Joen tarinat

Joen tarinat -palstalla julkaistaan pieniä puheenvuoroja, kommentteja ja uutisia eri puolilta vesistöaluetta. Pyrimme saamaan vakinaisia avustajia, "kirjeenvaihtajia", jotka säännöllisesti kertoisivat oman alueensa/paikkakuntansa kuulumisia, kaskuja ja vakavampiakin ympäristö- ja kulttuurikysymyksiä. Myös sinä voit ryhtyä meidän avustajaksemme. Aloita vaikka pienillä terveisillä, mitä kotijoelle/järvelle kuuluu. Voit käyttää nimimerkkiä tai omaa nimeäsi. Lähetä viestisi yhdistyksen sähköpostiin vene(at)oulujoenreitti.fi. Voit myös soittaa asiasta puh. 044 344 8585.

Oulua soutamassa.

4.8.1942 Martti Koskimies

▲Alkuun

Oulujoen reitti ry jälleen mukana Kuvien virrassa 2012

Hieno sää suosi Finnish River Film -festivaalia Merilän kartanossa

Väkeä oli paikalla mukavasti

Oulujoki - sähkön koti -dokumentin (vuodelta 1993) kuvaaja Tapio Turpeinen Sauli Pesosen haastateltavana. Filmi kertoo Oulujoen rakentamisesta aikalaisten haastatteluin ja historiallisin kuvin. Dokumenttiin on liitetty historillista kuvaa Marion-kaivinkoneen "kävelystä" sekä menetetyistä koskista ja lohista.

Eila Honkavaara (ent. Tolonen) kertoi ohjaamastaan dokumentista Kuivan maan kalastajat vuodelta 1980. Dokumentti kertoo Oulujärven säännöstelyn vaikutuksesta alueen kalastajien elämään ja elinkeinoon. Honkavaara kertoi halunneensa ottaa lähikuvia kalastajien uurteisista kasvoista ja antaa heille tilaa kertoa tuntemuksistaan. Dokumentti olikin vaikuttava aitoudessaan. Festvaalin taiteellinen johtaja Tapio Jaakko Kangas haastattelee.

14.8.2012 Aulikki Piirainen

▲Alkuun

Vettä on ennätysmäärä Oulujoessa

Merikosken kesätulva innostaa ihmisiä.

Vedellä on valtava voima!

Tulviva vesi pyrkii valtaamaan teitä.

12.8.2012 Aulikki Piirainen

▲Alkuun

Vesistöjä on rakastettava ja hoidettava

Juha ”Norppa” Taskinen on ollut viime aikoina kiireinen. Häntä ovat työllistäneet norppaseurannan lisäksi lukuisat haastattelut sen jälkeen kun WWF Suomi myönsi 20 000 euron suuruisen Pandapalkinnon Maailman ympäristöpäivänä. Luontokuvaaja ja -toimittaja Taskinen ja norppa-asiantuntija Mervi Kunnasranta saivat palkinnon muun muassa saimaannorppaan liittyvän kirja- ja elokuvahankkeensa vuoksi.

Taskinen on tehnyt yhteistyötä Oulujoen reitti ry:n kanssa jo vuosien ajan. ”Yhteyteni syntyi Pekka Jurvelinin kautta. Olen seurannut hänen soutujaan ja kirjan tekemistä ja käynyt kuvaamassa YLE TV2:lle pienen jutun Pekasta. Pekan kanssa soudimme joku vuosi sitten Paltamosta Vaalaan, halki Kainuun meren ja se oli upea kokemus”, Taskinen kertoo.

Oulujuen reitin jäsenenä Taskinen näkee yhdistyksen merkityksen tiedottajana ja kotiseutuhengen vaalijana. ”Vesireittien varrella asuvat ja virkistäytyvät huomaavat ja muistavat yhdistyksen työn. Vaikka he eivät liittyisi yhdistykseen, moni myötäelää ja tukee tavoitteita ajatuksissaan.” Luontotoimittajan mukaan Oulujoen vesistön puhtaus ja luonnontilaisuus ovat oikeita tavoitteita, joita esimerkiksi ”Vuoden vesistöteko”, ”Kuvien virta”-elokuvajuhla, lehtikirjoitukset, kirjat ja muut julkaisut tukevat.

