New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Lohisivu

Tutkijaryhmä selvittämään lohikantojen tilaa (31.12.2010)

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut tutkijaryhmän selvittämään Suomessa lisääntyvän Itämeren lohen tilaa. Ryhmän tehtävänä on koota tieteellinen havaintoaineisto lohikantoihin vaikuttavista tekijöistä ja antaa kehittämisehdotuksia tieteellisen tiedon käyttämisestä lohenkalastuksen säätelyssä. Luonnonlohikantojen uusiutuminen perustuu poikastuotantoon. Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa on laskusuunnassa ja on nykyään vain kymmenen prosentin vaiheilla. Lue lisää...

29.12.2010 Maa- ja metsätalousministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Kemijoen kalatiehanke etenee (27.12.2010)

Askel Ounasjoelle III -projektin tuloksena valmistuu mm. Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen tulevien kalateiden yleis- ja rakennesuunnitelmat. Lapin ELY-keskus päätti 21.12.2010 rahoittaa Askel Ounasjoelle III -projektin. Projektin kustannusarvio on 450 000 €. Lue lisää...

22.12.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Jokien kunnostuksissa parantamisen varaa (20.12.2010)

Suomessa tehdyissä kalataloudellisissa jokikunnostuksissa on vielä toivomisen varaa. Aiheesta marraskuussa Oulun yliopistossa väitellyt Pauliina Louhi sanoo, ettei lohikalojen luonnollista elinkiertoa vesistöissä tai purovesien lajistollisen monimuotoisuuden kasvattamista ole kyetty palauttamaan nykyisillä menetelmillä.

Louhen mukaan uomien kunnostuksen ovat askel oikeaan suuntaan, mutta myös ympäröiviltä maa- ja metsätalousalueilta sekä turvetuotannosta tulevaan kuormitukseen pitäisi puuttua. Vesistöön huuhtoutuva kiintoaine saattaa esimerkiksi tunkeutua lohikalojen kutusoraikkoon heikentäen mätimunien elinkykyä.

RKTL ja Oulun yliopisto ovat selvittäneet uomien kunnostusten vaikutusta järvitaimenen poikastiheyksiin sekä pohjaeläimistön monimuotoisuuteen Oulujoen ja Iijoen latvapuroissa.

Suurin osa Suomen joista on aikoinaan perattu hyötykäytön vuoksi. Muun muassa kutusoraikkojen rakentamisella ja perkauksissa poistettujen kivien palauttamisella uomiin pyritään palauttamaan jokiuomien rakenteellinen vaihtelu ottaen huomioon erityisesti lohikalojen elinympäristövaatimukset.

Kunnostuksessa tulisi säästää ainakin osa pohjalla kasvavista sammalista, jotka tarjoavat pohjaeläimille ja kalanpoikasille ruokailu- ja suojapaikkoja ollen myös tärkeitä ulkoa tulevan aineksen pidätyskyvylle.

Louhi painottaa seurannan merkitystä sekä ennen että jälkeen kunnostuksen. Hankkeita suunnitellessa tulisi aivan ensimmäiseksi kartoittaa kunnostuksen varsinainen tarve ja tavoite.

Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta lehdestä.

10/2010 Suomen Luonto / Piia Ahonen

▲Alkuun


Merilohi palautetaan Kokemäenjoen patojen välisiin altaisiin (26.11.2010)

Kokemäenjoen ja Kuloveden patoaltaiden väliin aletaan siirtää ja istuttaa merilohia. Lohet pyydetään merialueelta Porin edustalta ja Harjavallan padon alapuolelta. Lue lisää...

24.11.2010 Helsingin Sanomat / Pyry Lapintie

▲Alkuun


Vaelluskalahanke valmistelee kalateiden rakentamista (23.11.2010)

Sotkamon vesistöissä on luontaista, vaikkei välttämättä aivan alkuperäistä, taimenkantaa ainakin Sapsokoskessa ja Kusiankoskessa. Sapsokoskeen on istutettu talven ajaksi taimenen mätiä ja keväällä nähdään, miten kuteminen on onnistunut.

Taimen ja lohi laskevat syksyllä koskeen mädin, josta kuoriutuu keväällä poikasia, mikäli mäti säilyy talven yli. Esimerkiksi särjellä lisääntyminen on paljon helpompaa ja nopeampaa, sillä särjen poikanen uiskentelee jo viikon päästä kudun laskemisesta.

Kainuun vaelluskalahankkeen tavoitteena on edistää luontaista lohikalojen lisääntymistä ja hankkeen myötä on valmisteltu kalateiden rakentamista. Projektipäällikkö Simo Yli-Lonttisen mukaan kalateitä voitaisiin rakentaa hyvinkin helposti Sapsokoskeen ja Kusiankoskeen, joissa molemmissa on padot, jotka estävät lohikalojen nousemisen koskien yläpuolelle kutupaikoilleen. Tarkoitus on tutkia myös mahdollisuudet rakentaa kalatie Kajaaninjokeen, jolloin Oulujärvestä pääsisivät kalat nousemaan Sotkamon vesistöön.

Isojen koskien kunnostamisen ja kalateiden rakentamisen lisäksi pienten purojen kunnostaminen latvavesillä on vähintään yhtä tärkeää. Lähtökohtana kaikelle on kunnossa oleva luontainen poikastuotanto, jonka suhteen ollaan paljon viisaampia, kun Sapsokosken mätikokeen tulokset on saatu.

Simo Yli-Lonttinen toivoo esim. kyläyhdistyksiä ja maaseutuseuroja pienten purojen ja jokien kunnostustalkoisiin. Hankkeessa on jo mukana yksi sotkamolainen metsästysseura. Kainuun vaelluskalahanke on kytköksissä Kalapaikat Kuntoon –hankkeeseen, joka toteutetaan Sotkamossa ja Kuhmossa.

Yli-Lonttisen mukaan kutusoraikkojen puhdistaminen ja kunnostaminen on ehdoton toimenpide lähes joka koskessa. Sorat ovat hävinneet uiton takia tehtyjen perkauksien myötä tai ainakin soran päällä on paksu humuskerros.

Hän kertoo, että hankkeessa edetään pienin askelin eikä itse hanke rakenna mitään vaan sen aikana tehdään rakennussuunnitelmat.

Kainuun vaelluskalahanketta hallinnoi Kainuun Etu, ja rahoitus tulee Kainuun ympäristökeskuksen kautta Euroopan Aluekehitysrahastosta. Kolmen vuoden budjetti on n. 200 000 euroa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on hankkeessa paitsi osatoimijana myös yritysrahoittajana voimayhtiöiden kanssa.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (19.11.) lehdestä.

19.11.2010 Sotkamo-lehti / Pertti Granqvist

▲Alkuun


Rajavesikomissio: Norjan korjattava jätevedenpuhdistamot (22.11.2010)

Suomalais-norjalainen rajavesikomissio vaatii Norjaa korjaamaan Tenon alueen jätevedenpuhdistamonsa. Rajavesikomissio vetoaa Norjan valtioon, jotta se avustaisi Tanan ja Karasjoen kuntia nykyaikaistamaan jo ikääntyneet vedenpuhdistamot. Lue lisää...

19.11.2010 YLE Lappi / Suvi Kivelä

▲Alkuun


Anttila: Suojelulta säästyvät Itämeren luonnonlohet ammattikalastajille (22.11.2010)

Maa ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) mielestä Itämeren uhanalaisen luonnonlohen suojelua pitää kiristää. Suojelukeinot selvitetään kevääseen mennessä. Kiristyvän suojelun ja pienenevien saalismäärien vuoksi vuoksi Anttila haluaa tehdä ammattikalastuksesta luvanvaraista. Lue lisää...

19.11.2010 YLE Uutiset / Marjatta Rautio

▲Alkuun


Lapin Liitto: Lohi pyyntikieltoon (22.11.2010)

Lapin Liitto ja Lapin kalastusalan järjestöt vaativat Perämeren lohen asettamista osittaiseen pyyntikieltoon kolmeksi vuodeksi. Järjestöt esittävät maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että kaikilla muilla välineillä kuin vieheellä ja Tornionjoella lipolla tapahtuvat lohenpyynti keskeytetään kaikilla vesialueilla. Lue lisää...

19.11.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Ammattikalastajat haluavat aloittaa aikaisemmin (22.11.2010)

Pohjoisimman Perämeren ammattikalastajat vaativat lohenpyynnin aikaistamista. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Kalla sanoo, että lohenkalastuksen aikaistaminen yhdellä kesäkuun viikolla parantaisi rannikkokalastajien toimintaedellytyksiä, sillä lohisaalista verottavat monet eri tekijät. Lue lisää...

18.11.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Lohilähetystö lähtee taas liikkeelle (19.11.2010)

Lappilaiset lähtevät jälleen evästämään maa- ja metsätalousministeriötä luonnonlohikannoista. Lapin liiton kokoama lohilähetystö tapaa perjantaina maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja eduskuntaryhmien edustajat. Lue lisää...

17.11.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Velvoiteistutusten uudistamistarve puhuttaa Kemijokivarressa (16.11.2010)

Kemijoen velvoitehoidon uudistamistarve herättää keskustelua kalastusalueilla. Lapin kalatalouspäivillä velvoiteistutusten uudistamiseksi pohdittiin muun muassa osan istutuksista muuttamista rahaksi. Lue lisää...

12.11.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Huoli luonnonlohesta on yhteinen (15.11.2010)

Huoli luonnonlohen tulevaisuudesta varjostaa Kemissä alkaneita Lapin kalastusaluepäiviä. Viime kesä osoitti, että Itämerellä harjoitettava ajosiimapyynti on romahduttanut lohisaaliit. Asiasta ovat huolissaan sekä tutkijat, merikalastajat että jokivartiset. Lue lisää...

11.11.2010 YLE Perämeri / Riikka Rautiainen

▲Alkuun


Lohikalojen ahdinko ei helpotu nykykunnostuksilla (9.11.2010)

Seuranta olisi tärkeää koskien kunnostamisessa, sekä ennen että jälkeen kunnostuksen. "Ilman seurantaa ei pystytä oppimaan tehdystä työstä, eikä edes kertomaan, ollaanko kunnostuksessa onnistuttu", perustelee Pauliina Louhi, joka on perehtynyt aiheeseen väitöstyössään koskikunnostuksien vaikutuksista. Lue lisää...

