New Page 1
UUTISET

UUTISET

7.5.2015
Vesistön varrelta
Otsikot

19.12.2014
Muilta virroilta
Otsikot

19.12.2014
Lohisivu
Otsikot

15.12.2014
Energiasivu
Otsikot

16.12.2014
Saksittua
Otsikot

Vesistön varrelta

Talvivaara voitti ELY-keskuksen vakuuskiistassa (31.12.2010)

Talvivaara on voittanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiistan Sotkamon kaivoksen ympäristövakuudesta. Vakuuden ehdot sallivat nyt takausvakuutuksen käytön myös kaivosteollisuudessa. Lue lisää...

29.12.2010 YLE Kainuu / Heikki Rönty

▲Alkuun


Pulliainen kritisoi kaivoslain tulkintaa (29.12.2010)

Oululaisen, vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliaisen mielestä vanhaa kaivoslakia tulkitaan uraanin kohdalla käsittämättömällä tavalla. Pulliaisen mukaan esimerkiksi Sotkamon Talvivaarassa uraania hyödynnetään ilmoitusmenettelyllä. Lue lisää...

27.12.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Itä-Kainuu kaipaa uusia kalastajia (28.12.2010)

Kainuussa on pulaa kalastajista. Ammattikalastajia on kaikkiaan muutamia kymmeniä ja määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan. Oulujärvellä tilanne ei ole huono, mutta etenkin Kuhmon seudulle kaivataan lisää ammattilaisia. Lue lisää...

20.12.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kajaani–Oulujärvelle markkinointiyhtiö (21.12.2010)

Matkailu saa Kajaani–Oulujärven alueelle yhteismarkkinointiyhtiön. Kajaanin kaupunginhallitus hyväksyy näillä näkymin Kajaanin Matkailu Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen ensi tiistaina. Lue lisää...

19.12.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (21.12.2010)

Oulujoen vesistöalueella valunnat ovat pienissä talvelle tyypillisisä lukemissa. Lunta on kertynyt vesistöalueelle noin 20-40 mm lumen vesiarvona, mikä on ajankohdan keskimääräistä arvoa vähemmän.

Oulujärven vedenkorkeus on hieman alle ajankohdan keskitason ja vedenkorkeus laskee joulukuussa 15-25 cm. Oulujoen virtaama on melko lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja pysynee lähiviikkoina nykytasolla tai pienenee hieman, Oulujärven juoksutuksista riippuen. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kiantajärven vedenkorkeus on noin 50 cm alle ajankohdan keskitason, Vuokkijärven 75 cm alle, Nuasjärven 35 cm alle ja Ontojärven pinta on lähellä ajankohdan keskitasoa. Joulukuussa järvien pinnat jatkavat laskuaan ajankohdalle tavanomaiseen tapaan.

Sotkamon reitin luonnontilaiset järvet ovat melko lähellä ajankohdan keskitasoa ja ovat talvelle tavanomaiseen tapaan laskussa. Joulukuun aikana järvet laskevat 5-15 cm ja ovat ennusteen mukaan joulukuun lopussa hieman ajankohdan keskimääräistä alempana.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus ja Oulankajoen virtaama ovat ajankohdan keskitasolla. Vedenkorkeus ja virtaama laskevat joulukuussa. Lunta on Kuusamossa kertynyt hyvin vähän, vain n. 20 mm lumen vesiarvona mitattuna eli alle puolet ajankohdan keskimääräisestä noin 55mm:stä.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

15.12.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Talvikalastus on yhä suositumpaa (20.12.2010)

Talvikalastusvälineet myyvät Kainuussa tuttuun tahtiin. Pilkkivälineissä myynti on nyt samalla tasolla, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Talvinen verkkokalastus sen sijaan kasvattaa suosiotaan. Lue lisää...

16.12.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus (SaKu) - rohkaisevia tuloksia vesien happamuuden hallinnassa (17.12.2010)

Sanginjoen alue on Oulun seudun merkittävimpiä lähivirkistysalueita. Alueella on merkittävästi mm. kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vesieliöstöä uhkaa kuitenkin veden happamuus, joka ajoittain mm. tuhoaa Sanginjoen kalakantaa. SaKu -hankkeessa on kuluneena vuonna selvitetty Sanginjoen alueen happamuuden alkuperää ja kuormituksen syntymistä sekä kehitetty uusia vesiensuojelumenetelmiä, joiden tehoa pH:n kohottamiseen tarkkaillaan. Lue lisää...