Tällä hetkellä Taskinen valmistelee kansainvälistä elokuvaa "Land Locked seals" ? Maan sulkemat hylkeet. Elokuvassa kerrotaan neljästä makeassa vedessä elävistä hylkeestä: Saimaalla, Laatokalla, Baikalilla ja Pohjois-Amerikan järvillä. Elokuvan on määrä valmistua 2016. Samanaikaisesti Taskinen työstää kirjaa "Matka ajassa ? ja virrassa." Kirja kertoo venematkasta alkaen Venehjärveltä halki Vienan Karjalan runokylien järvien ja jokien, päättyen Vienanmerelle, Solovetskin saaristoon.

Saimaan kuutit sydämen asiana

Saimaan kuuttien suojelija kertoo, että Saimaan vesien tila on paikoin erinomainen, yleisesti mitaten kohtuullinen, mutta esimerkiksi "Saimaan kirkas helmi", Puruvesi on turvetuotannon ja vesistöön valuvien maa- ja metsätalouspäästöjen vuoksi nyt hälyttävän heikko. ”Kukaan ei olisi uskonut, että sinileväkukintoja voisi olla Puruvedellä, mutta nyt se on totta!”

Puruvettä pelastamaan on perustettu Pro Puruvesi yhdistys. Taskisen mukaan Puruveden tilan korjaaminen on vuosikymmenten työ ja vaatii lainsäädännön muutosta sekä kymmeniä miljoonia euroja rahaa. Saimaan norpan tilanteen Taskinen näkee toiveikkaana: yli puolella järven pinta-alasta on keväinen verkkokalastuskielto (15.4. - 30.6.).

”Kuutteja löytyi kevään pesälaskennoissa 57. Tavoite on saada vuoteen 2025 norppien määrä nousemaan nykyisestä n. 290 yksilöstä neljäänsataan. Tuo tavoite ja välittömän sukupuuton vaaran poistaminen on mahdollista. Mutta tämäkään ei onnistuisi ilman lainsäätämistä, joka verkkokalastuksen osalta tuli pitkän ja raskaan taistelun jälkeen voimaan keväällä 2011.”

13.6.2012 Mirja Heikkilä / Oulujen reitti ry

▲Alkuun

Rokua Geoparkin geologiset arvot on luettavana retkeilyoppaassa

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatima Rokua Geopark – Jääkauden perintö -retkeilyopas on ensimmäinen yleisölle suunnattu yhteenveto Rokua Geoparkin geologisista luontoarvoista. Rokua Geopark on myös Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin Geopark-verkoston matkailualueista.

Retkeilyoppaan sisältö perustuu laajoihin maastokartoituksiin. Oppaan kartoissa ja niistä tehdyissä tulkinnoissa on hyödynnetty ensimmäistä kertaa laserkeilaustekniikalla tuotettua huipputarkkaa korkeusmallia. Malli paljastaa alueen pinnanmuodoista runsaasti yksityiskohtia ja mahdollistaa niiden visualisoinnin uudella tavalla. Retkeilykäyttöön muokattujen karttojen avulla luonnossa liikkuva huomaa, että vähäisetkin maastomuodot voivat kertoa merkittäviä asioita alueen kehitysvaiheista.

Rokua Geoparkin geologinen arvo perustuu viime jääkaudella ja sitä seuranneena aikana syntyneisiin maastomuotoihin, jotka on arvioitu Geopark-verkoston kriteerein Suomessa ja Euroopassa ainutlaatuisiksi. Kaiken pohjana on Euroopan vanhimpiin kuuluva kallioperä.

Rokua Geopark –alueen geologinen retkeilykartta julkistettiin 25.5.2012 Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa Muhoksella.

Retkeilyopasta on myytävänä tällä hetkellä:
GTK:n julkaisumyynnissä netissä
Opastuskeskus Supassa Rokualla
Rokua Health & Spa:lla
Humanpoliksen / Rokua Geoparkin toimistolla
Oppaan hinta on 20€ sisältäen alv:n.

