tutkijaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Antti Lappalaisen mukaan ympäristölupaviranomaisilla ei ole käytössä riittävästi tutkimustietoa siitä, miten merituulivoimaloiden rakentaminen ja käyttö vaikuttavat matalien vesialueiden luontoon. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tuulivoimapuisto nousee Haminaan (7.5.2010)

Summan tuulivoimalapuisto on nousemassa jaloilleen Haminassa. Turbiineja pystytetään toukokuun ajan. Lue lisää...

5.5.2010 YLE Kymenlaakso

▲Alkuun


Bioenergia on maaseudun mahdollisuus (6.5.2010)

Risupakettina tunnettu uusiutuvan energian tukipaketti avaa maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Paketin sisältämien tukien avulla voitaisiin hallituksen mukaan synnyttää lähes 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvaan energiaan. Summasta riittää hyvinvointia koko Suomeen. Lue lisää...

4.5.2010 Suomenmaa / Henna Ruokamo

▲Alkuun


Pois rannan tuntumasta (6.5.2010)

Maanahkiaisen merituulivoimapuistoa siirrettiin kauemmaksi merelle. Energiahankkeet pyörittävät kaavoitusta täydellä teholla. Ydinvoimakaavaa, tuulivoimalle otollisten maa-alueiden listausta, Kopsan, Raahen pohjoisten ja itäisten, Piehingin ja Mattilanperän tuulivoima-alueiden osayleiskaavaa ja siinä sivussa kultakaivoksen tarvitseman sähkölinjan linjoitusta. Lue lisää...

4.5.2010 Raahen Seutu ja Raahelainen / Kristiina Tuikkala

▲Alkuun


Hallitus rapauttaa ydinenergialakia esittämällä Fennovoimalle erivapauksia (6.5.2010)

Helsinki, Suomi — Hallitus on antamassa Fennovoimalle erivapauden ydinenergialain vaatimuksista. Ministeri Pekkarinen on esittänyt Fennovoimalle lupaa ydinvoimalan rakentamiseen, vaikka yhtiöllä ei ole lainkaan suunnitelmaa tuottamansa ydinjätteen loppusijoituksesta. Lue lisää...

4.5.2010 Greenpeace Suomi, Tiedote

▲Alkuun


WWF Meksikonlahden öljyonnettomuudesta: Tarvitsemme turvallisempia ja puhtaampia energiamuotoja (6.5.2010)

Viimeaikaiset öljyturmat, kuten Meksikonlahden Deepwater Horizon -porauslautan vuodon aiheuttama katastrofi, kertovat akuutista tarpeesta siirtyä turvallisempiin ja puhtaampiin energiamuotoihin. Lisäksi jos öljyä ja kaasua lähdettäisiin jatkossa poraamaan esimerkiksi arktisille alueille onnettomuuksien torjuntatöiden vaikeusaste kasvaisi huimasti. Myös onnettomuuksien vaikutukset ekosysteemiin olisivat tuhoisammat. Lue lisää...

4.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Mitä on älyenergia? (6.5.2010)

Asiantuntijayhtiö Gaia Consulting Oy on selvittänyt WWF:n toimeksiannosta, miten älyenergian edistäminen vaikuttaisi Suomen kilpailukykyyn. Raportin mukaan Suomen sähkön- ja energiankulutus vähenee teollisuuden rakennemuutoksen, energiatehokkuutta edistävien EU-normien ja myöhemmin liikenteen sähköistymisen myötä. Raportin mukaan maamme koko energiankulutus voitaisiin kattaa kestävästi uusiutuvilla energialähteillä sekä samalla synnyttää uutta talouskasvua ja työpaikkoja. Lue lisää...

4.5.2010 Kaleva / Riitta Taulavuori

▲Alkuun


Älyenergiasta kilpailukykyä ja työpaikkoja ympäristön ehdoilla (5.5.2010)

WWF Suomen tänään julkaisema Gaian laatima raportti esittää, miten kustannustehokas ja kestävä energiajärjestelmä edistäisi Suomen kilpailukykyä. Raportin maltilliset energiankulutusarviot perustuvat teollisuuden energiankäytön tehostumiseen, palvelusektorin kasvuun, energiatehokkuuden parantumiseen ja älykkäiden sähköverkkojen tuomiin säästömahdollisuuksiin. Lue lisää...

Älyenergiaraportti internetissä: www.wwf.fi/ilmastomateriaalit

3.5.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Simon ydinvoimakaavat julki (5.5.2010)

Simon kunnan ydinvoimakaavaehdotukset avattiin yleisön tarkasteltavaksi maanantaina. Lue lisää...

3.5.2010 Pohjolan Sanomat

▲Alkuun


Pohjoismaiden Investointipankki rahoittaa Tornion tuulivoimapuistoa (5.5.2010)

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Rajakiiri Oy ovat sopineet yhteissummaltaan 19 miljoonan euron lainasta uuden tuulivoimapuiston rakentamista varten Tornioon. Lue lisää...

3.5.2010 Pohjolan Sanomat / Jussi Saarela

▲Alkuun


"Fennovoima rakentaa ydinvoimalan ensin" (3.5.2010)

Uusista ydinvoimaloista ensimmäisen rakentaa Fennovoima, elinkeinoministeriö kaavailee. Asian paljasti ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) perjantaina. Lue lisää...

30.4.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Heikki Vuorela

▲Alkuun


Suomen ydinturvallisuusosaaminen kysyttyä maailmalla (3.5.2010)

Suomalaiselle ydinturvallisuusosaamiselle on kova kysyntä maailmalla. Kuluvalla viikolla Lapissa vierailleen Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Jukka Laaksosen mukaan Suomi luetaan asiantuntemuksessa samaan joukkoon isojen laitetoimittajamaiden kanssa. Lue lisää...

29.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Moni kansanedustaja torjuu ydinsähkön myynnin (3.5.2010)

Keskustelu lisäydinvoimasta voi eduskunnassa saada aivan uusia kierroksia, jos suomalainen teollisuus tunnustaa, että se näkee ydinsähkössä vientituotteen. Lue lisää...

29.4.2010 Lapin Kansa / Kirsi Hölttä

▲Alkuun


Hiililaivaa puretaan Vihreäsaaressa (3.5.2010)

Tänä aamuna Venäjältä saapui 13 000 tonnin kivihiililasti, jota puretaan parhaillaan Vihreäsaaren satamaan tehdylle polttoaineen varastokentälle. Oulun Energia käyttää kivihiiltä varapolttoaineena Toppilan voimalaitoksessa. Lue lisää...

26.4.2010 Oulun Energia

▲Alkuun


Tuulivoiman lisääminen vie aikaa (30.4.2010)

Tuulivoiman asiantuntijayritys Tuulisaimaan toimitusjohtaja Petteri Laaksonen kyseenalaistaa hallituksen asettamia aikatauluja tuulivoimakapasiteetin kasvattamisessa. Hallitus houkuttelee uusia tuulivoiman tuottajia aloittamaan tuotannon nopeasti korotetulla syöttötarifilla. Korotettua tariffia maksettaisiin kolmen vuoden ajan. Lue lisää...

28.4.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


Yhdysvallat hyväksyi suuren tuulipuiston (30.4.2010)

Yhdysvalloissa presidentti Obaman hallinto on hyväksynyt maan ensimmäisen merelle rakennettavan tuulipuiston. Itärannikolle Cape Codin niemen lounaispuolelle suunniteltuun tuulipuistoon tulee 130 tuulivoimalaa. Yhdysvaltain sisäministeri Ken Salazar päätti kiistelyä herättäneen rakennussunnitelman hyväksymisestä. Lue lisää...

28.4.2010 YLE, AP, Reuters

▲Alkuun


Greenpeace epäilee Säteilyturvakeskuksen suosivan Fennovoimaa (29.4.2010)

Säteilyturvakeskus haluaa poistaa tarkat määräykset asukasmääristä ydinvoimaloiden läheisyydessä. Nyt ohjeessa vaaditaan, että viiden kilometrin säteellä laitoksesta, eli suojavyöhykkeen sisällä, ei saisi asua yli 200:aa asukasta. Lue lisää...

27.4.2010 Kansan Uutiset

▲Alkuun


Tuulivoima luotettavammaksi sorapatterilla (29.4.2010)

Brittiläinen insinööriryhmä on Guardian-lehden mukaan kehittänyt menetelmän, jolla olosuhteista riippuvista energialähteistä, kuten tuulivoimaloista tai aurinkopaneeleista saatavaa energiaa voitaisiin varastoida edullisesti. Varastoimalla energiaa lämmittämällä ja jäähdyttämällä soralla täytettäviä siiloja saataisiin tuotetusta energiasta insinöörien mukan talteen jopa 80 prosenttia. Lue lisää...

27.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Bioenergiapaketissa vielä parantamisen varaa (29.4.2010)

Bioenergia-alan edistämis- ja tiedonvälitysjärjestö Finbion toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto pitää viime viikolla julkistettua uusiutuvan energian pakettia kohtuullisen tyydyttävänä. Hän kuitenkin huomauttaa, että paljon jää tulevien budjettirahojen varaan. Lue lisää...

27.4.2010 Suomenmaa / Meri Alaranta-Saukko

▲Alkuun


Ydinvoima ja risut samaan aikatauluun (29.4.2010)

Hallitus aikoo tuoda ydinvoimaesityksensä eduskuntaan yhtä aikaa uusiutuvan energiapaketin kanssa. Lue lisää...

27.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaalla rikkaat resurssit biomassan jalostukseen (29.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti biomassan jalostukseen liittyviä osaamis- ja raaka-aineresursseja, joiden hyödyntäminen tarjoaa alueen yrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia. Oululainen Chempolis Oy on ottanut käyttöön kolmannen sukupolven biojalostamon ensimmäisenä Suomessa. Lue lisää...

27.4.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY, Tekes, Tiedote

▲Alkuun


Säännökset tuulivoimasta koetaan epäselviksi (28.4.2010)

Tuulivoiman rakentamiseen liittyvää lupajärjestelmää pitäisi energiayhtiöiden mielestä selkiyttää. Niiden mielestä nykyinen lupakäytäntö on aikaa vievä ja sekava. Lue lisää...

26.4.2010 Maaseudun Tulevaisuus, STT

▲Alkuun


Ydinvoiman vastustajat pidetään hiljaisina Puolassa (28.4.2010)

Muutamassa vuodessa rakennettavilla älykkäillä energiaverkoilla voitaisiin Puolassa säästää kahden ydinvoimalan verran energiaa. Lue lisää...

24.4.2010 Kansan Uutiset / Juha Järvinen

▲Alkuun


Äänestäjät suuttuivat Pekkarisen ydinvoimaesityksestä – 20 000 äänestyssitoumusta ydinvoimaa vastaan (28.4.2010)

Jo 20 000 suomalaista on antanut sitoumuksen äänestää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka nyt eduskunnassa äänestää ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esitys on tuohduttanut kansalaisia. Vajaan kahden vuorokauden aikana ydinvoimaesityksen julkistamisen jälkeen sitoumuksen on antanut noin 6 000 äänestysikäistä suomalaista. Lue lisää...

23.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Pro Hanhikivi pettyi (28.4.2010)

Pro Hanhikivi ry:n puheenjohtajalle Helena Maijalalle hallituksen esitys kahdesta ydinvoimalasta oli pettymys. Lue lisää...

22.4.2010 Raahen Seutu ja Raahelainen / Sari Ohinmaa

▲Alkuun


Lappiin voitaisiin haudata ydinjätettä (28.4.2010)

Lapin maaperästä löytyy sopivia paikkoja ydinjätteen loppusäilytykseen. Geologinen tutkimuskeskus ei kuitenkaan halua tarkemmin kertoa, mille kaikille alueille jätettä voisi haudata. Lue lisää...

22.4.2010 YLE Lappi / Jorma Korhonen

▲Alkuun


Taistelu jatkuu kahden kärjen taktiikalla (27.4.2010)

Ydinvoiman vastustajien mielestä peli ei ole vielä menetetty, vaikka hallituksen iltakoulun päätös toikin ydinvoimalan jo askeleen päähän Simosta tai Pyhäjoelta. Toiminta jatkuu nyt kansaedustajien valistamisella ja yrityksillä torpata yleiskaavan läpimeno Kemissä. Lue lisää...

25.4.2010 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Kallio tietää ytimestä kaiken (27.4.2010)

Hanhikivellä on ensi kuulemalta hiirenhiljaista. Ei kuulu liikenteen melu, eivät pörrää työkoneet. Tilanne on toinen vuonna 2012, jos Fennovoima päättää rakentaa ydinvoimalan alueelle. Ainakaan rakennusvaiheessa ei meteliä tule puuttuman. Lue lisää...

25.4.2010 Pyhäjokiseutu / Simo Husso

▲Alkuun


"Ihmiset haluavat kuulla linnunlaulua, eivät tuulimyllyjen ääntä" (27.4.2010)

Tuulivoiman rakentamiseen liittyvää lupajärjestelmää pitäisi energiayhtiöiden mukaan selkiyttää. Niiden mielestä nykyinen lupakäytäntö on aikaa vievä ja sekava. Lue lisää...

25.4.2010 Verkkouutiset, STT / Riitta Sillanpää

▲Alkuun


Ydinvoiman vastustajien ääni kovenee (26.4.2010)

Meri-Lapin ydinverkosto järjesti lauantaina Kemissä mielenosoituksen ydinvoimaa ja erityisesti Fennovoima Oy:n Simoon tai Pyhäjoelle suunnittelemaa ydinvoimalaa vastaan. Lue lisää...

24.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Iihin kaavaillaan tuulivoimaloita (26.4.2010)

Fortum valmistelee uutta tuulivoimahanketta Iin Olhavaan. Alustavan suunnitelman mukaan Nybyn pohjoispuolelle pystytettäisiin kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalaitosta, joiden sähkön tuotanto vastaisi yli 70 prosenttia Iin kunnan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Lue lisää...

23.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Tuulivoimayhtiön mielestä alan kasvua ei ymmärretä Suomessa (26.4.2010)

Tuulivoimayritys The Switchin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen hymähtää hallituksen niin sanotulle risupaketille. Hänen mukaansa resurssit riittäisivät toteuttamaan massiiviseksi kutsutun tuulivoiman lisäämisen yhdessä vuodessa. Tiistaina julkistetun risupaketin tarkoitus on nostaa osin uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osuus lisäyksestä on 15 prosenttia. "Tehtäisi nyt edes jotain", Mäkinen pilkkaa. Lue lisää...

23.4.2010 HighTech Forum Oulu, STT / Antti Autio

▲Alkuun


Ydinvoimaäänestykset uhkaavat venyä syksyyn (26.4.2010)

Hallituksen esityksen käsittely vei valiokunnissa viimeksi nelisen kuukautta. Eduskunnan kevätistuntokautta on nyt jäljellä kaksi kuukautta. Kun hallituksen esityksenkin valmistumiseen menee vielä tovi, huippuhetket jäävät vääjäämättä syksyyn. Lue lisää...

22.4.2010 Lapin Kansa / Kirsti Pohjonen

▲Alkuun


Ydinvoima jakaa mielipiteet Ruotsissa (26.4.2010)

Simoon suunnitellulle ydinvoimalalle löytyy Ruotsin puolelta sekä vastustajia että puoltajia. Vaikutuksista kiinnostavat lähinnä ne, joilla on merkitystä yhteiseen ympäristöön, Perämereen ja siihen laskevaan Tornionjokeen ja sen kalastoon, mutta myös ihmisten arkipäivään ja työlllisyyteen. Lue lisää...

22.4.2010 Pohjolan Sanomat / Hannele Kenttä

▲Alkuun


Fennovoima panttaa ydinvoimalapaikkaa vuoden loppuun asti (23.4.2010)

Fennovoima päättää mahdollisen ydinvoimalan sijoituspaikkakuntansa ensi vuoden alkuun mennessä. Toimitusjohtaja Tapio Saarenpään mukaan Simo ja Pyhäjoki ovat edelleen valinnassa samalla viivalla. Hallituksen ennakoidaan esittävän keskiviikkona iltakoulussa kahden uuden ydinvoimalan rakentamista. Lue lisää...

21.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


TVO: Fennovoimalla jäteongelma (23.4.2010)

Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman kiistely ydinjätteen loppusijoituksesta jatkuu. Fennovoima on kaavaillut sijoittavansa jätteet TVO:n laitosten kupeeseen Eurajoen Olkiluotoon. Lue lisää...

21.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Hallituksen ydinvoimapäätökselle odotetut kehut ja haukut (23.4.2010)

Hallituksen ydinvoimapäätökset menivät päivällä liikkuneiden ennakkohuhujen mukaisesti: eduskunnalle ehdotetaan kahta ydinvoimalupaa, toista Teollisuuden Voimalle (TVO) ja toista Fennovoimalle. Myös päätöksen herättämät kommentit olivat enimmäkseen odotuksien mukaisia. Luvan saaneet TVO ja Fennovoima olivat tyytyväisiä, mopen osalle jäänyt Fortum oli pettynyt. Lue lisää...

21.4.2010 Kainuun Sanomat, STT

▲Alkuun


Hallituksen ydinvoimapäätös ei edistä tehokasta ja kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta (23.4.2010)

WWF Suomen mukaan Suomi on hukkaamassa mahdollisuuttaan siirtyä tielle, joka johtaisi tehokkaampaan ja kestävämpään energiatulevaisuuteen. Hallitus päätti tänään esittää eduskunnalle kahden ydinvoimalan rakennusluvan myöntämistä. Lue lisää...

21.4.2010 WWF Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Hallitus haluaa Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan (23.4.2010)

Ympäristöjärjestöt kampanjoivat kiivaasti, jotta Pekkarisen esitys ydinvoiman lisärakentamisesta kaatuisi eduskunnassa. Yhdenkin uuden reaktorin - saati kahden - rakentaminen tekisi Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden. Lue lisää...

21.4.2010 Greenpeace Suomi, Tiedote

▲Alkuun


Hanhikivi väärä paikka ydinvoimalle (23.4.2010)

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys valittivat maakuntaliiton päätöksestä hyväksyä Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Ympäristöministeriön ei tule vahvistaa kaavamuutosta. Lue lisää...

Lue myös:
Valitus Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta 21.4.2010

21.4.2010 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tiedote

▲Alkuun


Yleisötilaisuus ydinvoimakaavasta (23.4.2010)

Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 10. toukokuuta alkaen kunnanvirastossa sekä kunnan internet-sivujen kautta. Kaavaehdotus on nähtävillä 9. kesäkuuta saakka. Lue lisää...

21.4.2010 Pyhäjokiseutu

▲Alkuun


Pohjoiseen tulee ydinvoimala (23.4.2010)

Hallitus esittää eduskunnalle kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Toinen lupa tuli Fennovoimalle, joka rakentaa ydinvoimalan joko Simoon tai Pyhäjoelle. Päätös paikkakunnasta tehdään tämän vuoden aikana. Lue lisää...

