New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Lohisivu

Hylje saattaa syödä lohta oletettua vähemmän (29.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos etsii rahoitusta hylkeen ravinnon isotooppimäärityksille. Tutkimuslaitos haluaisi selvittää, mikä osuus hylkeillä on lohikantojen verottajina, sillä lohen istutukset ovat onnistuneet huonosti. Lue lisää...

23.4.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


Tutkimus selvittää, pääsevätkö lohen vaelluspoikaset Oulujärvestä merelle (28.6.2010)

Merilohen vaelluspoikaset uivat pois kasvupaikaltaan Varisjoelta suuntana Oulujärvi, Oulujoki ja lopulta meri. 15 senttimetriä pitkien poikasten vaelluksen tiellä on kuitenkin monia esteitä, kuten saalista etsivät hauet ja Oulujoen voimalaitosten turbiinit. Lue lisää...

23.6.2010 Kainuun Sanomat / Hanna Hihnala

▲Alkuun


Jylhämään kalahissi, Nuojualle pystyrakokalatie (24.6.2010)

Oulujoen kalateiden suunnittelussa on päätetty, millaisia kalateitä aiotaan rakentaa. Rakentamisaikaa ei tiedetä, koska rahoitus on vasta suunnitteilla. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Kainuu / Jouni Pilto

▲Alkuun


Oulujoesta rakennetaan lohijoki (24.6.2010)

Lohelle suunnitellaan avattavaksi kalatie Oulujoen jokisuusta Oulujärvelle. Samassa yhteydessä myös Oulun Hupisaarten purot elvytettäisiin kalojen elinalueiksi. Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosten kalateiden suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti. Kalateiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa Muhoksen Montasta, jonne suunnitellaan kiinniottolaite kalojen ylisiirtoa varten. Ensi vaiheessa nousevat kalat siirretään Utosjokeen ja Kutujokeen. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Lohet nousevat autolla Ounasjokeen (24.6.2010)

Kuluvana kesänä on tavoitteena siirtää Perämereltä 500 lohta vapaana virtaavaan Ounasjokeen. Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on luoda Ounasjoelle pysyvä villilohikanta. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Perämeri / Kimmo Hiltula

▲Alkuun


Lohitutkija: Paikallisten apu on korvaamatonta (24.6.2010)

Paikallisten kalastajien aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää lohi- ja meritaimentutkimuksessa. Riistan- ja kalantutkimuksen mukaan kalamerkkien palauttaminen ja saalistilaston ylläpitäminen antaa tutkijoille arvokasta tietoa lohi- ja meritaimenkannoista. Lue lisää...

22.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohi palaa taas Ounasjokeen (23.6.2010)

Ounasjoki on taas ainakin hetken lohijoki, kun Rovaniemen yläpuolelle ylisiirretään emolohia. Lapin ELY-keskus siirtää Ounasjokeen tänä kesänä 500 lohta, joista noin 100 merkitään radiolähettimellä ja loput numerokoodein. Lue lisää...

21.6.2010 YLE Lappi / Tapio Nykänen

▲Alkuun


Lohien matka jatkuu Iijoella – myös poikasia vesistössä runsaasti (23.6.2010)

Mahdollisuus havaita kookas merilohi Iijoella on nyt suuri. Tänä kesänä Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hankkeen tavoitteena on siirtää voimaloiden yläpuolisille Iijoen alueille 150 merivaellukseltaan palannutta emolohta. Osa viime vuonna siirretyistä 50 lohesta on edelleen matkalla alavirtaan samalla, kun vaelluspoikaset eli smoltit ovat lähteneet ensimmäiselle merivaellukselleen nykyisiltä kotipaikoiltaan Iijoen koskilta. Osa smolteista on merkitty radiolähettimellä mm. vaellusaikaisen kuolleisuuden ja vaellusnopeuden selvittämiseksi. Vaelluskalakantaa elvytetään myös runsailla poikasistutuksilla. Lue lisää...

21.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohen nousu hieman myöhässä (22.6.2010)

Lohen nousu Tornionjokeen ja Simojokeen on hieman myöhässä keskimääräisestä ajankohdasta, arvioi tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. RKTL:n luotaimet havaitsivat kevään ensimmäiset lohet toukokuun loppupuoliskolla noin viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Lue lisää...

18.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Askel Ounasjoelle II -hanke alkaa (18.6.2010)

Kalatien rakentaminen Kemijoelle etenee. Askel Ounasjoelle II –hankkeen rahoitus on varmistunut, mikä mahdollistaa Isohaaran kalatie II rakentamisen. Lisäksi hankesuunnitelman mukaan siirretään sukukypsiä lohia Kemijokisuulta Ounasjoelle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 690 000 €. Lue lisää...

16.6.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Epäilyjä lohenkalastuksen varaslähdöstä (18.6.2010)

Simon kunnanjohtaja Esko Tavia epäilee, että push up -rysiä käytetään lohenpyynnissä ennen luvallista päivämäärää. Myös rysien oikean käytön valvonnassa on ollut vaikeuksia. Lue lisää...

16.6.2010 Pohjolan Sanomat / Hannu Tikkala

▲Alkuun


Vaelluslohi elpyy Iijoella (17.6.2010)

Tutkijat kartoittavat Iijoella, missä istutetut lohet liikkuvat. Tarkoitus on saada selvää lohen kutupaikoista ja elvyttää ikiaikaiset vaellusreitit. Voimalaitosten yhteyteen suunnitellaan tulevaisuudessa kalateitä, jotka mahdollistavat kalojen luontaisen vaelluksen. Lue lisää...

15.6.2010 Kaleva / Kaisu Puranen

▲Alkuun


Markkinaväki kaipasi lisää lohta (17.6.2010)

Iissä vietettiin lauantaina lohimarkkinoita Wanhan Haminan Huilingin alueella. Tarjolla oli lohta eri muodoissa, kalankäsittelynäytöksiä ja kaikenlaista kalatietoutta. Lue lisää...

15.6.2010 Rantapohja / Satu Niskanen

▲Alkuun


Ruotsalaisten lohenpyynti aikaistuu - suomalaisten ei (17.6.2010)

Ruotsalaiset ammattikalastajat pääsevät lohenpyyntiin viimevuotista aikaisemmin. Ruotsalaiset aloittavat lohenpyynnin Tornionjoen merialueella torstaina 17. kesäkuuta. Suomi ja Ruotsi sopivat asiasta osana Tornionjoen rajajokisopimusneuvotteluja vuosi sitten. Lue lisää...

15.6.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


Lohilaskuri raksuttaa (15.6.2010)

Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola kahlaavat kainaloitaan myöten Kattilakosken niskalla Ruotsin puoleisella rannalla ja virittelevät kaikuluotaimen ohjausaitaa hieman ulommas.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja Ruotsin Fiskeriverket asensivat toukokuun lopulla kaikuluotaimen kosken molemmille rannoille. Kaiku keilaa lähes kaikki kutulohet. Kattilakoski on alajuoksun kapeimpiin kuuluvana paikkana ihanteellinen luotaukselle. Lue lisää...

Lue myös: Alustavia luotaustuloksia kesältä 2010 (RKTL)

13.6.2010 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Itä-Lapin kuntayhtymä vaatii lohiportaita koko Kemijokeen (11.6.2010)

Itä-Lapin kuntayhtymä edellyttää lohiportaiden rakentamiseta koko Kemi- ja Ounasjoen vesistöön. Kuntayhtymän hallitus antoi asiasta kannanoton keskiviikkona pidetyssä kokouksessaan. Lue lisää...

9.6.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Jäämeren lohen geeniperimä avataan (9.6.2010)

Jäämeren lohen alkuperää ryhdytään selvittämään. Lohella on Barentsin alueella 250 erilaista kantaa. Tutkimuksen avulla Barentsin alueen maat voivat päättää, mitä lohijokia tulee rauhoittaa lohenpyynniltä. Lue lisää...

7.6.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Uusia kalateitä aikaisintaan vuonna 2012 (7.6.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suunnitelmat Oulujoen kuudesta uudesta kalatiestä valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen vastuu siirtyy kunnille. "Jos luvat ja rahoitus järjestyvät, voidaan ensimmäisen kalatien rakentaminen aloittaa aikaisintaan vuonna 2012", kertoo ELY-keskuksen koordinaattori Anne Laine. Lue lisää...

4.6.2010 Kaleva / Heini Strand

▲Alkuun


Osa laittomasta lohenpyynnistä selvitetty (7.6.2010)

Lapin rajavartiosto on selvittänyt kaksi tapausta, jotka koskivat laitonta lohenpyyntiä Tornionjoella. Tutkinnanjohtaja Jouni Männistö kertoo, että yksi tapaus ratkesi omana työnä ja toisessa laittoman pyydyksen omistaja ilmoittautui itse viranomaisille. Lue lisää...