12.6.2012 Jari Nenonen / Geologian tutkimuskeskus

▲Alkuun

Vesivaaraliike sai ympäristöpalkinnon

Kullerot kukkivat Hanganhetteellä

Olsyn puheenjohtaja Esko Saari ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Merja Ylönen palkinnon julkistamisilaisuudessa Sorsuanojan kodalla

Vesivaara-aktiivit Eeva- Maria Parkkinen ja Pentti Marttila-Tornio

SLL / Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin tiedote palkinnosta

Vesivaara-kampanjan nettisivut

4.6.2012 Aulikki Piirainen

▲Alkuun

Yhteinen illanvietto

15.5.2012 Oulujoen reitti järjesti jäsenilleen yhteisen illanvieton Rekikylän kodalla. Saunassa kävivät melkein kaikki, mutta vain yksi uskaltautui uimaan.

Runsaista kulinaarisista tarjoiluista, puusaunasta uintimahdollisuudella ja viihdyttävistä puitteista huolimatta - seurasta nyt puhumattakaan. Arjen kiireet olivat tällä kertaa ehtineet varata paikan monen reittiläisen kalenterissa.
Otahan tuosta, niin päästään saunomaan.

Makkarat syöty. On kahvien aika.

Sisätilan notskipaikka.

Rekelän törmän kota.

16.5.2012 Rami Helander / Oulujoen reitti ry

▲Alkuun

YVA-kuulutus

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantoalue, Vaala

Vapo Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiselostuksen, joka koskee Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantoaluetta.

Hankealue sijaitsee Kainuussa Vaalan kunnassa noin 9 kilometriä Jaalangasta koilliseen. Etäisyys Kajaaniin on noin 90 kilometriä ja Ouluun noin 120 kilometriä. Hankealueen laajuus on noin 290 hehtaaria.

Hankkeen tarkoitus on tuottaa turvetta sekä teollisuuden että yhdyskuntien käyttöön. Hankealueella tuotetaan energiaturvetta Kainuun alueella sekä Oulussa ja Haapavedellä sijaitseville voimalaitoksille sekä ympäristöturvetta hankealueen lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen sekä maanparannukseen. Energiaturve toimitetaan pääasiassa syys-huhtikuun välisenä aikana 1-2 jaksossa, ja ympäristöturvetta voidaan toimittaa ympäri vuoden. Tuotantoaika on 25-30 vuotta.

Hankealue kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen (59). Matkalamminkuru sijaitsee Kaihlasen – Vanhajoen osavaluma-alueella (59.342) ja Iso-Lehmisuo sijaitsee Ryöjönpuron osavaluma-alueella (59.347). Kuivatusvedet johdetaan kahta reittiä Aittojokeen ja edelleen Oulujärven Leinolanlahteen.

Arviointiselostuksessa esitetään seuraavat vaihtoehdot:

Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta. Alueen nykytila säilyy ennallaan.

Vaihtoehto 1 (VE1): Hanke toteutetaan vaiheittain koko tuotantoalueen laajuudelta (289,6 ha). Vesienkäsittelymenetelmänä on sulan maan aikainen pintavalutus Iso-Lehmisuolla ja ympärivuotinen pintavalutus Matkalamminkurulla.

Vaihtoehto 2 (VE2): Hanke toteutetaan vaiheittain koko tuotantoalueen laajuudelta (289,6 ha). Vesienkäsittelymenetelmänä koko hankealueella on ympärivuotinen pintavalutus.

Vaihtoehto 3 (VE3): Hanke toteutetaan vaiheittain 272 hehtaarin laajuisella hankealueella, jonka rajauksessa on huomioitu suovalkkuesiintymä. Vesienkäsittelymenetelmänä on sulan maan aikainen pintavalutus Iso-Lehmisuolla ja ympärivuotinen pintavalutus Matkalamminkurulla.

Vaihtoehto 4 (VE4): Hanke toteutetaan vaiheittain 272 hehtaarin laajuisella hankealueella, jonka rajauksessa on huomioitu suovalkkuesiintymä. Vesienkäsittelymenetelmänä koko hankealueella on ympärivuotinen pintavalutus.

