New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Arkisto - Uutispalsta 08-09

Uutispalsta-sivua ei enää päivitetä vaan uutiset/jutut löytyvät jatkossa muilta sivuilta.


UUTISET 2009:

KUVAGALLERIA -SIVU AVATTU

Kuvagalleria on avattu. Yhdistyksen jäsenet pääsevät lisäämään kuvia pyytämällä tunnukset joko sähköpostitse tai soittamalla yhdistyksen numeroon. Galleria löytyy täältä.

▲Alkuun


MERIKOSKEN KALATIE ON JÄLLEEN AUKI

Merikosken kalatie on jälleen avattu. Yleisö pääsee tutustumaan tarkkailuhuoneeseen ja kalojen vedenalaiseen elämään erikseen järjestettävien esittelyjen yhteydessä. Oululaiset ovatkin ottaneet kalatien omakseen, ja kalatie kiinnostaa myös matkailijoita. Siitä on tullut yksi kaupungin nähtävyyksistä. Jokainen Oulujoesta saatu lohi on piristysruiske virkistyskalastukselle ja jokivarren virkistys- ja matkailukäytölle. Lohi on myös osa Oulun historiallista imagoa - komeileehan kaupungin vaakunassakin lohi. Kalojen nousua Oulujokeen pääsee seuraamaan nettikameran välityksellä täältä.

▲Alkuun


RUOTSIN KALATALOUSPOLITIIKKA MENOSSA OIKEAAN SUUNTAAN!

Svenskt Fiske no 2/2009 – Pääkirjoitus

Joitakin vuosia sitten me Svensk Fiske'ssä kirjoitimme toistuvasti kriittisiä artikkeleita kalastuspoliitikan järntriangel'iksi kutsutusta suppeasta sisäpiiristä politiikan-kalatalousviraston-kalastusteollisuuden vallanpitäjiä, jotka keskenään suunnittelivat ja toteuttivat kalastuspolitiikkaa, joka johti kalakantojen tuhoutumiseen ja saattoi ammattikalastuksen konkurssitilaan.

Peter Lövgren'in dokumenttifilmi "Den sista torsken – Viimeinen turska" aukaisi ovet kalastuspoliitiikan vallan sijoille. Totuus valtaapitävien yhteistoiminnasta paljastui niin katkerasti, että järntriangel'in itsenimitetty kenraali, ammattikalastajien puheenjohtaja Reine Johansson, päätti kadota maan alle. Muutama vuosi myöhemmin Isabella Lövin lakaisi sivuun kaiken mahdollisen epäilyksen asioiden tilasta palkitulla bestseller'illään "Tyst hav – Hiljainen meri".

Järntriangel'in aika on päättynyt. Sen sijaan kalastuspoliitiikassa ja hallinnossa puhaltavat nyt uudet raikkaat tuulet. Maatalousministeriön kotisivujen pääuutiset "Insats för miljöanpassad fiske fördubblas – Satsaus ympäristön tilaan sopeutettuun kalastukseen tuplataan" ja "Det moderna fiskets stråtrövare- nu på engelska – Uudenajan kalastuksen riistäjät -nyt englanniksi" todistavat pikemminkin todellisuusperusteisesta kalastuspolitiikasta.

Maatalousministeri Eskil Erlandsson on ottanut vastaan raivostuneiden ankeriaan kalastajien haasteen, seissyt barrikadeilla EU:n ministerineuvostossa polttoaineavustuksien lisäämistä vastaan ja yhdessä Tanskan kanssa esittänyt kalastuksen täyskieltoa suurelle alueelle Kattegatissa. Esimerkkejä on monia, kompanssisuunta selvä. Ja positiivinen.

Vähintäänkin yhtä selvää on Kalastalousviraston (Fiskeriverket) uudistaminen. Tätä kirjoittaessa viraston kotisivuilla uutisoidaan isosti, että Kalatalousvirasto romuttaa 40% läntisten merialueiden turskankalastuslaivastosta ja että 28 miljoonaa kruunua sijoitetaan kalavesien hoitoon ja että 100 miljoonaa haita kokee vuosittain tuskallisen kuoleman haieväkalastuksen vuoksi.