5.6.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun

Lohennousun seuranta käynnistyi Tornionjoella (7.6.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Ruotsin Fiskeriverket aloittivat toukokuun lopussa Tornionjokeen kudulle nousevien lohien seurannan. Lohien määrää ja vaelluksen ajoittumista seurataan napapiirin tuntumaan Kattilakoskelle asennetuilla kaikuluotaimilla. Luotausta jatketaan kesän loppuun, jolloin lohennousu jokeen on ohi. Kesän aikana odotetaan havaittavan kymmeniä tuhansia lohia. Lue lisää...

4.6.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Tornionjoen lohella menee muita paremmin (2.6.2010)

Tornionjoen lohikannan tila on hyvä, mutta muilla Pohjanlahden lohijoilla ei mene yhtä hyvin. Lohitutkija Atso Romakkaniemi Riistan- ja kalantutkimuksesta sanoo, että vaikka Tornionjoen lohen poikastuotanto on vakiintunut, niin pienempien jokien lohikanta ei ole elpynyt läheskään yhtä hyvin. Lue lisää...

31.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohenpoikaset pääsivät Oulujoen vesistöön (31.5.2010)

Oulujokeen ja siihen laskeviin Sanginjokeen, Muhosjokeen, Utosjokeen ja Kutujokeen on istutettu vuodesta 2005 lähtien vuosittain runsaat 50 000 yksivuotista merilohenpoikasta. Lue lisää...

28.5.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Lohi nousee jo Lapin jokiin (31.5.2010)

Luonnonlohi nousee jo Tornion- ja Simojokiin. Jokivarren kalastajilta saatujen tietojen mukaan ensimmäisiä lohia on pyydetty tällä viikolla Tornion Matkakoskelta saakka. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohien siirto Ounasjokeen alkaa kesäkuussa (31.5.2010)

Lapin Ely-keskus siirtää tämän kesän aikana noin 500 lohta Ounasjokeen. Emolohien siirroilla yritetään palauttaa vaelluskalakantoja Kemijoen vesistöön. Lue lisää...

28.5.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


Lohi- ja siikapitoisten vesien lista tarkistettiin (27.5.2010)

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt pieniä tarkistuksia lohi- ja siikapitoisten vesien luetteloon. Siihen lisättiin Hausjoki (Hausjärvi), Imjoki (Heinola), Tarpianjoen alaosa (Kylmäkoski) ja Heinjoen yläosa (Padasjoki). Lue lisää...

25.5.2010 Hämeen ELY ja Pirkanmaan ELY, Tiedote

▲Alkuun


Tenon kalastuskausi alkoi (24.5.2010)

Tenon kalastuskausi alkoi puolen yön aikaan viime yönä. Kalastuskauden aloittivat paikalliset, joilla on mahdollisuus pyytää Tenolla lohta elokuun loppuun saakka. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Iijoen kalatiet -hankkeelle kerätään rahoitusta (24.5.2010)

Pudasjärven kaupunginhallitus hyväksyi tiistaina osallistumisen Iijoen kalatiet v. 2011-2013 -hankkeeseen, mikäli valtuusto osoittaa tarkoitukseen vuosittaisen määrärahan. Kolmen vuoden potti olisi yhteensä 29 111 euroa. Aiemmin Taivalkosken kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle kolmivuotista hanketta varten 25 065 euron määrärahahakemuksen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 960 000 euroa, josta kuntien osuus on 19 %. EAKR-rahaa odotetaan saatavan 727 600 euroa ja kunnilta yhteensä 182 400 euroa. PVO-Vesivoima Oy maksaa yksityisen rahoitusosuuden, 50 000 euroa. Lisäksi ohjelmaa ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Suomen valtio, Kuusamon kaupunki sekä Iin ja Yli-Iin kunnat.

Iijoen hoitosuunnitelman tämän vuoden tavoitteena on joen alajuoksun kalaportaiden yleissuunnitelman laatiminen sekä aiesopimus kuntien ja PVO-Vesivoima Oy:n muodostaman hallinto-organisaation perustamisesta.

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on erityisesti lohen palauttaminen sekä vesivoimatalouden yhteensovittaminen Iijoen alajuoksun viidellä voimalaitoksella. Lisäksi on tarkoitus siirtää 300-400 sukukypsää lohta voimalaitosten ohitse Iijoen keski- ja yläjuoksulle sekä lohen ja meritaimenten poikasistutuksia pääuomaan ja sivujokien yläjuoksuille.

Tämän kesän aikana on tarkoitus siirtää 150 radiolähettimillä varustettua lohta Iijoen pääuomaan ja Livojoelle, kertoo lohitutkija Panu Orell Riistan- ja kalantutkimuslaitokselta. Vaikeiden radioseurantaolosuhteiden takia Korpijoki jää tämän kesän istutuksista pois. Siirtokalojen pyynti aloitetaan kuun loppupuolella ja mahdollisten karanteenitoimien jälkeen istutuksiin päästään juhannuksen tienoilla.

Viime kesänä siirretyt lohet ovat pääosin selvinneet talven yli hengissä. Viime viikon lämpöaallon seurauksena talvikot ovat lähteneet vaeltamaan takaisin mereen, esimerkiksi viikonlopun aikana Haapakosken voimalaitoksen laski onnistuneesti alas seitsemän Livojoen lohta.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (20.5.) lehdestä.

20.5.2010 Iijokiseutu / Juha Hagelberg

▲Alkuun


Lohen ja taimenen alamittoja suurennetaan Saimaalla (24.5.2010)

Järvilohen ja järvitaimenen alamittoja nostetaan Saimaalla. Järvilohen alamitta on jo nostettu Pohjois-Karjalassa Järvilohistrategian mukaiseen tavoitteeseen. Lue lisää...

20.5.2010 YLE Etelä-Savo

▲Alkuun


Iijokeen uusia kalateitä (20.5.2010)

Voimaloiden ja uittojen muovaamaa Iijokea kunnostetaan paremmaksi kalavedeksi. Iijoelle rakennetaan lähivuosina yhteensä viisi kalatietä. Lue lisää...

18.5.2010 YLE

▲Alkuun


Pielisen selkävesille istutetaan lohenpoikasia autolautalta - Tutkimuksessa selvitetään paraneeko istutustulos rantaistutuksiin verrattuna (19.5.2010)

Jo kolmatta vuotta jatkuvassa järvilohi- ja taimenistutushankkeessa kokeillaan antaako istukkaiden levittäminen suoraan Pielisen selkävesille rannalta tehtäviä istutuksia paremman tuloksen. T-ankkurimerkeillä merkittyjä 2- ja 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia levitetään Kolin satamasta lähtevän autolautan kannelta Pielisen selkävesien reunamille tiistaina 18.5.yhteensä 8000 kappaletta. Lue lisää...

17.5.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Isohaaran kalaportaiden rakentaminen varmistui (17.5.2010)

Isohaaran uuden kalatien rakentaminen käynnistyy tänä kesänä. Ensin hanke kilpailutetaan ja kalaportaiden on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Aikataulu varmistui hankkeen saatua keskiviikkona rahoituspäätöksen. Lue lisää...

14.5.2010 Pohjolan Sanomat / Henripekka Kallio

▲Alkuun


Norja haluaa neuvotella Tenon sopimuksesta (14.5.2010)

Norja haluaa neuvotella Suomen kanssa Tenojoen kalastusta koskevasta sopimuksesta.Norjan ympäristöministeriö on lähettänyt asiasta kirjeen Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kirjeessään Norja ehdottaa, että muun muassa rajoituksia Tenon lohenkalastukseen. Lue lisää...

11.5.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


Isohaaran kalatie kilpailutetaan (10.5.2010)

Lapin ELY-keskus kilpailuttaa Kemijoen Isohaaran kalatien rakentamisen. Investointivastaava Jukka Kuoksa sanoo, että valmistelevat työt ja kilpailutus hoidetaan touko-kesäkuun aikana ja kalatie on valmiina loppuvuodesta. Lue lisää...

6.5.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamisen edellyttämistä kalastusjärjestelyistä laaditaan selvitys (5.5.2010)

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on aloitettu Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke, jonka tarkoituksena on parantaa edellytyksiä vaelluskalojen palauttamiselle Kemijoen vesistöön. Lohen, meritaimenen ja vaellussiian palauttamiseksi on merialueen, jokisuun, Kemijoen alaosan sekä Ounasjoen kalastus järjestettävä vaelluskaloille suotuisaksi. Kalojen on päästävä vaeltamaan lisääntymisalueilleen, saatava valmistautua rauhassa kutuun ja vaeltaa aikanaan poikasina joesta mereen. Lue lisää...