21.4.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Energiateollisuus kritisoi tuulivoiman tukipäätöstä (23.4.2010)

Ydinvoimapäätöksen edellä tehty mittava esitys uusiutuvan energian lisäämiseksi ei Energiateollisuuden mukaan riitä tuulivoiman osalta. Sen sijaan puuenergian tuki saa kehujakin - metsänomistajille on luvassa satojen eurojen lisätulot hehtaaria kohti. Lue lisää...

21.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


EPV Energialla kovat uusiutuvan energian tavoitteet (23.4.2010)

EPV Energia on tyytyväinen hallituksen uusiutuvan energian tukipakettiin. Yhtiön mukaan paketti antaa eväät lähteä toteuttamaan jo suunniteltuja mittavia investointeja. Tuulivoiman osalta päätös oli odotettu, ja suunnitelluista kolmen ja puolen miljardin investoinneista halutaan jopa miljardin osuus pohjalaismaakuntiin. Lue lisää...

21.4.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


Hallituksen uusiutuvan energian tukipaketti nojaa liikaa ydinvoimaan (22.4.2010)

”Jättämällä merkittävää uusiutuvien potentiaalia tuen ulkopuolelle hallitus luo turhaan tarvetta ydinvoimalle”, toteaa ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund. Lue lisää...

20.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Talvivaara haki uraanilupaa, käsittely kestää ainakin vuoden (22.4.2010)

Talvivaara Sotkamo Oy jätti tiistaina työ- ja elinkeinoministeriöön valtioneuvostolle osoitetun lupahakemuksen uraanin talteenotosta. Teollisuusneuvos Riku Huttunen ministeriöstä kertoo, että lupaprosessi kestää karkean arvion mukaan ainakin vuoden. Lue lisää...

20.4.2010 Kainuun Sanomat / Antti Hyvärinen

▲Alkuun


Risupaketille kiitoksia ja moitteita (22.4.2010)

Hallituksen uusiutuvan energian tukipaketti saa järjestöiltä sekä risuja että ruusuja. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Hallitus sopuun uusiutuvan energian tukipaketista (22.4.2010)

Hallitus on päässyt sopuun uusiutuvalle energialle sovitusta uudesta tukipaketista. Tuki nousee vuoteen 2020 mennessä satoihin miljooniin euroihin. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan tehty ratkaisu on nykyisen hallituskauden yksi suurimmista yksittäisistä ratkaisuista. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kokkola tavoittelee pikaisesti tuulivoimaa (22.4.2010)

Kokkolan kaupungin tavoitteena on, että suurteollisuusalueelle nousisi jo tämän vuoden aikana neljästä kuuteen tuulivoimalaa. Hanketta ajavat EPV Tuulivoima ja PVO Innopower. Lue lisää...

20.4.2010 YLE

▲Alkuun


Uusiutuvan energian paketti kasaan (21.4.2010)

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän pitäisi tänä iltana saada kokoon uusiutuvan energian tukipaketti, jolla Suomi saa täytetyksi EU-velvoitteen uusiutuvan energian käytöstä 2020. Lue lisää...

19.4.2010 Kainuun Sanomat / Outi Torvinen

▲Alkuun


Vihreät: Laskelmat ydinvoimasta pöytään, kokoomus (20.4.2010)

Vihreät odottavat, että kokoomus "viimein" esittäisi laskelmat, joiden perusteella se liputtaa kolmen uuden ydinvoimaluvan puolesta. Lue lisää...

18.4.2010 Helsingin Sanomat, STT

▲Alkuun


Tuulivoimakaavaa kiirehditään Kokkolassa (19.4.2010)

EPV Tuulivoima Oy ja PVO Innopower toivovat Kokkolan kaupungin kaavoittavan Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueelle ja sen edustan merialueelle vaiheyleiskaavan tuulivoimapuistolle mahdollisimman pian. Lue lisää...

17.4.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Energiapäätökset loppusuoralla (15.4.2010)

Hallituksen energiaratkaisut valmistuvat lähiviikkoina. Jättimäinen uusiutuvan energian tukipaketti esitellään ensimmäisen kerran koko hallitukselle huomenna keskiviikkona iltakoulussa. Tuulivoiman, biokaasun ja metsähakkeen energiakäyttöön esitetään satojen miljoonien eurojen tukea. Lue lisää...

13.4.2010 YLE Uutiset / Pekka Kinnunen

▲Alkuun


Talvivaaran uraanin ympäristövaikutukset pitää arvioida (13.4.2010)

Luonnonsuojeluliiton valtuusto vaatii, että Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksesta on tehtävä uraanin takia uusi ympäristövaikutusten arviointi ja sen luvat pitää ottaa uudelleen harkintaan. Valtioneuvoston ei pidä antaa uraanin rikastamiselle ydinenergialain mukaista lupaa. Lue lisää...

11.4.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Pekkarinen: Uusituvan energian ohjelma ensi viikolla (12.4.2010)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) uskoo, että uusiutuvan energian lisäämistä koskeva esitys julkistetaan ensi viikolla. Ohjelmassa on kysymys siitä, mistä raaka-aineista ja minkälaisilla tukimuodoilla Suomi lisää uusiutuvaa energiaa 30 terawattitunnilla 10 vuoden aikana. Lue lisää...

8.4.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Ydinvoimapäätös voi venyä (9.4.2010)

Ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvän risupaketin kokoaminen uhkaa siirtää eduskunnan lopulliset päätökset ydinvoimaluvista syksyyn. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellaan parhaillaan niin sanottua risupakettia eli keinoja lisätä puun käyttöä energiantuotannossa. Lue lisää...

7.4.2010 Kaleva / Juha Kaihlanen

▲Alkuun


Hanhikivi EU-syyniin (9.4.2010)

Pro Hanhikivi ja Raahen Seudun Luonnonystävät ottivat erävoiton, kun Euroopan parlamentti ottaa tarkasteltavakseen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta tehdyn vetoomuksen. Lue lisää...

7.4.2010 Raahen Seutu, Raahelainen / Kristiina Tuikkala

▲Alkuun


Eurooppaan uutta tuulivoimakapasiteettia yli 10 000 megawattia vuodessa (7.4.2010)

Euroopan maat asensivat uutta tuulivoimaa viime vuonna yhteensä 10 526 MW, siitä 10 163 MW Euroopan unionin jäsenmaissa. EU:ssa tuulivoiman asennukset kasvoivat 23 prosenttia.Tuulivoima rakennetaan edelleen lähes kokonaan rannikoille tai sisämaahan, EU:n uudesta tuulikapasiteetista oli merituulivoimaa vain 582 MW, ilmenee European Wind Energy Association - EWEA:n julkistamista tiedoista. Lue lisää...

5.4.2010 TVO

▲Alkuun


Ydinvoima herättää pelkoa ja intoa pohjoisessa (7.4.2010)

Pohjoisessa kampanjoidaan yhä kiihtyvällä tahdilla ydinvoiman rakentamista vastaan ja sen puolesta. Fennovoima havittelee ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi joko Simoa Lapissa tai Pyhäjokea. Lue lisää...

5.4.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Turveyhtiöt ryntäävät uusille soille päättämättömien päättäjien tuella (1.4.2010)

Hallitus aikoo vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan kivihiiltäkin pahemmin ilmaa saastuttavan, fossiilisiin energialähteisiin rinnastettavan turpeen poltto saa tukia, joiden myöntämisessä on johdonmukaisuus koetuksella. Lue lisää...

30.3.2010 Kaleva / Hakkarainen Petri

▲Alkuun


Ministeriö vahvisti Simon ydinvoimamaakuntakaavan (1.4.2010)

Ympäristöministeriö on vahvisti tänään Kemi-Tornio -alueen ydinvoimamaakuntakaavan. Kaava sallii ydinvoimalaitoksen sijoittamisen Simon Karsikkoniemeen. Lue lisää...

30.3.2010 Pohjolan Sanomat

▲Alkuun


Earth Hour ei vaikuttanut Oulun sähkönkulutukseen (31.3.2010)

Oulun Energian alueella lauantaina kulutettiin sähköä normaalilauantain verran. Kello 20.30-21.30 välillä vietetty Earth Hour ei näkynyt kulutuksessa. Lue lisää...

29.3.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Suomalaiset ovat yhä nihkeitä uusille ydinreaktoreille (31.3.2010)

Suomalaisten kielteinen suhtautuminen uusiin ydinvoimalahankkeisiin on hieman laskenut viime kesästä, mutta enemmistö kansalaisista ei edelleenkään kannata reaktoreiden lisäämistä. Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimus Oy:n haastattelututkimuksesta, joka toteutettiin viime viikolla YLE Uutisten toimeksiannosta. Lue lisää...

29.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kiistely ydinvoimapäätöksestä kiihtyy (31.3.2010)

Huhtikuun aikana hallituksesta luvassa oleva päätös ydinvoimasta aiheuttaa yhä kiihkeämpää keskustelua. Maanantaina keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Timo Kaunisto antoi julkisuuteen kannanoton, jossa hän neuvoi puolueensa ministereitä lykkäämään ydinvoimapäätöksen yli ensi vuoden kevään eduskuntavaalien. Lue lisää...

29.3.2010 Kainuun Sanomat / STT / Olli Kemppainen

▲Alkuun


Tutkija ryöpyttää rajusti Suomen kaivosteollisuutta (29.3.2010)

Arktisen keskuksen tutkija Mika Flöjt kritisoi kärjekkäästi Suomen kaivosteollisuutta ja Talvivaaran kaivosta. Hänen mukaansa Talvivaarassa salattiin jo hankevaiheessa oleellista tietoa, mikäli yhtiö ei kertonut alueen uraanivaroista maanomistajille ja muille sidosryhmille. Lue lisää...

26.3.2010 Kainuun Sanomat / Veli-Matti Oikarinen

▲Alkuun


Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornion Outokummun alueelle (29.3.2010)

Outokumpu Yhtiö on osakkaana tuulivoimatuotantoon keskittyvässä Rajakiiri Oy:ssä, joka on tehnyt päätöksen 30 megawatin tuulivoimapuiston rakentamisesta Röyttään Tornion tehdasalueen merenpuoleiselle rannalle. Tuulivoima-laitokset ovat suurimmat Suomeen koskaan rakennetut. Kahdeksan 3,6 megawatin -tuuliturbiinit Rajakiirille toimittaa Siemens. Lue lisää...

26.3.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Bioenergia on kasvuala (29.3.2010)

Itä-Suomen bioenergiapäivillä Vuokatissa puhuttiin pääasiassa puusta saatavasta energiasta. Ja mikäpä ettei, sillä kohtahan sitä taas kertyy uutta kasvua myös polttoon asti. Puuenergian tavoitteet ovat kovat, ja kaikki liittyy kaikkeen. Paljon ydinvoimaa nyt tarkoittanee samalla vähemmän bioenergiaa tulevaisuudessa. Lue lisää...

26.3.2010 Karjalan Maa / Vesa Martikainen

▲Alkuun


Bioenergian lisäämiseksi tarvitaan välittömiä käytännön toimia (29.3.2010)

MTK vaatii, että Suomen hallitus ja eduskunta tekevät nopeat päätökset toimista, joilla edistetään sekä bioenergian kysyntää että sen tarjontaa. Päätökset ovat Suomelle tärkeitä, sillä olemme sitoutuneet EU:n ilmastotavoitteissa nostamaan uusiutuvien luonnonvarojen osuuden energiantuotannossa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Bioenergian käytön lisääminen ei sulje pois ydinenergiatuotannon lisäämistä. Lue lisää...

19.3.2010 MTK, Tiedote

▲Alkuun


Uusiutuvan energian käyttö väheni reippaasti (26.3.2010)

Uusiutuvan energian käyttö väheni viime vuonna 13 prosenttia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan eniten putosi puupohjaisten polttoaineiden kulutus, mihin vaikutti erityisesti sellun tuotannon supistuminen. Lue lisää...

24.3.2010 Kaleva

▲Alkuun


Vihreät tuottaisivat lisäsähkön ilman ydinvoimaa (26.3.2010)

Sähkönkulutuksen arvioitu kasvu voitaisiin vihreiden mukaan tyydyttää rakentamatta lisää ydinvoimaa. Anni Sinnemäen ja Oras Tynkkysen keskiviikkona esittelemä Vihreän kasvun malli tehostaisi energiankäyttöä, mikä vähentäisi sähköntarvetta viisi terawattituntia. Lisäystarve voitaisiin toteuttaa tuulivoimalla ja metsäenergialla. Lue lisää...

24.3.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Petri P. Pentikäinen

▲Alkuun


Sähköntuotannon päästöt alas tuulivoimalla(26.3.2010)

Oulun ja Haukiputaan edustalle suunnitellun merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi on valmis. Tuulivoima puiston merkittävin vaikutus olisi päästöjen vähentyminen. Lue lisää...

23.3.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Tuulivoiman käytön lisäämistä kannattaa yhdeksän kymmenestä (25.3.2010)

Peräti 88 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä tuulivoimaa sähköenergian lähteenä. Puun, turpeen ja muun bioenergian sekä vesivoiman käytön lisäämisen kannalla on yli 70 prosenttia. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun suosio on laskussa. Lue lisää...

23.3.2010 Helsingin Sanomat / Miska Rantanen

▲Alkuun


Reisjärvellä kaasutetaan hakkeesta sähköä ja lämpöä (25.3.2010)

Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteissa nostamaan uusiutuvien luonnonvarojen osuuden energiantuotannossa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:n mukaan kaksi kolmasosaa uusiutuvan energian tuotannon lisäyksestä voidaan toteuttaa metsähakkeella, jonka lisäksi tarvitaan peltoenergiaa, biokaasua, tuulisähköä ja vesivoimaa.

Reisjärvellä osa kunnan lämpölaitoksen tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä saadaan jo metsähakkeesta. Sieviläisen Eero Kangasojan patentoimaan kaasuttimeen perustuva reisjärveläisen Gasek Oy:n valmistama uusi puukaasutin on kytketty pari viikkoa sitten lämpölaitoksen kylkeen. Sillä voidaan kaasuttaa puhdasta kaasua melko märästäkin hakkeesta.

Gasekin toimitusjohtajan Marko Valtosen mukaan hajautettu energiantuotanto voisi tuoda maaseudulle jopa 10 000 uutta työpaikkaa energiapuun korjuuseen kuntien kaukolämpölaitosten siirtyessä uuteen puun kaasutustekniikkaan. Tarvittaisiin vain syöttötariffi puupolttoaineille, toimiva tekniikka on olemassa.

Lämpölaitoksen yhteydessä on kokeilumielessä 50 W sähköä ja 100 kW lämpöä tuottava konttivoimala.

Kunnaninsinööri Matti Kivisen laskelmien mukaan Reisjärven kunnan sähkön keskitehontarve on noin 400 kW, jonka tyydyttämiseen riittäisi kokonaisteholtaan noin 1,5 MW:n Gasekin laitteisto. Kaukolämpöverkkoon menisi hyvin lämpö, josta noin puolet käyttäisi kunnan omat kiinteistöt. Sähkö menisi pääosin kunnan kiinteistöihin. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista käytännössä eikä taloudellisesti.

Lue juttu kokonaisuudessaan lauantain (20.3.) lehdestä.

20.3.2010 Helsingin Sanomat / Tapio Mainio

▲Alkuun


Risto Isomäki tuottaisi sähkön puulla (25.3.2010)

Tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki perustaisi energiantuotannon ydinvoiman sijaan pieniin ja keskisuuriin puulla käyviin lämpöä ja sähköä tuottaviin laitoksiin. Hänen mukaansa ydinvoima ei ole hyvä ratkaisu ilmastonkaan kannalta, koska se ei kilpaile edes hinnalla. Ydinvoiman lisärakentamisella menetettäisiin myös puulle perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon kehittäminen, joka on Suomen maaseudun huonosti voivien alueiden viimeinen suuri tilaisuus.

Isomäen mukaan maamme sellu- ja paperiteollisuus kuihtuu ajan myötä trooppisen kilpailun koventuessa, jolloin puuta jää käyttämättä ja huomattava osa metsänomistajien tuloista saamatta, jos puulle pohjautuvaa energiaa ei kehitetä. Myös metalliteollisuus saisi sähkönsä halvemmalla puusta ja tuulesta kuin ydinvoimaloista, hän sanoo.

Isomäki hahmottelee puulla tuotettavan hajautetun sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sähköautoihin ja älykkäisiin sähköverkkoihin pohjautuvaa energiaklusteria. Älykkäissä sähköverkoissa olisi Nokia Siemens Networksille sauma puhaltaa Nokian ihme uudelleen henkiin, ja hajautettu energiatuotanto toisi töitä monille isoille suomalaisille teollisuudenaloille.

Jos Suomeen kuitenkin rakennetaan lisäydinvoimaa, voimalat tulisi Isomäen mukaan rakentaa kallion sisään onnettomuus- ja terrorismiriskin vuoksi. Niitä ei saisi rakentaa merenrannalle, sillä ilmastonmuutos myrskyineen nostaa veden pintaa oletettua enemmän.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (19.3.) lehdestä.

19.3.2010 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Eurooppa virittelee taas ydinvoimaa (24.3.2010)

Euroopassa viritellään lukuisia uusia ydinvoimahankkeita vuosikymmenien tauon jälkeen. Teollisuuden Voima arvoi, että vuoteen 2050 mennessä EU:n alueella on rakennettu sata uutta ydinvoimalaa. Lue lisää...

22.3.2010 YLE Uutiset / Mari Mäkinen

▲Alkuun


Uusiutuvan energian maakunta - nyt ja tulevaisuudessa? (24.3.2010)

Kainuun energiankäytöstä noin puolet muodostuu uusiutuvista energianlähteistä. Tieto perustuu Oulun yliopiston energiataselaskelmiin vuodelta 2008. Lue lisää...

22.3.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Luonnonsuojelupiiri huolissaan Talvivaaran uraanista (23.3.2010)

Kainuun Luonnonsuojelupiiri on huolissaan Talvivaaran uraanilouhinnasta, jonka vuoksi luonnonsuojelupiiri järjestää perjantaina 26.3. Sotkamossa yleisötilaisuuden Talvivaaran uraanista. Lue lisää...

21.3.2010 Kainuun Sanomat / Taru Paavoseppä

▲Alkuun


Ensimmäinen kaupallinen aalto- ja vuorovesivoimala Skotlantiin (19.3.2010)

Seitsemän energiayhtiötä ovat saaneet oikeuden hyödyntää Skotlannin pohjoispuolista merialuetta suuren aalto- ja vuorovesivoimalan rakentamiseen. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta maailmassa, kun näitä energialähteitä hyödynnettäisiin kaupallisessa mitassa. Lue lisää...

17.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


KANSA TYRMÄSI YDINSÄHKÖN VIENNIN (17.3.2010)

Suomalaiset hylkäsivät kolmen ydinvoimalan esityksen Iltalehden Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. Selvän enemmistön mielestä Suomen ei pidä rakentaa ydinvoimaa niin paljoa, että ydinsähköä riittää vientiin. Naiset ovat asiassa miehiä kriittisempiä. Lue lisää...