Axel Wenblad on lyhyessä ajassa muuttanut Kalastalousviraston kalastusteollisuuden nöyrästä juoksupojasta itsenäiseksi viranomaiseksi, joka ylläpitää avointa vuoropuhelua yhteiskunnan kaikkien intressietupiirien kanssa ja asettaa kalakantojen tilan viraston toiminnan lähtökohdaksi. Kalastalousvirasto 2009 herättää luottamusta ja ansaitsee kunnioituksen.

Olemme kuitenkin vasta välttämättömien uudelleen järjestelyjen alkutaipaleella. Miljoonittain kuolleita turskanpoikasia paiskataan edelleenkin takaisin mereen. Satoja miljoonia maksetaan vuosittain polttoaineavustuksina, millä suositaan suuria teollisuustroolareita, jotka muuttavat kalajauhoksi suurimman osan kaikesta tielleen tulevasta.

Villiä lohta saa edelleenkin pyytää kiinteillä pyydyksillä jokisuissa ja rannikoilla, vaikka hyljevahinkojen korvaukset todennäköisesti ylittävät saaliin myyntiarvon ja vaikka saaliskalan sisältämä dioksiiniarvo on liian korkea sopiakseen ihmisravinnoksi ja vaikka lohen kilohinta on halvempi kuin lenkkimakkaran. Täälläkin esimerkkejä on monia, kalastuspolitiikan tekemättömien töiden lista on edelleenkin pitkä.

Tänä keväänä hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on on luoda viranomainen, jonka hallintovastuulle meri- ja vesiympäristökysymykset yhdistetään. Lähtökohtana on "hallinto, jonka vastuulle vesienhoitotyöt ja pienvenesatama ympäristön hoito on keskitetty" ja että kaiken käytön tulee olla ekosysteemiin sopeutettua. Pyrkimykset ovat esimerkilliset, nähtäväksi jää, miten se tapahtuu käytännössä, kun hallitus muutaman vuoden päästä tekee päätöksensä asiasta.

Ensinnä on odotettavissa lakiluonnos selvitysmies Mats Denninger'iltä, jonka tehtävänä on muuttaa ammattikalastuskeskeinen kalastuslaki kalavesienhoitolaiksi. Parhaassa tapauksessa esitetään toimenpiteitä, jotka rajoittavat kiinteiden pyydyksien käyttöä niin vesien omistajilta kuin muulta väeltä, sekä kalavesienhoidon resurssien lisäämistä. Ei ole mikään salaisuus, että samaan aikaan vapaan vapakalastuksen vastustajat toivovat parempia aikoja odottaen lakiesitystä, joka jälleen sulkisi Itämeren rannikon lahdet, kaislikot ja luodot urheilukalastavalta väestöltä.

Muutoksia on monia ja muutokset ovat nopeita kalastuspolitiikassa juuri nyt. Mahdollisuudet ovat vallalla, mutta uhkia on jatkuvasti valvottavana ja mielipidevastustajiamme kohdattavana. Luota siihen, että viemme täysin voimin eteenpäin kalavesienhoidon ja urheilukalastuksen tavoitteita vuoropuheluissa niin, että äänesi tulee vallan käytävillä kuulluksi.

Stefan Nyström Sportfiskarna - pääsihteeri

Svenskt Fiske on Ruotsin urheilukalastus- ja kalavesienhoitoyhdistys. Sportfiskarna:n jäsenlehti. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, levikki 32 000

▲Alkuun


22.4.2009

OULUJOEN REITTI RY:N VUOSIKOKOUS

Oulujoen reitti ry piti vuosikokouksensa Ylikiimingin Rekikylässä. Paikka oli Kiiminkijoen törmällä sijaitseva kyläseuran viihtyisä kota. Vuosikokous vietiin läpi yhdistykselle ominaisissa leppoisissa merkeissä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Heikki Haverinen ja hallitus täydentyi hiukan saamalla lisää naisenergiaa. Iltaa jatkettiin iloisissa tunnelmissa makkaraa paistaen ja saunoen ja yhdistyksen tulevaa toimintaa suunnitellen.

▲Alkuun


5.2.2009

VIHDOIN LUPAVIRASTON PÄÄTÖS HIITOLANJOEN KALATIEASIASSA

Hiitolanjoen koskisoturit
Hiitolanjoen koskisoturit Veijo Vilska ja Mikko Europaeus

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on lopulta, pitkällisen odottamisen ja uudelleen venyneiden määräaikojen jälkeen, antanut 30.1.2009 päätöksen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen Hiitolanjoen kalatiehakemukseen. Kyseessä on merkittävä ennakkopäätös, joskin valituksia lienee odotettavissa.