4.11.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


Koskien kunnostus ei auta lohta (8.11.2010)

Jokien kunnostustöissä on parantamisen varaa. Nykyiset työt eivät juurikaan ole auttaneet lohikaloja lisääntymään. Jokien kunnostuksessa valuma-alueiden vesiensuojelutoimiin on kiinnitettävä huomiota. Lue lisää...

5.11.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kirkkoniemen kaivoksen myrkyt tappavat Näätämöjoen smoltteja? (8.11.2010)

Norjan Kirkkoniemen kaivoksen myrkkypäästöjen vaikutukset saattavat ulottua Suomen puolelle. Sydvaranger Gruve AS-yhtiö on saanut Norjan ympäristölupaviranomaiselta (Klif) luvan käyttää kiisteltyä Magnafloc 1707 -nimistä kemikaalia louhintajätteen saostamiseen seuraavan puolentoista vuoden ajan. Lue lisää...

4.11.2010 YLE Lappi / Suvi Kivelä

▲Alkuun


Kemijoen kalateiden lisärakentamiseen haettu jo rahaa (8.11.2010)

Kemijoen neljän ylimmän kalatien suunnitteluun on jo haettu rahoitusta. Lapin Ely-keskus on hakenut Askel Ounasjoelle kolme -hankkeeseen 450 000 euroa Euroopan aluekehitysrahastolta, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin Ely-keskuksesta. Lue lisää...

4.11.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Neuvosto ratkaisuun Itämeren kalastuskiintiöistä (8.11.2010)

Maatalous- ja kalastusneuvosto pääsi Luxemburgissa poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2011. Suomen troolikalastuksen kannalta merkittävin kiintiö, Pohjanlahden silakkakiintiö, kasvaa nykytasosta yhdellä prosentilla (Suomen kiintiö vuodelle 2011 on 85 568 tonnia). Ratkaisu heijastaa kalakannan erittäin hyvää tilaa. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiö pienenee 15 prosentilla (23 557 t) ja kilohailikiintiö 24 prosentilla (14 911 t). Lue lisää...

26.10.2010 Maa- ja metsätalousministeriö, Tiedote

▲Alkuun


Lohijoki-mitali Rovaniemelle (5.11.2010)

Rovaniemen kaupungille on myönnetty Lohijoki-mitali. Mitalin myöntää muutaman vuoden välein Lohijokitiimi. Palkinnon perusteluna Lohijokitiimi pitää Isohaaran toisen kalatien rakentamisen aloittamista, joka ei olisi toteutunut ilman kaupungin vuosia kestänyttä ohjausta ja rahallista tukea. Lue lisää...

3.11.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Merikosken kalatiellä nousujohteinen kesä (2.11.2010)

Oulun Energian Merikosken kalatien kesä oli vilkkaampi kuin pari aikaisempaa. Oulujokeen nousi kalatien laskurin mukaan 440 lohikalaa, parisataa enemmän kuin viime vuonna. Suurin nousulohi painoi arviolta 11 kiloa, ja se kulki kalatiestä 18. syyskuuta. Lohien nousun vilkkain päivä oli 23. syyskuuta, jolloin kalatiestä kulki yhteensä 22 lohta. Lue lisää...

29.10.2010 Radio Mega / Saara Kemppainen

▲Alkuun


Isohaara II kalatien rakentaminen alkaa (2.11.2010)

Isohaara II kalatien rakentaminen aloitetaan 8.11.2010. Työt etenevät siten, että kalatien viimeistelytöihin ja työmaan purkamiseen päästään 15.6 2011. Kalatie on toiminnassa kesän 2011 loppuun mennessä. Lue lisää...

29.10.2010 Lapin ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Ohtaoja valmiina Iijoen kalaportaille (2.11.2010)

Ohtaoja tunnetaan mittavasta mädintuotannosta ja uhanalaisten kalakantojen säilyttämisestä. Yksi näistä on Iijoen merilohi. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen tuotantopäällikkö Vesa Määttä, kertoo Iijokisen viljelykantojen geneettisen tutkimuksen osoittavan kannan säilyneen 1960-luvun lopulta lähtien yllättävän puhtaana ja monimuotoisena emokalastona, jolla voidaan elvyttää Iijoen lohen tulevaa luonnonkiertoa.

Kalataloussäätiön toiminnanjohtaja Tapani Sormunen sekä legendaarinen kenttämies Martti Korhonen ymmärsivät Iijoen merilohen arvon jo vuosikymmeniä sitten. Heidän toimenkuvanaan olivat erilaiset lijokeen liittyvät kalatalousselvitykset, kun tapetilla olivat mm. Iijoen säännöstely ja jokirakentamisen vaikutukset kalastoon. Miehet edesauttoivat Iijoen lohen valtin erityiseen suojelukseen – Ohtaojan geenipankkiin.

Iijoelle on tehty viime kesänä uusia poikastuotantoalueita ja kutusoraikoita, joiden uskotaan hyödyntävän myös merilohen uudelleen kotiutumista. Määttä linjaa, että ensi vaiheessa on tuotettava alkumateriaali Ohtaojalla. Ohtaojan merilohen mädistä tuotetaan poikasia, jotka istuetaan mereen, josta toivottavasti nousee runsain määrin merilohia Iijoen kalaportaisiin.

Määttä sanoo sen jäävän nähtäväksi, missä suhteessa Iijoella tullaan tarvitsemaan lohenpoikasia ja silmäpisteasteella olevaa lohenmätiä, kun merilohen palautusohjelma on edennyt porrasvaiheeseen.

Vuosikymmenten määrätietoinen viljelytyö ja vaaliminen ovat tuottaneet hedelmää, ja Iijoen merilohi voi edelleen hyvin Ohtaojalla. Geenipankki on vaatinut melko paljon sekä rahallisesti että toiminnallisesti, mutta linja ei ole horjunut missään vaiheessa.

Emokalaston elinvoimaisuutta on pidetty yllä myös uusimalla tarpeen mukaan laitosparvia, kuten toissavuonna, jolloin lijokisuulta pyydettiin useita kymmeniä emolohia, jotka lypsettiin ja hedelmöitettiin Ohtaojan emokalastoksi.

Määttä harmittelee viime kesän suurta pettymystä niin lijoella kuin muillakin Perämereen laskevilla lohijoilla, mutta toivoo, että lohta nousee lijokisuuhun paremmin tulevina vuosina.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (12.10.) lehdestä.

12.10.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Iijoen ensimmäinen pystyrakokalaporras solissee jo 2013 (1.11.2010)

Iijoen ensimmäinen kalaporras saattaa olla rakennusvaiheessa jo vuonna 2013. Joella on käynyt asiantuntijoita USA:n Kolumbiajoelta ja Mainesta sekä Ruotsista ja Walesista. Tarjouspyynnöt kalateiden suunnittelun osalta on tehty heidän lausuntojensa pohjalta. Kalatieasiantuntija Anne Laine POP ELYstä kertoo Iijoella olevan ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan erittäin hyvät mahdollisuudet tulla taas hyväksi lohijoeksi.

Kalatiet suunnitellaan ja mitoitetaan niin, että ne soveltuvat lohen ja taimenen lisäksi myös siialle ja nahkiaiselle. Suunnitelmissa on ns. pystyrakokalaporras, mutta joillakin padoilla rakennetaan myös luonnonmukaista vaelluskalojen kulkureittiä. Iissä mm. mietitään vanhan jokiuoman hyödyntämistä kalojen nousuväylänä.

Kalateiden yleissuunnitelmavaihe Iijoen alaosan patoihin on vielä meneillään, ja sen tulee olla tilaajan pöydällä viimeistään tämän vuoden marraskuun lopussa.

Ensi kesänä päästään suunnittelemaan uusin suunnittelutarjouksin, jonka jälkeen lupaprosessit ja mahdolliset valitukset vievät vähintään vuoden. Sen jälkeen ollaankin jo mahdollisesti rakentamassa valtatietä Iijoen merilohelle.

Kalaportaiden toteutuksessa on mukana ainakin alkuvaiheessa tarvittava kalojen ylisiirtovaihe sekä poikasistutuksia. Samalla pohditaan kalastuksen uudelleenjärjestelyjä, jotta kokonaisuus olisi toimiva ja Iijokeen saataisiin vahvat vaelluskalakannat.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (7.10.) lehdestä.

7.10.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Nousulohien määrät putosivat Tornionjoella ja Simojoella (29.10.2010)

Kesän 2010 kaikuluotausmittauksissa Tornionjoessa havaittiin noin 17 200 jokeen kutemaan nousevaa lohta. Määrä on puolet pienempi kuin edellisvuonna. Erityisesti vähenivät yhden merivuoden ikäiset lohet. Lue lisää...

27.10.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tiedote

▲Alkuun


Montan kalatien rakentaminen mahdollista jo vuonna 2012 (29.10.2010)

Tiistaina ja keskiviikkona Rokualla järjestetyssä Oulujoen kalatiet –työpajassa todettiin, että Montan kalatien rakentaminen voisi alkaa vuonna 2012, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Työpajassa esiteltiin luonnokset kaikista Oulujoen voimalaitosten oheen suunnitellusta kuudesta kalatiestä. Pällissä, Utasella ja Nuojuassa on päädytty pystyrakokalatieratkaisuun, mutta Montan kalatiessä aiotaan soveltaa luonnonmukaista ohitusuomaa pystyrakokalatien jatkeeksi. Pyhäkoskella ja Jylhämässä on käytettävä lisäksi kalahissiä.

Viime vuonna alkanut Oulujoen vaelluskalahanke on edennyt aikataulun mukaisesti, mutta työpajan puheenjohtajana toiminut Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjämä totesi kovimman koetuksen olevan vielä edessä.

Vuosia kestävän miljoonaluokan hankkeen ensimmäisenä toteutettava Montan kalatie tulee maksamaan 1.5 - 2 miljoonaa euroa. Todennäköisesti hankkeen rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastolta, Oulujokivarren kunnilta ja voimayhtiö Fortumilta.

Kalateiden teknisen suunnittelun lisäksi Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen johtoryhmässä on suunniteltu osuuskuntaa hankkeen hallinto-organisaatiosta. Osuuskunta neuvottelee sopimukset kalateiden rakentamisesta ja sijoittamista, kuulee naapureita lupaehtojen mukaisesti, laatii ja jättää vesioikeudelliset lupahakemukset kalateistä sekä lunastaa luvat. Osuuskunta huolehtisi myös kalateiden käytöstä, hoidosta ja ylläpidosta sekä osallistuisi mm. kalojen ylisiirtoihin ja muihin vaelluskalojen palauttamiseen liittyviin toimiin.