15.12.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Luontoarvot nousivat pintaan uraani-illassa (17.12.2010)

Sotkamon Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostusta ruodittiin tiistaina yleisötilaisuudessa Kajaanissa. Uraanin talteenottolaitoksen suunnittelussa yhtiö on paneutunut lukuisten riskien minimointiin. Lue lisää...

15.12.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Sotkamo haluaa selväksi uraanin myrkyllisyysvaikutuksen (17.12.2010)

Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta löysi tarkennettavaa Talvivaaran uraanin talteenottoa koskevaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Lue lisää...

15.12.2010 Kainuun Sanomat / Katimari Partanen

▲Alkuun


Kainuussa muuta maata ojitetummat suot (16.12.2010)

Kainuussa on ojitettuja soita muuta maata enemmän. Kolmannes Kainuusta on suota, ja siitä yli 70 prosenttia on ojitettu. Lue lisää...

14.12.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Vapo suunnittelee yli 800 hehtaarin turvetuotantoaluetta Kivisuolle (16.12.2010)

Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon käynnistämistä Muhoksen, Utajärven ja Oulun alueilla sijaitsevilla Kivisuon, Kontiosuon ja Kotisuon alueilla. Turvetuotantokelpoista aluetta on yhteensä 843 hehtaaria.

Tarkoituksena on tuottaa jyrsinpolttoturvetta lähinnä Oulun kaupungin alueella toimivien Vapon asiakkaiden tarpeisiin sekä mahdollisesti palaturvetta lähialueen kunnallisille lämpölaitoksille ja ympäristöturvetta suon heikoimmin maatuneesta pintakerroksesta.

Hankkeen arviointiselostus on nähtävillä kannanottojen jättämistä varten 28.1.2011 saakka ja Muhoksella järjestetään aiheesta yleisötilaisuus 18. tammikuuta.

Alueen keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 380 000 kuutiometriä, josta noin 350 000 kuutiota on jyrsinpolttoturvetta. Vuodessa turvetta nostettaisiin keskimäärin 10 - 20 cm, ja tuotanto suoalueella kestää yleensä 15 - 25 vuotta.

Vapo pitää hankkeen merkitystä alueellisen energiahuollon jatkuvuudelle suurena siksi, että Kivisuo korvaisi lähivuosina tuotannosta poistuvien soiden tuotantoa.

Tehdyn kyselyn perusteella 80 % maanomistajista ja ranta-asukkaista pitää hanketta tarpeettomana, 75 % arvioi viihtyisyyden ja ympäristön kärsivän ja 78 % arvioi saaneensa hankkeesta vain vähän tai ei ollenkaan tietoa.

Toteutusvaihtoehtoja on neljä. Ensimmäisessä turvetuotanto aloitetaan samanaikaisesti koko alueella. Kakkosvaihtoehdossa, joka on todennäköisin, alue kunnostetaan tuotantoon kolmessa vaiheessa 6 - 10 vuoden aikana. Kolmosvaihtoehdossa tuotanto aloitetaan samanaikaisesti koko alueella kemikaloinnin ollessa vesienkäsittelymenetelmänä sulan maan aikana. Neljännessä vaihtoehdossa alue valmistellaan tuotantoon vaiheittain kuten vaihtoehdossa 2.

Tuotannon ulkopuolelle jätetään 113 hehtaaria, joka on erittäin uhanalaisen muuttohaukan pesimäaluetta. Alueella pesivät myös mm. maakotka, ampuhaukka, käenpiika ja peltosirkku. Tuotannon ulkopuolelle on jätetty myös noin 20 hehtaarin alueelta suovalkun kasvupaikkoja.

Iso-Kivijärvi ja Pikku Kivijärvi ovat tuotannon ulkopuolelle, ja tuotantoalue sijaitsee vähintään n. 190 metrin päässä Iso Kivijärvestä ja n. 500 metrin päässä Pikku Kivijärvestä.

Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Väänäsenojan ja Kiviojan kautta Kemilänaltaaseen ja edelleen Oulujokeen. Osalta tuotantolohkoista kuivatusvedet johdetaan Koivujokeen, joka laskee Sanginjokeen ja edelleen Oulujokeen. Valumavesiä vastaanottavista virtavesistä vuosikuormitus kasvaa selkeästi eniten Väänäsenojassa.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (14.12.) lehdestä.