Ympäristölupavirasto vahvistaa hakemuksen mukaisesti, että Hiitolanjoen olosuhteet ovat muuttuneet ja määrää, että Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Vantaan Energia Oy:n on tehtävä selvitys voimalaitosten padot ohittavien kalateiden vaihtoehdoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta Itä-Suomen ympäristölupavirastolle 31.1.2010 mennessä.

Hiitolanjoen Rapukoski
Hiitolanjoen Rapukoski

Tämä on merkittävä ennakkopäätös koko Suomessa. Suomen maa on täynnä kalavelvoitteita, mitä ei noudateta. Kaakkois-Suomessakin on useita patoja, varmaan 60 - 70, missä pato on kalankulun esteenä. Kun jatkossa vaadimme kalan vapaata kulkua, vertaamme tätä päätöstä, kertoo kalastusbiologi Kauko Poikola Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta.

Kalaviranomaiset ympäri Suomen ovat olleet viime päivinä meihin tiiviissä yhteyksissä, ja miettineet omia vastaavia kohteitaan. Aiemmin ympäristölupavirasto on tehnyt vastaavia päätöksiä, mutta kyse on ollut kaksin- tai kolminkertaisista velvoitteiden lisäyksistä. Tässä puhutaan noin satakertaisesta lisäyksestä. Tähän saakka Hiitolanjoen kolme voimalaa Ritakoskessa, Lahnasessa sekä Kangaskoskessa ovat joutuneet maksamaan kalatalousvelvoitteena yhteensä 841 euroa vuodessa.

Kalaporras saattaa maksaa jopa 300 000 euroa kappale. Lisäksi yhtiöiden täytyy luovuttaa kalaportaan tarvitsema vesimäärä, ja se merkitsee kolmelta voimalalta noin 50 000 euron tulonmenetykset vuosittain. Parissakymmenessä vuodessa se on jo miljoona. Eli nyt painitaan aivan eri sarjassa. Mielenkiinnolla odotamme, kuinka Hiitolanjoen Voima ja Vantaan Energia asiaan suhtautuvat. Valittaa voi Vaasan hovioikeuteen ja mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen.

Olemme kuitenkin erittäin turvallisella mielellä, sillä perusteet ovat todella vahvat, toteaa Kauko Poikola. Kauko Poikola on varsin tyytyväinen Itä-Suomen ympäristölupaviranomaisen tekemään päätökseen. Viime torstai oli yksi parhaimpia työpäiviä kun kuulin ympäristölupaviraston päätöksen. Tämä on ensimmäinen kerta kun oikeus otti luontoarvot huomioon siinä määrin kuin ne pitääkin ottaa. Nyt ei vaadittu lisää velvoiteistutuksia, vaan otettiin luonnon monimuotoisuus huomioon. Eli kalan täytyy saada lisääntyä luontaisesti.

Hiitolanjoessa Suomen ja Venäjän puolella tehdyn tutkimuksen mukaan Hiitolanjoki on merkittävä Laatokan järvilohen lisääntymisjoki. Lisäksi Hiitolanjoessa on ainoa Suomen puolella tavattava luontainen lisääntyvä järvilohikanta. Hiitolanjoessa lisääntyy myös Laatokalle vaeltava järvitaimenkanta. Vuodesta 2003 Laatokasta nousevan lohen on todettu lisääntyvän luontaisesti myös Suomen puolella. Lohen matka on tyssännyt Kangaskosken voimalaitospatoon. Kangaskosken alapuolelle ennallistettiin kutusorakko ja vastaavia tehtiin useita myös latvavesille.

Hiitolanjoen vesistön tila voimalaitosten yläpuolella ei ole este kalojen lisääntymiselle. Ympäristölupavirasto piti merkittävänä myös sitä seikkaa, että luontaisesti lisääntyvän järvilohikannan suojelullinen arvo on noussut viime vuosikymmeninä. Tämä ilmenee muun muassa Suomea sitovissa alkuperäisen luonnon säilyttämistä koskevissa sopimuksissa. Juuri näitä seikkoja voimalayhtiöt pyrkivät ampumaan alas oikeudelle jättämissään lausunnoissaan.