9.3.2010 Iltalehti / Pekka Tiinanen

▲Alkuun


Ydinvoima saa pakit kansalta (15.3.2010)

Kysely: Liki puolet vastustaa lisäydinvoimaa, kolmelle luvalle olematon kannatus

Jos naiset saisivat päättää, Suomeen ei enää rakennettaisi yhtään uutta ydinvoimalaa.

Kaikista suomalaisista liki puolet vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Jos lukuun otetaan vain naiset, vastustajien osuus on peräti 64 prosenttia. Asia selviää Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä.

Kysymys on nyt ajankohtainen, sillä hallitukselta odotetaan esitystä ydinvoiman lisärakentamisesta lähiviikkoina. Mitä ilmeisimmin päättäjien enemmistö Suomessa kannattaa lisäydinvoimaa.

Hallituksessa lienee odotettavissa melkoista vääntöä siitä, myönnetäänkö lupa yhdelle, kahdelle vai kenties kaikille hakijoista.

Viidennes suomalaisista myöntäisi luvan yhdelle uudelle ydinvoimalalle, 11 prosenttia kahdelle ja 6 prosenttia kaikille kolmelle.

Huomattavaa on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä innokkaampia suomalaiset olisivat myöntämään luvan yhdelle uudelle voimalalle - tässä tapauksessa kaiketi Fennovoimalle.

Kokoomuksen äänestäjät ovat selvästi ydinvoimalle myönteisimpiä, ja kakkosena ovat keskustalaiset.

Mielenkiintoista on, että edes kokoomuksen kannattajat eivät mielellään myöntäisi lupaa kaikille kolmelle. Kokoomuksen virallisen ydinvoimalinjan takana oli vain 14 prosenttia niistä vastaajista, jotka ilmoittivat äänestävänsä kokoomusta.

Ydinvoimaa mieluummin suomalaiset lisäisivät uusiutuvan energian tuotantoa ja säästäisivät energiaa.

Fakta: Näin kysely tehtiin

Ydinvoimatutkimuksen toteutti Taloustutkimus puhelinhaastatteluina.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä välillä 3.-9.3.2010. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla, ja otos painotettiin edustavaksi.

Virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä.

Lue lisää ydinvoimasta perjantain (12.3.) Aamulehdestä.

12.3.2010 Aamulehti, Helsinki / Mari Kamaja

▲Alkuun


Suomalaiset hyväksyvät uraanin louhinnan (15.3.2010)

Suomalaisten asenteet uraanin louhintaan Suomesta ovat varsin myönteiset. Puolet suomalaisista sallisi ydinvoimaloissa käytettävän uraanin louhinnan. Louhintaa vastustaa 34 prosenttia kansasta.

Toistaiseksi uraania ei louhita yhdelläkään kaivoksella Suomessa. Kainuun Talvivaaran kaivos kuitenkin suunnittelee, että voisi alkaa irrottaa louhimastaan malmista myös uraania.

Suomalaisten kanta uraanin louhintaan oli yllättävän myönteinen verrattuna siihen, että puolet suomalaisista vastustaa lisäydinvoiman rakentamista.

Vastaukset voivat kuitenkin heijastella sitä, että jo olemassa oleville ydinvoimaloille on hiukan laajempi hyväksyntä kuin lisähankkeille.

12.3.2010 Kainuun Sanomat / Mari Kamaja

▲Alkuun


POHJOISEN KANSANEDUSTAJAT LISÄYDINVOIMAN KANNALLA (11.3.2010)

Valtaosa Oulun ja Lapin vaalipiirien kansanedustajista kannattaa lisäydinvoiman rakentamista Suomeen. Asia käy ilmi YLE Oulun tekemästä kyselystä.

YLE Oulu kysyi Pohjois-Suomen kaikilta 25 kansanedustajalta heidän mielipidettään ydinvoiman lisärakentamisesta. Heistä yhteensä kuusitoista on lisäydinvoiman kannalla. Samalla kysyttiin myös kansanedustajien mielipidettä siitä, mihin mahdollinen uusi ydinvoimala pitäisi sijoittaa, jos se tulee Pohjois-Suomeen. Vaihtoehtoina olivat Fennovoiman suunnittelemat sijoituspaikat Simo ja Pyhäjoki.

Oulun ja Lapin vaalipiirien yhteensä 25 kansanedustajasta YLE Oulun kyselyyn vastasi 24 kansanedustajaa. Lapin vaalipiirin kansanedustajista enemmistö sijoittaisi uuden ydinvoimalan Simoon. Oulun vaalipiirin kansanedustajista kahdeksan sijoittaisi ydinvoimalan Pyhäjoelle. Osa vastanneista, lisäydinvoimaa kannattaneista edustajista, ei ottanut sijoituspaikkaan kantaa.

Kansanedustajista puolestaan viisi on sitä mieltä, että Suomeen ei tarvita uutta ydinvoimalaa.

Kyselyssä kansanedustajilta kysyttiin kumpaa sijoituspaikkaa Simoa vai Pyhäjokea he kannattavat mahdollisen uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Vastausvaihtoehtona oli myös: ”ei mihinkään”. Vastaukset koottiin puhelimitse maanantaina 8.3. ja tiistaina 9.3.

Näin Lapin ja Oulun vaalipiirin kansanedustajat vastasivat kyselyyn.

Lisäydinvoiman kannalla:
Ulla Karvo (kok., Lapin vp.): Simo
Hannes Manninen (kesk., Lapin vp.): Simo
Johanna Ojala-Niemelä (sd., Lapin vp.): Simo
Janne Seurujärvi (kesk., Lapin vp.): Simo
Matti Ahde (sd., Oulun vp.): Joko Pyhäjoki tai Simo
Tuomo Hänninen (kesk., Oulun vp.): Pyhäjoki
Inkeri Kerola (kesk., Oulun vp.): Pyhäjoki
Timo Korhonen (kesk., Oulun vp.): Joko Pyhäjoki tai Simo
Suvi Lindén (kok., Oulun vp.): Fennovoima päättää paikan
Raimo Piirainen (sd., Oulun vp.): Pyhäjoki
Lyly Rajala (kok., Oulun vp.): Pyhäjoki
Antti Rantakangas (kesk., Oulun vp.): Fennovoima ratkaisee paikan
Tapani Tölli (kesk., Oulun vp.): Pyhäjoki
Tuulikki Ukkola (kok., Oulun vp.): Pyhäjoki
Mirja Vehkaperä (kesk., Oulun vp.): Pyhäjoki
Pekka Vilkuna (kesk., Oulun vp.): Pyhäjoki

Lisäydinvoimaa vastaan:
Esko-Juhani Tennilä (vas., Lapin vp.)
Martti Korhonen (vas., Oulun vp.)
Merja Kyllönen (vas., Oulun vp.)
Unto Valpas (vas., Oulun vp.)
Erkki Pulliainen (vihr., Oulun vp.)

Ei kantaa:
Markus Mustajärvi (vas., Lapin vp) Kyösti Karjula (kesk., Oulun vp.)
Paula Lehtomäki (kesk., Oulun vp.)

Paavo Väyrynen ei vastannut kyselyyn.

9.3.2010 YLE Oulu

Lue myös:
KANSANEDUSTAJIEN KANTA YDINVOIMAAN JAKAA MIELIPITEITÄ
VIHREÄT KAIPAA LAAJEMPAA ARVIOTA YDINVOIMAPÄÄTÖKSESTÄ

▲Alkuun


VIHREÄÄ VALOA JÄTTIMÄISELLE TUULIVOIMALAPUISTOLLE RUOTSISSA (8.3.2010)

Ruotsin hallitus on päättänyt ennätyssuuren tuulivoimalapuiston rakentamisesta. Tuulivoimala tuottaisi sähköä kahden miljoonan omakotitalon kulutuksen verran.

Suunnitelman mukaan Piitimen kuntaan (Piteå) Pohjois-Ruotsiin rakennettaisiin 1 100 tuulivoimalan puisto, joka tuottaisi sähköä 8-12 terawattituntia vuodessa, kertoo Ruotsin televisio SVT. Puisto kaksinkertaistaisi ruotsalaisen tuulivoimatuotannon.

- Tämä on epäilyksettä Ruotsin historian suurin tuulivoimaprojekti, Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

Puiston sähköntuotanto vastaa Ringhalsin kahta ydinreaktoria, kertoo uutistoimisto TT. Tuulivoimaloiden rakentaminen maksaa 40 - 60 miljardia kruunua (4 - 6 miljardia euroa).

450 neliökilometrin suuruista puistoa suunnitellaan pohjoisen poroalueelle. Tuulivoimalat vievät kuitenkin vain noin 15 neliökilometriä. Hallituksen mukaan paikallisille poroyrittäjille korvataan mahdolliset vahingot. Myös alueen saamelaisasukkaiden kanssa neuvotellaan puiston rakentamisesta.

4.3.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


PIENET TUULIVOIMALAT SÄHKÖISTÄVÄT KOTEJA JA MAATILOJA (5.3.2010)

Tuulivoima tekee läpimurtoa Suomessa. Pienten tuulivoimaloiden tekninen kehitys ja hinnan lasku ovat tuomassa laitoksia sadoittain eri puolille maata. Hämeenlinnan ensimmäinen pienvoimala on pystytetty kaupungin länsipuolelle, Hämeen Härkätien tuntumaan.

Suomi on tuulivoiman hyödyntämisessä edelleen lähes kehitysmaa. Sitoutuminen muun EU:n tapaan uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäykseen aiheuttaa kuitenkin Suomessa nyt niin reippaan harppauksen, että se alkaa tuntua niin kuluttajien kukkaroissa kuin ympäristötekniikan työllisyydessä.

Kuluttajia tuulivoimalla tuotettu sähkö on kiinnostanut pitkään. Silti vasta nyt uusi tuulivoiman pientekniikka mahdollistaa tuulisähkön tuottamisen periaatteessa omakotitalon tai maatilan pihapiirissä. Lisäksi mahdollisen ylijäämäsähkön voi tarjota takaisin jakeluverkkoon.

Omakotiasukas, psykologi Jari Ranne sanoo, että tuulivoima on kiinnostanut häntä jo pitkään. Silti vasta nykyiset voimalat ja niiden hinta ja helppokäyttöisyys saivat miehen hankkimaan tuulivoimalan kotipihalleen.

Ranne arvioi, että tuulisähkö voi tuottaa ehkä kolmanneksen perheen sähköstä. Sähköä kuluu runsaasti, koska kyse on sähkölämmitteisestä omakotitalosta. Tuntumaa tuulivoimaan Ranteiden suvussa on silti jopa vuosikymmenten takaa: Ranteen isä nimittäin harrasti jo 1980-luvulla tuulivoimaa ja rakensi ensimmäisen oman voimalansa Satakuntaan.

Pienet tuulivoimalat yleistyvät lähivuosina

Kotimainen ympäristötekniikka ja teollisuus ovat vahvassa kasvussa. Tuulivoimaloita valmistava lahtelainen yritys, Eagle Windpower, on toteuttamassa tänä vuonna hämeenlinnalaisen kotipihan lisäksi neljääkymmentä muuta pientuulivoimalaa.

Varsinainen läpimurto odottaa silti lähivuosia. Eagle Windpowerin toimitusjohtaja Juha Siitosen mukaan Suomessa on arvioitu, että tällä vuosikymmenellä pieniä tuulivoimaloita voidaan perustaa jopa yli 100 000 kappaletta. Lisäksi Euroopan markkinat ja Intia kiinnostavat lahtelaista tuulivoimayhtiötä.

Suomen valtio on lisäämässä tukeaan uusiutuville energiamuodoille. Tuulivoima on saamassa tästäkin ratkaisusta uuden lisäsysäyksen. Myös sähkönjakeluyhtiöt opettelevat uuteen tilanteeseen. Vattenfall Verkko Oy ottaa jo vastaan pienvoimaloiden sähköä. Yhtiössä ei pelätä silti omaa myyntiä, tuulivoima on helppo tekninen lisäys maan sähköntuotannon kapasiteettiin etenkin paikallisesti. Etenkin maataloudessa ja pienteollisuudessa, kuten sähkölämmitteisissä omakotitaloissakin tuulisähkö voi olla lisävaihtoehto kuluttajille. Vattenfallissa uskotaan muutoinkin uusiutuvaan energiaan.

Kenttäjohtaja Ville Sihvola Vattenfall Verkko Oy:stä sanoo ymmärtävänsä tästä syystä uusiutuvalle energialle tulevaa syöttötariffia. Uusituvat tarvitsevat ainakin alkuvaiheessaan pienen valtion tuen, jotta kiinnostus niihin herää.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistuu näinä viikkoina esitys uusiutuvien energiamuotojen tuesta. Ennakkotietojen mukaan tukea luvataan jatkossa myös yhtä megawattia pienemmille tuulivoimaloille. Tämä on selkeä sysäys pienvoimaloiden yleistymiselle, silti voimaloiden tehon alarajaa ei ole vielä määritelty maan hallituksessa.

3.3.2010 YLE Häme / Kari Mustonen

▲Alkuun


SUOMEN YDINVOIMARATKAISULLA KANSAINVÄLISIÄ ULOTTUVUUKSIA (4.3.2010)

Ydinvoima hallitsee suomalaista energiakeskustelua, vaikka se tuottaa maassamme käytettävästä energiasta vain kuudesosan. Eduskunta päättää tänä vuonna lisäydinvoiman rakentamisesta. Päätöksellä on kansainvälistä merkitystä ja se viitoittaa energiaratkaisuita pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliitto.

–Nyt kun puolueen tavoiteohjelmaa ollaan kirjoittamassa, niin tämä keskustelutilaisuus lienee ajankohtainen, kertoo Vasemmistoliiton turkulainen puoluehallituksen jäsen Mirka Muukkonen.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri järjestää keskiviikkona 3. maaliskuuta kello 18 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniassa avoimen keskustelutilaisuuden energiatuotannon tulevaisuudesta. Aiheesta Turun Vanhan Suurtorin tiloissa alustaa luonnonsuojeluliiton ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund.

–Tuoreimmat sähkökulutusarviot osoittavat, että lisäydinvoiman rakentaminen tekisi Suomesta ydinsähkön viejän, luonnonsuojeluliitto arvioi.

Björklundin mukaan Olkiluoto 3 voimalan valmistumisen jälkeen vuonna 2020 Suomen lisäsähköenergian tarve on vain alle puolet yhden uuden ydinenergiayksikön tuottamasta energiasta.

Liitto pitää yhden saati kolmen voimalan rakentamista täysin ylimitoitettuna.

–Miksi tuottaa Suomesta kansalaisille riskialtista energiaa Saksan tarpeisiin, Björklund kysyy.

Björklundin mukaan ydinsähköllä ei sähkön pörssihintaa yhdistyvillä Euroopan markkinoilla voida alentaa.

Ydinvoimastako apua ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen on tärkeää, mutta onko ydinvoimasta siihen apua? Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia eri energiaratkaisuilla on? Minkälaista energiaa sinä haluat, luonnonsuojeluliitto penää.

Yhden ydinvoimalayksikön sähkön tuotannosta pystytään Björklundin mukaan tyydyttämään puolet tuulivoimalla. Tuulivoiman rakentamistavoitteesta on tehty poliittinen linjaus.

2.3.2010 Kansan Uutiset / Pekka Helminen

▲Alkuun


YDINVOIMA HERÄTTÄÄ VAHVOJA TUNTEITA (2.3.2010)

VIIME maanantaina hyväksytty Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimakaava ei vielä tarkoita sitä, että Fennovoima Oy:n ydinvoimala todella rakennetaan Pyhäjoelle. Se merkitsee ainoastaan sitä, ettei rakentamiselle ole kaavallista estettä. Matkassa on kuitenkin vielä monta mutkaa.

– Asia menee käsiteltäväksi valtioneuvostoon, joka päättää kenelle kolmesta hakijasta lupa myönnetään, kertoo maakuntajohtaja Pauli Harju.

PÄÄTÖS ydinvoimalan sijoituspaikasta tehdään vasta, kun lupa on myönnetty.

– Sen jälkeen alkaa luvittaminen. Hankkeeseen liittyy monia prosesseja, ennen kuin varsinainen rakentaminen voi alkaa.

Harjun mukaan prosessin eteneminen rakentamisvaiheeseen voi viedä arviolta jopa 5–6 vuotta. Ydinjätteen tulevasta sijoituspaikasta ei vielä ole tietoa, mutta Harju uskoo ydinvoimayhtiöiden pohtivan ratkaisua ja tekevän päätöksen yhdessä.

YDINVOIMAKAAVAA vastustanut Risto Kalliorinne perustelee kantaansa muun muassa juuri sillä, ettei Fennovoima ole esittänyt ratkaisua ydinjätteen loppusijoituspaikasta. Kalliorinne vetoaa myös siihen, että ydinvoimalahanke on Pohjois-Pohjanmaan liiton energiastrategian vastainen.

– Päätös uusiutuvan energiantuotannon lisäämisestä on jo siunattu. Ydinvoimala vetää siltä maton alta, Kalliorinne toteaa. Hänen mielestään myös pohjoisen luontomatkailu tulee kärsimään, sillä ydinvoimalan myötä on vaikeampaa luoda puhdasta kuvaa Pohjois-Suomesta.

– Lisäksi, jos jokin menee pieleen, vaikutukset ovat ikuiset, sanoo Kalliorinne viitaten mahdolliseen onnettomuuteen.

VAIKUTUKSET työpaikkojen määrään jakavat myös mielipiteitä. Kalliorinne uskoo vaikutusten olevan negatiivisia.

– Tähän mennessä urakoitsijat ovat tulleet ulkomailta, ja tuoneet mukanaan omat työntekijänsä.

Harju puolestaan on sitä mieltä, että ydinvoimala lisää työpaikkojen määrää ja sitä kautta alueen hyvinvointia.

– Toteuttamisvaihe on vielä auki, mutta kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman määrä selviää myöhemmin, Harju sanoo.

Hänen mukaansa ydinvoimalassa tulee työskentelemään korkeasti koulutettuja työntekijöitä, mikä asettaa alueellisen koulutuksen tärkeään asemaan.

UUSIUTUVIEN energiantuotantomuotojen lisäämistä ydinvoimala ei Harjun mukaan sulje pois.

– Molempia tarvitaan lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaalla on varauduttu myös merituulivoiman laajentamiseen.

Kalliorinne haluaa kyseenalaistaa nykyisen kehityksen, jossa sähkönkulutuksen kasvun ajatellaan olevan vääjäämätöntä.

– Meidän kannattaisi miettiä, kuinka järkevää sähkön kerskakulutus on, Kalliorinne kiteyttää.

28.2.2010 Oulu-lehti / Katja Kiiskinen

▲Alkuun


YRITTÄJÄ: URAANI KARKOTTI TATTITURISTIT (1.3.2010)

Luontoväki aikoo pitää ääntä Talvivaaran kaivossuunnitelmista

PUOLANKA "Nimittäkää miksi haluatte, mutta kyseessä on Euroopan ainoa toimiva uraanikaivos, jos tämä hulluus sallitaan", sanoo puolankalainen Askan Erämajojen yrittäjä Johan Heino.