14.12.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Sotkamo haluaa tarkennuksia uraanilupaan (15.12.2010)

Sotkamon kunta haluaa tarkempia tietoja Talvivaaran kaivokselle suunnitellun uraanin talteenoton ympäristövaikutuksista. Lue lisää...

13.12.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Uutta tietoa Kainuun soiden tilasta (13.12.2010)

Kainuun suoselvitys -projektissa kartoitettiin viime kesänä maakunnan suurimmat suojelualueiden ulkopuoliset, ojittamattomat suot. Soita, joiden ojittamaton, suojelun ulkopuolinen pinta-ala on vähintään 150 hehtaaria, löytyi 47 kappaletta. Suojelun kohteena on 68 vastaavan kokoista suota. Lue lisää...

9.12.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kuuleminen alkaa (8.12.2010)

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostus on kuulutettu ja asetettu nähtäville 3.12.2010. Lue lisää...

2.12.2010 Kainuun Ely-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Ympäristöarviointi: Talvivaaran suurin riski liittyy kuljetukseen (7.12.2010)

Kaivosyhtiö Talvivaaran suunnitteleman uraanin talteenottolaitoksen suurimmat riskit liittyvät kuljetuksiin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan varojärjestelyistä huolimatta kemikaalien kuljetuksiin liittyy aina pieni riski. Lue lisää...

2.12.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Kivisuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä (3.12.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut nähtäville Kivisuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hanke sijoittuu Kivisuolle (Kivisuo, Kontiosuo ja Kotisuo) noin 752 hehtaarin alueelle Muhoksen ja Utajärven kuntien sekä Oulun kaupungin alueelle. Lue lisää...

1.12.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Jokielokuvafestivaali taas suunnitteilla (2.12.2010)

Kotimaisten jokielokuvien tapahtuma Kuvien virta järjestetään jälleen ensi vuonna 20. elokuuta Merilän kartanossa Utajärvellä. Viime elokuussa ensimmäisen kerran järjestetty ilmaistapahtuma veti paikalle noin 120 osallistujaa. Ensi vuodelle on suunnitelmissa isompi tapahtuma, jonka budjetti olisi noin 13 000 euroa kymmenen prosentin omavastuuosuudella.

Tapahtuman järjestäjät Utajärven Alakyläläiset ry, Oulun Elokuvakeskus ry., Oulujoen reitti ry, yksityiset elokuvien harrastajat sekä Utajärven kunnan kulttuuripalvelut ovat virittelemässä kehittämishanketta, jolla saataisiin rahoitusta esimerkiksi JoMMa ry:n kautta.

Hankerahat saadaan kuitenkin käyttöön maksatushakemuksen kautta vasta jälkikäteen, joten Utajärven sivistyslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että se myöntää Utajärven Alakyläläiset ry:lle korotonta antolainaa vuoden 2011 Kuvien virta -tapahtumaan 12 000 euroa.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (30.11.) lehdestä.

30.11.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Höyryä Kainuun vesillä 140 vuotta (29.11.2010)

Jussi Kivisen upea kirja Kainuun höyrylaivaliikenteen historiasta julkistettiin Kajaanissa. "Alkusysäyksenä tämän kirjan tekemiseen oli se, että asuessani 1970-luvun alussa Kainuussa sain yllättäen tilaisuuden toteuttaa nuoruusvuosien haaveen: hankkia oman laivan." Lue lisää (sivu 12)...

24.11.2010 Koti-Kajaani / Simo Hyttinen

▲Alkuun


Eino Leino -talon toiminnalle haetaan vapaaehtoisia tukijoita (29.11.2010)

Paltaniemellä sijaitsevan Eino Leino -talon omistajiksi marraskuun alussa tulleet Kainuun Eino Leino -seura ja Elias Lönnrot -seura ovat valmistelemassa valtakunnallista keräystä talon toiminnan tukemiseksi. Lue lisää (sivu 5)...