Uutisvuoksi

▲Alkuun


2.2.2009

KANSANLIIKE VAATII KANSANÄÄNESTYSTÄ URAANIVOIMASTA

Oulun Ydintalvi-tapahtumaan 24.1 kokoontuneet kansanliikkeet vaativat kansanäänestystä uraanikaivoksista ja -voimaloista.

Jos uraanivoiman käyttö jatkuu, vaarana on että pienetkin uraaniesiintymät otetaan käyttöön. EU:n viimeisetkin uraanikaivokset on suljettu ympäristö- ja terveyssyistä. Uusia ydinvoimaloita ei tule avata, koska loppusijoitusta ei ole ratkaistu. Olkiluodon ydinjäteluolalla on pelkkä kokeilulupa.

Uraanivoimaloiden sijasta kansanliike toivottaa yhtiöt tervetulleeksi rakentamaan uusiutuvaa energiaa. Silloin raha pysyisi Suomessa, kun taas uraanivoimalat tehdään paljolti ulkomaisten yhtiöiden ja työläisten voimin. Esimerkiksi tuulivoima työllistäisi myös vaikeuksissa olevaa kotimaista terästeollisuutta.

Ydintalvi-tapahtuma yhdisti koko Suomen uraanikaivosten, -voimaloiden ja -jätteen loppusijoituksen kanssa kamppailevat kansanliikkeet. Mukana oli osallistujia myös Ahvenanmaalta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Saksasta.

Seuraavan kerran uraanivoimaa vastaan marssitaan Helsingissä Tshernobyl-päivänä sunnuntaina 26.4

▲Alkuun


28.1.2009

TORNIOJOEN LOHISAALIS ON KASVANUT VOIMAKKAASTI

Vuoden 2008 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 57000 kg, eli noin 8800 lohta. Saalis 2,5-kertaistui edellisvuodesta ja oli kolminkertainen suhteessa kuluvan vuosikymmenen aiempaan vuosittaiseen keskisaaliiseen.

Esitetyt tilastot kattavat vesistön suomenpuoleisen alueen kalastuksen. Viime vuosina ruotsinpuoleisen jokikalastuksen tilastoitu lohisaalis on ollut noin puolet suomenpuoleisesta saaliista.

Lue lisää RKTL sivuilta.

▲Alkuun


UUTISET 2008:

5.12.2008

LOHIKANNAN TILA TORNIOJOESSA

Tornionjoki on Itämeren alueen suurin joki, jossa on luontaiset lohi- ja meritaimenkannat. Maailmanlaajuisestikin Tornionjoki on yksi suurimmista Atlantin lohen nykyisistä kutujoista.

Lohi nousee Tornionjoen pääuomiin ja kutee niissä alajuoksulta aina tunturialueille saakka. Lohikanta heikentyi yhdessä muiden Pohjanlahden lohikantojen kanssa viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla. Tällöin liikakalastus vähensi kutulohien määrää niin paljon, että lohenpoikasia syntyi yhä pienempiä määriä. Lohikanta oli heikoimmillaan 1980-luvulla. Tämän jälkeen erityisesti kalastuksen tiukentunut säätely Itämerellä lisäsi kudulle selvinneiden lohien määrää, mikä näkyi nopeasti runsastuneina lohenpoikasmäärinä. M74-oireyhtymän aiheuttama poikaskuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992 1996, mikä on hidastanut lohikannan elpymistä.

Vesistön arvokkaita lohi- ja meritaimenkantoja on pyritty elvyttämään lähinnä kalastusta säätelemällä ja poikasia istuttamalla. Kalastuksen säätely on ollut sekä kansallista että kansainvälistä. Lohikannan elpymisen vuoksi lohen tuki-istutukset Tornionjokeen lopettiin vuodesta 2003 alkaen.

Lisätietoja RKTL:n sivulta.

▲Alkuun


21.11.2008

ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUODEN PÄÄTÖS

Oulussa vietettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuoden 2008 päätöstilaisuutta. Vuoden teemaksi oli valittu Elävä joki. Tilaisuudessa kuultiin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöihin, mikä jokien merkitys on ollut Pohjois-Pohjanmaan historiassa ja lohijokien palauttamishankkeista Pohjois-Suomessa.