Kainuun Luonnonsuojelupiirin puheenjohtajana toimiva mies kummastelee, miksi muut Kainuun matkailusta leipänsä saavat ovat ottaneet Talvivaaran uraaniuutiset vastaan vaieten.

Runsaat pari vuotta sitten vaimonsa kanssa Helsingistä Askan entiselle koululle muuttanut Heino lähti hakemaan Kainuusta rauhaa ja puhdasta luontoa.

"Sellaista ei löydy enää monin paikoin Lapistakaan. Täällä voit mennä vaikka Hossan matkailu-alueelle ja kävellä vähän matkaa metsään, niin rauhassa saat olla."

Heino on vielä kiinni Helsingissä yhden kirjapainoyrityksen omistuksen verran. Haaveissa on ollut hellittää ote etelään hiljalleen kokonaan ja keskittyä ekomatkailuun. Askan maisemissa. Muutama viikko sitten tulevaisuuden kuva kuitenkin himmentyi.

"Ei uutinen Talvivaaran uraanisuunnitelmista luonnonsuojelujärjiestöille täysin yllätyksenä tullut. Tällaista on pelätty, mutta suunnitelmien mielettömyys iski silti rajusti."

Heino kertoo ponnistelleensa parin vuoden ajan saadakseen Kainuun puhtaille kankaille tatteihin tunnetusti ihastuneita italialaisia.

Ajatuksena on tarjota luonto-elämyksiä tattiherkuilla maustettuna ja pakata tuliaisiksikin matkaajien itsensä poimimia ja säilömiä sieniä.

"Uutinen Talvivaaran uraanista levisi todella nopeasti maailmalle. Pian matkoja järjestävä yhteistyökumppanimme perui kaiken eikä halua enää kuulla puhuttavankaan koko asiasta. Markkinointiin käytetyt rahat ovat pieni pisara Talvivaaran kaltaisen pörssiyhtiön liikevaihdosta, mutta minulle ja yritykselleni merkittävä tappio."

Heinon mielestä Talvivaaran tapa kertoa uraanin talteenoton aloittamisesta kuin ilmoitusasiana ei herätä luottamusta yhtiön osaamista kohtaan.

"Kaikkialla muualla uraanin talteenotto on vaarallista, miksei siis myös Talvivaarassa? Ymmärrän, että työpaikkoja tarvitaan, mutta milloin kerrotaan, millaisen riskin uuttolaitokseen työhön menevät ottavat?"

Heino katsoo, ettei Talvivaaran Kaivososakeyhtiö voi pestä käsiään uraanin riskeistä toimittamalla tuotteen jatkojalostettavaksi ulkomaille.

"Kuka uskoo, ettei uraanin talteenottoa suunniteltu jo kaivosta perustettaessa? Kaivos vain olisi jäänyt kokonaan perustamatta, jos silloin olisi puhuttu nikkeIin ja sinkin rinnalla myös uraanista. Suomessa asiaa voidaan hymistellä, mutta maailmalla Talvivaara mielletään ilman muuta uraanikaivokseksi."

Vastatiedotusta tulossa

Heino ei pelkää eniten Talvivaaran uraanin talteenoton säteilyriskiä, vaikka ydinvoimaa vastustaakin. Suurin ja nopeimmin näkyvä haitta kohdistuu Kainuun imagoon. Puhtaasta luonnosta ja maanosan ainoasta uraanikaivoksesta on miehen mielestä vaikea puhua vakuuttavasti samassayhteydessä.

Heino ehti uraaniuutisen kuultuaan pohtia jo yrityksen toiminnan jatkamisen mielekkyyttä. Nyt aiotaan kuitenkin panna vastaan.

"Luonnonsuojeluliike tuo kyllä lähiaikoina esille yhtiön kannasta poikkeavia näkemyksiä. Ei voi olla niin, että uraanin talteenotto on joku läpihuutojuttu. Uskomme, että järki saattaa tässä asiassa vielä voittaa."

FAKTA

350 tonnia vuodessa

- Talvivaaran Kaivososakeyhtiö valmistelee lupahakemuksia uraanioksidin tuotantoa varten Sotkamon Talvivaarassa.
- 30 miljoonan euron investoinnilla aiotaan tehdä laitos, joka tuottaa uuttomenetelmällä 350 tonnia uraania puolituotteena.
- Uraani liukenee kaivoksen päätuotteiden kuten nikkelin ja sinkin ohella prosessiliuokseen ja päätyy nykyisin alhaisina pitoisuuksina kipsisakka-altaaseen.
- Yhtiön mukaan taustasäteilyn rajoissa oleva luonnonuraanin säteilytaso ei muutu uuttoprosessin aikana.
- Uraanioksidi pakataan ilmatiiviisiin teräastioihin ja kuljetetaan jatkojalostukseen ulkomaille. Suomessa ei ole uraanin jatkojalostuslaitoksia.
- Talvivaaran uraani riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen.

26.2.2010 Kaleva / Petri Hakkarainen

▲Alkuun


VIHREÄT: URAANI TUHOAA MATKAILUN (1.3.2010)

Kainuun vihreiden mielestä Talvivaaran uraanin talteenoton toteutuminen tuhoaisi Kainuun matkailuelinkeinon kehityksen.

Kainuun vihreät toteavat kannanotossaan, että uraanin tuotanto edistää lisäydinvoiman rakentamista.

Vihreät vaativat, että ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupakäsittelyn tulee olla perusteellinen, eikä pelkkä ympäristövaikutusten arvioinnin täydentäminen riitä.

Vihreät pitävät Talvivaaran ilmoitusta pelkästä uraanin talteenotosta harhaanjohtavana.

- Kysymyksessä on uraanin tuottaminen ulkomailla tapahtuvan jatkojalostuksen myötä kaupallisiin tarkoituksiin. Talvivaara olisi uraanikaivos tai vähintään rikastuslaitos, jonka toimintaa säännellään tiukasti. Suomesta tulisi uraanintuottajamaa ja Kainuusta uraanintuottajamaakunta.

Talvivaaran vesi- ja ympäristöluvassa ei ole mainintaa uraanista sivutuotteena. Vihreiden mukaan Talvivaaran kaivosyhtiön johto arvelee, ettei niinsanotun uraanin talteenoton vuoksi tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia, vaan pelkkä täydennys riittää.

- Lupaprosessin tulee olla perusteellinen. Talvivaaran kaivoksen toiminnassa on ollut sen lyhyenä toiminta-aikana merkittäviä ympäristö- ja tuotantohäiriöitä. Vesi- ja ympäristöluvassa ja sitä edeltäneessä yva-prosessissa on mm. sosiaaliset ja terveysvaikutukset arvioitu hyvin pintapuolisesti. Käyttökokemukset ja alueen ihmisten kokemukset haitoista puuttuvat, samoin tutkittu tieto kaivostoiminnan vaikutuksista, kertoo Kainuun vihreät.

26.2.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


PEKKARINEN: YDINVOIMAESITYS MAALIS-HUHTIKUUN VAIHTEESSA (1.3.2010)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) aikoo tuoda hallituksen esityksen ydinvoimaluvista eduskuntaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Pekkarinen ei kuitenkaan vielä halunnut ennakoida, mitä esitys sisältää: luvan antamisen yhdelle hakijalle kolmesta vai kaikille kolmelle hakijalle.

Pekkarinen sanoi, että hänen mielestään tarvetta lisäydinvoimalle on, mutta hänen perusnäkemyksensä asiasta eivät ole muuttuneet. Pekkarinen on aiemmin kannattanut luvan antamista yhdelle hakijalle.

Lupia ydinvoimaloihin ovat hakeneet Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima.

26.2.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


UUSIEN YDINVOIMALOIDEN VASTUSTAJAT TIIVISTÄVÄT RIVEJÄÄN (1.3.2010)

Suomeen kaavailtujen uusien ydinvoimaloiden naapureita huolettaa saksalaistutkimus, jonka mukaan lasten syöpätapaukset ovat lisääntyneet ydinvoimaloiden lähistöllä. Säteilyturvakeskuksen mukaan voimalan naapurissa asuminen ei lisää syöpäriskiä.

Huoli ydinvoimalan naapuriin joutumisesta oli pinnalla, kun eduskunnassa vieraili torstaina Etelä-Lapista kansalaislähetystö, joka vastustaa Fennovoiman Simoon kaavailemaa ydinvoimalaa.

Lähialueen asukasyhdistysten väki ja luonnonsuojelijat siteerasivat kansanedustajille saksalaistutkimusta, jonka mukaan lasten leukemiariski kasvaa selvästi voimaloiden lähistöllä. Arvostelua herätti myös se, että Simon ydinvoimalan naapurissa asukkaita olisi huomattavasti enemmän kuin nykyisten laitosten lähellä Loviisassa ja Olkiluodossa.

- Se tulee liian lähelle. Suojavyöhykkeelle jäisi yli 3 000 asukasta, vaikka siellä saisi Stukin ohjeiden mukaan olla 200 vakituisia asukasta, sanoi Hepolan pientaloyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Siltanen.

- Säteilyturvakeskus on tässä tapauksessa kävellyt reilusti omien ohjeidensa yli, jatkoi Pentti Myllyneva Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä.

Lähetystö oli huolissaan paitsi voimalan mahdollisista päästöistä myös suojavyöhykkeen evakuoinnista. Myös luonnonlohikantojen kohtalo ja Perämeren rehevöityminen aiheuttavat huolta.

Stuk rauhoittelee huolia

Säteilyturvakeskuksen mukaan Saksassa tehty tutkimus on ruodittu tarkasti. Stukin mukaan tutkimuksessa ei ollut lopputulosta, että syövän yleisyys johtuisi nimen omaan ydinvoimaloista.

Stukin omien, Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan syövän esiintymisellä ei ole yhteyttä siihen, kuinka lähellä ydinvoimalaa asuu.

Säteilyturvakeskuksesta sanotaan, että lasten leukemiassa on se ominaisuus, että sitä voi olla tietyillä paikkakunnilla odotettua enemmän muuallakin kuin ydinvoimaloiden lähistöllä.

25.2.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


ÄETSÄÄN VOIMALAITOS JO ENSI SYKSYNÄ? (26.2.2010)

Sastamalan Äetsään suunnitellaan uudenlaista bio-vetyvoimalaitosta, jolla Kemiran ylijäämävety saadaan nykyistä paremmin käyttöön. Polttoaineena käytettäisiin vedyn ohella muun muassa haketta ja turvetta.

Sähkön lisäksi 20 miljoonaa euroa maksava laitos tuottaisi myös kaukolämpöä Sastamalan Äetsään. FC Energia odottaa ympäristölupa- ja investointitukipäätöksiä tämän kevään aikana, jonka jälkeen tarvitaan vielä rakennuslupa.

Voimalaitoksen rakennustyöt voisivat tällöin käynnistyä ensi syksynä, arvioi toimitusjohtaja Kari Kuivala.

- Meillä on siellä vanha laitos, joka käyttää osan vedystä. Nyt on tarkoitus hyödyntää tämä ylijäämävety ja käyttää myös biopolttoainetta. Näillä polttoaineilla tehdään sitten sähköä.

- Tällaista laitosta, jossa on matalapaineinen vetykaasu, ei ole koskaan aikaisemmin rakennettu. Emme ole ainakaan löytäneet vastaavia laitoksia mistään. Vetytekniikasta ja vedystä tulevaisuuden polttoaineena ollaan puhuttu paljon. Tässä nyt sitten testataan laitoksia tulevaisuutta varten.

Kari Kuivalan mukaan kaupalliseen tuotantoon päästään näillä näkymin kahden ja puolen vuoden kuluttua.

24.2.2010 YLE Tampere

▲Alkuun

LINNUT JA TUULIVOIMA TÖRMÄYSKURSSILLA (26.2.2010)

Linnut huomioitava tuulivoimaloiden sijaintia koskevissa päätöksissä, toteaa BirdLife Suomi tiedotteessaan. Tällä hetkellä linnut ja tuulivoima ovat usein törmäyskurssilla.

BirdLife on huolissaan tavasta, jolla tuulivoimaloiden sijoituspaikat päätetään. BirdLifen mukaan tuulivoimaloiden sijoittumista ei kaikkialla ohjata riittävästi kaavoituksen avulla.

Liian usein valitaan ensin voimalayritysten toimesta paikat, jotka vain myöhemmin kaavalla vahvistetaan. Varsinaista kokonaisvaltaista arviota, jossa sijoituspaikat valittaisiin maakunnan tasolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävimmille paikoille, ei välttämättä toteuteta lainkaan.

- Lintujen suojelun näkökulmasta tuulivoimasuunnittelun tausta-aineistona tulee olla maakuntatason selvitykset linnuille tärkeistä pesimä- ja ruokailupaikoista sekä muuton pullonkaula-alueista”, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

Lehtiniemen mukaan Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia lintujen hyvinvointia vaarantamatta. Kyse on linnustollisesti kestävästä voimaloiden sijoittelusta.

- Lintujen taistelu tuulimyllyjä vastaan on vältettävissä, jos tahtoa riittää, muistuttaa Lehtiniemi.

BirdLife Suomi kertoo tiedotteessaan että tuulivoimaloiden on tutkimuksissa todettu karkottavat lepäileviä ja ruokailevia lintuja varsinkin merialueilla jopa kilometrien päähän voimaloista. Karkotusvaikutuksen vuoksi tuulivoimaloita ei pidä rakentaa kohteille, joille lintuja kerääntyy paljon ruokailemaan pesimä-, muutto- tai talviaikana. Moni tällainen lintujen kerääntymisalue on suojelematon, sillä suojelu on perinteisesti keskittynyt pesimälinnustoon.

Tuulivoimaloita ei pidä rakentaa myöskään kohteille, joille suurikokoisten kaartelevien lajien, kuten haukkojen muutto erityisesti keskittyy, koska suuri muuttovirta lisää törmäyskuolemien todennäköisyyttä. Erityisesti suurikokoiset kaartelevat lintulajit, kuten kotkat, ovat herkkiä törmäämään voimaloihin ja yksittäinenkin väärin sijoitettu voimala voi tappaa useita yksilöitä.

24.2.2010 YLE Satakunta

▲Alkuun


YDINVOIMALAN NAAPURISSA EI SUUREMPAA SYÖPÄRISKIÄ (26.2.2010)

Syövän esiintymisellä ei Suomessa näyttäisi olevan yhteyttä siihen, kuinka lähellä ydinvoimalaa asuu. Säteilyturvakeskus selvitti asiaa tähän mennessä kattavimmassa suomalaistutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin leukemian ja muiden syöpien ilmenemistä ydinvoimaloiden ympäristössä. Loviisan ydinvoimalan ympäristöstä mukana olivat Loviisa, Ruotsinpyhtää, Pernaja ja Pyhtää, sekä Olkiluodon voimalan läheltä Eurajoki, Luvia ja Rauma. Osallistujakuntien raja kulkee alle 15 kilometrin päässä ydinvoimalasta. Kunnissa asuu 50 000 aikuista ja 10 000 lasta.

Suomen ydinvoimaloiden 30-vuotisen toiminnan aikana niiden ympäristössä oli havaittu 16 lasten leukemiatapausta. Maan keskiarvoon nähden alueen odotettu tapausmäärä on 15,9.

Tämän perusteella lasten leukemia- ja syöpäriski ei ole kohonnut ydinvoimalan ympärillä. Sama tulos koskee Stukin mukaan nuorten ja aikuisten syöpäriskiä.

Muissa maissa joidenkin ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosten lähellä on havaittu odotettua enemmän lasten leukemiaa. Kuitenkaan useimmat ydinvoimaloita koskevat tutkimukset eivät ole osoittaneet suurentunutta riskiä.

Nyt tehty suomalaistutkimus on aikaisempia kattavampi. Siinä on verrattu sairastuneiden ja muiden lasten koko asumishistoriaa. Aiemmissa tutkimuksissa on otettu huomioon vain, millä etäisyydellä ydinvoimalasta henkilö asui sairauden toteamisajankohtana.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen energiakampanjoitsijan Lauri Myllyvirran mukaan tutkimuksen aineisto on aivan liian pieni, jotta siitä voisi vetää sen johtopäätöksen, ettei ydinvoimalan läheisyydessä asuminen kasvattaisi syöpäriskiä.

Myllyvirta toteaa, että alle viiden kilometrin päässä Olkiluodon ja Loviisan ydinreaktoreista asuu noin sata ihmistä. Jotta tilastollisesti merkittäviä tuloksia näin pienessä joukossa voitaisiin saada, leukemiariskin pitäisi olla reaktorien läheisyydessä 5 - 10-kertainen, hän sanoo.

11.1.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


ÄÄNESTÄ YDINVOIMA HISTORIAAN (24.2.2010)

Kansanedustajat äänestävät tänä vuonna ydinvoiman lisärakentamisesta. Nyt on aika laittaa etusijalle turvalliset, kotimaiset ja uusiutuvat energiaratkaisut. Lue lisää...

▲Alkuun


YDINVOIMAKAAVA JOHTAMASSA VALITUKSIIN PYHÄJOELLA (24.2.2010)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston maanantaina hyväksymästä kaavasta aiotaan valittaa. Pyhäjoen Hanhikiven alueelle suunnitellun ydinvoimalan vastustajat aikovat valittaa kaavapäätöksestä, kertoo Pro Hanhikiviliikkeen varapuheenjohtaja Hanna Halmenpää YLE Oululle.

Jos ympäristöministeriö vahvistaa kaavan ja valtioneuvosto antaa ydinenergialain mukaisessa periaatepäätöksessä Fennovoima Oy:lle luvan ydinvoimalan rakentamiselle, sen sijoittamiselle Hanhikiven alueelle ei ole kaavallista estettä.

Hanhikiven ydinvoimalaa vastustava pro Hanhikivi-yhdistys aikoo valittaa päätöksestä. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmenpään mukaan päätös oli jo etukäteen tiedossa. Samoin jatkotoimenpiteet.

- Kyllähän meidän yhdistys on jo ilmoittanut ennen tätä maakuntavaltuuston kokoustakin, että teemme oikaisuvaatimuksen jo maakuntahallituksen päätöksestä. Mitä ilmeisemin tulemme myös valittamaan tästä maakuntavaltuuston tekemästä päätöksestä ja valitusperusteita on useampia, sanoo Hanna Halmenpää.

Ydinvoimalan kaavapäätöstä maakuntavaltuustossa maanantain kokouksessa seuranneen pro Hanhikivi-liikkeen puheenjohtajan Helena Maijalan mielestä valtuutetuilla ei ollut riittäviä tietoja koko hankkeesta.

22.2.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


YDINVOIMAN SALLIVA KAAVA HYVÄKSYTTIIN (24.2.2010)

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pyhäjoen Hanhikivien alueelle suunnitellusta ydinvoimalan maakuntakaavan Oulunsalossa. Kaavan vahvistaa vielä ympäristöministeriö.

Hanhikiven alueen ydinvoimamaakuntakaava on ollut maanantaina Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston käsittelyssä. Maakuntahallituksen laatimassa kaavan muutoksessa on selvitetty ydinvoimalahankkeen maankäytölliset edellytykset.