3.5.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


RKTL:n kalaistutukset alkavat rannikkojokiin ja Vuoksen vesistöalueelle (3.5.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä 2010 noin 308 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 648 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttää ja elvyttää uhanalaisia kalakantoja että turvata kalastusmahdollisuuksia. Lue lisää...

29.4.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Kesäkuussa Ounasjokeen 500 isoa lohta (28.4.2010)

Kemijoen kalastuskuntien liitto suosittelee ensi kesänä Ounasjoelle siirrettävien lohien välitöntä vapauttamista verkoista ja vieheistä niin Ounas- kuin Kemijoellakin. Näin mereltä siirretyt lohet voisivat kutea jokiin ja kuoriutuvista poikasista saataisiin jokiin leimautunut, elinvoimainen smolttikanta. Lue lisää...

26.4.2010 Lapin Kansa / Jorma Särkelä

▲Alkuun


Kemi rahoittaa vain Isohaaran kalatietä (22.4.2010)

Kemin kaupunki ei aio rahoittaa Kemijoen kalateiden rakentamista Isohaaran yläpuoliselle alueelle. Kemin kaupunginhallitus haluaa, että asia kirjataan Lapin liiton valmistelemaan maakuntaohjelmaluonnokseen. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kalatiesopimus käsittelyssä Keminmaassa (22.4.2010)

Kemijoen kalatierakentaminen on liikahtamassa eteenpäin. Keminmaan kunta, Lapin ELY-keskus ja PVO-vesivoima ovat tiettävästi hyväksymässä Isohaaran toisen kalatien käyttösopimuksesta tehdyn viimeisimmän version. Lue lisää...

20.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Tenojoen turistikalastussääntöön ei muutoksia kalastuskaudelle 2010 (19.4.2010)

Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Fylkesmannen i Finnmark ovat neuvottelujen jälkeen päättäneet, ettei Tenojoen turistikalastussääntöön tehdä muutoksia kalastuskaudeksi 2010 yhteisellä rajajokiosuudella. Lue lisää...

16.4.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Mustionjoessa ui ensi kesänä lohta (13.4.2010)

Virtavesien hoitoyhdistys Virho istuttaa lohen mätimunia Mustionjokeen 25. - 27. maaliskuuta. Istutuksien myötä Mustionjoessa ui tulevasta kesästä alkaen kymmenien vuosien tauon jälkeen lohia. Lue lisää...

22.3.2010 Länsi-Uusimaa

▲Alkuun


Lohen ja taimenen pyyntipaikat vuokrattavana (12.4.2010)

Lapin ELY-keskus tekee parin viikon sisällä päätöksen lohen ja taimenen pyyntipaikoista. Valtio vuokraa Tornionjoen, Kemijoen ja Simojoen edustalta noin 120 lohen ja taimenen pyyntipaikkaa. Lue lisää...

9.4.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kemijoen kalatiehanketta uhkaa viivästyminen (19.3.2010)

Lapin ELY-keskus ei voi tehdä hankkeen rahoituspäätöstä niin kauan kuin Isohaaran toisen kalatien käytöstä ei ole sovittu. Keminmaan kunta ja voimalaitoksen omistava Pohjolan Voima neuvottelevat yhä kalatien rakentamiseen liittyvien vastuiden jakautumisesta. Lue lisää...

17.3.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Norja aikoo rajoittaa lohen merikalastusta (18.3.2010)

Norjassa vaaditaan lohen merikalastuksen lopettamista. Lohta pääsisi nousemaan jokiin kutemaan entistä enemmän ja jokivarsien kalastajat ja matkailijat saisivat isomman saaliin. Suomen puolella ajatus ei saa varauksetonta kannatusta edes väylän varrella. Lue lisää...

16.3.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


SALLA MYÖNTEINEN KEMIHAARAN ALTAALLE (12.3.2010)

Sallan kunnanhallitus otti periaatteessa myönteisen kannan Kemihaaran altaaseen käsitellessään sen kalataloudellisia edellytyksiä. Sallan kunta esittää, että Lapin liitto ryhtyy selvittämään kalaportaiden rakentamista Ounasjokisuulta Kemijärveen.

Kunnan arvion mukaan, kun portaat on rakennettu Ounasjokisuulle ja edelleen Kemijärveen, järven yläpuolisesta vesialueesta syntyisi osa Kemijoen luontaisten vaelluskantojen lisääntymisaluetta. Kalakantojen voimistuessa ja monipuolistuessa uskotaan seutukunnan kesämatkailun kasvavan.

Lausunnossaan altaan kalataloudelliseen raporttiin kunta puuttuu eräisiin Sallan alueen vaikutuksiin.

Monikäyttöaltaan kalataloudelliset vaikutukset ulottuvat myös Sallan kunnan alueelle. Sen vaikutukset ulottuisivat Värriö-, Naruska-, Maltin-, Tenniö-, Kuola- ja Aatsinkijoelle sekä Kivihaaraan.

Kunta huomauttaa, että Pohjois-Sallan matkailun kehittäminen perustuu eränkäynnin ja kalastusmatkaflun vetovoimaan.

Tärkein kalastusmuoto on heittovapakalastus ja tärkein saaliskala on isokokoinen taimen.

Kalataloudellisessa selvityksessä Salla puuttuu siihen, että padon vuoksi isokokoisen taimenen esiintyminen altaan yläpuolisissa vesissä voi loppua tai vähentyä, kun vaellus estyy tai heikkenee.

Edelleen mahdollisesti menetetään kokonaan arvokas alkuperäinen Ylä-Kemijoen vaellustaimen sekä Kemijärvestä että yläpuolisista vesistä.

Taimenen menettäminen voi merkitä käänteentekevän tukijalan menettämistä erä- ja kalastusmatkailuyrityksiltä ja siihen tukeutuvalta loma-asutukselta.

Salla vaatii, että vaellus Kemijärvestä yläpuolisiin jokiin suunnitelmissa taataan.

9.3.2010 Koillis-Lappi

▲Alkuun


LOHIKALOILLE AVATAAN TIETÄ RAKKOLANJOELLA (8.3.2010)

Lappeenrannasta Viipuriin laskevalle Rakkolanjoelle suunnitellaan kalateitä. Kalatiet tulisivat Venäjän puolella sijaitseviin Ykspään ja Kapakkakosken patoihin. Tavoitteena on mahdollistaa lohikalojen nousu Viipurinlahdesta Suomeen asti.

RAPA-hanketta vetää Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Lokakuun loppuun asti kestävän suunnittelu- ja valmistelutyön kustannukset ovat noin 70 000 euroa.

Rahoitus tulee ulkoasiainministeriön lähialuerahoituksesta, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä, ELY-keskukselta sekä Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitokselta.

Suunnittelutyöllä vauhditetaan myöhemmin tänä vuonna alkavaa laajempaa rajajokihanketta (RIFCI). Hanke odottaa vielä EU:n ja Venäjän välisen ENPI-ohjelman rahoitusta.

RIFCI-hankkeen tavoitteena on estää meritaimenen kuoleminen sukupuuttoon Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisissä rajajoissa. Nyt meritaimenta elää Kaakkois-Suomessa ainoastaan Lappeenrannan Mustajoessa.

Lisäksi tavoitteena on kunnostaa Mustajoen ja Rakkolanjoen ympäristöä Lappeenrannan ja Viipurin alueilla sekä Vammeljoen vesistöaluetta Pietarin lähellä.

RAPA-hankkeessa kalateitä suunnitellaan Rakkolanjoen päähaarassa sijaitseviin Ykspään ja Kapakkakosken patoihin. Projektipäällikkö Matti Vaittisen mukaan sivujoessa sijaitsevien patojen vuoro on RIFCI-hankkeessa.

6.3.2010 YLE Etelä-Karjala

▲Alkuun


UTOSJOKEA KUNNOSTETAAN LOHELLE (1.3.2010)

UTAJÄRVI Oulujokeen Utajärvellä laskevan Utosjoen 42 virtavesialuetta kunnostetaan. Noin 50 kilometrin matkalle tehdään poikastuotantoalueita Oulujoen lohelle, jolle auotaan lähivuosina nousureittejä ohi voimalaitosten.

Utosjoen kunnostus maksaa 150 000 euroa. Valtio maksaa urakasta puolet, Utajärven kunta 45 000 euroa ja Fortum Oy 30 000 euroa.

Kunnostus parantaa joen maisema-arvoja ja virkistyskäyttöä. Uoman avartaminen vähentää tulvahaittoja. Joen tila aiotaan nostaa välttävästä hyväksi vuoteen 2015 mennessä.