24.11.2010 Koti-Kajaani / Minna Tikkanen

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (25.11.2010)

Oulujoen vesistöalueella pakkaset jatkuvat ja järvien tulovirtaamat ovat laskussa. Lunta on kertynyt vesistöalueelle noin 10-20 mm lumen vesiarvona mitaten, mikä on hieman ajankohdan keskimääräistä arvoa vähemmän.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 15 cm alle ajankohdan keskitason ja kääntynyt pienentyneen valunnan myötä laskuun. Oulujoen virtaama on melko lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja pysynee lähiviikkoina nykytasolla tai pienenee 20-30 %, Oulujärven juoksutuksista riippuen. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kiantajärven vedenkorkeus on noin 20 cm alle ajankohdan keskitason, Vuokkijärven ja Nuasjärven pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja Ontojärven pinta on noin 15 cm yli ajankohdan keskitason. Joulukuussa järvien pintoja lähdetään hiljalleen laskemaan kevätvaluntojen varastoimiseksi.

Sotkamon reitin luonnontilaisista järvistä Lammasjärvi on noussut marraskuun alun vesisateiden myötä lähelle ajankohdan keskitasoa. Vedenpinta on kääntymässä uudelleen laskuun ja jäänee joulukuun alussa noin 15 cm keskimääräistä alemmaksi. Muut luonnontilaiset järvet ovat myös laskussa, mutta pysyvät lähempänä ajankohdan keskitasoja.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus ja Oulankajoen virtaama ovat ajankohdan keskitasolla. Vedenkorkeus ja virtaama laskevat marras-joulukuun vaihteessa.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

23.11.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Tervan tie -tavaramerkki Kapsakalle (22.11.2010)

Paltamolaiselle Kapsakka Ky:lle on myönnetty ensimmäinen Tervan tie –tavaramerkki. Tavaramerkkiä on tarkoitus käyttää opastettuja kulttuuriretkiä järjestävän Kapsakan retkimarkkinoinnissa, kun ohjelma sisällöllisesti liittyy terva-asioihin.

Tervan tie -tavaramerkin omistaa Valtatie 22 –yhdistys. Tavaramerkki voidaan myöntää laadukkaalla matkailutuotteelle, palvelulle tai muulle Tervan tie –matkailutien yhteistoimintavyöhykkeellä sijaitsevalla teemaan liittyvälle kohteelle.

Tavaramerkin hinta on 50 euroa ja sitä voi hakea ympäri vuoden.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (19.11.) lehdestä.

19.11.2010 Tervareitti

▲Alkuun


Viinivaaran pumppaamojen rakentamispäätös siirtynee ensi valtuustokaudelle (19.11.2010)

Oulun Veden kehittämissuunnitelma Viinivaaran pohjavedenottamoille Utajärven ja Ylikiimingin rajamailla oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä viime viikon maanantaina. Valtuusto katsoi parhaaksi antaa Vaasan hallinto-oikeuden ensin käsitellä sinne tulleet aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset. Samalla hankkeeseen tehdään lisäselvityksiä.

Hankkeen palauttamista jatkovalmisteluun esittänyt keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Huikari arvelee päätöksen pumppaamoiden rakentamisesta siirtyvän seuraavalle kaupunginvaltuustolle.

Oulun Vesi ottaa käyttövetensä Oulujoesta. Jokivesi on hyvälaatuista, mutta sen kerrotaan vaativan runsasta kemiallista käsittelyä. Suunnitelmissa onkin siirtyä käyttämään Oulujoen pintaveden sijasta pohjavettä, jota pumpattaisiin 33 000 m3 vuorokaudessa 70 kilometrin päästä Viinivaaran pohjavesialueelta.

Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueelle tulisi 23 pumppaamoa ja Ylikiimingin harjujaksolle yhdeksän. Viinivaara-Kälväsvaaran alueelta on tarkoitus hyödyntää muodostuvasta pohjavedestä 50-60 % ja Ylikiimingin harjujaksolta 58 %.

Vedenotolla on suurin vaikutus Sorsuanojan alivirtaamiin, joka saattaa vähentyä jopa 86 % ja keskivirtaaman aikana 12 % aiemmasta. Ylikiimingin harjujaksolta suurin vaikutus on Keihäsojaan. Sen alivirtaaman vähenemä voi olla 69 % ja keskivirtaaman 15 %.