Osuuskunnan perustajajäseniksi on kaavailtu Muhosta, Utajärveä, Vaalaa ja Oulujokivarren kalastusaluetta, mutta myöhemmässä vaiheessa jäsenkuntaa voitaisiin laajentaa.

OuKa-kehittämisvyöhykeprojektia vetävä Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämispäällikkö Tarja Bäckman sanoo, että osuusmaksu tullee olemaan nimellinen. Hänen mukaansa kalateiden rakentamisvaiheen rahoittaminen on suurin taloudellinen haaste, koska EU-projekteissa tuki maksetaan takautuvasti.

Vaelluskalahankkeen projektipäällikkö Esa Laajala muistuttaa kalateiden rakentamisen Oulujoen kaltaiseen vesistöön olevan todella haasteellista yli 80 % rakentamisasteen ja seitsemän peräkkäisen padon vuoksi. Eivätkä biologiset lähtökohdatkaan ole kovin lupaavia. Alkuperäinen lohikanta on menetetty, mutta kunnostuksilla on mahdollista saada lisää lohikalojen elinalueita. Tämä kuitenkin vaatii voimakasta tahtoa sekä pitkäjänteistä työtä.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (26.10.) lehdestä.

26.10.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Lappi kieltäisi lohen meripyynnin (28.10.2010)

Euroopan unionin kalastusministerit kokoontuvat tänään päättämään vuoden 2011 kalastuskiintiöistä. Suomalaiset kalatalouden tutkijat ovat suosittamassa lohen kalastuskiintiöksi 120 000 lohta. Komission pohjaesitys on kuitenkin 250 000 lohta eli vain 15 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 kiintiö. Lue lisää...

26.10.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Oulujokeen nousi loppukesästä runsaasti merilohta (25.10.2010)

Itämeren lohen kriisistä huolimatta Oulujokeen nousi lohta varsin mukavasti loppukesästä. Merikosken kalatien laskurin mukaan tiensä Oulujokeen löysi 340 merilohta eli parisataa enemmän kuin viime vuonna.

Oulujoen vesi kylmeni alle 15 asteen syyskuun toisella viikolla, jolloin alkoi lohen kiivain vaellusaika. Vilkkain päivä oli 23. syyskuuta, jolloin laskuri rekisteröi 22 merilohta. Suurimpien lohien painoksi on arvioitu noin 11 kiloa.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (22.10.) lehdestä.

22.10.2010 Tervareitti

▲Alkuun


Yhdistys: Itämeren lohestus kiellettävä (21.10.2010)

Lohijokien uusi edunvalvontayhdistys Villilohi ry vaatii Itämeren lohen kaupallisen pyynnin keskeyttämistä koko EU:n alueella. Kalastuksen kieltämiseen vaadittaisiin Euroopan unionin neuvoston asetus. Lue lisää...

19.10.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Luonnonlohi pelastettava - Lohen ammattimainen kalastus Itämerellä keskeytettävä (18.10.2010)

Epäonnistunut lohipolitiikka Itämerellä on tullut tiensä päähän ja lohikantojen pelastamiseen tarvitaan uusia ja tehokkaita toimia. Lohen ammattimainen merikalastus on lopetettava toistaiseksi. Suomen on esitettävä EU:n ministerineuvoston kokouksessa 25.10. merikalastuksen lopettamista. Lue lisää...

15.10.2010 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Tiedote

▲Alkuun


Tenon kalastussääntö neuvotteluihin (18.10.2010)

Suomi ja Norja valmistautuvat neuvottelemaan Tenon kalastussäännöstä. Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Norjan ympäristöministeriön virkamiehet tapasivat torstaina Pohjois-Norjan Tromsassa. Lue lisää...

15.10.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Luonnonlohikantojen turvaaminen (12.10.2010)

Euroopan unionin kalastusministerit kokoontuvat 25.10.2010 päättämään vuoden 2011 kalastuskiintiöistä. Komissio, Suomen myötäilemänä, suosittaa ensi vuoden lohikiintiöksi 250 000, kun Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suositti kiintiöksi 120 000. Lue lisää...

8.10.2010 Eduskunta, Kirjallinen kysymys

▲Alkuun


Vonkale mereen pyrkinyt siirtolohi (11.10.2010)

Kemijoesta Petäjäskosken voimalan läheltä Rovaniemeltä verkolla nostettu iso lohi voi olla kesällä Ounasjokeen siirretty vonkale. – Siellä on nimenomaan Ounasjokeen siirrettyjä laskeutuneita kaloja, sanoo tutkija Markku Vierelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Lue lisää...

9.10.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Kemijoesta nousi jättilohi (11.10.2010)

Rovaniemeläisen Olavi Tähkäsen kalastuspäivä muuttui valtaviin mittasuhteisiin perjantaina iltapäivällä. Eläkkeellä oleva Tähkänen sai verkoista Kemijoella Petäjäskosken voimalaitoksen läheisyydessä 115 senttisen lohen. Lue lisää...

8.10.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Kemijoen toisen kalatien rakentaminen alkaa (11.10.2010)

Kemijoen toisen kalatien rakentamiseksi ei ole enää esteitä. Lapin Ely-keskus, PVO-Vesivoima ja Keminmaan kunta ovat sopineet, että kalatie rakennetaan marras-toukokuun aikana. Lue lisää...

8.10.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kivisimppu uhkaa Tenon lohenpoikastuotantoa (11.10.2010)

Pohjoisen vesille vieras kalalaji kivisimppu (Cottus gobio) saattaa uhata Tenon vesistöä. Jo 1970-luvulla Utsjoelle ihmisen mukana tuoma kivisimppu on levinnyt kaikkialle Tenon vesiin. Kivisimppu kilpailee lohenpoikasten kanssa samasta ravinnosta ja saattaa tutkijan mukaan uhata pitkällä aikavälillä Tenon lohenpoikastuotantoa. Lue lisää...

7.10.2010 YLE Lappi / Suvi Kivelä

▲Alkuun


HEALFISH-hanke parantaa lohikalojen selviytymisedellytyksiä (8.10.2010)

HEALFISH (Healthy fish stocks – indicator of successful river basin management) on Viron ja Suomen yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on lohikalojen kuten taimenen ja lohen vaellusedellytysten ja luonnonvaraisen lisääntymisen tukeminen Suomenlahteen laskevissa joissa. Tämän lisäksi hankkeessa pyritään saamaan aikaan käytännön strategia, jolla Suomenlahden lohikalojen geneettinen monimuotoisuus säilytetään. Hanke saa rahoituksen EU:n Central Baltic IVA- ohjelmasta 2007-2013 ja kokonaisbudjetti on 1 367 710 euroa. Lue lisää...

6.10.2010 Uudenmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Nousulohen määrä romahti (5.10.2010)

Tornion- ja Simojokeen on noussut huolestuttavan vähän lohta. Onnettoman lohikesän vuoksi Simon kunta on lähettänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.) kirjeen, jossa pyydetään pidemmän aikavälin arviota lohen tulevaisuudesta. Lue lisää...

3.10.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Lohenpyynnin valvonta takkuilee Perämerellä (5.10.2010)

Tornion- ja Simojoen luonnonlohi kituu. Kudulle nousevien kalojen määrä on romahtanut. Äskettäin voimaan astuneen Suomen ja Ruotsin rajajokisopimuksen piti ennakoivasti turvata lohen nousua tehostamalla valvontaa jo keväästä lähtien. Yhteistyö Ruotsin viranomaisten kanssa ei kuitenkaan suju. Lue lisää...

3.10.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Oulun kalatien mahtilohet lukijakuvassa (4.10.2010)

Oululaisen Ahti Sipolan ottama valokuva lohien noususta Oulun Merikosken kalatiellä valittiin Kalevan syyskuun lukijakuvaksi. Kalatien huollosta vastaava Sipola on ottanut kalojen kuvaamisen sydämen asiakseen."Haluan tallentaa kalojen elämää tuleville sukupolville - ja nykyisillekin", kertoo Iijoelta taimenenpyynnistä tavoitettu Sipola. Lue lisää...

1.10.2010 Kaleva

▲Alkuun


Syntyykö kalaportaiden avulla Kemijoen lohikanta? (24.9.2010)

Kemijoen lohikanta sekä sen perimä tuhoutui voimalaitosten rakentamisen myötä. Kannan palauttamiseksi on pohdittu monia keinoja, mutta syntyisikö siirtojen tai kalaportaiden avulla Kemijoen oma lohikanta?

Tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo perimältään omanlaisen kannan syntymisen olevan pitkä prosessi. Ja vaikka näin kävisikin, ei kanta olisi Kemijoen alkuperäinen vaan jokin jokeen sopeutunut kanta. Kestäisi jopa satoja lohisukupolvia ennen kuin lohikanta muuntuisi olosuhteisiin geneettisesti eriytyen kotiutettavasta kannasta.

Kotiutettavaksi kannaksi kannattaa valita parhaimmat selviytymismahdollisuudet omaava kanta, kuten lähellä kotiutumisjokea elävä samankaltaisessa ja -kokoisessa joessa oleva luonnon lohikanta. Kemijokeen voisi Romakkaniemen mielestä yrittää esim. Tornionjoen kantaa.

Romakkaniemen mukaan maailmalta ei ole kovin monta rohkaisevaa esimerkkiä. Hyviä kokemuksia on kuitenkin siitä, kun on pyritty laajentamaan lohikannan elinaluetta siinä vesistössä, jossa se on esiintynyt alunperinkin. Näin on saatu aikaan luonnonlisääntymistä, vaikkakin se on jäänyt vähäiseksi.

Luonnonlisääntymistä joudutaan yleensä tukemaan pitkiä aikoja eikä tällaista toimintaa ole harrastettu vielä kovin monia vuosikymmeniä. Tukitoimia ei olekaan juuri voitu vielä lopettaa.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (16.9.) lehdestä.

16.9.2010 Lapin Kansa / Johanna Sarriola

▲Alkuun


Kemijoen kalaportaat jakavat mielipiteet (15.9.2010)

Kemijoen voimalaitoksiin rakennettaviksi suunnitellut kalatiet saavat kala-alan asiantuntijoilta kannatusta. Niitten kautta Ounasjokeen leimautettava lohi pääsee nousemaan merestä kotijokeensa lisääntymään. Lue lisää...