25.2.2010 Kaleva

▲Alkuun


NORJA: SUOMI UHKAA TENON LOHTA (1.3.2010)

Norja syyttää Suomea Tenon lohen vaarantamisesta. Norjan ympäristöministeriön osastopäällikön mukaan Suomi on haluton rajoittamaan lohen kalastusta Tenolla, mikä uhkaa hävittää osan joen lohikannoista.

Osastopäällikkö Steinar Hermansen kertoo Norjan yleisradiolle, että Suomi ei ole taipunut Norjan vaatimuksiin kalastuksen rajoituksista, koska se olisi vaikeaa toteuttaa Suomen puolella.

- Suomalaiset sanovat, että Norjan ehdotukset ovat sinänsä hyviä, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan enemmän aikaa.

Hermansen painottaa, että molempien maiden pitää ottaa asia vakavasti ja rajoittaa lohestusta Tenossa.

- Suurin osa lohikannoista on yhteisiä, ja siksi pitää toimia molemmilla puolilla rajaa. Suurimmassa vaarassa ovat joidenkin Tenon sivujokien lohet.

Tilastojen mukaan Tenon lohisaalis putosi viime vuonna lähes puoleen toissa vuodesta.

26.2.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


TENOJOEN JA NÄÄTÄMÖJOEN LOHISAALIIT PIENENIVÄT (1.3.2010)

Kesällä 2009 Tenojoesta saatiin tilastovuosien 1972 - 2009 pienin lohisaalis, 63 tonnia. Se oli 70 tonnia keskimääräistä saalista pienempi. Näätämöjoen lohisaalis, 7 tonnia, oli keskimääräistä saalista noin tuhat kiloa pienempi, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta. Lue lisää...

25.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


KEMIJOEN KALATIEHANKE ETENEE (15.2.2010)

Kemijoen kalateiden rakentaminen on harppaamassa eteenpäin tänä keväänä. Kemi- ja Ounasjokivarren kunnat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan Isohaaran toisen kalatien rakentamisesta ja lohien ylisiirroista Ounasjoelle. Kemi- ja Ounasjokivarren kunnista sopimusta ei ole vielä allekirjoittanut Tervola, mutta sielläkin asiasta on olemassa valtuuston myönteinen päätös.

Kemijoen kalateitä valmistelevan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) mukaan tarjouskilpailu Isohaaran toisen kalatien rakentamisesta järjestetään kevään mittaan, ja rakennustöiden pitäisi alkaa tulevalla avovesikaudella.

Usko Kemijoen kalateiden rakentamiseen on ollut välillä lujilla. Nyt vetovastuu on aiempaa selvemmin Lapin ELY-keskuksella, johon entinen Lapin ympäristökeskus kuuluu. Lapin ELY-keskus ei vie kuitenkaan hanketta eteenpäin yksin vaan tekee kalatieasiassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Lapin liiton ja kuntien kanssa.

- Nykyinen järjestely on kunnan kannalta erittäin hyvä. Eli entinen ympäristökeskus on ottanut aktiivisen roolin, joten kunnan ei tarvitse yksin ajaa näitä asioita vaan valtionhallinto on mukana siinä, sanoo Keminmaan kunnan tekninen johtaja Aapo Mäenpää.

Monikäyttöallas ei ole mukana

Kemijoen kalatiehankkeita on hämmentänyt viime kuukausina keskustelu Kemijoen monikäyttöaltaasta. Alisen kemijokivarren kunnat älähtivät Lapin liiton allaskaavailuista viime vuoden puolella ja vaikutti jo siltä, että kalatiehanke karkaa kauas tulevaisuuteen.

- Kemijoen kalateiden rakentamista valmistellaan laajassa yhteistyöryhmässä, jossa parhaillaan sorvataan esitystä kalateiden rahoittamiseksi Taivalkoskesta lähtien. Työryhmässä ei ole mukana minkäänlainen vesivoimakytkös eli tätä rahoituskuviota valmistellaan ihan muulta pohjalta kuin monikäyttöaltaan pohjalta, sanoo Kemijoen kalateitä valmisteleva virkamies, ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Lapin liiton johdolla maakunnassa on laadittu aiesopimusta, jonka tarkoituksena on rahoittaa ja toteuttaa Kemijoen kalatiet Isohaaran toista kalatietä lukuunottamatta. Huhtalan mukaan tarkoituksena on saada muille kalateille rahoitus suurelta osin EU:lta ja valtiolta, sillä kuntien kukkarolla ei enää oltaisi.

Lohien ylisiirrolla pohjustetaan tulevaa

Tulevana kesänä Lapissa alkaa Askel Ounasjoelle II-hanke, jossa kunnat sopivat Isohaaran toisen kalatien toteuttamisesta ja lohien ylisiirrosta Ounasjoelle.

Tuhannen sukukypsän vaelluskalan ylisiirrolla elvytetään Ounasjoen vaelluskalakantoja ja poikastuotantoalueita, jotta jokeen leimautunut kalakanta nousee sinne takaisin kalateiden kautta.

- Nyt näyttää todella hyvältä, että homma etenee. En näe enää kovin suuria esteitä tämän hankkeen edessä, vaikka emme olekaan vielä saaneet lupaa lohien ylisiirrolle mutta asia hoituu varmaan tässä kevään mittaan, kuvailee Huhtala.

Keminmaan kunta on puolestaan viilannut Isohaaran toisen kalatien käyttösopimusta yhdessä voimalaitoksen omistavan PVO-vesivoiman kanssa.

- Uskoisin, että sieltä on saatu nyt pois ne pahimmat karikot. Käyttösopimushan on voimalaitoksen omistajalle tärkeä sopimus, koska heille energiantuotanto on tärkeä asia. Toisaalta taas meillä on tarve siirtää käyttösopimuksen vasteet edelleen rakentajalle eli siinä mielessä sopimus on tärkeä sekä meille että voimayhtiölle, sanoo Aapo Mäenpää.

Huhtalan mukaan kalatien rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailu tulevan avovesikauden aikana. Tarkoituksena on, että rakentaminen alkaisi jo tulevana kesänä.

Kalastusjärjestelyjä tulossa

Kemijoen kalatiehanke on siis nytkähtämässä eteenpäin monella rintamalla. Tulevia vuosia varten alkamassa on myös selvitys Kemi- ja Ounasjoen kalastusjärjestelyistä.

Jos lohi nousee Ounasjokeen saakka, niin esimerkiksi Kemijokisuu ei voisi olla enää yhtä tiheästi verkotettu kuin nykyään.

- Lohien elinkierron aikaansaaminen vaatii kalastusjärjestelyjä Kemijoen vesistössä. Näitä aletaan suunnitella yhdessä kalastusoikeuksien haltijoiden kanssa. Tämä on ehdottomasti yhteistyötä, johon kaikkien osapuolten tulee sitoutua, sanoo Huhtala.

Hänen mukaansa Lapin liitto on palkkaamassa suunnittelutyöhön projektityöntekijän, joka alkaa valmistella Kemi- ja Ounasjoen kalastussääntöä. Lapin liitto on jo teettänyt Kemijokisuulle vision kalastusjärjestelyistä, se raporttihan on jo käytettävissä.

- Uskoisin, että tämän projektin myötä Kemi- ja Ounasjoelle tulee kalastussääntöehdotus, joka on hyvin pitkälle samanlainen kuin Tornionjoen ja Simojoen kalastussääntö, kertoo Huhtala.

12.2.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


TYHJÄ LOHIJOKI YHDISTI VÄYLÄN KALAMIEHET JOKISEURAKSI (15.2.2010)

SE oli Harrinivan perustamisen aikaan 1970-luvulla, kun Hannes Pietikäinen ensimmäisen kerran huomasi sen.

Ryteikköistä ja soistunutta jokirantaa raivattiin turisteille sopivaksi ja Pietikäiset alkoivat rakentaa. Kyläläiset puhuivat, että Hans on tullut hulluksi. Siinä rannalla hän seuraili joen tapahtumia ja pisti merkille huolestuttavan seikan.

Miksi ei näy lohia ja kalastajia, hän ihmetteli Euroopan suurimman vapaana virtaavan joen rannalla.

Hans alkoi selata puhelinluetteloa ja soitella joen alaperän miehille. Selvisi, että toden totta, joki on lohesta tyhjä. Asiasta innostuttiin kovasti ja viimein Pellossa järjestettiin kokous, jossa perustettiin Tornio-Muoniojokiseura vuonna 1985. Seura piti perustaa valtioneuvoston luvalla, koska se toimi kanden valtakunnan alueella. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pellolainen Seppo Räty.

Lohikadon syyksi selvisi jokisuun sumppu ja ryöstökalastus.

– Joki oli sodan jälkeen täynnä lohta, Pietikäinen kertoo.