Arviointiselostus nähtävillä

Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä 17.4. – 31.5.2012 virka- ja aukioloaikoina seuraavissa paikoissa:
Vaalan kunnanvirasto, Vaalantie 14, Vaala
Vaalan kirjasto, Niskantie 8, Vaala
Paltamon kunnanvirasto, Vaarankyläntie 7, Paltamo
Paltamon kirjasto, Korpitie 9, Paltamo
Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, Kajaani
Kainuun ELY-keskuksen Internet-sivulla www.ely-keskus.fi/kainuu > Ympäristönsuojelu >
Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA> Vireillä olevat YVA-hankkeet > Luonnonvarojen otto ja käsittely> Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantoalue, Vaala

Yleisötilaisuus

Hanketta ja arviointiselostusta esitellään torstaina 3.5.2012 klo 18 - 20 Vaalan kunnanvirastolla (Vaalantie 14). Kahvitarjoilu alkaen klo 17.30. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan ja keskustelemaan.

Mielipiteiden esittäminen

Arviointiselostuksesta voi esittää mielipiteitä toimittamalla ne kirjallisesti viimeistään 31.5.2012 Kainuun ELY-keskukseen sähköpostiosoitteella kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi tai postiosoitteella PL 115, 87101 Kajaani. Yhteysviranomaisena toimiva Kainuun ELY-keskus antaa arviointiselostuksesta lausuntonsa 31.7.2012 mennessä, jonka jälkeen lausunto on nähtävillä edellä mainituissa arviointiselostuksen nähtävilläpitopaikoissa.

Lisätietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaa Kainuun ELY-keskuksessa Maarit Vainio, puh. 040 7743812, tai Jouko Saastamoinen, puh. 0400 690098, sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi [maarit.vainio, jouko.saastamoinen].

Hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Vapo Oy, yhteyshenkilö Lauri Ijäs, puh. 020 790 5828, sähköposti etunimi.sukunimi@vapo.fi [lauri.ijas].

Konsulttina hankkeessa toimii Insinööritoimisto Ecobio Oy, yhteyshenkilö Sanna Vaalgamaa, puh. 020 756 9454, sähköposti etunimi.sukunimi@ecobio [sanna.vaalgamaa].

17.4.2012 ELY-keskus Kainuu

Google Maps:
Iso-Lehmisuo
Matkalamminkuru

▲Alkuun

Vesistöteko 2011

Oulujoen reitti ry jakoi Oulujoen vesistön Vuoden 2011 Vesistöteko -palkinnon Reijo Heikkiselle laajasta Oulujärven vesistöaluetta kuvaavasta tuotannosta. Yhteisöpalkinto myönnettiin Kajaanin kaupungin peruskouluille, Kajaanin perusopetuksen kerhotoiminnalle ja Kajaanin Tanssiteatterille Joen joulu -tapahtuman järjestämisestä.

Heikki Haverinen (oik.) onnittelee Dosentti Reijo Heikkistä

Dosentti Reijo Heikkisen kirjallisen, digitaalisen ja muiden julkaisujen kokonaismäärä on yli 1000. Hän on julkaissut 48 teosta, jotka käsittelevät mm. Kainuun paikallishistoriaa, ympäristöhistoriaa ja lääketieteen historiaa. Myös Eino Leino ja Elias Lönnrot, Kainuun suuret pojat, ovat olleet Heikkisen mielenkiinnon kohteina. Eräänä tutkimuskohteena Reijo Heikkisellä on ollut Oulujärvi, josta hän on kirjoittanut kuusi teosta. Reijo Heikkinen on innostava persoona, jonka kiinnostus asuinseutunsa historian tutkimiseen on tarttuvaa. Hänen mielenkiintoiset ja asiantuntevat teoksensa kuvineen tempaavat lukijan mukaansa. Tohtori Heikkisen monipuolisesta tiedon popularisoinnista voidaan mainita lukuisat radio-ohjelmat. Heikkinen on julkaissut myös Kainuu-aiheista www-sivuja. Reijo Heikkinen on suosittu luennoija. Hän on pitänyt satoja juhlapuheita ja studia generalia -luentoja kansalais- ja työväenopistoissa eri puolilla Kainuuta.