8.9.2010 Lapin Kansa

▲Alkuun


Ministeri: Lohisäädösten noudattaminen tarkastettava (13.9.2010)

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo pyytävänsä Euroopan komissiota tarkastamaan jäsenvaltioiden suorittamaa ajosiimapyyntiä ja lohisaalista koskevien säädösten noudattamisen valvontaa. Lue lisää...

10.9.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Miksi lohi ei nouse pohjoisen jokiin? (9.9.2010)

Lohen nousu pohjoisen jokiin on tänä kesänä ollut erityisen heikkoa, vaikka kahden vuoden takaisen ajoverkkopyyntikiellon odotettiin parantavan tilannetta. Lue lisää...

7.9.2010 Kaleva / Antti Ervasti

▲Alkuun


Siirtolohia ylemmäksi lijokeen Taivalkoskella (9.9.2010)

Tämänkesäisissä lohenpoikasten sähkökalastuksissa on saatu kannustavia tuloksia mm. Livojoella. Viime kesänä tuotujen siirtolohien kutu on onnistunut hyvin, ja joessa on melkoinen määrä lohen kesänvanhoja, tulitikkuaskin kokoisia poikasia.

Iijoen kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussila iloitsee aiheesta: sähkökalastukset osoittavat, että lohien ylisiirto on kannattavaa.

Tänä kesänä Vaelluskalat palaavat lijokeen –hankkeen lohien ylisiirroissa onnistuttiin kuitenkin vain 50-prosenttisesti. Edelliskesänä Iijoen vesistöön siirrettiin 50 emolohta, nyt elokuun puoliväliin mennessä saatiin siirrettyä vasta 25 lohta. Ongelmana on se, että lohenpyynti päättyy kalastuslain mukaisesti elokuun lopussa.

Lohikesä merellä oli huono, mutta pyytäjiä on kuitenkin yhtä paljon kuin viime kesänä. Jussilla harmittelee verkkomiesten saaneen suurempia emolohia, jotka ovat pois Iijoelle siirrettävästä kiintiöstä.

Merilohia on tuotu tällä kertaa Pudasjärveä ylemmäksi lijoelle, Jurmun alueelle Taivalkoskella. Lohilla on radiolähettimet mahoissaan kuten muillakin siirretyillä. Pienemmillä lohilla suusta pistää ulos antenninpätkä, ja jokaisella lohella on noin 5 cm mittainen keltainen muovinen selkämerkki, jossa on numerosarja.

Jussilla kertoo siirtolohien olevan lainsuojaa nauttivia kaloja, joiden pyyntiä tulee välttää viimeiseen saakka. Yksi menetetty radiolähetin maksaa 250 euroa. Verkkopyyntiä joella tulee välttää, mutta jos lohi kuitenkin kuolee pyydykseen, pitää radiolähetin sekä selkämerkki ottaa talteen ja ilmoittaa asiasta vaikkapa Jussilalle.

Jurmun lohien istutuspaikalle pystytetään kalastuskieltomerkki, jonka ylä- ja alapuolelle jää 200 metrin suoja-alue. Kaksi viikkoa kestävää kalastuskieltoa valvoo kalastuksenvalvoja Hannu Pitkänen.

Iijoen kalastusalueen kalastuksenvalvonta on onnistunut tänä kesänä, sillä ainuttakaan luvatonta kalastajaa ei ole tavoitettu.

Lisätietoa, radiolähetin ja merkkiasiat: Jari Jussila 0400 686 639.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (20.8.) lehdestä.

20.8.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Lohikaloja ja pohjaeläimiä tutkitaan Koskenkylänjoella Itä-Uudellamaalla (7.9.2010)

Koskenkylänjoen monivuotisen virtavesikunnostushankkeen yhteydessä on seurattu hankkeen vaikutusta pohjaeläimiin sekä lohen ja meritaimenen poikastuotantoon. Viimeiset seurantatutkimukset aloitetaan viikolla 36. Tällöin koskialueilla sähkökalastetaan ja otetaan pohjaeläinnäytteitä. Tutkimusten jälkeen nähdään ovatko muun muassa koskikunnostukset parantaneet lohikalojen poikastuotantoa jo lyhyelläkin aikavälillä. Lue lisää...

3.9.2010 Uudenmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Sähkökalastus paljastaa Hupisaarten purojen kalalajiston (3.9.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat pyrkivät selvittämään sähkökalastuksella, miten Oulun Hupisaarten puroihin istutetut lohet ovat selvinneet. Puroista on valittu 17 noin kymmenen metrin pätkää, joista lähes jokaiselta on saatu saaliiksi lohia. Oheissaaliina on saatu myös kivennuoliaisia, kiiski, ahvenia, made ja pieni hauki.

Eräältä pätkältä saadaan päivän yllättävin kala: taimen. 24-senttiseltä kalalta nypätään muutama suomu talteen iän ja alkuperän selvittämiseksi. Tutkija Olli van der Meer arvelee kalan olevan hyvin todennäköisesti istutustaimen, vaikka Hupisaarten puroihin ei taimenta olekaan istutettu. Kala on siis uinut purolle jostain kauempaa.

Tutkija Panu Orell RKTL:stä kertoo sähkökalastuksen olevan osa Oulujoen kalatiet ja tukitoimenpiteet –hanketta, johon kuuluu mm. kalatiesuunnitelmien tekoa ja lohen ja vaelluskalakantojen biologiaan liittyviä tutkimuksia. Hupisaaret ovat mukana hankkeessa pienellä painolla.

Vanhemmilta paikallisilta kalastajilta on saatu tietoja, että ennen Oulujoen patoamista puroissa eli taimenia ja jopa harjuksia. Nyt lohta ja taimenta halutaan palauttaa Hupisaarille.

Orellin mukaan purot olisivat erittäin kelvollisia ympäristöjä erityisesti taimenelle. Taimen voisi elää ja lisääntyä Hupisaarten puroissa paikallisena kalana. Osa saattaisi lähteä myös merivaellukselle.

Sekä viime että tänä vuonna puroihin on jo istutettu yhteensä 10 000 lohenpoikasta, jonka lisäksi on tehty lohenmädin istutuskokeita. Taimenia on tarkoitus istuttaa ensi vuonna.

Orell kertoo, että viime vuoden kalat selvisivät, koska Oulun Energia laski talvella uomiin n. 200-300 litraa vettä sekunnissa, mikä näytti riittävän, sillä tänä vuonna on löytynyt vastakuoriutuneita poikasia. Lisäksi löytyi viime kesänä istutettuja poikasia.

Van der Meerin mukaan lohenpoikaset ovat tyypillisesti virtapaikoissa, missä on suojaa ja ravintoa. Lohen elämäntapoihin kuuluu ottaa reviiri ja pysytellä sillä.

Orell kertoo, että keskikesällä tehtiin yksi sähkökalastus, nyt tehdään yksi ja syyskuun lopussa vielä yksi. Tämän jälkeen nähdään suoraan, missä ja paljonko kaloja esiintyy.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (1.9.) lehdestä.

Katso myös kuvat ja video Hupisaarten sähkökalastuksesta.

1.9.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


Lohenpalautus jokiin on romuttumassa (2.9.2010)

Jokien lohenpalautushankkeet ovat kaatumassa Suomen ja Ruotsin erittäin heikkoon lohikesään. Asiantuntijat pelkäävät, että lohien luonnonkierron palautushankkeet Ii-, Kemi/Ounas- ja Oulujoella ovat romuttumassa mereltä palaavien lohien vähäisyyteen. Lue lisää...

Eikö lohi palaa? -tilaisuus 4.9.2010 klo 13 alkaen Oulussa (Aleksanterinkatu 9).

31.8.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Lapin liitto vaatii lohen meripyynnin vähentämistä (2.9.2010)

Lapin liiton hallitus hyväksyi maanantaina esityksen lohen meripyynnin saaliskiintiön pienentämisestä Itämerellä. Lapin liitto haluaa, että ajosiimapyynti kielletään epäeettisenä ja luonnonlohikantoja vaarantavana. Liitto vaatii myös hyljekannan säätelyä. Lue lisää...

31.8.2010 Pohjolan Työ / Raimo Laitila

▲Alkuun


Vapaa-ajankalastajat huolissaan jokien lohikannasta (31.8.2010)

Euroopan vapaa-ajankalastajat vaativat oitis muutoksia lohen kalastukseen Itämerellä ja Tenolla. Vapaa-ajankalastajien liitto on säikähtänyt tietoja lohen nousukannan puolittumisesta Tornionjoessa ja Kalix-joessa. Muiden jokien kannat ovat vielä näitäkin uhanalaisempia. Lue lisää...

28.8.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Älykäs kalatie auttaisi lohen paremmin Ounasjokeen (31.8.2010)

Kemijoen kalatien rakentamiseksi on kehitetty uuden sukupolven älykäs kalatie. Uusi Awatek-kalatie on liikeideakilpailun voittanut ympäristöinnovaatio. Lue lisää...

27.8.2010 Lapin Kansa / Tapani Ranta

▲Alkuun


Lohi nousee Oulujokeen (26.8.2010)

- Kyllä, nyt kun uudemman kerran katsottiin niin, se oli kirjolohi, naurahtaa biologi Marleena Isomaa Oulun Merikosken voimalan kalatien tarkkailuhuoneessa. - Kun sitä kauempaa katsoi niin näytti vähän taimenelta, mutta kun tuli lähemmäksi niin kyllä se kirjolohelta näyttää. Lue lisää...

24.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Oulujoen lohia merkitään (26.8.2010)

Oulun Merikosken alakanavan lohien ja taimenien merkintä on päässyt vauhtiin parin viime viikon aikana. Heinäkuun loppupuolelle saakka kalaa ei juurikaan saatu mutta nyt merkittynä on yli 30 taimenta ja lohta. Tutkimus antaa tietoa lohen käyttäytymisestä kalaportaan juurella. Lue lisää...

13.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Skanskalta sujuu myös kalatien rakennus (26.8.2010)

Skanskasta on tulossa Kemijoen toisen kalatien rakentaja. Yhtiö on voittanut urakkakilpailun, ja Lapin ely-keskus on aloittamassa varsinaisia urakkaneuvotteluja Skanska Infran kanssa, Ylen Perämeren alueuutiset kertoo. Lue lisää...