Muoniossakin käytettiin kosteverkkoja ja tuulastettiin. Usein tuulastaessa valolle tuli sen verran monta lohta, että oli vaikea päättää, mitä niistä yrittäisi pistää. 1980-luvulla tilanne oli hyvin erilainen.

– Jokisuu oli suljettu verkoilla ja rysillä vuosikymmeniä. Siellä oli tosissaan ahdasta, Pietikäinen kertoo.

Rysien ja verkkojen määrää tutkittiin myös paikan päällä, ja sitä ihmettelivät paikalliset ihmisetkin.

– Lohen olisi pitänyt olla seitsemän ällän ylioppilas, että se olisi päässyt jokeen, hän lisää.

Kalastajat eivät jokisuulla tajunneet, että lohi loppuu, jos se ei pääse lisääntymään jokeen. Kaikki vain ahnehtivat kalaa. Tornio-Muoniojokiseura piti kokouksia, antoi tiedonantoja ja lähetti lähetystöjä Helsinkiin ja Tukholmaan.

– Mutta kyllä me tyhjin käsin takaisin tulimme. Kaikkein ikävintä oli Hanneksen mielestä seurata urheilukalastajien virtaa Norjaan ohi Tornion-Muonionjoen vuosikymmenten ajan.

Nyt, neljännesvuosisadan jälkeen tilanne on parempi. Lohi pääsee kutemaan, mutta tilanne ei ole vieläkään lähelläkään optimaalista. Valvonta on heikkoa ja salakalastus edelleen rankkaa jokisuussa.

— Se on tärkeää niin merikalastajille kuin muillekin, että lohi käy täällä lisääntymässä.

Hannes Pietikäinen on jättänyt jo lohen suojelemisen ja asiasta pauhaamisen nuoremmilleen. Mutta etujoukoissa aikanaan taistelleeksi mieheksi hän on hiukan erikoinen yhdessä suhteessa: hän ei ole koskaan soutanut lohta.

Seuran nykyinen puheenjohtaja sen sijaan kalastaa. Turtolalainen Kalervo Aska otti pestin vastaan muoniolaiselta Simo Pöyhtäriltä viime vuoden alussa.

— Simo se pyysi ja mie jäin koukkuun, näin kalastustermejä käyttäen, Aska toteaa.

Hän ei pidä joen tilannetta pahana vaan positiivisena, jos asiaa katsotaan vain lohen kannalta. Taimenen tilanne on huomattavasti surkeampi. Meritaimen määriteltiin juuri äärimmäisen uhanalaiseksi kalalajiksi.

– Minusta ei kyllä kellään ole oikeutta ottaa taimenta saaliiksi, se pitäisi rauhoittaa kokonaan.

Taimen joutuu usein saaliiksi siikaverkoissa rannikolla. Avainasemassa taimenen suojelun suhteen ovat myös Tornion-Muonionjoen sivujoet kuten Naamijoki, Pakajoki ja Äkäsjoki, joita onkin kunnostettu kutuun sopiviksi.

Lohi kuitenkin lisääntyy joessa ja poikasmäärät ovat koko ajan kasvaneet. Mutta koko ajan pyritään parempaan ja siihen, ettei työtä tärvellä.

– Kuukausi sitten panimme erittäin mielissään merkille, että ministeri Sirkka-Liisa Anttila lausui, ettei poikastuotanto ole vielä maksimissaan, Aska sanoo.

Kalastusta joella on rajoitettu suoraan Suomen ja Ruotsin ministeriöistä tulleilla määräyksillä. Maitten välinen rajajokisopimus ei ole ollut voimassa moneen vuoteen, koska se oli osin ristiriidassa Ruotsin perustuslain kanssa. Uudesta sopimuksesta on hierottu sopua jo kymmenen vuotta, ja matkan pää häämöttää jo. Suomessa rajajokisopimus on maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antaa siitä mietinnön eduskunnalle. Eduskunta päättää sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ruotsissa huhutaan sopimuksen käsittelyn siirtämisestä syksyyn.

— Huonoa sopimuksessa on se, että se on aikaistamassa pyyntiä merellä, Aska sanoo.

Tornio-Muoniojoki-seura pyrkii vaikuttamaan erilaisissa seminaareissa ja ministeriössä ja julkaisemalla tiedotteita. 1990-luvulla tiukat aikarajoitukset saivat lohen lisääntymään valtavasti, mutta nyt ei vaadita enää samaa. Kalastusaikarajoitteet eivät ole kannan monimuotoisuuden kannalta paras mahdollinen säätelymenetelmä pitkällä aikavälillä. Seura vaatii lohen pitkäaikaisen suojelun nimissä kalastajakohtaisia kiintiöitä.

— Kalat merkittäisiin ja kaupat saisivat ostaa vain merkittyä kalaa. Tästä on toimivia esimerkkejä maailmalla. Se estäisi myös harmaan pyynnin ja helpottaisi valvontaa, Aska sanoo.

Tornio-Muoniojokiseura viettää 25-vuotisjuhlaa Pellossa sunnuntaina 14. helmikuuta Hotelli Pellonhovissa kello klo 14 alkaen.

Syöttejä tulevalle kesälle

-Viime vuonna ulkopaikkakuntalaisia kalastajia oli vajaa 30 000 ja paikallisia reilut 25 000.
-Yhtä lohta kohti soudettiin keskimäärin 12 vuorokautta ja kuusi tuntia vuorokaudessa.
-Suurin osa saaliista saatiin Kolarin ja Pellon kuntien alueelta.
-Suosituin kalastustapa oli vetouistelu, jolla saatiin 96 prosenttia saaliista.
-Viime vuoden saalislohien keskipaino oli 6,5 kiloa.

11.2.2010 Luoteis-Lappi / Jonna Niinikangas

▲Alkuun


LOHISAALIS NOTKAHTI PUOLEEN —KOLARISSA KALASTETTIIN ENITEN (15.2.2010)

VIIME vuonna lohisaalis pieneni edellisvuoden saalishuipusta lähes puoleen Tornion-Muonionjoella. Kalastusta haittasi veden vähyys ja korkea lämpötila loppukesästä, ja juuri loppukesän ajalta lohisaalis jäikin aiempia vuosia heikommaksi.

RKTL arvioi, että saalis oli viime vuonna noin 30 100 kiloa, joka vastaa noin 4700 lohta. Toissa vuonna saalista arvioitiin saadun lähelle 60 000 kiloa. Enemmistö viime vuoden saaliista oli edellisvuoden tapaan kahden merivuoden ikäisiä kaloja, jotka painavat keskimäärin 6,5 kiloa.

Suurin osa lohisaaliista saatiin Kolarin kunnan alueella, jossa myös kalastettiin eniten. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa ulkopaikkakuntalaisten kalastajien lohisaalis oli suurempi kuin paikallisten.

Kalastusta ja saaliita on tutkittu kalastuskyselyllä, joka on lähetetty yhteisluvan lunastaneille kalastajille. Noin 65 prosenttia kalastajista vastasi kyselyyn.

RKTL on tutkinut myös vaelluspoikasmääriä Tornion-Muonionjoessa. 2000-luvulta lähtien poikasmäärät ovat olleet vähintään puoli miljoonaa yksilöä vuodessa, mutta kahtena viime vuonna poikasmäärä on noussut hieman yli miljoonaan vuodessa. Poikasmäärät näkyvät parin kolmen vuoden viiveellä isompina kaloina joessa, joten jos pyynti pysyy kurissa ja lohi pääsee jokeen, tulokset ovat nähtävillä jo ehkä tulevana kesänä tai kesällä 2011.

11.2.2010 Luoteis-Lappi / Jonna Niinikangas

▲Alkuun


NORJALAISET VAATIVAT TENON KALASTUKSEEN UUSIA RAJOITUKSIA (15.2.2010)

Norjalaiset vaativat rajoituksia Tenon matkailukalastukseen. Norjan viranomaisten ja paikallisten kalastajien mielestä Tenon turistiluvan lunastaneilta pitäisi kieltää yöaikainen lohen kalastus kokonaan.

Suomen ja Norjan viranomaiset valmistelevat parhaillaan ulkopaikkakuntalaisia koskevaa Tenon kalastussäännöstöä ensi kalastuskaudelle.

Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikön Pentti Pasasen mukaan matkailukalastuksen rajoituksia ajetaan vastineeksi vuonokalastuksen rajoituksista.

- Norjalaiset ovat perustelleet tätä muun muassa sillä, että heillä on tarkoitus rajoittaa voimakkaasti rannikon lohen kalastusta tulevana sesonkina. He haluaisivat, että myös joella kalastusta rajoitettaisiin.

Suomessa ei olla kovin innostuneita matkailukalastuksen uusista rajoituksista.