Mikäli valtioneuvosto antaa luvan ydinvoimalan rakentamiseen, kaavamuutoksen jälkeen ei kaavallisia esteitä ydinvoimalan sijoittamiseen Pyhäjoen Hankikiven alueelle ole.

Kaavaa laadittu vuodesta 2008

Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2008 Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin aloitteesta. Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankeen tavoitteena on rakentaa sähköteholtaan 1 500 - 2 500 MW suuruinen ydinvoimalaitos. Se olisi toteutuessaan 4 - 6 miljardin euron suurinvestointi.

Ydinvoimalan ja sen vaatimien erilaisten tukitoimintojen alue sekä niihin liittyvä suojavyöhyke ulottuvat Pyhäjoen lisäksi myös Raahen alueelle. Käytännössä uusien voimajohtojen kaavamerkinnät ulottuvat myös muihin kuntiin.

Ei mielenosoituksia

Ennen maakuntakaavan käsittelyä Oulunsalossa varauduttiin myös mielenosoituksiin. Niitä ei kuitenkaan paikalla näkynyt.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut kaavan omana työnä. Se on ollut kiinteässä yhteydessä myös alueen kuntien, viranomaisten ja Fennovoima Oy:n kanssa. Kaava-aineisto on ollut yleisesti nähtävillä ja lausunnolla kolmessa vaiheessa ja siitä on saatu osallisilta runsaasti palautetta.

22.2.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


VIHREÄT: EI YDINVOIMAA HANHIKIVEEN (22.2.2010)

Oulun seudun vihreät vastustavat ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoen Hanhikiveen.

Vihreiden mukaan Hanhikivenniemi edustaa äärimmäisen uhanalaiseksi määriteltyä luontotyyppiä, joka hankkeen toteutuessa menettäisi merkityksensä yhtenäisenä, luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittävänä kokonaisuutena.

Vihreät muistuttavat, että ydinvoimalan lauhdevedet rehevöittäisivät voimalan lähivesiä ja -rantoja, millä puolestaan olisi dramaattisia vaikutuksia etenkin alueen uhanalaisiin kasvilajeihin. Vihreät korostavat myös Hanhikiven merkitystä arktisten muuttolintujen reitillä sijaitsevana alueena.

Vihreiden mukaan ydinvoimalan rakentamisen myötä saataisiin heittää hyvästit myös Pyhäjärven kaivokseen suunnitellulle astrofysiikan tutkimuslaitokselle, koska ydinvoimalan taustasäteily häiritsisi mittauslaitteita.

Maakuntahallitus puolsi ydinvoimalan rakentamisen mahdollistavaa kaavamuutosta tammikuussa. Vihreiden edustaja jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Kaavamuutoksesta päättää maanantaina kokoontuva maakuntavaltuusto.

18.2.2010 Kaleva

▲Alkuun


EDUSKUNTA HYVÄKSYY LISÄYDINVOIMAN (19.2.2010)

YLE Uutisten kyselyn perusteella eduskunta siunaa lisäydinvoiman rakentamisen vielä tällä vaalikaudella. Enemmistö kansanedustajista kannattaa lupaa ainakin yhdelle uudelle ydinvoimalalle. Kova kiista näyttää kuitenkin nousevan siitä, kuinka monta uutta voimalaa Suomeen saa rakentaa.

Näin kysyttiin

YLE Uutiset kysyi kansanedustajilta kaksi kysymystä:

1. Tuetteko lisäydinvoiman rakentamista?

2. Montako lupaa pitäisi myöntää?

Kysely tehtiin 15.2. - 17.2.2010 puhelimitse.

Yksittäisten kansanedustajien kantoja ei julkisteta. 200 kansanedustajasta 155 kertoi kantansa. 20 empii kantaansa, 25 ei halunnut vastata kyselyyn.

YLE Uutisten kyselyssä yli puolet (109) istuvista kansanedustajista ilmoitti tukevansa lisäydinvoiman rakentamista. Vain alle neljännes (46) kertoi vastustavansa ydinvoimaa. Vajaa neljännes (45) edustajista empii vielä kantaansa tai ei halunnut vastata kyselyyn.

Kyllä-enemmistö koostuu etenkin kolmen suurimman puolueen edustajista. Kokoomuksen 51 kansanedustajasta 47 ilmoittautui lisäydinvoiman kannattajiksi, ainoastaan yksi puolueen jäsen vastustaa ydinvoimaa. Lisäksi kolme kokenutta kokoomuslaista kieltäytyi vastaamasta YLEn kyselyyn.

Myös keskustassa vankka kyllä-joukko

Myös päähallituspuolueessa kyllä-leiri on vankka ei-vastaajiin verrattuna. Keskustalaisista 30 kannattaa uutta ydinvoimaa, vastustajia on tällä hetkellä vain 5. Toisaalta 16 keskustalaista ei vielä halunnut kantaansa kertoa.

SDP:ssäkin ydinvoiman puolustajia on monin verroin vastustajiin nähden: 27 vastaan 11. Yhteensä 16 demaria ei kantaansa kertonut.

Vankinta vastustus on vihreissä ja vasemmistoliitossa, joissa kukaan kyselyyn vastanneista ei tukenut ydinvoimaa. Kolmessa pienimmässä puolueessa suhteet ydinvoimaan ovat vielä hyvin hajallaan.

Rakennuslupien määrästä nousee riita

Vaikka päätös ydinvoiman lisäämisestä vaikuttaa eduskunnalle helpolta, kova vääntö lienee luvassa uusien ydinvoimalalupien määrästä. Ydinvoiman lisäämisen kannattajistakin alle puolet on valmis myöntämään luvat kaikille hakijoille. Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat aivan eri linjoilla.

Kokoomuksen vastaajista valtaosa eli 40 kansanedustajaa olisi valmis heti myöntämään luvat jokaiselle kolmelle hakijalle eli nykyisten voimaloiden omistajille Fortumille ja Teollisuuden voimalle sekä uudelle yrittäjälle Fennovoimalle. Keskustassa ja SDP:ssä mieluisin vaihtoehto kuitenkin on myöntää lupa vain yhdelle hakijalle.

Jos pääministeri Vanhasen kaavailema aikataulu pitää, hallitus vääntää omat ydinvoimaesityksensä vielä kevätlumilla. Näin eduskunta saisi jokaisen kolmen lupahakijan kohtalon käsiinsä jo ennen kesälomaa.

17.2.2010 YLE Uutiset / Paula Pokkinen

▲Alkuun


KANSA TALVIVAARAN URAANISUUNNITELMIEN KANNALLA (18.2.2010)

Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti uraanin hyödyntämiseen Talvivaarassa Kainuussa. Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 66 prosenttia vastanneista piti uraanin talteenottoa melko hyvänä tai erittäin hyvänä asiana, kun taas 12 prosenttia katsoi sen olevan melko huono tai erittäin huono asia. 22 prosenttia vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Miehet suhtautuvat selvästi naisia myönteisemmin uraanin hyödyntämiseen. Eniten sen kannattajia löytyy yli 50-vuotiaiden keskuudesta. Puoluekannaltaan uraani-myönteisimpiä ovat kokoomuksen ja keskustan kannattajat.

Samassa kyselyssä selvitettiin myös kantaa ydinvoimaloiden rakentamiseen. 68 prosenttia kannattaa lisäydinvoimaa, mutta näkemykset siitä, montako voimalaitosta halutaan eroavat. 25 prosenttia vastanneista katsoi, että Suomen pitäisi antaa rakennuslupa yhdelle ydinvoimalalle, 22 prosenttia kannatti kahden voimalan rakentamista ja 21 prosenttia kolmen.

Taloustutkimus Oy teki tutkimuksen 12.-15. helmikuuta internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1 000 Suomen aikuisväestöä edustavaa vastaajaa. Virhemarginaali on prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Lue lisää tiistain (16.2.) Kalevasta!

16.2.2010 Kaleva / Susanna Kemppainen

▲Alkuun


MUUTTUUKO KAINUU URAANIMAAKUNNAKSI? TALVIVAARAN URAANI KESKUSTELUTTAA MYÖS MAAKUNTAVALTUUTETTUJA (17.2.2010)

Talvivaaran uraani keskusteluttaa ja askarruttaa myös Kainuun maakuntavaltuutettuja.

Se kävi selväksi, kun kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari esitteli valtuustolle yhtiön aikeita. Vartin esittely venähti tunniksi.

Yrjö Puurusta (ps.) askarrutti, voidaanko Talvivaaraan kuljettaa käsiteltäväksi muista kaivoksista louhittuja malmeja. Timo Krogerus (sit.) aprikoi, että houkutus on varmasti erittäin suuri, kun vähäisten uraanipitoisuuksien talteenottoon on kehitetty nyt menetelmä.

– Voiko tämä olla päänavaus, jonka jälkeen uraanirikastamoja lähtee tulemaan tänne Kainuuseen, Krogerus tiedusteli samaan syssyyn.

Lammassaaren mukaan malmien tuominen muualta on mahdollista jo nyt niissä puitteissa, mitkä voimassa oleva ympäristölupa asettaa.

Hän kuitenkin korosti, että uraani tulee olemaan Talvivaaralle todellakin sivutuote.

Muiden aikeista hänellä ei ole tietoa, mutta uusi menetelmä kiinnostaa varmasti.

Parempi ottaa talteen

Sanni Väisänen (vihr.) piti uraanin talteenottoa hyvänä asiana, koska siten se menee jatkojalostukseen. Globaalissa mittakaavassa asia ei ole kuitenkaan ongelmaton, kun uraania käytetään ydinvoimaloissa sekä ydinaseissa.

Lammassaaren mukaan koko ketju ei ole Talvivaaran käsissä, ja yhtiö voi vaikuttaa vain valitsemalla mahdollisimman vastuullisen ostajan.

– Jos ei oteta talteen, mitä tapahtuu uraanille, Karl Kunnas (vihr.) kyseli ja piti uraaniin tuottamista velvollisuutena, jos maassa pyöritetään ydinvoimaloita.

Lammassaaren mukaan uraani jää hyödyntämättömänä kaivosalueelle. Kemikaalien käyttöön uraani ei tuo merkittävää muutosta.

– Paljon parempi, että otetaan uraani pois kuin jätetään luontoon, Kauko Immonen (vas.) vakuutti.

Uraani keittiön kautta

Tauno Ronkaista (vas.) ja Markku Oikarista (sd.) kiinnostivat työntekijöille koituvat terveysriskit.

Lammassaaren mukaan nikkelille altistumista seurataan jo, ja samoin tehdään varmasti uraanin kanssa. Lähtökohtaisesti pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole terveysvaikutuksia.

Pölyntorjuntaa kehitetään koko ajan.

Mauno Hyyryläisen (kesk.) mielestä uraani on hyödynnettävä, mutta asia ryöpsähti syliin keittiön kautta.

Hän arvioi, että kaivosta ei olisi avattu vieläkään, jos heti alussa olisi puhuttu uraanipitoisesta kaivoksesta.

Myös Pentti Kettunen (ps.) näki, että uraanista puhuminen olisi nostattanut suuren vastustuksen.

Hän aprikoi, että tässä vaiheessa kellään päättäjällä ei ole kanttia laittaa kapuloita rattaisiin.

Perussuomalaisten valtuustoaloite uraanikaivoshankkeiden vastustamisesta ei herättänyt enää keskustelua.

Maakuntahallituksen vastauksen mukaan ennakkopäätös ei ole tarkoituksenmukainen, kun valmisteilla olevan lakiuudistuksen perusteella keskeinen ratkaisuvalta uraanikaivoshankkeissa tulee olemaan asianomaisella kunnalla.

15.2.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


YDINVOIMAN KANNATUS LIKI ENNALLAAN (17.2.2010)

Ydinvoiman kannatus on säilynyt lähes ennallaan, ilmenee Energiateollisuuden teettämästä kyselystä. Ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvien määrä on lisääntynyt prosentilla vuoden takaisesta ja on nyt 48 prosenttia. Kielteisesti suhtautuvien määrä on pysynyt 17 prosentissa.

Kolmasosa vastaajista suhtautuu ydinvoimaan neutraalisti tai ei osaa sanoa kantaansa. Miehet suhtautuvat selvästi naisia positiivisemmin ydinvoimaan. Naisista joka kolmas ilmoitti kyselyssä positiivisesta kannasta, kun miehistä jopa kaksi kolmesta ilmoitti myönteisestä kannasta.

TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten tammikuussa tuhatta yli 15-vuotiasta. Vastaajilta kysyttiin "millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energialähteenä Suomen oloissa?". Kyselyä on tehty vuodesta 1982 asti.

Ydinvoiman lisärakentaminen tulee eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti jo tänä keväänä.

15.2.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


YDINVOIMA PUHUTTI HEPOLASSA (17.2.2010)

Ydinvoimalan mahdollinen rakentaminen Simoon on asia, joka herättää voimakkaita tunteita. Tämä kävi selväksi Hepolan koulun auditoriossa maanantai-iltana pidetyssä tilaisuudessa.

Väkeä lappoi paikalla tuvan täydeltä, ja lisätuolejakin kannettiin saliin niin paljon kuin mahtui.

Järjestäjien laskut menivät sekaisin 150 kohdalla.

Vaikka tilaisuuden avaaja Aino Tikkanen Hepolan Pientaloyhdistyksestä totesikin, että tilaisuudessa saa esittää mielipiteitä puolesta tai vastaan, se ei kaikkia miellyttänyt.

– Mieluiten vastaan, kuului välihuuto, joka herätti ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvassa yleisössä naurunhyrskähdyksiä.

Hankkeelle myötämielisiä ei tosin tainnut montaa salissa ollakaan.

Riskit päällimmäisenä

Tilaisuuden järjestäjien edustajat vuorotellen todistivat eri näkökulmista miksi Simon ydinvoimalahankkeesta pitäisi luopua.

Onnettomuusriski ja voimalan mahdolliset vaikutukset terveyteen nousivat päällimmäiseksi, mutta paljon muitakin perusteluja esitettiin.

– Aluetta uhkaa näivettyminen, jo nyt Satamakankaan rakennuskielto on varsinainen riesa, Hepolan pientaloyhdistyksen Lauri Siltanen aloitti.

Karsikon Puolesta ry:n Kyösti Postin mukaan kaavailtu ydinvoimalapaikka on niin väärä kuin olla voi. Hänen mukaansa lohen vaellusreitti ja muidenkin kalojen kutualue on vakavasti uhattuna.

– Lisäksi vedenottokohdalla kalat ja hiekka imeytyvät voimalan jäähdytyskoneistoon, ja jäähdytysveden saanti estyy, Posti katsoi.

Syöpäriski todistettu

Meri-Lapin Ydinverkoston Hilkka Lipposen mukaan lasten syöpäriskin kasvu ydinvoimaloiden lähialueilla on todistettu.

– Tässä puhuu rahanahneus, eikä pienen ihmisen oikeuksista piitata, Lipponen arvioi.

Meri-Lapin Luonnonsuojeluyhdistyksen Aimo Tervahauta toi esiin ongelmat ydinjätteen loppusijoituksen suhteen.

– Se ei olekaan niin selvä kuin mitä on kerrottu. Fennovoimakin on tunnustanut jo valehdelleensa asiassa.

Välikommentteja

Säteilyturvakeskuksen edustajien, johtaja Petteri Tiippanan ja toimistopäällikkö Olli Vilkamon puheenvuoroja sävyttivät yleisöhuudot. Myös STUK:n puolueettomuutta epäiltiin.

– Meidän ainoa tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta, Tiippana kuitenkin vakuutti.

Tilaisuudessa puhuivat myös Esko-Juhani Tennilä, ainoa paikalle saapunut kansanedustaja sekä Haaparannan näkökulmia aiheeseen valottanut Pekka Hyötylä.

15.2.2010 Pohjolan Sanomat / Juhani Hiltunen

▲Alkuun


METSÄKESKUS ETSII BIOENERGIAN EDELLÄKÄVIJÖITÄ (17.2.2010)

Pilottikylille tarjotaan bioenergian käyttö- ja tuotantosuunnitelmia

KÄRSÄMÄKI Saviselän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anssi Ruotsalainen kiihtyy korvin kuullen, kun hän pääsee kertomaan, miten bioenergiaa voitaisiin maaseudulla hyödyntää. Aktiivinen kylä on mukana monessa hankkeessa j a ilmoittautui ensimmäisenä, kun Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus ryhtyi etsimään bioenergia-aktiivisia kyliä pilottihankkeeseensa.

"Suomen visio on olla vuonna 2020 ydinenergiamaa, kun se voisi olla bioenergiamaa", Ruotsalainen puhisee. Hänen kotikylänsä visio on olla omavarainen bioenergialla toimiva kylä jo paljon aikaisemmin.

"Tavoitteemme on omavaraisuus. Kylällä on hyvät puuvarat ja useimmat talot lämpiävätkin jo puulla. Biokaasulaitoksesta olemme haaveilleet jo pitkään. Sillä voisimme tuottaa ajoneuvojen tarvitseman energian. Meillä on ihanteellisia tavoitteita, mutta investoinnit hirvittävät, eikä bioenergian tuottaminen nykyehdoilla ole kannattavaa."

Ruotsalainen kumppaneineen on laskeskellut, että jos Suomessa kaikki käyttökelpoinen bioenergiaksi sopiva raaka-aine hyödynnettäisiin, se vastaisi seitsemää ydinvoimalaa.

Metsäkeskus etsii Saviselän kaltaisia aktiivisia kyliä, joissa bioenergian tuottaminen ja käyttö kiinnostaa asukkaita.

"Piloteiksi etsimme seitsemää kylää eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Kriteeriksi riittää aktiivisuus tietojen keruuta varten. Keräämme tietoa alueen tämänhetkisestä energiankäytöstä ja tuottamisesta ja siitä, voidaanko sitä korvata bioenergialla. Meitä kiinnostaa myös, onko kylällä alan yrittäjiä", kertoo bioenergianeuvoja Perttu Ojakoski Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta.

Vastineeksi Metsäkeskus tarjoaa suunnitelmia ja ohjausta. Pilottikylille laaditaan bioenergiasuunnitelma, jossa käyttö, tuotanto ja tulevaisuuden tarpeet huomioidaan. Tarjolla on myös yhteistyökumppani Pro Agrian laatima maisemanhoitosuunnitelma, joka selvittää, löytyisikö bioenergiaksi sopivaa raaka- ainetta sitäkin kautta.

"Otamme kylät mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Katsomme myös, että kohteet jakautuvat tasapuolisesti. Oulun seudulta pari, alueen eteläosasta pari kolme ja Koillismaan suunnalta samoin", Ojakoski selvittää.

Saviselkään oma energialaitos nousee ennemmin tai myöhemmin, sen verran innostunutta kyIän ydinjoukko on. "Kylän energiatase on jo tällä hetkellä suhteellisen hyvä ja energiaa saadaan puusta yli oman kylän tarpeen", Anssi Ruotsalainen hehkuttaa.

Innokas joukko on käynyt tutustumassa bioenergialaitoksiin Saksaa myöten ja tarjouksiakin on pyydetty. Ruotsalainen uskoo että maatilat pystyisivät tuhansien eurojen vuotuisiin säästöihin, jos voisivat käyttää nyt hukkaan menevän bioenergian hyväkseen.