Joen juhlassa 25.3.2012 palkitut. Minna Palokangas-Sirviö (vas.) Kajaanin tanssiteatteri, Leila Lassila Kajaanin perusopetuksen kerhotoiminta, Mervi Kemppainen Normaalikoulu, Leena Keränen Nakertajan koulu, Marjaana Aapakari Keskuskoulu ja Reijo Heikkinen Oulun yliopisto

Kajaanin koululaiset viettivät joulujuhlaa Kajaaninjoen kulttuurimaisemassa joulukuussa 2011. Kaikki kajaanilaiset kutsuttiin juhlaan mukaan. Tapahtuman järjestivät Kajaanin kaupungin perusopetuksen kerhotoiminta ja sadat oppilaat (1500 oppilasta) Kajaanin lyseosta, Keskuskoulusta, Kuluntalahden koulusta, Nakertajan koulusta, Pietari Brahen koulusta Lehtikankaalta, Teppanan koulusta sekä Normaalikoulusta ja opiskelijat yhteistyössä eri kulttuurilaitosten ja toimijoiden kanssa. Ohjelmaa oli järjestetty Yliopiston kampusalueelta Raatihuoneen torille ja joen varteen voimalaitosten väliselle alueelle sekä linnanraunioille. Juhlareitillä oli joulukuvaelmia, laulua, jääveistoksia, musiikkia ja taituruusesityksiä akrobatian ja diabolon saralta. Mm. linnanraunioilla esiintyi valkoisiin pukeutunut kuoro joululauluja laulaen. Joen joulu juhlisti upeasti Kajaanin 360-vuotisjuhlavuotta.

Teksti: Aulikki Piirainen
Kuvat: Rami Helander

▲Alkuun

VIEHE-hanke käynnistyi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen VIEHE-esiselvityshankkeelle. Hankkeen kesto on 1.1. - 31.5.2012. Hankeen projektipäällikkönä toimii Heikki Haverinen ja projektisuunnittelijana Annareetta Enkvist. (toim.huom.)

VIEHE -esiselvityshankkeessa kartoitetaan Utajärven, Vaalan ja Muhoksen kuntien asukkaiden mielikuvia Oulujoesta. Oulujoen valjastamisen jälkeen kulttuurihistoriallisesti arvokas joki on jäänyt virtaamaan jokilaaksoon, osittain unohdettuna, seudun asukkailta suljettuna.

Vaikka virran patoaminen onkin jättänyt jälkensä seudun asukkaiden mieliin jo sukupolvien ajalta, on joki valjastettunakin ainutlaatuinen ja seudulle omaleimaisuutta tuova elementti. Ihmisten tulisi löytää jälleen tiensä virran rannoille.

Esiselvitystyshankkeen aikana pyritään selvittämään mitä Oulujokivarren tavalliset asukkaat ja yrittäjät haluaisivat nostaa esiin seutukunnastaan; millaisena he näkevät Oulujokilaakson ja millainen alueen yhteinen tavoitemielikuva voisi olla.

Esiselvityshankkeen aikana järjestetään joki-iltoja, joissa eri alojen asiantuntijat lähestyvät jokea eri näkökulmista ja iltojen isäntänä toimiva Heikki Haverinen virittää tapahtumaan osallistujien kesken keskustelun, jonka aikana etsitään luovia ja uudenlaisia ratkaisuja Oulujoen nostamiseksi entiseen loistoonsa. Syntyneet ideat ja innovaatioiden alut jäävät kaikkien osallistujien hyödynnettäväksi Internetiin kerättävään tietopankkiin.

Esiselvityshanke myös selvittää mahdollisuudet toimia yhteistyössä alueen kulttuurista kehittymistä tukevien hankkeiden kanssa, linkittäen eri alojen yrittäjiä, toimijoita ja osaajia.

20.1.2012 Annareetta Enkvist / projektisuunnittelija, VIEHE-hanke

▲Alkuun

◄Vanhemmat Joen tarinat