24.8.2010 Tekniikka&Talous / Jarmo Seppälä

▲Alkuun


Ryskätyötä lohikalojen parhaaksi (25.8.2010)

POP ELY-keskus ehostaa Taivalkosken yläpuolista Iijokea kalataloudellisesti ja maisemallisesti. Rannan uittopuiden päälle syntyneitä heinäsaaria nostellaan pois ja virtaan siirrellään suuria kiviä, joiden alle syntyy uusia virtakalojen olinpaikkoja. Myös pitkät, suurikiviset uittomöljät poistetaan ja niiden kivet siirretään koski- ja virtapaikkoihin. Poikastuotantoalueilla sirotellaan sopiviin paikkoihin karkeaa kutusoraa ja kiviainesta. Joen keskelle jää kulkuväylä isommillekin veneille.

Tämän kesän ja tulevan syksyn periaate on haittaa ja vaaraa aiheuttavien rakenteiden poistaminen sekä kalataloudellisten kunnostusten tekeminen lohikalojen parhaaksi.

Vesistön uittosäännön kumoamisen, koskienkunnostuksen välillä Irninpato - Jongunhaara sekä Tyräjoen Siikakarin kunnostuksen kustannusarvio on 250 000 euroa valtion rahaa. Osa summasta käytetään lisäksi mm. veneliikennettä haittaavien uppopuiden poistoon ja uittopatojen purkamiseen.

Kolmihenkinen kunnostusporukka, Risto Turpeinen, Veli Luukkonen ja Raine Salmela, on työskennellyt Jokijärvi–Taivalkoski–lijokiosuudella, jolla on parikymmentä kunnostuskohdetta. Tähän mennessä on ehditty ehostaa mm. Niskakoskea, Saarikoskea sekä Iijoen Mustakoskea.

Irninjoen kunnostusta operoiva ELY-keskuksen työmaapäällikkö Jukka Pekkala kertoo, että Mustakoskella tehdään kaloille suoja- ja oleskelupaikkoja. Jokeen siirretään kiviä, rakennetaan kivirykelmiä, suisteita, syvänteitä ja kuoppia.

Pääsääntöisesti suvannoissa ja miedommilla virroilla talvehtiville Iijoen harjuksille ja taimenille on jatkossa tarjolla uusia talvimonttuja ja kutupaikkoja. Kaloille järjestetään syviä talvehtimispaikkoja sopiviin paikkoihin. Samalla tehdään kutupaikkoja, jos paikanpäältä löytyy raekooltaan sopivaa soraa, 8-45 millistä, joka puhdistetaan ja seulotaan. Lisäksi tarvitaan 100 millisiä kiviä pitämään kutusoraikko paikallaan ylivirtaamakausina.

Iijoen Juurikkakoski on yksi suurimmista kunnostuskohteista. Sieltä puretaan uittomöljät, tehdään kynnyksiä, syvänteitä ja suisteita kalojen suojapaikoiksi.

Koskien kunnostuksissa on kuunneltu paikallisten kalamiesten ja vesillä liikkujien mielipiteitä, ja monet joella kalastavat ovat olleet tyytyväisiä kunnostusoperaatioihin.

Lue juttu kokonaisuudessaan maanantain (2.8.) lehdestä.

2.8.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Merikosken lohen nousua pääsee taas seuraamaan (23.8.2010)

Merikosken kalatien tarkkailuhuoneessa on yleisöllä jälleen mahdollisuus päästä tutkimaan kalojen vedenalaista elämää akvaarioikkunan läpi. Tarkkailuhuone avataan lauantaina 21. elokuuta lähtien kahden viikon ajaksi. Lue lisää...

19.8.2010 Pohjolan Sanomat / Ville Siliämaa

▲Alkuun


Suomenlahdella heikko lohisaalis (23.8.2010)

Lohisaalis jäi heikoksi Suomenlahdella tänä kesänä. Meressä on voinut olla niukasti lohta, kertoo Etelä-Suomen Merikalastajain liitto. Liiton mukaan lohet ovat myös voineet uida huonosti rysään lämpimässä vedessä. Lue lisää...

20.8.2010 Maaseudun Tulevaisuus, STT

▲Alkuun


Lohikalat koulunpenkillä (20.8.2010)

Viljelylaitoksista luontoon istutettavien lohen- ja taimenenpoikasten pitäisi pyydystää itse ruokansa ja vältellä samalla petojen hampaita. Näyttää kuitenkin siltä, että istukkaita vaivaavat rapakunto ja huono järjenjuoksu. Ratkaisuksi ongelmaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittämässä uusia, luonnonmukaisia viljelykalojen tuotantomenetelmiä. Lue lisää...

6/10 Suomen Luonto / Piia Ahonen

▲Alkuun


Kalatie esittäytyy yleisölle Oulussa (19.8.2010)

Merikosken kalatien vedenalaista elämää pääsee seuraamaan Oulussa runsaan kahden viikon ajan elo-syyskuun vaihteessa. Tarkkailuhuone on avoinna yleisölle 21. elokuuta ja 5. syyskuuta välisenä aikana tiistaista perjantaihin kello 10-13 ja 14-17. Viikonloppuisin paikka on auki kello 12-17. Lue lisää...

16.8.2010 Kaleva

▲Alkuun


Nollikat lisääntyneet tutkijoiden haavissa (19.8.2010)

Nollikoita eli kesän vanhoja lohenpoikasia on löytynyt Riista -ja kalataloudentutkimuslaitoksen (RKTL) sähkökalastuksessa Tornionjoen yläjuoksulla yllättävän paljon. Sähkökalastuksessa tainnutetaan joen kaloja, jolloin niiden tutkiminen mahdollistuu. Lue lisää...

17.8.2010 Pohjolan Sanomat / Hannu Tikkala

▲Alkuun


Lohikiista: Ministeri Anttilan vastaus ei tyydytä (16.8.2010)

Tornio-Muoniojokiseura on tyytymätön maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan epäröintiin toimia lohikannan vahvistamiseksi. Ministeri vastasi seuran puheenjohtajalle Kalervo Askalle osoitetussa kirjeessään seuran esittämiin vaatimuksiin lopettaa Itämeren lohenpyynti sekä kieltää epäeettisenä pidetty ajosiimapyynti. Lue lisää...

12.8.2010 YLE Lappi / Johanna Sarjas

▲Alkuun


Ajosiima tappaa nyt Tornionjoen lohen (12.8.2010)

Puolalaisten ja tanskalaisten ammattikalastajien ajosiimapyynti on leikannut rajusti Itämeren lohen nousua Tornionjokeen. Tämän kesän tilastojen perusteella joella koetaan kaikkien aikojen lohikatastrofi. Tutkijat ja kalastajat toivovat EU:n puuttuvan asiaan. Lue lisää...

10.8.2010 YLE Uutiset / Matti Torvinen

▲Alkuun


Lohen suvulla taas vaikeaa (10.8.2010)

Simojoella on menossa joka kesäinen sähkökalastus, jossa kartoitetaan erityisesti viime syksyn kudun onnistumista. Sähkökalastuksen perusteella tilanne vaikuttaa ihan hyvältä, mutta monet muut asiat aiheuttavat huolta ja hämmennystä tutkijoissa ja kalastajissa. Lue lisää...

7.8.2010 Kaleva / Jouni Knihtilä

▲Alkuun


Ajoverkkopyynti loppui - nyt lohet vie pitkäsiima (10.8.2010)

Tornio-Muoniojokiseura vaatii rajuja toimenpiteitä luonnonlohen pelastamiseksi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle lähettämässään vetoomuksessa.

Seura haluaa Suomen vaativan Euroopan komissiota keskeyttämään luonnonlohen ja meritaimenen pyynnin Itämerellä ja siihen laskevissa joissa tältä vuodelta sekä täyskiellon ajosiimapyynnille. Lisäksi Suomen tulisi puolustaa kalastuskiintiöneuvotteluissa tutkijoiden esittämää tasoa kalakantojen vahvistamiseksi ja vaatia kutuvaltioperiaatteen noudattamista, jonka mukaisesti kalastuskiintiöt Itämerellä jaettaisiin kunkin maan jokien tuottamien lohien mukaan.

Vetoomuksen taustalla ovat huolestuttavat havainnot kahdelta viime kesältä. Pohjoisen jokien, Tornion- ja Simojoen, luotaustiedot sekä heikot saaliit rannikko- ja jokipyynnissä kertovat lohta olevan erittäin vähän.

Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska sanoo, että ajoverkkokiellon tultua Itämeren pääaltaille, uskoteltiin jokeen nousevan kymmeniä tuhansia lohia, mistä tuli oikein pyyntikilpailu. Rajajokisopimusta laadittaessa kaikille pyyntitavoille tuli lisäoikeuksia sillä perusteella, että avomeripyynti loppuu, kun ajoverkkopyynti loppuu. Pääaltaalla kuitenkin pyydetään paljon siimalla.

Askan mukaan turmiollisinta Tornionjoen lohelle on ammattimainen merikalastus jokisuulla.

Viimeisen 25 vuoden aikana entistä harvempi nuori lohi on selvinnyt merivaelluksesta, nykyään vain n. 10 %. Kun taas neljännesvuosisata sitten n. 40 % kaloista palasi kutujokeensa.

Lappealainen Juha Pieskä sanoo lohen olevan Tornionlaakson matkailulle elämän ja kuoleman kysymys. Kaksi vuotta sitten juhannukseen mennessä oli joesta saatu 270 lohta, tänä vuonna määrä oli vain 87, mikä antaa pelottavan kuvan kannan kehityskäyrästä.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suositteli Itämerelle vuoden 2010 saaliskiintiöksi 120 000 lohta, jonka yksin Puola on ylittänyt 100 000 lohella. Lisäksi lohen vaellus oli myöhässä viime talvena, mutta pyyntikieltoa ei myöhennetty. Tästä johtuen entistä harvempi lohi on päässyt palaamaan kotijokeensa, kun nousevaa parvea verotettiin pitkin rannikkoa.

Pieskän mukaan kalaväylätoimitukset tulee saada viimeinkin käyntiin, eli kolmasosa vesialueista pitäisi olla pyydyksistä vapaana selkäveteen saakka. Tämä "Kuninkhaan väylään" perustuva väylä on mainittu Suomen sekä Ruotsin kalastuslaeissa.

Pieskä kaipaa myös lohelle euromääräistä arvoa, joka luvatta kalastetusta lohesta olisi maksettava. Hän uskoo, että sanktiot purisivat salakalastukseen, jos lohellakin olisi tällainen status monien muiden eläinlajien tavoin.