- Tenojokivarren matkailuyrittäjät eivät pidä asiasta, koska kalastussesonki lyhenisi. Matkailuyrittäjät pelkäävät, että yritykset menettävät loputkin harvat asiakkaat, joita elokuussa vielä alueella on, Pasanen toteaa.

Paikkakuntalaisillekin muutoksia?

Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisia koskeva kalastussäännöstö Tenolla sovitaan vuosittain. Suomen ja Norjan viranomaisten neuvottelut alkavat syksyllä ja säännöstö alkaa hahmottua tammi-helmikuussa lausuntovaiheeseen. Säännöstö lyödään lukkoon huhtikuun loppuun mennessä.

Useana vuonna peräkkäin norjalaiset ovat vaatineet matkailukalastukseen tiukennuksia. Viime vuonna rajoitettiin ulkopaikkakuntalaisten vapamäärää veneissä kolmeen. Lisäksi kiellettiin kalastus sivujokien lähistöllä myös veneistä.

- Viime vuonna päädyttiin siihen, että nämä rajoitukset riittävät, Pasanen sanoo.

Norjassa on kuitenkin vaadittu myös muita toimenpiteitä Tenon lohen suojelemiseksi. On viestitetty, että viimeksi 1989 muokattua Tenon kalastussopimusta, koskee paikkakuntalaisten kalastusta, haluttaisiin muuttaa.

- Norjasta on tullut jo pidemmän aikaa viestiä, että valtioiden väliset sopimusneuvottelut Tenon kalastuksesta haluttaisiin jälleen aloittaa.

Pasasen mukaan myös paikkakuntalaiset sekä Norjassa, että Suomessa ovat valmiita rajoittamaan omaa kalastustaan Tenolla sesongin lopussa.

- Utsjoen kalastusalue on jo pari vuotta suosittanut paikallisia lopettamaan lohen kalastuksen elokuun 20. päivän jälkeen. Nyt myös Norjassa kalastusoikeuden haltijoiden yhdistys LBT on tarjoutunut lopettamaan vapaaehtoisesti kalastuksen elokuussa.

Kalastussääntö lausunnoille

Ulkopaikkakuntalaisten kalastusta säätelevä Tenon kalastussääntö tulee lausuntokierrokselle helmikuun aikana. Lopullisessa muodossaan ensi kesän kalastussääntö on toukokuun alussa.

Ulkopaikkakuntalaisten kalastus Tenolla alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu elokuun 20. päivään saakka.

11.2.2010 YLE Lappi / Maiju Saijets

▲Alkuun


LUTON LOHTA PALAUTETAAN JÄLLEEN (12.2.2010)

Tuulomajokeen suunnitellaan edelleen kalaportaita, jotka mahdollistaisivat lohen nousun Tuuloman Suomen puoleisiin vesistöihin, kuten Luttojokeen. Lohiportaiden rakentamiseen ja Tuulomajoen vesistöalueen kunnostukseen suunnitellaan Suomen ja Venäjän välistä yhteistyöhanketta.

- Suomen puolen rajavesikomissio on kääntynyt kuvernööri Dmitrienkon puoleen pyynnöllä osoittaa meille hankkeeseen mukaan tulevat venäläispartnerit, jotta asialle saataisiin näin korkeamman tahon siunaus. Vetäjänä olisi Suomen puoli. Kun viime keväänä pidettiin Murmanskissa Tuuloma-kokous, niin myös venäläisten keskuudessa vallitsi hyvin myönteinen henki lohenpalautuksen suhteen, kertoo RKTL:n erikoistutkija Markku Kaukoranta.

Kaukorannan mukaan Tuuloman vesistöalueella tarvitaan myös Suomen ja Venäjän kalastussääntö. Inarin kunta on esittänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että yhteistyötä edistetään myös ministeritasolla.

Suunnitelmat lohen palauttamisesta heräsivät henkiin 1990-luvulla. Tuolloin perustettujen hankkeiden päätavoitteena oli selvittää lohenpalauttamisen mahdollisuuksia koko Tuulomajoen vesistön alueelle muun muassa teknisten kokeiden ja maastotutkimusten avulla. Tutkimusten kohteina olivat esimerkiksi lohen vaelluspoikasten eloonjääminen niiden vaeltaessa voimalaitoksen turbiinitunnelien läpi, voimalapadon ylisiirrettyjen aikuislohien kutuvaelluksen onnistuminen radiolähettimin seurattuna sekä koko vesistön lohentuotantokyvyn arvioiminen maastokartoitusten pohjalta. Ylä-Tuuloman voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalatieratkaisun toteuttamista tarkasteltiin myös useiden ratkaisuvaihtoehtojen avulla.

Lohenpalauttamisen kannalta rohkaisevista tuloksista huolimatta hankkeiden aikana paljastui myös Tuuloman kalakantojen karu nykytilanne: vuosien 1998-2000 aikana kartoitetut liki 1300 jokikilometriä paljastivat taimen- ja harjuskantojen heikon tilan. Poikastiheydet olivat erittäin alhaisia myös vesistön syrjäisemmillä osilla niin Suomessa kuin Venäjällä. Tulos osoitti selvästi liiallisen kalastuspaineen jokialueilla ja samalla myös nykyisen kalastuksensäätelyn riittämättömyyden molemmissa maissa.

Lohenpalauttamishankkeet saivat jatkoa vasta vuonna 2006, kun osana EU:n naapuruusohjelmaa toteutettiin esihanke aiheena kalastusmatkailun edellytysten luominen Tuulomajoelle. Tulevaan kehitystyöhön tähdänneessä hankkeessa oli kolme päätavoitetta: yhteistyöverkoston sitouttaminen Tuulomajoen kehittämiseen kalataloudellisen jatkohankkeen kautta, toiseksi koko vesistöalueen kattavan, valtioiden välisen kalastussäännon ja -sopimuksen edistäminen sekä kolmanneksi kalastusmatkailusuunnitelman laatiminen koko Tuulomajoen vesistölle.

3.2.2010 Inarilainen

▲Alkuun


TORNIONJOEN LOHISAALIS PUOLITTUI EDELLISVUODEN SAALISHUIPUSTA (8.2.2010)

Lue raportti RKTL:n verkkosivuilta.

4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

▲Alkuun


PYYDYKSIÄ ROSVOAVA HYLJE TAVOITTELEE LOHTA (8.2.2010)

HAMINA. Perämerellä tehdyn tutkimuksen mukaan hylkeet syövät luultua vähemmän lohta. Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast muistuttaa kuitenkin lohikalojen osuuden korostuvan, kun hylkeet käyvät rosvoamassa kalastajien pyydyksiä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä viime vuonna Perämerellä ammutut hallit ja norpat olivat syöneet. Suolistosta löytyi silakkaa, muikkua ja siikaa, mutta arvioitua vähemmän jäänteitä lohesta.

- Hylkeet syövät sitä kalaa, mitä meressä on paljon. Vaikka hylkeen ravinnossa lohi voi jäädä muita kaloja pienemmälle osuudelle, on silti kyse merkittävästä määrästä, kun sitä vertaa meressä olevan lohikannan suuruuteen.

- Silakan suhteen ei voida olla varmoja, onko kyse ollut vapaasti uineesta kalasta vai lohen vatsasta hylkeen ravinnoksi joutuneesta. Suolen sisältöihin perustuvassa tutkimuksessa on olemassa virhelähteitä, josta menetelmää on aiemminkin arvosteltu, sanoo Tast.

Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja punnittaessa pitää Tastin mukaan muistaa, että pyydyksiltä ne tavoittelevat nimenomaan lohia. On todettu hylkeiden repineen kaloja ja nähty myös vedenalaista videokuvaa siitä, mitä rysistä ja verkoista ryövätään.

- Hylkeiden ravintotutkimukset eivät muuta näitä tosiasioita miksikään. Suomenlahdella joudutaan heittämään pilalle mennyttä saalista pois enemmän kuin Perämerellä.

Tastin arvion mukaan ravintotutkimus on aivan eri asia kuin hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot.

- Viime vuosina kalankasvatukselle sekä rysä- ja verkkopyynnille koituneet vahingot ovat vakiintuneet tietylle tasolle. Kasvu ei ole jatkunut, mutta hylkeet aiheuttavat erittäin suuren ongelman, tähdentää Tast.

20.1.2010 Kymen Sanomat / Veikko Mäenpää

▲Alkuun


KALATEIDEN TULO OULUJOELLE SAI VAHVISTUKSEN (1.2.2010)

Kalateiden suunnittelu Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosten yhteyteen on varmistunut. Suunnittelusta on allekirjoitettu sopimus. Suunnittelu toteutetaan voimayhtiöiden, kuntien, maakunnan liittojen ja ympäristökeskusten kanssa insinööritoimisto Ponvian vetämänä.