14.2.2010 Kaleva / Arja Päivärinta

▲Alkuun


NORJAAN NOUSEE MAAILMAN TEHOKKAIN TUULIVOIMALA (15.2.2010)

Norja aikoo rakentaa lounaisrannikolleen maailman tehokkaimman tuulivoimalan. Jättiläismäisen voimalan korkeus olisi peräti 162,5 metriä ja roottorin halkaisija huimat 145 metriä.

Sen sähköntuotantokapasiteetti olisi kymmenen megawattia, eli se olisi kolme kertaa tehokkaampi kuin tämän hetken parhaat tuulivoimalat. Koon lisäksi tehoa lisätään painoa pudottamalla ja vähentämällä liikkuvien osien määrää turbiinissa.

Norjalaisyhtiö Sway rakentaa ensimmäisen jättivoimalan vuoden 2011 kuluessa Öygardeniin Norjan lounaisrannikolle, jossa sitä koekäytetään kaksi vuotta. Uutistoimisto NTB:n mukaan hankkeen kustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa.

12.2.2010 Lapin Kansa, STT, AFP

▲Alkuun


TALVIVAARAN URAANISTA TIEDETTIIN JO 1970-LUVULLA (15.2.2010)

Geologit ovat tienneet Talvivaaran uraaniesiintymästä 1970-luvulta alkaen.

Keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa geologi Olli Äikäs kertoi 1970-luvun lopulla silloisen Kuusimäen louhoksen kivistä löydetyn merkkejä uraanista.

Uraanin määrä kallioperässä on Äikäksen mukaan hivenaineluokkaa. Uraanin takia ei kaivoksen perustamista kannattaisi edes harkita.

Tietoa uraanin olemassaolosta Talvivaarassa ei ole millään tavoin salattu.

- Tietoa on esimerkiksi GTK:n nettisivuilla kohdassa Suomen uraaniesiintymät. Sieltä se tieto on ollut kaikkien luettavissa, Äikäs kertoi.

Viime syksynä mitattiin säteilyä Talvivaarassa ja kaivoksen lähialueille. Esimerkiksi nikkelilouhoksella säteily oli 0,14 - 0,21 mikrosievertiä tunnissa. Normaali taustasäteily Suomessa on 0,04 - 0,30 mikrosievertiä tunnissa.

Olli Äikäs kertoi kaivoksella mitattujen säteilyarvojen olevan kautta linja normaalin taustasäteilyn rajojen sisällä.

STUK:n eli Suomen Säteilyturvakeskuksen laboratorionjohtaja Dina Solatie Pohjois-Suomen aluelaboratoriosta kertoi säteilytilannetta Kainuussa seurattavan jatkuvasti. Lähimpänä Talvivaaran kaivosta mittauspisteen ovat Kajaanissa, Sotkamossa ja Rautavaaralla.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi heidän luonnollisesti tienneen uraanin olemassaolosta.

- Uraani ei ollut yllätys, mutta mahdollisuus sen talteenottamiseen oli meille yllätys.

Jos Talvivaaran kaivososakeyhtiön suunnitelmat toteutuvat, tuottaisi Talvivaara noin puolet Suomen uraanintarpeesta. Muita kaivoksia, joista uraania otetaan talteen ei Suomessa ole.

Uraanin talteenotto tarkoittaisi 30 miljoonan euron suuruista investointia ja 20 vakituista työpaikkaa.

Uraania käytetään ydinvoimaloiden polttoaineena.

Talvivaaran kaivoksella uraanirikastetta kutsutaan "keltaiseksi kakuksi" värinsä takia.

Kaivoksella ilmatiiviisiin kuljetusastioihin pakattava tuote ei aiheuta ympäristöriskejä.

- Jos uraania ei eroteta, joutuu se kaivoksen prosessijätteisiin, Dina Solatie kertoi.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tiedotti uraanin talteenotosta ja lupahakemusten valmistelusta tiistaina.

Suomen luonnonsuojeluliitto ehti samana päivänä jyrkästi tuomitsemaan Talvivaaran hankkeen. Luonnonsuojeluliiton mukaan Euroopassa on suljettu uraanikaivoksia ympäristöhaittojen- ja riskien takia.

12.2.2010 Sotkamo / Pertti Granqvist

▲Alkuun


TIETOA URAANISTA OTETTIIN VASTAAN RAUHALLISIN MIELIN (15.2.2010)

Jos Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perää, Säteilyturvakeskuksen Dina Solantietä, GTK:n Olli Äikästä ja Säteilyturvakeskuksen Esko Ruokolaa on uskominen, ei uraanin talteenotto Talvivaarasta aiheuta ympäristöriskejä. Päinvastoin uraani on parempi ottaa talteen kuin jättää ottamatta.

Olli Äikäs sanoi, ettei Talvivaaran alue ole radioaktiivinen.

– Menisin itse sinne töihin milloin tahansa. Äikäs perusteli kantaansa viime syksynä tehdyillä sätelymittauksilla. Mittauksissa ei löytynyt normaalista poikkeavia arvoja.

Keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perältä tinkasi kontiomäkeläinen Miia Klemetti uraanin talteenoton vaikutuksia huolella rakennettuun Vuokatin matkailubrändiin.

– Mitä Vuokatin asiakkaat ajattelevat etelässä? Etelässä suhtaudutaan uraanin ja uraanista aiheutuviin haittoihin Kainuuta paljon vakavammin.

Miia Klemetti muistutti myös siitä, että etelässä kaivosyhtiöt ovat luopuneet valtaushankkeista kansalaisten vastustuksen myötä.

– Vahvaa Vuokatin matkailuimagoa ei ole vara menettää uraanikohun myötä.

Pekka Perä vastasi Talvivaaran kaivoksen vaikuttaneen positiivisesti matkailuun.

– En tiedä matkailusta muuta kuin sen, että me olemme matkailukohde itsessämme. Kun saamme tuotannon ajettua ylös, niin pystymme sitten ottamaan enemmän matkailijoita. Noin kahden vuoden päästä.

Ennen matkailijavirtojen tuloa on Talvivaara aloittanut uraanin talteenoton.

– Luvitukseen menee vuosi, arvioi toimitusjohtaja Pekka Perä keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Perä korosti erityisesti sitä, ettei uraanin talteenotto tee Talvivaarasta uraanikaivosta.

– Talvivaara oli nikkeli kaivos.

Luvan uraanin talteenotolle antaa valtioneuvosto. Se tarkoittaa poliittista vääntöä.

— Uuden kaivoslain valmistelun takia tässä ei kiirehditä. Uusi kaivoslaki ei vaikuta tähän hankkeeseen, Pekka Perä sanoi.

Pekka Perän mukaan talteenotetun uraanin osuus kaivoksen liikevaihdosta on noin 5 prosenttia silloin kun kaivos on täydessä vauhdissa. Jos uraania otetaan talteen 350 tonnia, tekisi kaivososakeyhtiö nykyisellä maailmanmarkkinahinnalla 17,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Uraanin lisäksi Pekka Perältä kyseltiin Talvivaaran kaivoksen aiheuttamista haju- ja pölyhaitoista. Pekka Perä vastasi kaivosyhtiön käyttäneen paljon rahaa haittojen torjumiseen ja tekevänsä muutenkin kaikkensa.

Yleisön joukossa oli useita Sotkamon kunnan päättäjiä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari kiitteli tilaisuuden järjestäjiä.

– Hyvä tilaisuus. Paljon tuli uutta tietoa. Uraanilla on sellainen vähän paha kaiku ja siihen liitetään paljon kielteisiä asioita.

Keskiviikkona Snowpoliksessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa auditorio ei ollut ihan täynnä, mutta melkein kuitenkin. ”Uraani-ilta” oli myös mediatilaisuus. Median edustajia oli paikalla kymmeniä.

12.2.2010 Sotkamo / Pertti Granqvist

▲Alkuun


URAANI KIINNOSTI, MUTTA EI KIIHOTTANUT (12.2.2010)

Toista sataa sotkamolaista oli paikalla, kun Talvivaaran kaivosyhtiö keskiviikkoiltana esitteli suunnitelmaansa uraanin talteenottolaitoksen perustamisesta kaivosalueelle.

Yhtiö oli valmistautunut tilaisuuteen hyvin. Toista tuntia kestäneiden esitelmien aikana puhuivat paitsi kaivosyhtiön myös Geologian tutkimuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen edustajat.

Kun tilaisuus kysymysten esittämiseen lopulta tuli, ei niitä sadellut. Kaivosyhtiön toimitusjohtajan Pekka Perän ja tilaisuudessa puhuneiden asiantuntijoiden esityksiä kiiteltiin valaiseviksi ja tyhjentäviksi.

Sotkamon Luonto ry:n puheenjohtaja Marjo Kyllönen on tilaisuuden jälkeen pettynyt.

– Jos tällainen systeemi yritettäisiin pistää pystyyn Etelä-Suomessa, ei se onnistuisi. Uraanikaivoksia tuodaan alueille, joilla niitä ei vastusteta. Sanotaan, että elintaso laskee, jos sellaista ei perusteta. Minä olen tyytyväinen vähempäänkin. Ympäristö on annettu meille vain kerran, Marjo Kyllönen sanoi.

Ei mikään uraanikaivos

Omassa esityksessään Pekka Perä tähdensi, ettei Talvivaara tulevaisuudessakaan ole uraanikaivos.

– Päätuotteet ovat jatkossakin nikkeli ja sinkki. Ilman muita tuotteita uraanin talteenotto ei olisi kannattavaa.

Anni Koskelo halusi yleisötilaisuudessa tietää, edellyttääkö uraanin talteenottolaitoksen perustaminen uutta yva-prosessia.

Pekka Perän mukaan asia on vielä sopimatta.

– Jonkinlainen yva-täydennys tarvittaneen. Siihen aikaan kun ympäristövaikutusten arviointi tehtiin, ei ollut vielä tiedossa tekniikkaa, jolla uraani saataisiin talteen, Perä sanoi.

Muuan kysyjä ihmetteli, tulevatko uraanin haittavaikutukset aikanaan esille yhtä yllättäen kuin nyt ovat ilmaantuneet Talvivaaran pölyt, pauke ja hajuhaitat.

– Milloin haisi viimeksi? Pekka Perä halusi tietää.

Perälle kerrottiin, että maanantaina. Tähän toimitusjohtaja totesi, ettei hajunlähde tuolloin voinut olla Talvivaara, koska tehdas oli maanantaina kiinni.

Kontiomäkeläinen osallistuja halusi tietää, kuinka turvallisena Talvivaaran uraanin talteenottomenetelmää voidaan pitää, kun menetelmä on niin uusi.

– Menetelmässä ei ole mitään uutta. Se on vanha ja maailmalla testattu. Me vain emme aikaisemmin tienneet, millä pitoisuuksilla uuttomenetelmä kannattaa, Perä täsmensi.

Myös uraanin kuljetuksista oltiin kiinnostuneita. Pekka Perän mukaan miettimättä on vielä esimerkiksi se, viedäänkö uraani Talvivaarasta rautateitse vai maantiekuljetuksina.

10.2.2010 Kainuun Sanomat

▲Alkuun


TALVIVAARA TARVITSEE HALLITUKSEN LUVAN URAANIHANKKEELLE (11.2.2010)

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tarvitsee valtioneuvoston luvan uraanin talteenotolle nikkelikaivoksellaan Sotkamossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lupahakemus perustuu ydinenergialakiin.

Yhtiö kertoo, ettei uraanin talteenotto aiheuta muutoksia nykyisen ympäristöluvan sallimiin päästöihin. Luonnonuraania päätyy jo nyt pieniä määriä muiden metallien liuotuksen sivutuotteena prosessiliuokseen, josta uraani on tarkoitus kerätä talteen uuden menetelmän avulla.

Sivutuotteena saatava uraani kuljetettaisiin niin sanottuna puolituotteena ulkomaille, jossa se rikastettaisiin ydinvoimalaitoksien polttoaineeksi. Talvivaaran mukaan kysymykseen tulevia laitoksia on muun muassa Ranskassa ja Venäjällä.

Talvivaara arvioi, että laitoksen tuottama uraani riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen. Laskelmassa on otettu huomioon rakenteilla oleva Olkiluodon kolmas reaktori.

Talvivaaran uraanihanke yllätys kainuulaisille

Talvivaaran aikomus selvittää uraanin talteenottoa tuli tiistaiaamuna kainuulaisille melkoisena yllätyksenä, vaikka tiedossa onkin ollut, että nikkelimalmin joukossa on uraania sivutuotteena.

"Viime syksynä yleisötilaisuudessa kysyttiin uraanin hyödyntämisestä, mutta silloin kaivosyhtiön taholta ei asiaa pidetty merkittävänä. Onhan tämä hurja uutinen", huokaa Kainuun luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Tarja Leinonen.

"Kyllä tästä nousee joka tapauksessa aika iso keskustelu", hän vakuuttaa.

Sotkamon kunnantalolla suhtautuminen asiaan on positiivisempaa.

"Sivutuotteiden hyödyntämisen selvittäminen on ollut odotettavissa. Jos kaivosyhtiö ei asiaa selvittäisi, se tekisi huonoa työtä. 30 miljoonan euron investointi on aina positiivinen asia", kunnanjohtaja Petri Kauppinen sanoo.

Sotkamossa ei pelätä alueen imagon puolesta, vaikka matkailupitäjän alueella otettaisiinkin talteen uraania.

"Jos Talvivaaran tilannetta vertaa esimerkiksi Kuusamoon, niin siellä oltiin menossa uraani päätuotteena. Nyt on kyseessä jo olemassa olevan prosessin hyödyntäminen. Ei etsitä ja louhita neitseellisellä alueella vaan toimitaan puhtaasti teollisuusalueella", Kauppinen huomauttaa.

Vuokatin alueen matkailumarkkinointia hoitava Juha Tanskanen ei ole vaihtamassa markkinointislogania Violetista Vuokatista Säkenöivään Sotkamoon. Kainuulainen markkinointiguru korostaa Talvivaaran sijaitsevan etäällä varsinaisista matkailualueista.

"Ei uraania tarvitse markkinoinnilla peitellä. Kukaan ei tänä päivänä tee noita asioita turvattomasti, ja Vuokatista on yhä edelleen 30 kilometriä matkaa Talvivaaraan", Tanskanen muistuttaa.

9.2.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


LUONNONSUOJELULIITTO TYRMÄÄ TALVIVAARAN URAANIKAIVOSSUUNNITELMAT (11.2.2010)

Luonnonsuojeluliitto tuomitsee Sotkamon Talvivaaran kaivoksen suunnitelmat rikastaa uraania ympäristöriskinä. Lue liiton tiedote.

9.2.2010 Suomen Luonnonsuojeluliitto

▲Alkuun


TALVIVAARA SUUNNITTELEE URAANIN HYÖDYNTÄMISTÄ (11.2.2010)

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö aloittanee sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton Sotkamossa vuoden loppuun mennessä. Yhtiö valmistelee parhaillaan tarvittavia lupahakemuksia ja selvityksiä. Talvivaaran tuottaman uraanin määrä riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen.

Talvivaaran kaivoksessa luontaisesti esiintyvä uraani päätyy tällä hetkellä prosessijätteeseen. Toimitusjohtaja Pekka Perä muistuttaa, että kaivoslaki velvoittaa hyödyntämään kaivostoiminnan sivutuotteet. Hän myös korostaa, että Talvivaarasta ei ole tulossa uraanikaivosta.

- Me emme louhi uraania, täten me ole uraanikaivos. Uraania esiintyy Talvivaaran malmissa luontaisesti. Otamme vain talteen sen, mikä on jo valmiiksi tuotantomme sivutuote.

Uraanin talteenottoa on suunniteltu jo vuosia, mutta tähän saakka se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut uuttoprosessien sekä -kemikaalien kehittymisen myötä. Talvivaaran suhteellisten pienten uraanipitoisuuksien hyödyntäminen kannattaa nyt aloittaa.

Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Prosessi ei aiheuta muutoksia nykyisen ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Alustavia prosessisuunnitelmia on tehty yhteistyössä Outotec Oyj:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Talvivaaran rakentaminen jatkuu ja työpaikat lisääntyvät

Suunniteltu uuttolaitos maksaa 30 miljoonaa euroa. Se työllistäisi suoraan noin 20 henkilöä ja välillisesti noin 50 henkilöä. Vuosittaiset tuotantokustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa arvioidulla noin 350 tonnin vuosituotannolla. Talvivaaran tuottaman uraanin määrä riittäisi tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen.

Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa mittauksissa ei ole havaittu tavanomaisesta poikkeavaa säteilyä ja kaikki mitatut arvot ovat Säteilyturvakeskuksen ilmoittaman Suomen tavanomaisen taustasäteilyn rajoissa. Luonnonuraanin säteilytaso ei muutu uuttoprosessinkaan aikana.

Uuttoprosessissa syntyvä uraanioksidi pakataan Talvivaarassa ilmatiiviisiin teräsastioihin ja kuljetetaan jatkojalostukseen. Ostaja rikastaa puolituotteen ydinvoimalaitoksien polttoaineeksi ulkomailla, sillä Suomessa ei ole uraanin jatkojalostuslaitoksia. Toimitusjohtaja Pekka Perän mukaan Kainuun uraanille löytyy useita ottajia.

- Meillä on monia vaihtoehtoja ostajiksi. Uraani on tällä hetkellä erittäin kuuma tuote maailmanmarkkinoilla.

Yhtiön osakekurssi lähti heti aamusta vahvaan nousuun sekä Helsingin että Lontoon pörssissä.

Luonnonsuojeluliitto tyrmää hankkeen

Luonnonsuojeluliitto tuomitsee Sotkamon Talvivaaran kaivoksen suunnitelmat rikastaa uraania ympäristöriskinä. Luonnonsuojeluliiton mukaan uraanikaivos on aina ympäristölle ja ihmisille haitallista toimintaa. Lisäksi liitto muistuttaa, että EU-maiden kaikki uraanikaivokset on suljettu ympäristö- ja terveysriskien takia.

Uraanin ottaminen Talvivaarasta ei onnistuisi nykyisillä luvilla, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola.

- Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja luvat täytyisi uusia. Uraanin louhintaan ja rikastamiseen tarvittaisiin myös ydinenergialain mukainen lupa valtioneuvostolta, sanoo Veistola.

9.2.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


VOIMALOISTA ERILLISET PERIAATEPÄÄTÖKET (4.2.2010)

Niiden lisäksi kaksi periaatepäätöstä tarvitaan Fortumin ja Teollisuuden Voiman ydinjätteen sijoittamisesta Posivan luolastoon Eurajoelle.

Teollisuusneuvos Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että hakemukset käsitellään samassa valtioneuvoston istunnossa, mutta muodollisesti erikseen.

"Jokaisesta hakemuksesta annetaan joko myönteinen tai kielteinen periaatepäätös ja myönteiset päätökset menevät eduskuntaan", Riku Huttunen selvittää.