Tilaisuudessa kiteytyi päähuomioksi, että ihminen on hyödyntänyt jokia monella tavalla tarpeisiinsa jopa jokien luonteen tuhoten. Mutta myös kysyttiin, olisiko nyt joen aika. Olisiko aika luoda mahdollisuuksia palauttaa virtavedet niiden alkuperäiseen tehtäväänsä? Monia hankkeita on jo toteutettu tai käynnistymässä mm. lohen palauttamiseksi Pohjois-Suomen jokiin. Jokilaaksot ovat olleet sitomassa eri alueita toisiinsa ja niillä on edelleenkin tärkeä merkitys alueen kehittämisessä.

Tilaisuuden yhteydessä oli nähtävillä Elävä joki –valokuvakilpailun parhaimpia tuotoksia.

Lue lisää Joentarinat sivulta.

▲Alkuun


28.10.2008

ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUODEN PÄÄTÖSTILAISUUS

Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuoden 2008 päätöstilaisuuden yhteydessä järjestetään Elävä-joki valokuvanäyttely Madetojan salin aulassa 3-4.11 klo 16 saakka. Esittelijät ovat paikalla 4.11 klo 11-13.15 Näyttelyn järjestää Pohjois-Pohjanmaan liitto. Aineisto perustuu paikallislehtien kesällä järjestämiin Pohjois-Pohjanmaan eri jokilaaksojen valokuvakilpailuihin. Lisätietoja teemavuodesta http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/elavajoki

▲Alkuun


17.09.2008

LOHI TUTUKSI -TAPAHTUMA OULUNPÄIVILLÄ

Pekka Jurvelin ja muusikot
Pekka Jurvelin avaa Lohi tutuksi -tapahtuman Oulun päivillä. Muusikot Pekka
Niemelä, Juha Valppu ja Seppo Torvikoski virittäytyvät tunnelmaan.

Pekka Jurvelin ja Markus H. Korhonen Pekka Jurvelin ja Marleena Isomaa
Pekka Jurvelin, Markus H. Korhonen sekä Marleena Isomaa

Pekka Jurvelin ja Jaakko Erkinaro
Pekka Jurvelin ja Jaakko Erkinaro

Pekan vene ja yleisöä
Pekan vene sekä Vaiettu joki -kirja kiinnosti yleisöä.

▲Alkuun


4.08.2008

ELÄVÄJOKI VALOKUVAUSKILPAILU

Jatkuu vielä elokuun, joten ehdit vielä osallistua kilpailuun. Lisätietoja kilpailusta yhdistyksemme sivulta http://www.oulujoenreitti.fi/vesisto.html

▲Alkuun


25.07.2008

LOHI NOUSEE MERIKOSKEN KALATIESSÄ

Ensimmäiset kuvat nousulohista Merikosken kalatiessä on tälle kesälle otettu. Perhokalastajat.net sivulla nimimerkki Vieras on julkaissut kuvansa, joka on otettu 23.7.

Kateissa olleet lohet ovat lopulta saapuneet Oulujokeen. Pintakäyntejä näkee Merikosken alla väliin runsaastikin. Kovin innokkaasti ei lohi ole ottanut kalastajien vieheisiin, kolme lohta on tiettävästi noussut rannalle. 12.7. mennessä on 5 lohta noussut kalatiestä. Tämän jälkeen niitä on sitten noussut lisää kuten kuvan lohi.

Lohi on saapunut. Käykää katsomassa lohen polskauksia, joita näkee parhaiten tyynenä iltana klo 20-22.

▲Alkuun


10.07.2008

MISSÄ ON OULUJOEN LOHI?

Yksinäinen soutaja

Oulujoen lohi on antanut odottaa itseään. Tornionjoella kuten Simojoellakin nousu käynnistyi varhaisen kevään myötä aikaisin. Lohennousu siellä on ollut aiempaa runsaampaa vaikka ei mitään lohivyöryä, jota povailtiin ajoverkkokalastuksen loppuessa.

Mutta Oulujoella ei lohta ole juuri näkynyt. Tavallisesti lohi nousee pari viikkoa myöhemmin kuin muihin jokiin ja suuri nousu alkaa tavallisesti juhannuksen seudussa. Ei nyt, pitkälle juhannuksen jälkeenkin joki on ollut hiljainen. Vasta viime päivinä on alkanut lohen pintakäyntejä näkyä Merikosken alla. Yhtään lohta eivät kalastajat ole tiettävästi saaneet ylös. Tänä aamuna ei soutajiakaan juuri näkynyt.