Tavoitteena on suunnitella toimivat kalatiet Oulujoen kuuteen voimalaitokseen vaelluskalakannan palauttamiseksi. Tänä vuonna tehdään valmistelutoimia, kuten tutkimusta ja aikuisten lohien ylisiirtoa. Varsinainen suunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1,2 miljoonaa euroa, josta Kainuun osuus on noin 325 000 euroa. Euroopan Aluekehitys rahaston rahoitusosuus on noin 75 prosenttia, voimayhtiön 11 prosenttia ja loppuosa kuntien ja maakuntien liittojen.

29.1.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


KEMIJOKI OY VETÄYTYY KALAPORTAIDEN RAHOITTAMISESTA (1.2.2010)

Kemijoki Oy ei lähde rahoittamaan Isohaaran toista kalatietä. Takana on kiistely Kemihaaran niin sanotusta monikäyttöaltaasta. Lapin liiton edunvalvontapäällikön Jaakko Ylitalon mukaan rahoitus kalaportaisiin tulee nyt kunnilta, valtiolta ja EU:lta.

Aikaisemmin Kemijoki Oy oli luvannut lähteä rahoittamaan kalateitä Kemi- ja Ounasjokivarren kuntien rinnalle, jos sille luvataan vastapalvelukseksi vesienergiaa. Alisen Kemijoen kunnat eivät kuitenkaan ole hyväksyneet kiistellyn Kemihaaran monitoimialtaan yhdistämistä kalaportaisiin.

- Kemijoki Oy:n osuus on poistettu papereista, koska se on herättänyt niin voimakasta kritiikkiä. Kunnat, EU ja valtio rahoittavat tämän [Isohaaran toisen] kalatien, Ylitalo sanoo.

Kemi- ja Ounasjokivarren kunnista aiotaan perustaa kuntayhtymä, joka hallinnoi hanketta.

- Uuden kuntayhtymän jäsenten kokous valitsee hallituksen ja toimitusjohtajan, jotka hoitavat asiaa, kertoo Ylitalo uudesta kalateiden hallintomallista.

Ylitalon mukaan Kemijoki Oy on kuitenkin edelleen kiinnostunut rahoittajan roolista.

Allashanketta ei haudata

Myös Lapin liitto vie rinnakkain eteenpäin vesistönhoitoon kuuluvia kalateitä ja tulvatorjunnalla perusteltua monikäyttöallasvaihtoehtoa. EU:n direktiivit vaativat, että näiden tavoitteet on nivottava yhteen, kertoo Ylitalo.

Valtioneuvoston tuore esitys vesilaiksi ei Jaakko Ylitalon mielestä tarkoita sitä, että monikäyttöallashanke haudattaisiin.

- Minusta se on väärä tulkinta, että tämä vesilaki jotenkin estää vesivoimahankkeen toteuttamisen.

Tällä Ylitalo viittaa oikeusministeri Tuija Braxin tulkintaan laista. Brax näkee, ettei Vuotosta voida lain perusteella rakentaa.

Lakiin lisättiin myös maininta, että lupaviranomainen on velvollinen pyytämään hallitukselta lausunnon merkittävissä vesitaloushankkeissa. Braxin mukaan hallituksen lausunto ei ole kuitenkaan oikeudellisesti sitova.

Hallituksen kannalla painoarvoa

Jaakko Ylitalo näkee asian päinvastoin.

- Jos valtioneuvosto yleisistunnossa toteaa, että tämä on valtakunnallisesti tärkeä hanke, niin kyllä sillä täytyy olla painoarvoa. Valtioneuvoston merkitys prosessissa punnitaan aikanaan.

Kemijoki saa kaikki kalaportaansa ennen vuotta 2015, arvioi Jaakko Ylitalo. Ylitalon mukaan Kemihaaran monikäyttöallasta kaavaillaan rakennettavaksi tämän vuosiluvun jälkeen.

Lapin liitto on laatinut vuoden 2009 aikana kuusi selvitystä Kemihaaran soiden monikäyttöaltaan hyödyistä ja haitoista. Selvityksistä tehdään yhteenveto maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen ne esitellään Lapin liiton hallitukselle.

Ylitalon mukaan tulvariskien hallintaa koskevaa lakia käsitellään seuraavan kerran kahden, kolmen viikon sisällä.

Jaakko Ylitalo jää perjantaina eläkkeelle Lapin liiton edunvalvontapäällikön virasta.

28.1.2010 YLE Lappi / Hanna Holopainen

▲Alkuun


TUULOMANJOKEEN SUUNNITELLAAN KALAPORTAITA (29.1.2010)

Tuulomajoen vesistöalueen kunnostukseen suunnitellaan Suomen ja Venäjän välistä yhteistyöhanketta. Erikoistutkija Markku Kaukoranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo, että osapuolet ovat valmistelemassa EU-hankkeelle rahoitushakemusta.

Hankkeen tavoitteena olisi kalaportaiden rakentaminen Ylä-Tuuloman padon yhteyteen Venäjälle.

Muun muassa Inarin kunta on esittänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että yhteistyötä edistettäisiin ministeritasolla.

Tuulomajoen vesistöalueelle on vaadittu myös Suomen ja Venäjän välistä kalastussääntöä Näätämö- ja Tenojoen vesistöjen tapaan.

27.1.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


KEMIJOEN KALAPORRASHANKE VIHDOINKIN KÄYNNISTYMÄSSÄ (29.1.2010)

Pitkään valmisteltu hanke kalaportaiden rakentamiseksi Kemijoen vesivoimalaitoksiin on vihdoinkin käynnistymässä. Kemi- ja Ounasjokivarsien kunnat Kemistä Enontekiölle ovat kunnallisvaltuustoissaan hyväksyneet hankkeen ja kuntien rahoitusosuudet.

- Kun on nimet papereissa, niin tehdään rajoituspäätös ja aletaan valmistella Isohaaran uuden kalaportaan rakentajaurakoitsijan valintaa, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ympäristökeskuksesta, joka vuoden alusta on ollut osa ELY-keskusta.

Huhtalalla on hankkeen vetovastuu ja hän on kierrellyt alueen kunnissa allekirjoituksia keräämässä. Tavoitteena on, että Isohaaran kalaportaan rakentaminen käynnistyisi ensi kesän alussa. Samalla käynnistetään toimet Ounasjokeen tehtävistä mittavista lohen ylisiirroista.

- On tarkoitus siirtää tänä vuonna 1000 kappaletta kutukypsiä lohia Ounasjoen vesistöön. Kalat tullaan ostamaan Perämeren kalastajilta, Jarmo Huhtala kertoo.

Tutkimuksia ylisiirrettyjen lohien käyttäytymisestä Ounasjoessa jatketaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL tutki ns. radiolohien liikkeitä jo viime kesän aikana. Tutkimusten mukaan kaikilla siirretyillä lohilla on tarve liikkua ylävirran suuntaan kutupaikkoja etsimää,. vaikka ne eivät olleet Ounasjoen veteen leimautuneita.

Jarmo Huhtala pitää tutkimustuloksia hankkeen kannalta erittäin lupaavina.

Isohaaran toisen kalatien rakentamisen ja ylisiirtojen kustannukset ovat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Yhteen hiileen puhaltaen

- Tärkeintä tässä vaiheessa on juuri se, että kunnat sitoutuvat hankkeeseen ja sen toteuttamisesta vallitsee mahdollisimman suuri yksimielisyys, Jarmo Huhtala sanoo.

Kalaporrashanke jatkuu siten, että viranomaiset alkavat valmistella neljän kalaportaan rakentamista Kemijoelle rakennettuihin vesivoimalaitoksiin. Helmi- ja maaliskuun aikana kerätään osanottajatahojen mielipiteet. Viranomaisvalmistelua johtavat Lapin ELY ja Lapin liitto.

- Neljän kalaportaan rakentamisesta tehdään sitten esitys ja siihen liittyvät lohen ylisiirrot Ounasjoen vesistöön, Huhtala kertoo.. Lausunnot pyydetään mm. jokialueen kalastuskunnilta, osakaskunnilta ja myös voimayhtiöiltä.

Jarmo Huhtalan mukaan EU-rahoitus hankkeelle näyttää nyt todennäköiseltä. Tarkoitus on jatkoa varten perustaa erillinen ylikunnallinen ylläpito-organisaatio. Tarkoitus on että kalaportaiden ylläpito rasittaisi kuntien kukkaroa mahdollisimman vähän. Ylläpito hoidettaisiin ostopalveluna.

Tutkittava on myös se, kuinka suuria kutupaikka-alueita Ounasjoelta ollaan ottamassa käyttöön. Esimerkiksi luonnontilaisella Simojoella kutupaikka-alueita on noin 200 hehtaaria.