Ydinenergialain mukaan eduskunta voi vain hyväksyä tai hylätä hallituksen tekemän myönteisen periaatepäätöksen. Se tarkoittaa, että eduskunta voi karsia hallituksen esittämää ydinvoimaloiden määrää, mutta ei lisätä.

Hallituspuolueista kokoomus antaisi rakennusluvan kaikille kolmelle energiayhtiölle. Keskustasta on väläytelty yhden tai kahden lisävoimalan mahdollisuutta.

Ydinvoimahakemukset valtioneuvostossa esittelevän elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) on tulkittu kannattavan korkeintaan yhden reaktorin rakentamista.

Vihreät vastustavat ydinvoiman lisäämistä.

Hallituspuolueet pyrkivät todennäköisesti etsimään yhteisymmärrystä ydinvoimalupien jaosta ennen varsinaista päätöstä. Mahdollista toki on, että hallitus äänestää ratkaisusta.

Lukumäärä eduskunnalle?

Hallitus voisi halutessaan jättää valinnan eduskunnan käsiin tekemällä myönteiset periaatepäätökset kaikkien kolmen energiayhtiön hakemuksesta. Niin eduskunta voisi antaa lupia nollasta kolmeen.

Näillä näkymin hallitus pääsee käsittelemään Fennovoiman, Fortumin ja Teollisuuden Voiman ydinvoimalahakemuksia huhti-toukokuussa.

Aikatauluarvio perustuu oletukseen, että korkein hallinto-oikeus on antanut siihen mennessä päätöksen Fortumin hakemukseen liittyvästä valituksesta.

Valitus koskee Loviisan kaupungin antamaa lausuntoa ydinvoimalan rakentamisesta. Valittajien mielestä Loviisan lausunto olisi pitänyt pyytää tämän vuoden alussa syntyneeltä kolmen kunnan suur-Loviisalta. Lausunto annettiin ennen kuntaliitoksia.

Kiivain vääntö syyskaudella

Jos hallitus ehtii tekemään omat päätöksensä kevään lopulla, eduskunta voisi ryhtyä käsittelemään ydinvoiman lisärakentamista vielä ennen kesälomia.

Huttunen arvioi kuitenkin, että varsinaiseen päätösvaiheeseen eduskunta pääsee vasta syysistuntokaudella.

Alunperin hallituksen tavoitteena oli saada ydinvoimaratkaisut eduskuntaan huomattavasti aiemmin, jotta edessä olevat eduskuntavaalit eivät kuumentaisi keskustelua.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuoden 2011 huhtikuussa.

2.2.2010 Kaleva / Juha Kaihlanen

▲Alkuun


SLL: TURVEVOIMALAT UHKAAVAT POHJANMAAN SOITA (3.2.2010)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri kritisoi uusien turvevoimaloiden suunnitelmia. Piirin mielestä nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia soille ja luonnolle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on huolissaan Pohjanmaalla vireillä olevista turvevoimalahankkeista.

Piirin mielestä Vaasaan ja Kristiinankaupunkiin suunnitteilla olevat hankkeet ovat todellinen uhka Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan soille ja luonnolle.

Tällä hetkellä vanhan Vaasan läänin alueella on noin 12 500 hehtaaria turvetuotantoa. Voimalahankkeet kasvattaisivat tuotantoa 50%. Pohjanmaan piirin mukaan näin suuri turve-energian lisääminen aiheuttaa huomattavaa kuormitusta luonnolle.

1.2.2010 YLE Pohjanmaa

▲Alkuun


RAAHEN MAA-ALUEILLE MAHTUISI SATA TUULIVOIMALAA (1.2.2010)

Raahen kaupungin kaavoitus on kartoittanut tuulivoimalle soveltuvia maa-alueita. Alustavien suunnitelmien mukaan kaupungin alueelle voitaisiin sijoittaa noin 100 tuulivoimayksikköä. Nyt kaupungilla on jo neuvottelupyyntö noin 30 tuulivoimalaa koskevasta hankkeesta.

"Esittelimme kartoitustamme kahdeksalle tuulivoimayhtiölle. Sata tuulivoimalaa tarkoittaa noin 400 miljoonan euron investointeja, siitä osa jää myös alueelle Kiinteistöveron tuottona se on kunnalle hyvä tulomuoto tulevaisuudessa", muistuttaa kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

"Kävimme tuulivoimayhtiöiden kanssa tekemäni työn läpi ja ne olivat erittäin kiinnostuneita asiasta", vahvistaa kaavasuunnittelija Mathias Holmén teknisestä keskuksesta.

Kaupunki on hakenut alueita, jotka maasto- ja tuuliolosuhteiltansa soveltuvat tuulivoimarakentamiseen ottaen huomioon yhdyskuntarakenteet.

Holménin mukaan kysymyksessä on luonnos, jota vielä tarkennetaan kevään ja kesän aikana muun muassa maastokäynneillä. Tuulivoimarakentamista ohjataan olosuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisimmille alueille.

"Yleensä voimakas vastustus syntyy siitä, kun ei ole suunnitelmallisesti mietitty, minne tuulivoimayksiköitä voidaan sijoittaa", muistuttaa kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen.

Kaikki hankkeet edellyttävät kaavoitusta. Pienemmät hankkeet, joiden toteuttamiseen ei tarvitse tehdä laajaa ympäristövaikutusten arviointia, voisivat parhaimmassa tapauksessa käynnistyä jo 1,5 vuoden päästä. Laajemmissa kohteissa rakentamaan päästäisiin aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

28.1.2010 Kaleva / Helge Murtovaara

▲Alkuun


KYSELY: YDINVOIMA JAKAA EDELLEEN KANSAN KAHTIA (29.1.2010)

YLE Oulun tiistaina tekemässä nettikyselyssä 48 prosenttia vastanneista kannattaa ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. 37 prosenttia ei rakentaisi lisäydinvoimaa ollenkaan. Kyselyyn osallistui 1 320 henkilöä.

YLE Oulu selvitti keskiviikkoa kansan suhtautumista lisäydinvoiman rakentamiseen. Kyselyn perusteella ydinvoima jakaa ihmiset edelleen kahtia. Sekä netissä että YLE Oulu Radiossa käyty keskustelu aiheutti palautetulvan.

Nettigallupissa kysyttiin, tarvitaanko Suomeen uusi ydinvoimala ja minne se pitäisi rakentaa. Vaihtoehtoina olivat Hanhikivi (48%), Olkiluoto (2%), Loviisa (1%), Simo (12%) sekä Ei minnekään (38%).

Keskustelu käynnistyi, kun maakuntahallitus hyväksyi Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen maanantaina.

Pyhäjoella ydinvoimalahanketta vastustava Pro Hanhikivi -liike opuolestaan ilmoitti tiistaina, että se harkitsee valituksen tekemistä, mikäli helmikuun lopussa kokoontuva Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyy ydinvoimalamaakuntakaavan.

YLE Oulun tekemään kyselyyn vastasi 1 320 henkilöä.

27.1.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


KUNNAT KISAAN UUSIUTUVASTA ENERGIASTA (25.1.2010)

Maamme kunnille järjestetään uusiutuvan energian edistämiskilpailun. Kisan nimi on Uusiutuvan energian kunta 2010. Kilpailun tarkoitus on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille edistyksellisiä lämmöntuotantoesimerkkejä.

Kilpailussa on neljä eri sarjaa. Sarjassa 1 palkitaan kunta, jossa vuonna 2009 lämpölaitoksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuus kokonaistuotannosta on suurin. Sarjassa 2 palkitaan kunta, jonka laitos tai jossa sijaitseva laitos on kasvattanut eniten uusiutuvalla energialla tuotetun lämmön osuutta lämmön kokonaistuotannosta vuosina 2007-2009.

Sarja 3 on avoin sarja, jossa huomioidaan kaikki uusiutuvan energian käyttö lämmitykseen kunnan alueella. Sarjassa huomioidaan näin ollen myös uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä haja-asutusalueilla.

Sarjassa 4 palkitaan vuoden 2007 alusta vuoden 2010 toukokuun loppuun merkittävimmät lainvoimaiset päätökset uusiutuvan energian edistämisestä tehnyt kunta. Avoimessa sarjassa huomioidaan myös haja-asutusalueiden lämmöntuotannossa hyödynnetty pienimuotoinen tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto (esimerkiksi lämpöpumppujen vaatima sähkö) uusiutuvan energian käyttöä arvioitaessa.

Kilpailuesitykset tulee palauttaa kilpailun johtoryhmälle 1.6.2010 mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan 15. – 16.9.2010 järjestettävien kuntamarkkinoiden yhteydessä Helsingissä.

Uusiutuvan energian kunta-kilpailun järjestävät Energiateollisuus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ympäristöministeriö.

21.1.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


YDINVOIMAKRIITIKKO: URAANIKAIVOS ISOMPI UHKA KUIN VOIMALA (18.1.2010)

Uraanikaivos on isompi uhka ympäristölleen kuin ydinvoimala, Suomessa vieraillut kanadalainen ydinvoimakriitikko George Edwards varoittaa. ”Kun uraania kaivetaan, 85 prosenttia radioaktiivisuudesta jää kaivosjätteeseen.”

Suuri luku selittyy Edwardsin mukaan sillä, että jätteeseen jää uraanista syntyneitä aineita, jotka ovat moninkertaisesti niin radioaktiivisia kuin uraani. ”Plutonium 210 on 250 miljardia kertaa myrkyllisempää kuin dekkareissa suosittu syanidi.”

Kaivosjätteestä radioaktiivisuus voi siirtyä veden tai tuulen levittämän pölyn ja kaasun mukana ympäristöön, Edwards varoittaa. Plutonium 210 on vaarallisinta hengitettynä.

”50 vuotta sähköä, sitten vain säteilyä”

Ei Edwards tosin ottaisi lähelleen eikä kauemmaksikaan ydinvoimalaakaan. Hän suosittaa uusiutuvaa energiaa sekä talouden, ympäristön että ihmisten näkökulmasta.

Ensinnäkin ydinvoimala on hidas ja kallis rakentaa, vaikka suunnitelmat eivät pettäisikään niin kuin Olkiluodossa.

Toiseksi Edwards on huolissaan ympäristöstä ja ihmisten terveydestä. ”Ydinvoimala tuottaa sähköä 50 vuotta. Sen jälkeen meillä ei ole muuta kuin radioaktiiviset rakennus ja ydinjäte.”

Kolmanneksi Edwards on huolissaan siitä, että ydinvoiman yleistyessä sen väärinkäytön mahdollisuudet lisääntyvät. Paradoksi on, että jos ydinjätteen vaarallisuutta vähennetään uudelleenkäytöllä tai muuten, sen varastaminen pommien raaka-aineeksi tulee turvallisemmaksi.

Lue aiheesta lisää perjantain (15.1.) Maaseudun Tulevaisuudesta.

14.1.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Heikki Vuorela

▲Alkuun


NORJA KOKEILEE SUOLAVESIVOIMALAA (15.1.2010)

Norja investoi voimalla cleantechiin. Maassa aloitti viime vuonna toimintansa peräti kahdeksan ympäristöystävällisen energian tutkimuskeskusta. Ne keskittyvät mm. offshore-tuulienergiaan, aurinkoenergiaan, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja CCS-teknologiaan.

Loppuvuodesta Norjassa avattiin myös maailman ensimmäinen osmoosia hyödyntävä suolavesivoimala. Lisäksi norjalaiset ovat kehittäneet myös vuorovesivoimateknologiaa, ja ovat avaamassa ensimmäistä täysikokoista voimalaa Skotlantiin.

Hiilidioksidin varastoinnista maalla on suuret suunnitelmat. Siitä povataankin Norjalle tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintamahdollisuutta. Asiasta kertoo Kauppapolitiikka-lehti. Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen rakennettavan Carbon Capture and Storage (CCS) -testilaitoksen rakennustöiden on määrä valmistua jo parin vuoden kuluttua.

Yhteistyökumppaneita haetaan

Varastointihankkeessa ovat mukana Norjan valtio Statoil ja Shell. Tarkoituksena on testata kahta erilaista hiilidioksidin talteenottoon tarkoitettua teknologiaa sekä kaasujalostamon että kaasuvoimalan päästöjen yhteydessä.

Talteenotettua hiilidioksidia ei vielä testivaiheessa varastoida. Hankkeessa tutkitaan myös löytyisikö merenpohjasta sopivia varastointipaikkoja hiilidioksidille. Täysikokoisen talteenotto- ja varastointilaitoksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2014.

Kauppapolitiikka lehden mukaan hiilidioksidin varastointi nähdään Norjassa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuutena. Lehden mukaan kansainvälisiä säännöksiä ollaan muuttamassa Norjalle edulliseen suuntaan niin, että muista maista talteenotettuja hiilidioksidipäästöjä on jatkossa mahdollista viedä maasta toiseen varastoitavaksi.Tutkijoiden mukaan Pohjanmereen olisi mahdollista varastoida 500 miljardia tonnia hiilidioksidia.

Tehokas paneeli tavoitteena

Norjan aurinkokennoteknologian tutkimuskeskuksessa kehitetään parhaillaan nykyistä huomattavasti tehokkaampaa teknologiaa aurinkoenergian tuottamiseen. Uuden tekniikan kehittämisessä hyödynnetään nanoteknologiaa.

Nykyiset silikaatista valmistetut aurinkopaneelit voivat hyödyntää 16-18 prosenttia auringonvalosta. Norjalaistutkijoiden mukaan uuden teknologian avulla valmistetut paneelit pystyvät teoriassa hyödyntämään energiasta 80 prosenttia, ja massatuotannossa valmistettunakin 50-60 prosenttia.

Maailman ensimmäinen osmoosivoimala

Statkraft avasi marraskuussa Norjaan maailman ensimmäisen suolavesivoimalan. Voimalan teknologia perustuu osmoosiin: makea vesi ja merivesi ajetaan omiin kammioihinsa, joiden välissä on osittain veden läpäistävä kalvo. Meriveden suolamolekyylit vetävät makeaa vettä puoleensa läpi kalvon, jolloin paine suolavesikammiossa kasvaa. Painetta voidaan hyödyntää sähköä tuottavassa turbiinissa.

Voimala ei sähköä vielä juuri tuota, tarkoitus on testata ja kehittää tekniikkaa. Kaupallisesti toimiva suolavesivoimala rakennettaneen muutaman vuoden kuluttua, arvioi Kauppapolitiikka lehti.

13.1.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


YDINVOIMAN RAKENTAJAT KÄYTTÄVÄT HYVÄKSI IHMISTEN TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ (13.1.2010)

Kanadalainen ydinvoima-asiantuntija, professori Gordon Edwards kannustaa pohjoissuomalaisia kyseenalaistamaan ydinvoimalan rakentamisen. Edwardsin mukaan ydinvoiman rakentajat, energiayhtiöt käyttävät hyväksi ihmisten tietämättömyyttä oman edun saavuttamiseksi.

Joulukuussa Fennovoima ilmoitti, että sillä on ydinvoimalansa sijoituspaikaksi vastedes kaksi vaihtoehtoa: Pohjois-Suomessa sijaitsevat Pyhäjoki ja Simo.

"Väite on kova, mutta kouluttajana ja yliopiston opettajana minua huolestuttaa ihmisten tietämättömyys ydinenergian vaaroista. Ydinvoiman rakentajien, energiateollisuuden ja maan oman hallituksen väite tai versio on, että ydinvoiman käytössä ei ole riskiä. Se ei ole totta. Jos ydinenergia on vaaratonta, miksi meillä sitten on Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja muita valvovia viranomaisia", Edwards kysyy.

Edwards luennoin maanantaina Oulun yliopistossa. Tiistaina on vuorossa Pyhäjoen lukio.

Lue lisää tiistain (12.1.) Kalevasta!

11.1.2010 Kaleva / Elina Ursin

▲Alkuun


SUURHIEKAN MERITUULIPUISTON RAKENNUSTÖILLE HAETAAN LUPAA (11.1.2010)

Suurhiekan merituulipuiston ja merikaapelien rakentamiselle haetaan töidenaloittamislupaa. Suurhiekka Offshore Oy / wpd Finland Oy hakee Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta töidenaloittamislupaa suurjännitekaapelien asentamiseen ja merisähköasemien rakentamiseen sekä tuulivoimalaitosten sijoituspaikkakohtaisille kairauksille.

Suurhiekan matalikon alueelle on suunniteltu 80 voimalan tuulipuisto. Jos hakija saa luvat rakentamiselle suunnitellussa aikataulussa, alkaisi rakentaminen vuonna 2012. Merituulipuisto olisi tuotantokäytössä vuonna 2015.

Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen jo ennen päätösten lainvoimaiseksi tulemista.

1 700 hehtaaria voimalakaistaleita

Tuulivoimalat aiotaan sijoittaa 14:lle kaistaleelle 3-10 voimalan ryhmiin. Kaistaleiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 700 hehtaaria. Kaistaleiden yhteenlaskettu pituus on noin 81 kilometriä, ja ne sijoittuvat pääasiassa 700 metrin etäisyydelle toisistaan.

Merituulipuiston yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös kaksi merisähköasemaa.

Tuotettu sähkö siirrettäisiin merisähköasemilta mantereelle joko Simon Karsikon tai Iin Räinänlanden kautta. Ii-vaihtoehdon edellytys on, että Yli-Iin seudulle suunniteltu kytkinasema toteutuu.

Vesistö ja kalasto tarkkailussa

Lupahakemuksessa on mukana esitys hankkeen vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmasta. Myös linnuston tarkkailua suunnitellaan. Rakennustöiden ajoituksessa aiotaan ottaa huomioon kutuajat sekä kalastukselle tärkeät ajankohdat samoin kuin lintujen pesimisajat.

Suurhiekan merituulipuiston oletetaan vaikuttavan ainakin silakan, muikun ja karisiian elämään. Suurhiekan kalastossa esiintyvät myös vaellussiika ja meritaimen. Haittaa odotetaan tulevan myös ammattikalastajille, ei niinkään kotitarvekalastajille.

Suurhiekka Offshore Oy / wpd Finland Oy on esittänyt, että yhtiö maksaisi yleiselle kalatalousedulle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi 25 000 euroa vuodessa rakentamisen ajan vuotuisena kalatalousmaksuna. Kaapelireitin rakentamisajalle yhtiö esittää vuosittaista 1 000 euron kalatalousmaksun maksamista.

Suunnitelmiin voi tutustua

Asiakirjat ja kuulutus ovat muistutusten tekoa varten esillä ainakin Haukiputaan, Iin ja Simon kunnanvirastoilla 3. helmikuuta asti.

7.1.2010 Rantapohja / Juha Virranniemi

▲Alkuun


OLHAVAN TUULIPUISTO VUONNA 2011 (11.1.2010)

Tuuliwatti Oy:llä on vireillä kahdeksan myllyn tuulipuisto Olhavan pohjoispuolelle. Sen toteuttaminen ei vaadi ympäristövaikutusten arviointia, päätti ympäristökeskus. Päätös vähentää mutkia matkalta.