Aska kertoo lohen matkailukalastuksen rahankäytön kasvaneen kahdesta miljoonasta kolmeen toissa vuonna, kun lohta oli paremmin. Pelkkä kasvu on enemmän kuin koko Pohjanlahden ammattikalastuksen arvo.

Pieskä sanoo maa- ja metsätalousministeriön ajavan jääräpäisesti vain kansantaloudellisesti kestämätöntä lohen "meriteurastuspolitiikkaa", eli olisi jo korkea aika siirtyä alkutuotannosta elämysmatkailun puolelle sekä joki- että merikalastuksessa.

Hän pitää Suomea ja Ruotsia lohiasiassa EU:n taantumuksellisimpina valtioina näiden haettua jatkoaikaa Itämeren rasvaisen kalan myyntiin, vaikka se kiellettiin muualla korkeiden dioksiini- ja raskasmetallipitoisuuksien vuoksi. Toisaalta Irlanti laittoi koko kalastuslaivastonsa telakalle vuonna 2006 jokien matkailukalastuksen osoittauduttua avomeripyyntiä kannattavammaksi.

Pieskän mukaan pitäisi puhua elämysmatkailusta eikä virkistys- tai vapaa-ajankalastuksesta, joka kuulostaa huuhaalta, kun vastaan laitetaan ammattikalastus. Tornionjokivarressa kalastusmatkailu tarjoaisi erinomaisia kasvumahdollisuuksia ympärivuotiselle matkailuelinkeinolle.

- Täällä olisi koko infrastruktuuri valmiina, hän sanoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan torstain (5.8.) lehdestä.

5.8.2010 Luoteis-Lappi / Aki Ollikainen

▲Alkuun


”Koko jokivarsi kuoloo, jos ei ole lohta” (9.8.2010)

Seinäjokelainen Pasi Penttinen ei muista yhtä heikkoa lohivuotta Tornionjoella viidentoista vuoden ajalta. Jotain täytyy olla pahasti pielessä, kun aito pohojalaanen ryhtyy siteeraamaan äärivihreiden arkkiatria. Mutta niin vinksallaan on suomalainen lohipolitiikka. Lue lisää...

5.8.2010 Luoteis-Lappi / Aki Ollikainen

▲Alkuun


Todiste rajusta meripyynnistä: Väylän lohista löytyy jatkuvasti ajosiimakoukkuja (5.8.2010)

Lohestaja Markku Kauppila koki outoja kalastushetkiä Tornionjoen Jouttensuvannossa heinäkuun ensimmäinen päivä, kun vaappuun tarrannut komea 8,7 kilon lohi tuli vastaan panematta veneeseen. Lue lisää...

3.8.2010 Pohjolan Sanomat / Pekka Juntti

▲Alkuun


Lohen vaelluspoikasista yhä useampi jää palaamatta kotijokeen (5.8.2010)

Sähkökalastukset pohjoisen lohijoissa ovat alkaneet. Sähkökalastuksen avulla pystytään arvioimaan jokien poikastuotannon määrää. Parhaillaan kalastetaan Simojoella, ensi viiikolla aloitetaan Tornionjoen sähkökalastukset. Lue lisää...

2.8.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Kalatierakentamisen tarjouskilpailu loppusuoralla (2.8.2010)

Kemijoen toisen kalatien rakentaja ratkeaa elokuun alkupuolella. Noin 1,35 miljoonan euron arvoisen urakan laskenta-aika on menossa ja tarjouskirjeet avataan elokuun 10. päivä, kertoo investointivastaava Jukka Kuoksa Lapin ELY-keskuksesta. Lue lisää...

30.7.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Muonionjoki: Itämeren pyynti näkyy lohisaaliissa (2.8.2010)

Jos olisi saalisvarmuutta, olisi kalastusmatkailuakin, Muonionjoella sanotaan. Muonion lohiviikolla on saatu perjantai-iltaan mennessä yksitoista lohta ja neljä harjusta. – Ei se hurja määrä ole, mutta se kuvastaa koko Tornionjoen tilannetta tänä kesänä, Lohiviikon puheenjohtaja Juha Niemelä toteaa. Lue lisää...

30.7.2010 Pohjolan Sanomat / Helena Lessing

▲Alkuun


Pyyntikielto ei miellytä matkailuyrittäjiä eikä ammattikalastajia (2.8.2010)

Tornion-Muoniojokiseuran vaatima lohen totaalinen pyyntikielto tälle kesälle ei saa kannatusta matkailuyrittäjiltä eikä ammattikalastajilta. Yrittäjät eivät kannata jokien kalastuskieltoa ja Perämeren ammattikalastajilta tulee jyrkkä ei merikalastuksen kiellolle. Lue lisää...

30.7.2010 YLE Perämeri / Jarno Tiihonen

▲Alkuun


Tornio-Muoniojokiseura vaatii lohenpyynnille stoppia koko Itämerellä (2.8.2010)

Tornio-Muoniojokiseura vaatii lohenpyynnin lopettamista tältä vuodelta Itämerellä ja kaikissa siihen laskevissa jokivesistöissä. Seuran vaatimus koskee myös kehnoja lohisaaliita tänä kesänä antanutta Tornionjokea. Lue lisää...

Lue myös: Jokiseuran kirjelmä Anttilalle

29.7.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Hupisaarten purot kutukuntoon? (30.7.2010)

Mikäli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tekeillä olevat kunnostussuunnitelmat myös toteutetaan, Oulujoen luonnonlohikalat voivat polskia ihmisten ilona lähes keskellä kaupunkia. Lue lisää...

28.7.2010 Oulu-lehti / Heli Rintala

▲Alkuun


Lahnasaalis ei lannista kalatietutkijaa (30.7.2010)

Tutkija Antti Siira Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) epäilee, ettei Merikosken alakanavaan viritetyssä rysässä ole saalista. Ohjainaita on väärässä paikassa, ja siellä on korjattava reikä.

Ohjainaita ohjaa kalat varsinaista pyydystä kohti, ja aidan jälkeen on nieluja, jotka ohjaavat kaloja perille asti. Peräosa on vannekoppamainen. Kalat jäävät odottelemaan viimeisen nielun taakse nostoa ja merkintää.

Kalateiden toimivuutta sekä lohien ja taimenten käyttäytymistä kalatien sisällä tutkitaan Suomessa ensimmäistä kertaa merkittyjen kalojen avulla. Tarkoitus on selvittää, kuinka moni nousuhalukkaista kaloista löytää portaan lohen ja taimenen osalta.

Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa Merikosken alakanavassa uiskentelevien lohi- ja taimenkantojen koosta. Siira kertoo kalaa olleen tähän mennessä melko vähän liikkeellä, ja voimalan alakanavaan lohet löytävät vasta elokuun puolessa välissä.

Tällä kertaa pyydykseen tarttui vain kolme lahnaa, jotka päästetään nopeasti takaisin veteen. Mahdolliset taimenet tai lohet olisi nukutettu, merkitty ja vapautettu.

Nuolimerkki, jonka avulla saadaan tietoa kalan kohtalosta, laitetaan selkäevän tyveen . Kauppojen varashälyttimen tavoin toimiva PIT-merkki (Passive Integrated Transponder) sijoitetaan vatsanahan sisään. Kalaportaan anturit rekisteröivät kalan merkin avulla, jolloin tiedetään, milloin kala on noussut kalaportaaseen ja kuinka pitkälle se on kulkenut.

Oulun edustalle istutetuilla istutuspaikkaansa leimautuneilla lohilla ei välttämättä ole halukkuutta Oulujoelle. Toisin kuin voimalaitoksen yläpuolelle istutetuilla kaloilla.

Siiran tavoitteena on merkitä vähintään 50 lohta ja taimenta. Tähän mennessä hän on merkinnyt kymmenen taimenta.

Katso video
Katso kuvat

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (28.7.) lehdestä.

28.7.2010 Kaleva / Satu Itkonen

▲Alkuun


Ounasjokeen siirretään 500 aikuista merilohta (27.7.2010)

Ounasjoen kalastusalueen isännöitsijä Risto Similä laskee reilun kymmenen kilon painoisen lohen mielellään pussista Ounasjokeen Kittilän Kaukoseen, vaikka kalamiestä hieman arveluttaakin merialueelta Isohaaran edustalta pyydetyn komean saaliin päästäminen aaltoihin.

- Arvokkaampi se on nyt joessa kuin padassa, Similä sanoo.

Toiveena on, että vonkale pysyy joessa saaden aikaiseksi lohenpoikasia, jotka leimautuvat kotijokeensa ennen kuin lähtevät merivaellukselle osaten palata sieltä takaisin.

Ounasjokeen on tarkoitus siirtää kesän aikana 500 aikuista lohta. Uroksia tarvitaan syksyyn mennessä vähintään 150-200. Vain 10 % siirretyistä lähes 170 lohesta on uroksia, ja projektipäällikkö Jukka Viitala Lapin Ely-keskuksesta sanoo, ettei naaraitten määrää kasvateta ennen kuin koiraita saadaan lisää.

Merialueen saalis on ollut vain viidesosa edellisvuosista. Lohi ei lähde nousemaan niin aikaisin kuin muina vuosina, koska talvi oli kova ja Itämeren pääallaskin oli osittain jäässä. Ounasjoelle on saatu lohia kuitenkin enemmän kuin Oulu- ja Iijoelle, ja pyydystäminen jatkuu kesän loppuun asti.

Ounasjokeen siirretään yhteensä 1000 aikuista lohta tämän ja ensi kesän aikana, joista sadalle tämän vuoden lohelle asennetaan radiolähetin. Radiokalojen avulla tutkitaan, onko siirtäminen taloudellisesti järkevää.

Kaikki kalat eivät ole leimautuneet Kemi- eikä Ounasjokeen ja kaloja seuraamalla katsotaan, pysyvätkö ne joessa vai lähtevätkö vaeltamaan alavirtaan. Samalla tutkitaan, osaavatko kalat hakeutua 2 000 hehtaarin Iisääntymisalueelle ja pystyvätkö ne tuottamaan poikasia Ounasjoen kantaa elvyttämään.

Ounasjoen luontaiset lohen jokipoikaset hävisivät, kun Isohaaran voimalaitos rakennettiin vuonna 1948. Kemijoen neljään voimalaitokseen rakennetaankin kalatiet. Risto Similä toivoo, että kalatiet ovat valmiina 2015.