Jarmo Huhtalan arvion mukaan noin 2000 hehtaaria voisi olla luku, jolla saadaan luontainen lisääntyminen aikaan.

Ounasjoen alueella on veden laatu Huhtalan mukaan hyvällä tasolla. Kalaporrashanke ja tavoite saada Kemijoen vesistöön lohen luonnonkierto, ovat toteutukseltaan hyvin vaativia hanke. Huhtalan arvion mukaan sen hoitaminen vie aikaa vuosia.

- Ei se helppo ole, vaan vaatii suuren määrä työtä ja sitoutumista. Uusi startti on tehtävä kestävän kehityksen periaatteella. Mutta tässä on selkeitä merkkejä siitä, että hankkeessa voidaan onnistua. Se toisi jokivarsille aivan uusia mahdollisuuksia.

26.1.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


HYLJE EI OLE PERSO LOHELLE (20.1.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan hylje saattaa käyttää ravinnokseen oletettua vähemmän lohta. Vuonna 2008 pyydetyistä 31 hylkeestä löydettiin lohta vain kuuden hylkeen ruuansulatuselimistöstä. Hylje syö sitä kalaa, mitä on helpoimmin saatavilla.

Harmaahylkeet syövät silakkaa, muikkua ja siikaa. Norpat saalistavat silakkaa, muikkua ja kolmipiikkiä.

Ongelmahallit voivat saalistaa myös pyydyksistä, ja niistä on meneillään oma tutkimuksensa. Perämeren rannikolta on tutkittavana noin sadan hylkeen suolistoa. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan keväällä.

Itämerellä on noin 20 400 harmaahyljettä ja vajaa 10 000 norppaa.

18.1.2010 YLE Keski-Pohjanmaa

▲Alkuun


KEMIJOEN LOHISAALISTA JAETAAN JO PYKÄLIEN AVULLA (14.1.2010)

Lohi palaa Kemijoelle ja Ounasjoelle kalateitä pitkin. Kalateiden rakentamisesta odotetaan päätöstä lähitulevaisuudessa, joten lohen paluu on enää vuosien päässä.

Lohen kalastusoikeuden on katsottu palautuneen valtiolle vuoden 1982 vesiylioikeuden päätöksellä, vaikka kalastajilla oli ennen rakentamista yleiskalastusoikeus.

Nykyiset istutukset ovat osakaskunnille korvauksia menetyksistä. Jos velvoitteita muutetaan, lohenkalastusoikeus siirtyy osakaskunnille eikä valtiolle.

Lue lisää tiistain (12.1.) Lapin Kansasta.

12.1.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


OULUJOEN KALATEITÄ RAKENTAMAAN JO 2012 (7.1.2010)

Lohikalojen ylisiirtotutkimus on osa Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet -hanketta, jonka päätavoitteena on palauttaa Oulujoelle ainakin osittainen lohijokiarvo.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten vetämässä hankkeessa valmistellaan suunnitelmat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla sijaitsevien Oulujoen pääuoman kuuden voimalaitoksen kalateiden rakentamiseksi.

Lisäksi hankkeessa selvitellään kalankulun parantamista Merikosken kalatiessä ja tehdään suunnitelma Oulun Lasaretinväylän ja Hupisaarten alueen kunnostamisesta lohikalojen elinalueeksi.

Ylisiirrot on tarkoitus toteuttaa elo-syyskuussa. Projektipäällikkö Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että tutkimuksen kannalta olisi parasta, jos siirrot pystytään toteuttamaan mandollisimman varhain.

— Olisi hyvä, jos saisimme sellaisia kaloja, jotka ovat tulleet Merikosken kalatiestä. Ongelmana vain on, että kalat nousevat siihen melko myöhään. Voi olla, että joudumme käynnistämään pyyntiä jo aiemmin Oulujoen edustan merialueella, Esa Laajala sanoo.

Ylisiirtojen aiheuttamaa mahdollista kalatieriskiä Esa Laajala pitää minimaalisena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ottamassa näytteissä Oulujokeen istutetuista kaloista on kahdeksan vuoden aikana löytynyt kolme tautitapausta. Tutkittuja kaloja on ollut liki 6 500 kappaletta.

Ensi vuoden aikana perustetaan myös luvanhakuorganisaatio kuuden kalatien ympäristölupien hakemista varten. Oulujokivarren kunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala ovat sitoutuneet tämän organisaation perustamiseen.

Hallintomallin rakenne, sisältö, tehtävä ja rahoitus selvitetään niin ikään 2010. Vuoden loppuun mennessä valmistuvat kalatiesuunnitelmat. Niiden teosta vastaa oululainen Insinööritoimisto Ponvia Oy, joka on suunnitellut myös Merikosken kalatien.

— Jos kaikki loksahtaa suunnitellusti rahoitusta myöten kohdalleen, ensimmäisen kalatien rakentamiseen olisi mahdollista päästä vuonna 2012, Esa Laajala sanoo.

5.1.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


VAALA JA MUHOS MYÖS LUVANHAKIJOIKSI LOHIKALOJEN YLISIIRTOIHIN OULUJOELLA (7.1.2010)

Vaalan kunta sitoutuu lohikalojen ylisiirron luvanhakijaksi Oulujoen Montan padon yläpuolisille alueille. Vaalan kunnanvaltuusto teki asiasta päätöksen joulukuun kokouksessaan.

Vaalan lisäksi myös Kajaanin kaupunki sekä Muhoksen, Utajärven ja Paltamon kunnat ovat sitoutuneet luvan hakijoiksi. Mukana hankkeessa on myös Oulun kaupunki. Ylisiirrot ovat osa Oulujoen kalatiehanketta, jolla vaelluskala pyritään palauttamaan Oulujoen vesistöön.

Ennen Oulujoen valjastusta lohikalat lisääntyivät joen pääuomassa. Nykyisin pääuoman virtaaman säännöstely kuitenkin rajoittaa kalojen lisääntymistä ja lohi valitsee kutupaikakseen mieluummin suuremman virtaaman.

Oulukokisuun ja Montan padon väliseltä alueelta pyydystettyjä merilohia on tarkoitus siirtää lähinnä Utosjokeen ja Kutujokeen 40-80 kalaa vuodessa kolmen vuoden ajan.

Ylisiirroilla pyritään selvittämään, kutevatko merilohet myös pienemmissä joissa ja käynnistyykö niissä luonnollinen poikastuotanto.

Ensimmäiset radiolähettimen merkatut 40 kalaa on tarkoitus siirtää elokuussa 2010.

Kalatautien riski kasvaa

Ylisiirrot lisäävät luonnonvaraisten kalojen kantamien kalatautien siirtymisriskiä siirtoalueelle. Kalataudit ovatkin uhka lähinnä siirtoalueella toimiville kolmelle kalanviljelyslaitokselle.

Vaikka riski kalatautien siirtymisestä on lähinnä teoreettinen, sai korvausvastuukysymykset vahingon sattuessa Vaalan kunnanvaltuuston siirtämään marraskuussa päätöksen teon joulukuun kokoukseen.

— Hakemuksen mukainen ylisiirtojen toteuttaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa, joten kunnille ei synny kalatautien vahingonkorvauslain mukaista korvausvelvollisuutta. Sen sijaan ympäristövahinkolain mukaan on pieni mahdollisuus, että kunnille syntyisi vahingon tapahtuessa korvausvelvollisuus, Vaalan kunnanjohtaja Tytti Seppänen kiteyttää.

Kalatiesuunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen voimalaitosten ohitse rakennettavalle kalateille haetaan ympäristölupaa. Ensimmäinen kalatie valmistuu aikaisintaan vuonna 2012.

Lohella esteenä kymmeniä patoja

Lohi nousi luonnontilaiseen Oulujokeen koko sen pituudelta ja osa kaloista jatkoi Oulujärven kautta Hyrynsalmen reitille aina Hyrynjärveen asti. Sen sijaan Sotkamon reitille lohi ei päässyt.

Oulujoen vesistössä arvellaan olleen yli 700 hehtaaria lohen lisääntymisalueita. Vesistön on arvioitu tuottaneen vuodessa noin 350 000 smolttia.

Oulujoen pääuomassa on seitsemän voimalaitosta, jotka estävät vaelluskalojen nousun Oulujoen vesistön yläjuoksulle. Lisäksi Ala-Utoksen voimalaitos erottaa Utosjoen pääuomasta.

Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä on lisäksi kymmenen voimalaitosta. Merikosken kalatien valmistuttua vuonna 2003 pääsivät vaelluskalat yli 60 vuoden tauon jälkeen nousemaan Monttaan saakka.

5.1.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun

◄Vanhemmat