Tuulipuistohanketta vetävä suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen kertoo, että yhtiön toive on rakentaa kaikki kahdeksan myllyä vuonna 2011.

Puisto ei tule jäämään piiloon metsien uumeniin, sillä roottorin lavat huiskivat korkeimmillaan noin 150 metrin korkeudella maasta. Hankkeella on vaikutuksia Olhavan maisemakuvaan sekä maankäyttöön ja virkistyskäyttöön. Ympäristökeskuksen mukaan vaikutukset eivät kuitenkaan ennalta arvioiden ole niin merkittäviä, että niiden selvittäminen edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä eli YVAa.

Myös tiedossa olevat ja ennestään tuntemattomat muinaisjäännökset on mahdollista ottaa huomioon rakentamissuunnittelun yhteydessä.

St1:n ja SOK:n yhteisessä Tuuliwatti Oy:ssä toivotaan, että ympäristökeskuksen päätös nopeuttaisi myös rakentamisen luvitusmenettelyä. Asia laitetaan vireille heti, kun yhtiö saa päätöksen syöttötariffista.

Syksystä lähtien tehdyt tuulimittaukset ovat lupaavia. Niiden perusteella yhtiö laatii kevättalvella teknistaloudellisen selvityksen ja määrittelee paikat ja tarvittavat tieyhteydet. Rakennettavaksi tulevat paikat tutkitaan myös arkeologian kanssa, vakuuttaa Kemiläinen.

Jos rakennusluvat saadaan alkaneen vuoden puolella, tieyhteydet ja muu infrastruktuuri rakennetaan 2011 vuoden kevättalvella ja saman vuoden aikana pystytetään myös myllyt.

—Tämän kokoluokan hanke on järkevintä viedä läpi yhden vuoden aikana, summaa Kemiläinen.

Kysymykseen mistä myllyt tulevat, Kemiläinen vastaa:

—Myllyjen kokoluokka on 2,5-3 megawattia, mutta toimittaja on liikesalaisuus. Neuvotteluja on käyty eri valmistajien kanssa ja käydään jatkuvasti.

7.1.2010 Rantapohja / Leena Takaluoma

▲Alkuun


TUULIVOIMA SAI LUVAN TULLA (11.1.2010)

Varessäikkään ja Merikylään päin puhkuvia merituulia saa Siikajoen osakaskunnan puolesta jauhaa sähköksi.

Siikajoen osakaskunta vuokraa alueitaan espanjalaiselle Spanish Tower -yhtiölle 30 vuodeksi tuulivoimala-aluetta varten.

Yhtiö aikoo rakentaa Varessäikkään, Merikylään ja Tauvoon 26 tuulimyllyä.

Tauvon osakaskunta ei ole vielä päättänyt alueensa vuokraamisesta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Siikajoen joen osakaskunnan alueille Varessäikkään ja Merikylään ei kuitenkaan ole kiinni tauvolaisten päätöksestä. Siikajoen osakaskunnan puheenjohtajan Martti Patokosken mukaan yhtiö on ilmoittanut pääsevänsä jo tälläkin päätöksellä alkuun.

–Meille on kerrottu, ettei ole estettä, vaikka Tauvo ei lähtisikään mukaan.

Uusien tuulimyllyjen rakentaminen Tauvoon toisi Patokosken tietojen mukaan kuitenkin merkittävää synergiaetua. Kolmen eri tuulisähköä jauhavan myllyryhmän yhteinen virtakaapeli tulisi Siikajokisuulle, josta se johdettaisiin Ruukkiin muuntajalle.

Rakennuttajayhtiö aikoo pystyttää Siikajoen osakaskunnan alueille ensin 15 tuulimyllyä, pohjatutkimuksien tuloksista riippuen enemmän. Alustavien suunnitelmien mukaan myllyt tulevat merelle. Varessäikässä aiotaan pystyttää yksi aivan rannan tuntumaan, seuraavat nousevat ulapalle päin puolen kilometrin välein.

Siikajoen osakaskunta keskusteli kokouksessa asiasta perusteellisesti, mutta Patokosken mukaan päätös tehtiin lopulta yksimielisesti.

–Kovasti mielenikiintoa ja innostusta asiaan on. Tuulivoimassa lähdetään nyt aivan uudelle tasolle, tulevat laitteet ovat 10 kertaa tehokkaampia kuin nykyiset, Patokoski kuvaa.

Eniten osakaskunnan jäseniä on haitannut se, että hankkeesta ja varsinkin tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista on liian vähän tietoa saatavilla. Sitä varmasti tulevaisuudessa ropisee, koska tuulivoimalahankkeesta on tehtävä perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi.

Toteuttamisaikataulusta ei ole vielä tietoa, sillä osakaskunnan päätös vuokrata alueita voimalayhtiölle vasta avasi pään.

–Tämä on ensimmäinen vaihe, rakentamiselle tarvitaan vielä monta lupaa, selventää Patokoski.

Ympäristövaikutusten selvitysten ja erilaisten lupien lisäksi kuntakin joutuu laittamaan alueen kaavoituksen ajan tasalle.

7.1.2010 Siikajokilaakso / Kirsi Junttila

▲Alkuun


ENERGIAPUUTA KERÄTÄÄN ODOTETTUA VÄHEMMÄN (7.1.2010)

Metsistä kerätään puuta energiantuotantoon selvästi suunniteltua vähemmän. Syynä uusiutuvan energiapuun heikkoon menekkiin on muiden uusiutumattomien polttoaineiden alhainen hinta. Suomalainen energiapuu on jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin toiselta puolelta maapalloa rahdattu kivihiili.

Energiapuun kerääminen on jumissa, vaikka haketta syntyykin. Hakevarastot ovat täynnä ja hakkuutähteitä sekä nuorta kaadettua puuta makaa loputtomia määriä kasattuna teiden varsilla sekä metsissä.

Kansallisesti toimivan puuta hakettavan yrityksen Biowatin toimitusjohtajan Tomi Salon mukaan syy siihen, että kotimainen puu ei päädy hakkeena riittävän usein lämpövoimalan lämpökattilaan on energiapuun liian korkea hinta.

- Laitoksille on edullisempaa käyttää käyttää kilpailevia polttoaineita turvetta, kivihiiltä, lähinnä ja osin siitä syystä puu seisoo kotimaassa varastoissa, Salo sanoo.

Hidasteena myös päästökauppaoikeuksien halpa hinta

Turpeen ja kivihiilen käyttöön voimaloita kannustaa myös päästökauppaoikeuksien erittäin alhainen hinta.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutta seuraavan kymmenen vuoden aikana huimasti. Suhteellisesti suurimmat kasvutavoitteet on asetettu juuri metsähakkeen käytölle. Sen käytön tulisi kolminkertaistua vuoteen 2020 mennessä, mutta nykymenolla tavoite on vähintäänkin haastava.

- Hintahan tulee aika pitkälti laitospään toimitushinnoista ja sen kanssa me joudutaan elämään, ja sitä hintaa siirtämään kohti hankintaketjua. Tällä hetkellä puun kilpailutilanne on haastava ja toiset polttoaineet tahtovat mennä edelle. Siinä mielessä meidän uusiutuvien velvoitteitten toteuttaminen on aika haastavassa tilanteessa, Tomi Salo katsoo.

Samassa veneessä on myös metsänomistajien etujärjestö MTK. Sen energia-asiamies epäilee voimalaitospäätä jopa kilpailun tahallisesta vääristämisestä.

- Tietenkin suuret ostajat haluavat pitää hinnan alhaisena. Kazakstanista ja Australiasta saa kivihiiltä edulliseen hintaa ja silloin ei haluta maksaa kotimaisesta puusta riittävästi. Ehkä maksetaan jopa siitä kivihiilestä enemmän, jotta kotimaisen puun hintasoa ei tarvitse nostaa, MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila arvelee.

Kivihiiltä saa Australiasta reilulla seitsemällä eurolla. Kotimaisen puuhakkeen hinta pyörii tällä hetkellä 13 euron tietämillä megawattitunnilta.

4.1.2010 YLE Uutiset / Ville Kolari

▲Alkuun


UPM:LLA ON JO VALMIS TEKNIIKKA BIOJALOSTAMOLLE (7.1.2010)

UPM on saanut valmiiksi tekniikat jalostaa metsäenergia biopolttoaineeksi.

Yhdysvalloissa testataan vielä menetelmää ajo-olosuhteiden parantamiseksi ja kokemuksen hankkimiseksi, kertoo johtaja Petri Kukkonen.

Biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi oli tuloksekas niin Raumalla kuin Kuusankoskellakin. UPM:llä on valmius päättää biojalostamon rakentamisesta jo kesällä 2010.

UPM tutkii biojalostamon paikkaa myös Itä-Ranskan Strassbourgissa Stracelin paperitehtaalla.

Alueen kuusivarat ovat runsaat ja infrastruktuuri hyvä, Kukkonen kertoo.

Biojalostamo maksaa 300–350 miljoonaa euroa. Rakentaminen työllistäisi enimmillään yli 1 000 henkilöä. Puuta kuluisi vuodessa 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

4.1.2010 Maaseudun Tulevaisuus / Juha Aaltoila

▲Alkuun


KESKUSTA VOISI OTTAA VETOVASTUUN (7.1.2010)

Bioenergiaan on satsattava lujasti riippumatta siitä, mikä on päätös lisäydinvoiman rakentamisesta

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteseen pääsy vaatii vahvaa sitoutumista uusiutuvaan energiaan.

Suomenmaa kysyi keskustan kansanedustajilta, pitäisikö mahdollisen ydinvoiman lisärakentamisen kylkeen rakentaa jonkinlainen bioenergiapaketti.

–Bioenergian ja yleensä uusiutuvan energian lisäämiseen pitää panostaa Suomessa kaikin keinoin riippumatta siitä, millainen on päätös ydinvoiman lisärakentamisesta, painottaa eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Kääriäisen mukaan tärkeintä on löytää keinot etenkin metsäpohjaisen biomassan hyödyntämiseen.

–Siinä on kyse myös tuhansista työpaikoista, joita syntyy eri puolille maata, myös vaikeimmille työttömyysalueille.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas sanoo, että vaikka Kööpenhaminan ilmastokokous jäi aika vaatimattomaksi sitoutumisen osalta, sen ei saa antaa vaikuttaa Suomen tavoitteisiin.

–Ainakin osa kokoomuksen kansanedustajista näyttää ajattelevan, että meidän ei tarvitse saavuttaa yhteistä tavoitetta kun kaikki EU-maat eivät pääse tavoitteeseen.

Rantakankaan mukaan uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 prosenttiin edellyttää uusia kannattavuutta parantavia toimia.

–Lisäydinvoimapäätöksen yhteyteen tarvitaan ainakin syöttötariffi metsäenergialle ja biokaasulle, Kemera-varojen tason turvaaminen sekä investointitukia.

–Osa on jo hoidossa, mutta syöttötariffi muiden EU-maiden tapaan olisi tarpeellinen.

Esko Kivirannan mukaan suurimmat bioenergian mahdollisuudet liittyvät puuenergian lämmityskäytön lisäämiseen.

–Erityisesti tämä koskee haja-asutusalueita ja niiden asutuskeskuksia, mutta myös esimerkiksi Helsinki voisi siirtyä kivihiilestä suomalaiseen energiaan, puuhun.

–Maaseudun asutuskeskuksiin sopivin puuenergian käyttömuoto on hake.

Kiviranta liittäisi mahdollisen ydinvoiman lisärakentamisen kylkeen bioenergiapaketin. Se sisältäisi merkittävän Kemera-tuen lisäyksen nuoren metsän hoitotukeen ja energiapuun korjuuseen sekä tukea lämpölaitosinvestointeihin ja lämpöverkoston rakentamiseen.

Myös Markku Pakkanen olisi valmis liittämään bioenergiapaketin ydinvoiman lisärakentamiseen.

–38 prosentin tavoite uusiutuvassa energiassa on kova tavoite.

–Jotta siihen päästään, on syytä tarkkaan pohtia ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriön toimintojen uudelleenjärjestämistä ja mahdollista uutta luonnonvaraministeriötä.

Antti Kaikkonen ei koplaisi bioenergiaa ydinvoimaan, sillä satsaukset uusiutuvaan energiaan ovat tärkeitä ja välttämättömiä joka tapauksessa.

–Bioenergian käytössä täytyy ottaa nyt iso loikka eteenpäin, Kaikkonen vaatii.

Hän uskoo, että uusiutuvasta energiasta ja ympäristöosaamisesta voi kasvaa uusi kivijalka Suomen taloudelle.

–Parhaimmillaan sektori voi tuottaa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Esimerkiksi tuulivoimaosaaminen on lyhyessä ajassa tuonut huomattavan määrän uutta työtä.

Bioenergian tuotannon täytyy Kaikkosen mielestä perustua satoihin, ehkä jopa tuhansiin pieniin yksiköihin ja myös yksittäiset maatilat voivat olla tuottajina.

–Tämä tuo uutta työtä maaseudulle ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Samalla maamme energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus kasvavat.

Kaikkosen mielestä Keskustan pitää ottaa vetovastuu bioenergian kehittämisessä.

– Meillä on johdettavanamme useimmat bioenergian kannalta keskeiset ministeriöt. Uusia, konkreettisia tuloksia tarvitaan jo vuoden 2010 aikana.

4.1.2010 Suomenmaa / Minna Kolistaja

▲Alkuun


YKSITYINEN TUULIVOIMAPUISTO NOUSI SIMOON (4.1.2010)

Simossa on käynnistynyt Suomen tiettävästi ensimmäinen yksityinen tuulivoimapuisto. Simoniemessä asuva ammattikalastaja Martti Lahti rakennutti syksyn aikana omakotitalonsa taakse kolme tuuliturbiinia. Lahti arvioi, että omakotitaloa varten hän olisi tarvinnut vain yhden turbiinin, mutta ammatin vuoksi turbiineja tarvittiin kolme.

Lähes 30 metriä korkeisiin puupylväisiin sijoitetut turbiinit otettiin käyttöön joulun alla. Noin viikon käyttökokemuksen perusteella Lahti arvioi, että tuulivoimapuiston turbiineista yhden teho menee omakotitalon kulutukseen ja kahden teho ammattikulutukseen. Ammattikäytössä Martti Lahdella on muun muassa 21 pakastinta kalojen pakastamista varten.

Lahti laskee, että voimapuisto on kulutukseen nähden sopivan kokoinen.

-Vuosikulutus on 35 000 - 36 000 kilowattituntia. Arvioin, että tuulivoimalla saan kehitetyksi noin 30 000 kilowattituntia. Valtakunnan verkosta tarvitaan sitten loput, muutama tuhat kilowattintuntia.

Ylimääräinen sähkö menee yleiseen sähköverkkoon. Tällä hetkellä siitä ei makseta mitään.

-Lupeissa on, että verkkoon menevän sähkön määrää aletaan mittaamaan ja siitä maksetaan tulevaisuudessa. Silloin minä maksan, kun on tyyntä ja yhtiö maksaa, kun tuulee, sanoo Lahti.

Martti Lahti kertoo, että kolmen tuuliturbiinin hankinta tuli maksamaan hiukan alle 47 000 euroa.

Lahti vaikuttaa tyytyväiseltä hankintaansa - sähkö tulee aivan yhtä tasaisesti kuin ennenkin.

30.12.2009 YLE Perämeri

▲Alkuun


TAUSTA: BIOENERGIA – VÄÄRIN KÄYTETTY TAI YMMÄRRETTY TERMI (4.1.2010)

Ympäristöjärjestöt haluavat lisätä bioenergian käyttöä edistääksen vesiensuojelua ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Elinkeinoelämä haluaa lisätä bioenergian käyttöä pitääkseen öljy- ja kivihiilirahat kotimaassa. Ympäristöjärjestöt ovat silti huolissaan elinkeinoelämän tavoitteista. Miten se on mahdollista?

Kun puhutaan bioenergiasta, on syytä varmistaa, puhutaanko samalla myös turpeesta. Ympäristöjärjestöt jättävät turpeen tylysti pois bioenergian lähteiden listalta. Elinkeinoelämän bioenergiahankkeissa turpeella on kuitenkin oma, suuri sijansa.

Yksi bioenergian mittari on uusiutuvuus. Jako fossiilisiin ja uusiutuviin on helppoa vuosimiljoonien aikana muodostuneen öljyn ja ihmisiän aikana kaatokuntoon kasvavan metsän tapauksessa. Soiden kasvutahdilla parin metrin turvekerroksen synnyttäminen kestää tuhansia vuosia, eikä kokemuksia tyhjennettyjen soiden palautumisesta alkuperäisiin mittoihin ole ehtinyt kertymään – ymmärrettävistä syistä.

EU: Turve ei uusiudu

Euroopan unioni ei ole päästänyt turvetta uusiutuvan bioenergian listalle. Vuoden 2008 lopulla EU-parlamentin teollisuusvaliokunta hylkäsi turpeen hyväksymisen uusiutuvaksi energiaksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto: Turve on fossiilinen polttoaine

Suomen luonnonsuojeluliiton kanta turpeeseen on selvä. Verkkosivuilla turve jätetään pois uusiutuvien energianlähteiden listalta.

- Luonnonsuojeluliitto sijoittaa energiaturpeen epäröimättä fossiilisten sarjaan. Kun turvetta poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Nyt taivaalle poltossa vapautuva hiili on kertynyt soihin 5-10 000 vuoden ajan.

Elinvoimaa bioenergiasta - siis myös turpeesta

Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämä Bioenergiasta elivoimaa -klusteri tekee työtä kivihiilen ja öljyn korvaamisella bioenergialla. Klusterin tavoitteiden mukaan koko keskisuomessa käytettävästä vajaasta 20 terawattitunnista 3,2 TWh:a tuotetaan turpeella vuonna 2015. Vertailuvuonna 2006 turvetta käytettiin 2 TWh ja kokonaiskulutus oli 19,4 TWh.

Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämispäällikkö Markku Paananen, miten klusteri määrittelee bioenergian?

- Meidän näkökulmasta bioenergiaa on paikallisia biomassa raaka-aineita kuten puuta, jota korjataan suoraan metsästä energiakäyttöön tai tulee metsäteollisuuden sivutuotteena. Myös paikallinen turve luetaan biopolttoaineeksi, sen lisäksi metsäteollisuuden mustalipeä, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassa ja pelletit.

Jyväskylän Energian biovoimalaitokselle kelpaa turve

Jyväskylän Keljonlahteen rakennetun voimalaitoksen verkkosivuilta löytää "täsmätietoa vuonna 2010 käyttöön otettavasta biovoimalaitoksesta". Alkuperäisten kaavailujen mukaan laitoksessa poltetaan jopa 70 prosenttisesti turvetta.

Jyväskylän Energia Oy:n tuotannon suunnittelun johtaja Hannu Harju, onko turve biopolttoaine?

- No tässä uusiutumismielessä on, mutta täsmälleen ottaen tietysti nämä kansainväliset säännöt sanovat, että sitä ei niihin välttämättä luettaisi.

30.12.2009 YLE Keski-Suomi / Petteri Juuti

▲Alkuun

◄Vanhemmat     Uudemmat►