Myöskään Merikosken kalatiestä ei lohta ole noussut, taimenta jonkin verran. Miksi lohennousu Oulujokeen on myöhässä? Jääkö nousijoiden määrä vähäiseksi? Tämä askarruttaa ja huolestuttaa Oulujoen lohen ystäviä.

▲Alkuun


14.05.2008

OULUJOEN REITTI YÖTTÖMÄN YÖN KIRJAMESSUILLA

Messuilla

Oulujoen reitti esittelee Nuojuan Neiti -veneen äärellä Oulujoen vesistöä Yöttömän Yön kirjamessuilla 16.-17.5. Vaiettu joki kirjan saa Pekka Jurvelinin omistuskirjoituksella. Hän on paikalla veneensä äärellä messujen ajan. Lauantaina klo 15.30 Heikki Pesämaa haastattelee kirjailija Pekka Jurvelinia B-lavalla. Myös tuore Rokua, saari jonka meri hylkäsi -kirja on nähtävillä reitin osastolla. Tervetuloa!

▲Alkuun


14.04.2008

ELÄVÄ JOKI -TEEMAVUOSI

Pohjois-Pohjanmaan 12. ympäristötietoisuuden teemavuosi järjestetään Elävä joki -hankkeen puitteissa. Teemavuoden tavoitteena on kohottaa jokilaaksojen ympäristöarvostusta. Vesien tilalla ja kulttuuriympäristön hoidolla on suuri merkitys viihtyisyydelle ja vetovoimalle. Jokien suuresta merkityksestä ihmisille todistaa myös jokien tilaan vaikuttavien hankkeiden synnyttämä huomio. Hankkeen vetäjänä on Pohjois-Pohjanmaan liitto ja yhteistyössä ovat mukana lukuisat maakunnan alueen ja eri jokivarsien yhteisöt. Tarkoituksena on järjestää mm. yleisötilaisuuksia, saada esille jokivarsien ihmisten ajatuksia joistaan ja jokiaiheinen valokuvauskilpailu.

Kotisivumme tulee tiedottamaan Elävä joki –teemavuoden tapahtumista. Oulujoen reitti pyrkii edistämään ja koordinoimaan erilaisia jokitapahtumia Oulujoen varrella. Aiheesta lisää lähiaikoina.


Kuva: Pekka Jurvelin

▲Alkuun


24.02.2008

VUODEN 2007 -VESISTÖTEKOPALKINNOT JAETTU

Oulujoen vesistön v. 2007 Vesistöteko -tunnustuspalkinnon saajat julkistettiin Joen Juhlassa sunnuntaina 24.2. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-salissa.

Vuoden 2007 tunnustuspalkinnot saivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokeen –projektista ja kajaanilainen Kirsi Kilpeläinen Oulujärven alueen kulttuurikohteiden tunnetuksi tekemisestä ja Eino Leino –perinteen vaalimisesta.

Tunnustuspalkinto myönnetään Oulujoen vesistöalueen ympäristön ja elävän kulttuuriin vaalimisesta. Vuosittainen palkinto myönnettiin nyt viidennen kerran. Palkinnon saajat valitsi juhlan järjestävän Oulujoen reitti ry:n hallitus.

▲Alkuun


21.01.08

JOEN JUHLA 2008

Oulujoen reitti ry luovuttaa viidennen vesistöteko-palkinnon sunnuntaina 24.2.2008 pidettävässä Joen juhlassa Oulun kaupungin pääkirjaston Pakkalan salissa. Juhlatilaisuus alkaa klo 15.00 ja juhlapuheen pitäjä on kansanedustaja professori Erkki Pulliainen.

Juhlassa luovutetaan Oulujoen vesistön vuoden 2007 vesistöteko -palkinto, joka annetaan vuoden parhaasta ympäristö- tai ympäristökulttuuriteosta. Vapaa pääsy.

OHJELMA:

Kaupungin tervehdys: Valtuuston pj Kyösti Oikarinen

Lohena Vastavirtaan – diaesitys
Kirjailija Pekka Jurvelin

Puhe: Lohiaktivisti, kansanedustaja Erkki Pulliainen

Oulujoen vesistön
Vuoden 2007 vesistöteko -palkinnon jako

Musiikki: Toppilan laulustudio

▲Alkuun