Hän on hyvillään, että lohen palauttaminen takaisin Ounasjokeen on hyvässä myötävireessä. Rahoitukset on luvattu, ylisiirrot on saatu käyntiin, Isohaaraan aletaan rakentaa toista kalatietä syksyllä, kalatiekuntayhtymä on perusteilla ja kaikki jokivarren kunnat ovat mukana.

Lue juttu kokonaisuudessaan lauantain (10.7.) lehdestä.

10.7.2010 Lapin Kansa / Aino-Helena Hietala

▲Alkuun


Lohet hukassa Hailuodosta (26.7.2010)

Hailuotolaiset Teron kalastajaveljekset saivat torstaina saaliikseen kolme lohta. Heidän mukaansa se oli viikon paras saalis. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen huono lohivuosi, ja Urho Tero arvelee, että ensi vuodesta tulee vielä huonompi. Lue lisää...

15.7.2010 Kaleva / Sanna-Leena Santapakka

▲Alkuun


Lohia ja taimenia tutkitaan Merikoskessa (23.7.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pyydystää, merkitsee ja vapauttaa lohia ja taimenia Merikosken alakanavassa heinä-syyskuun aikana. Kalojen tutkimukset tehdään voimalaitoksen ja pyörätien sillan välisellä alueella. Pyydyksiä pidetään vedessä vain lyhyitä aikoja tutkimushenkilöstön ollessa paikalla. Pyydykset on merkitty selkeästi ja yleisölle ilmoitetaan tutkimuksesta paikalle laitetuilla kylteillä.

Tutkimus on osa Toimivatko kalatiet -hanketta ja sen tarkoituksena on selvittää kalojen hakeutumista kalatiehen sekä niiden vaelluskäyttäytymistä kalatien sisällä.

21.7.2010 Kaleva

▲Alkuun


Suomi halukas Tenon sopimusneuvotteluihin ensi vuonna (22.7.2010)

Suomessa ollaan valmiita aloittamaan valtioiden väliset neuvottelut Tenojoen kalastussopimuksesta vuoden 2011 syksyllä. Norjalle lähettämässään vastauksessa Suomi ehdottaa, että ennen neuvotteluihin ryhtymistä perustettaisiin valmistelutyöryhmä. Lue lisää...

20.7.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Tenolla saa taas lohta (16.7.2010)

Viime kesän ennätysheikon lohisaaliin jälkeen lohi on palannut jokeen, mutta kalastajat eivät. Ruuhkaa ei ole juuri syntynyt edes suosituimmilla perhokalastuspaikoilla. Lue lisää...

14.7.2010 YLE Lappi / Jyri Tynkkynen

▲Alkuun


Tenojoen matkailijoiden saaliit nettiin (15.7.2010)

Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalisseuranta on nähtävillä RKTL:n verkkosivuilla. Kalastuskauden jälkeisistä saalistiedusteluista on luovuttu ja saaliit ilmoitetaan kalastusluvan mukana olevalla saalisilmoituslomakkeella. Lomake löytyy luvan takapuolelta. Lue lisää...

RKTL: Tenojoen lohisaaliit 2010

13.7.2010 YLE Lappi

▲Alkuun


Pentti Kokko: Tenon lohikesässä ei moitittavaa (14.7.2010)

Karigasniemeläinen Pentti Kokko ei moiti meneillään olevaa Tenon lohikesää. Pääasiassa Dalvadaksessa soutava Kokko sanoo saaneensa saalista paremmin kuin viime pyyntikaudella. Lue lisää...

12.7.2010 YLE Lappi / Jorma Korhonen

▲Alkuun


Perämeren lohi kateissa (12.7.2010)

Lohi ja silakka ovat pahasti kateissa Perämerellä. Esimerkiksi Hailuodon kalasatamaan saatiin keskiviikkoaamuna kolmesta rysästä vain yksi ehjä lohi sekä pari hylkeiden repimää ja puoliksi syömää kalaa. Lue lisää...

7.7.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Iijoen lohitilanne on tyrmäävän heikko (12.7.2010)

Iijokeen on saatu siirrettyä tänä kesänä vasta yksi radiolähettimellä varustettu lohi. "Yhteensä olemme saaneet tähän mennessä kolme lohta, joista kaksi oli niin huonokuntoisia, että ne jouduttiin tappamaan. Tyrmäävän heikko saalis", Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Panu Orell huokaa. Lue lisää...

8.7.2010 Kaleva / Heini Strand

▲Alkuun


Tenon naaraskalojen määrät laskussa pitkällä aikavälillä (12.7.2010)

Tenon lohitutkijat ovat huolissaan isompien naaraskalojen määrän laskusuunnasta pitkällä aikavälillä. Tämän kesän kolmannen merivuoden kalat ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin, sillä sillimäärät ovat tällä haavaa meressä valtavia. Lue lisää...

7.7.2010 YLE Saame / Ailu Valle

▲Alkuun


Kalateiden suunnittelu etenee aikataulussaan (8.7.2010)

Oulujoen kalateiden rakentaminen kaavaillaan aloitettavaksi Montasta, jonne tulee kiinniottolaite kalojen ylisiirtoa varten. Nousevat kalat siirretään aluksi Utosjokeen ja Kutujokeen, joissa sijaitsee pääosa lisääntymisalueista.

Kalatiet toteuttavan organisaation perustamista on alettu valmistella myös. Se vastaa kalateiden käytön, kunnossapidon ja seurannan järjestämisestä sekä kustannuksista, ja sitä tarvitaan jo toteutusluvan hankkimiseen.

Utasella ja Nuojualla aletaan rakennustoimiin Oulujoen lohentuotannon käynnistyttyä. Vaellusyhteys aukeaa suurimmalle osalle Oulujokea Montasta tehtävien ylisiirtojen avulla. Tavoitteena on poikastuotannon vakiinnuttaminen ja kalojen vaeltamisen mahdollistaminen jokisuun ja Oulujärven välillä.

Oulujoella ei ole tarpeeksi sopivia virtavesialueita itseään ylläpitävän luonnonlohikannan syntymiseen, joten vaelluskalaston esiintyminen vaatii jatkuvia tukitoimia. Pienetkin määrät luontaisesti lisääntyvää lohta koetaan tärkeäksi.

Montan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellaan n. 650 metriä pitkää, osittain luonnonmukaista ohitusuomaa, jonka tarkoituksena on toimia myös lohikalojen lisääntymis- ja talvehtimisalueena. Pälliin, Utaseen ja Nuojualle suunnitellaan teknisiä pystyrakokalateitä ja Pyhäkosken ja Jylhämän kalahissien suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita ja väyliä.

Pääosin EU-rahoituksella toteutettavan kalatien suunnittelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kainuun ELY-keskuksen yhteyshenkilö Jari Pesonen kertoo toteutuksen rahoituksen olevan vielä auki, mutta suunnitelmat tehdään tämän vuoden aikana ja jatkoa selvitellään. Yksistään suunnitelmat maksavat 1,2 miljoonaa euroa.

Kalatiet on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, jotta saadaan riittävästi tietoa kalatien toiminnasta ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Samalla varmistetaan rahoituksen riittävyys.

Suunnitelmia arvioidaan syksyllä Oulujoki-workshopissa ulkomaalaisten kalatieasiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen tehdään mahdolliset muutokset. Lopulliset suunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Kesän ja syksyn aikana Utos- ja Kutujokien siirretään 40 emolohta, jotka pyydystetään jokisuulta, merkataan radiolähettimin ja kuljetetaan istutuspaikoille. Jos kutu onnistuu, mäti kypsyy joessa talven aikana ja poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä.

Kalatalousviranomaiset ovat antaneet luvan ylisiirtoon, ja siirrosta ja seurannasta vastaavat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Oulujoella selvitetään lisäksi radiolähetinseurannoin viljeltyjen lohen vaelluspoikasten vaellusta ja selviytymistä voimalaitosten läpi Oulujokisuuhun. Hankkeella saadaan tietoa mm. voimalaitosten turbiinin aiheuttamasta kuolleisuudesta sekä vaelluksen rytmiikasta.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (6.7.) lehdestä.

6.7.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Merilohen nousu Iijoelle takkuilee (8.7.2010)

Iijokisuun lohenkalastajat ovat olleet viime aikoina huonotuulisia huonoista merilohisaaliista johtuen, sillä jokainen pyyntiponnistus käy kukkarolle ja nostaa pyyntikustannuksia.

Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeelle on onnistuttu pyytämään heinäkuun toiseen päivään mennessä vain 4 lohta. Näistä kaksi on karantenialtaassa ja kaksi tutkimuskäytössä.

Eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta sanoo tilanteen näyttävän paljon huolestuttavammalta kuin on osattu odottaa. Iijoen lohien palaavat määrät näyttävän pienentyneen entisestään.

Luhta epäilee jossakin kohtaa saattavan tulla vastaan raja, ettei sukukypsää merilohta vaellakaan riittävästi eteläiseltä Itämereltä Perämerelle ja edelleen lijokisuuhun. Hän korostaa viime talven olleen kova jäätalvi Itämerellä ja lohien luultavasti uineen paljon etelämmäksi. Tämän lisäksi lohenpyynti on voimakasta eteläisellä Itämerellä.

lijokisuun edustalla liikkuu Iijoen lohen lisäksi muun muassa Oulujoen ja Simojoen kantaa olevia lohia. Ylisiirtokaloja kaivattaisiin tälle kesälle 150 yksilöä, mutta kalastajat ovat odotelleet toistaiseksi aika turhaan lijokeen leimautuneita.

Luhta muistuttaa, että kalastajia on useampia ja siirtolohien on oltava jokisuuhun vaeltaneita, mieluummin jokeen nousevia. Hän kuitenkin uskoo, että jo viitenä keväänä istutetut valtavat määrät lohen- ja meritaimenen poikasia pelastavat lohitilannetta. Osan niistä pitäisi palata lijoelle jo ensi keväänä.

Syynä lohikatoon on pidetty Itämerellä harjoitettua lohipolitiikkaa, eteläisen Itämeren voimakasta meripyyntiä ja jopa laitonta lohenpyyntiä.

RKTL:n kalantutkimuksen päällikkö Jaakko Erkinaro myöntää lijokisuun olleen tänä keväänä ja kesänä erityisen hiljainen merilohien osalta, kuten myös Simojoella ja Tornionjoella. Hän kuitenkin toivoo lohen olevan tulossa pohjoiseenkin, sillä etelässä lohta on saatu juhannuksen jälkeen jo paremmin.

Toisaalta hän on huolissaan nykyisestä Itämeren avomerenpyynnistä, joka on muuttunut v. 2008 kielletystä ajoverkkokalastuksesta voimakkaampaan ajosiimapyyntiin, jolla saadaan merkittäviä kalamääriä. Tämä leikkaa pohjoiseen palaavaa lohimäärää varsinkin silloin, jos sumapyynti kasvaa entisestään.

Itämeri on haavoittuvainen ekosysteemi. Perämerien lohien tärkein syönnösalue on pääallas, jossa tapahtuvat myös suurimmat mm. ravinnonpuutteen ja -laadun sekä ympäristötekijöiden aiheuttamat poikaskuolleisuudet. Jopa 80-90% sadastatuhannesta lohenpoikasesta kuolee ennen saaliskokoa ihmisten pyyntiin, jonka jälkeen kalastus leikkaa oman osuutensa.

Aikuisten lohien kokonaismäärä vaikuttaa aikaisempaa pienemmältä.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (6.7.) lehdestä.

6.7.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Tutkija: Tenon saalismäärien tulkitsemisessa oltava tarkkana (8.7.2010)

RKTL:n tutkijan mukaan Tenon saalismäärien ja -tilastojen tulkinnassa on noudatettava tarkkaavaisuutta. Muutaman viime viikon aikana levinneet saalistiedot ovat olleet ristiriitaisia. Lue lisää...

6.7.2010 YLE Saame/ Ailu Valle

▲Alkuun


Kemijokisuulla heikko lohikesä (7.7.2010)

Kemijokisuun lohikesä ei näytä kaksiselta. Kalastusmestari Jukka Viitalan mukaan hyvänä indikaattorina tunnettu Kaakamoniemen pato on antanut vain viidenneksen normaalikesien kalamäärästä. Lue lisää...

5.7.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Luvattomia pyytäjiä taas liikkeellä Tornionjoella (7.7.2010)

Tornionjoella paljastui viikonloppuna kolme laitonta kalastustapausta. Lapin rajavartioston partio havaitsi viikonlopun aikana Ylitorniolla kolme tapausta, joissa lohta pyydettiin kulkuverkoilla laillisen pyyntiajan ulkopuolella. Lue lisää...

5.7.2010 YLE Perämeri

▲Alkuun


Vastavirtaan luvassa tänä kesänä 150 aallonurhoa (6.7.2010)

Kookkaan merilohen näkemiseen on entistä suurempi mahdollisuus Iijoen voimaloiden yläpuolisilla vesialueilla, kunhan luvatut 150 merivaellukseltaan palannutta emolohta kuskataan jokialueelle. Viime vuonna pisimmälle rientänyt siirtolohi havaittiin n. 100 km istutuspaikaltaan ylävirtaan.

Vanhempi suunnittelija Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo lohien alkaneen valua Perämeren jokisuille, ja myös Iijokisuulta saadut ensimmäiset emot ovat karanteenialtaissa. Lohet ovat myöhässä tänä vuonna johtuen osaltaan Itämeren pääaltaan veden kylmyydestä.

Osa viime vuonna siirretyistä 50 lohesta on edelleen matkalla alavirtaan, ja vaelluspoikaset eli smoltit ovat lähteneet ensimmäiselle merivaellukselleen nykyisiltä kotipaikoiltaan. Osa niistä on merkitty radiolähettimellä mm. vaellusaikaisen kuolleisuuden ja vaellusnopeuden selvittämiseksi.

Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hankkeessa selvitetään Iijoen alkuperäislohikannan selviytymismahdollisuuksia joen keskijuoksulla ja sivujoissa merkitsemällä siirtolohet radiolähettimillä. Seurannalla on jo saatu rohkaisevia tutkimustuloksia, ja se on vahvistanut käsitystä lohien kyvystä laskeutua voimalaitoksen turbiineista alavirtaan.

Kalastusmestari Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta kertoo kutemaan valmistautuvia lohipareja paikannetun viime syksynä Korpi- ja Livojoen lisäksi myös Iijoen pääuomasta. Pääosa vuoden 2009 siirtolohista jäi talvehtimaan Iijoen pääuoman ja sivujokien rauhallisemmille alueille.

Vaelluskalojen poikaset oppivat paluureitin kotikoskelleen laskeutuessaan 2-3 vuoden ikäisinä smoltteina mereen kasvamaan. Merivaelluksen jälkeen ne ovat ensisijaisesti palaamassa tälle alueelle.

Tänä kesänä lohen ja meritaimenen poikasia on istutettu Iijokeen erityisen runsaasti. Vastakuoriutuneita poikasia on istutettu n. 373 000 ja lohen 1-vuotiaita poikasia n. 74 000 peräti 70:lle eri koskialueelle. Lisäksi virta-alueilla esiintyy edellisvuonna istutettuja poikasia.

Poikaset saatiin hankkeen alueen vesialueen omistajien ja eräiden järjestöjen toimesta. Merkittävän osan poikasista lahjoitti Ohtaojan kalanviljelylaitos. Istutustyöt hoiti Metsähallitus avustajineen.

Luhta muistuttaa, että lohen- ja taimenenpoikasta ei ole lupa kalastaa tai ottaa saaliiksi. Jokainen lohenpoikanen voi merivaellukselta palatessaan olla 10-kiloinen emolohi, joka tuottaa tuhansia lohenpoikasia. Kalastusta valvotaan ja emolohien mahdollista jälkeläistuottoa selvitetään sähkökoekalastusten avulla.

Pirkko-Liisa Luhta arvelee Iijoen kalaportaiden saannille olevan erinomaisen hyvät mahdollisuudet. Rakentaminen voisi alkaa ehkäpä jo 2014. Ruotsissa sekä Kolumbiajoella on kalaportailla saatu erinomaisia lohikalojen nousutuloksia. Ruotsissa niinkin hyviä kuin 80-90 prosenttisia.

23.6.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Suviaika tuo satoja kalastajia Ohtaojalle Oulun seudulta (6.7.2010)

Toukokuun alussa alkavan ja syyskuun lopussa päättyvän kalastuskauden aikana Ohtaojan urheilu- ja virkistyskalastusalueella käy useita satoja kalastajia, jotka viihtyvät joella jopa viikon, hyödyntäen jonkin verran muitakin paikallisia palveluja.

Jukka ja Hannu Lehtola sekä Pekka Poikkimäki Oulun seudulta saapuivat Ohtaojalle vuokauden reissulle. Hannun ensisaaliina oli yli 40-senttinen harri, jonka lisäksi he tavoittelivat joen omaa istutustaimenta, -harjusta sekä puronieriää.

Palautteen mukaan Ohtaojan painopisteinä ovat erämaisemalliset arvot, viihtyisyys rantalaavuineen ja monille tärkeä saalisvarmuus, vaikkei mistään kala-altaasta olekaan kysymys. Saalisvarmuus on sitä, että Ohtaojalla on lohikanta, mistä pyytää. Kalastusmestari Erkki Säkkinen Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksesta kertoo, että jokeen istutetaan joka viikko esim. pyyntikokoista taimenta ja nieriää sekä suuriakin harjuksia.

Ohtaoja on lähdepitoinen Iijoen sivujoki. Se poimuilee matkallaan Iijokeen liki RKTL:n kalanviljelylaitosta ja tutkimusasemaa, jonka vesiviljelypuoli on tunnettu mittavasta mädintuotannosta ja uhanalaisten kalakantojen, kuten Iijoen alkuperäisen lohen, säilyttämisestä.

Virkistysalueella on mittaa 2,5 kilometriä. Kalastus tapahtuu pääasiassa perholla ja Iipalla.

Vanha meritaimenen kutujoki nousi uuteen kukoistukseen 1990-luvulla harjusistutusten vanavedessä. Siitä alkoi Ohtaojan kalakuume. Joessa on ollut aina hyvä ja ”luontainen” harjuskanta, jonka lisäksi siihen istetaan isojakin harjuksia.

Iiijoesta saatiin hiljattain 1,5 kilon harjus. Säkkisen mielestä Ohtaojaan istutettu laitoskala ei juurikaan uiskentele kotirantojaan kauemmaksi ja Ohtaojalta on matkaa kilometrikaupalla ylävirtaan Iijoen ensimmäisille koskille. Hänen mielestään harjuksen ulkonäkö ja ehyt selkäpurje viittaavat luonnonkalaan, mutta koskaan ei voi olla täysin varma ilman tarkkaa tietoa kalan saantipaikasta.

Salmo-sukua hellästi hoivaten

Tärkeimmät viljelykalat Ohtajoella ovat Iijoen, Torniojoen, Simojoen ja Oulujoen kantaa olevat merilohet. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksessa viljellään 13 kalalajia, siika, harjus ja lohi ovat kärkipään kaartia.

Laitos on kytköksissä siian ja harjuksen luonnonravintolammikkokasvatukseen. Samalla on lisääntynyt lohikalojen istutus eri luonnonvesiin.

Kalastusmestari Matti Karjalainen kertoo yksityisten haluavan omiin luonnonvesiinsä pienempää siikaa, harjusta, taimenta ja nieriää. Kun taas vieraslupia myyvät osakaskunnat ja kalastusalueet kilosta puoleentoista taimenta, nieriää ja jonkin verran harjusta.

Iijoen vaelluskalaprojektin työllistäviä vaikutus näkyy Ohtaojalla nollavuotiaiden ja 1-vuotiaiden Iijoen lohien viljelyssä. Karjalainen sanoo lohenpoikasia ja meritaimeniakin menneen Iijoelle jo muutamana keväänä.

Mennyt ja tavallista aikaisempi kevät aiheutti Karjalaiselle ja hänen alaisilleen melkoista päänvaivaa, sillä vedenlämpö nousi toukokuulla kolmeentoista asteeseen, mikä aiheutti isoimmat tappiot mädissä.

Lue juttu kokonaisuudessaan maanantaina (21.6.) lehdestä.

21.6.2010 Koillissanomat / Pekka Väisänen

▲Alkuun


Tenojoen lohikesä on ollut vaihteleva (5.7.2010)

Tiedot Tenon lohikesästä ovat ristiriitaisia. Ala-Tenon kalastajat ja RKTL kertovat, että saaliit ovat olleet kohtuullisia mutta eivät mainittavan suuria. Sen sijaan Ylä-Tenolla on saatu hyviä saaliita, sanoo yrittäjä Petteri Valle Utsjoelta. Lue lisää...

2.7.2010 YLE Lappi / Tapio Nykänen

▲Alkuun

◄Vanhemmat