Järvistä suurin vaikutus on Isoon Ahvenlampeen ja Pikku Ahvenlampeen, joissa vedenkorkeus alenee noin metrin ja kuivina kausina puolitoista metriä. Myös Kirkaslammen matalan veden jaksot pitenevät. Ison Olvasjärven vedenkorkeuden lasku pystyttäisiin välttämään säännöstelyllä.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (16.11.) lehdestä.

16.11.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Oulujärven ylitystie vielä selvityksessä mukana (18.11.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus selvittää Kainuun maakuntayhtymä sekä alueen kuntien kanssa Kajaanin ja Oulun välisen tieosuuden kehitysmahdollisuuksia. Lue lisää...

16.11.2010 Kainuun Sanomat / Antti Hyvärinen

▲Alkuun


Putaalanjoen kunnostus vaatii kunnalta 95 000 euroa (15.11.2010)

Kunnostussuunnitelma koskee Putaalanjokea ja Merilän allasta, joiden kerrotaan kesäisin rehevöityvän ja haisevan niin pahasti, että kalastaminen, uiminen ja maisemasta nauttiminen kärsivät. Lue lisää...

12.11.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Suojoesta löytyi taimenia ja pikkunahkiaisia (15.11.2010)

Suomussalmen latvavesiltä Suojoesta on löydettu taimenia ja pikkunahkiaisia. Alkuperäislajien luultiin jo kadonneen alueen puroista. Lue lisää...

11.11.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Valtuusto jätti Viinivaaran pöydälle (10.11.2010)

Oulun kaupunginvaltuusto ei maanantaina ottanut kantaa Viinivaaran pohjaveden käyttöön. Valtuustoryhmien yhteisellä päätöksellä Oulun vesihuollon kehittämissuunnitelma vedettiin listalta odottamaan, että valitukset eri oikeusasteissa on käsitelty, ja muut asiaan vaikuttavat seikat ovat selvillä. Lue lisää...

8.11.2010 Kaleva

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (10.11.2010)

Oulujoen vesistöalueella vesitilanne on sateisen syyskuun ja kuivan lokakuun jäljiltä varsin keskimääräinen. Viime päivinä on taas satanut runsaasti ja viimeisen 30 vuorokauden sademäärä 45 mm on jo lähellä tavanomaista 55 mm:ä. Seuraavalle viikolle ennustettujen pakkasten myötä virtaamat vesistöaluuella kääntyvät laskuun. Oulujärven vedenkorkeus on 15 cm alle ajankohdan keskitason ja pysynee marraskuussa melko lähellä nykytasoaan. Oulujoen virtaama on melko lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja pysynee lähiviikkoina lähellä nykyistä, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstelluistä järvista Kianta-, Vuokkijärven vedenkorkeudet ovat noin 20-25 cm alle ajankohdan keskitason, Nuasjärven 20 cm ali ja Ontojärven pinnat 25 cm yli ajankohdan keskitason. Marraskuussa nämä järvet pysyvät lähellä nykytasoaan tai nousevat hieman.

Sotkamon reitin luonnontilaisista järvistä Lammasjärvi on 20 cm alle ajankohdan keskitason ja muut järvet ovat lähellä keskitasoa. Näiden järvien vedenkorkeudet nousevat marraskuun puoliväliin mennessä 5-10 cm.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja vedenkorkeus ei juuri muutu marraskuun aikana.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

5.11.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Oulujärven korkeus lähes normaalissa (4.11.2010)

Oulujärven vedenkorkeus alitti lokakuun lopussa ajankohdan keskiarvon yhdellä sentillä. Suomen järvien korkeusmuutokset jäivät lokakuussa yleisesti pieniksi. Lue lisää...

2.11.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Syöksykierre uhkaa siikakantaa Perämerellä (2.11.2010)

Heikko siikasaalis uhkaa syöstä siikakannan laskuun Perämerellä. Sunnuntaina päättyvä siian lippoaminen on Oulussa tuottanut poikkeuksellisen vähän naarassiikaa kalankasvatuksen käyttöön. Lue lisää...

29.10.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Talvivaara-kyselyn vastaajista yli puolet on kokenut haittoja (2.11.2010)

Kaksi kuukautta sitten lähetettyyn Talvivaara-kyselyyn vastasi 146 henkilöä. Yli puolet vastaajista on kokenut kaivoksen nykytoiminnan aiheuttamia haittoja. Kysely lähti 300 talouteen. Lue lisää...

27.10.2010 Kainuun Sanomat / Hannu Mustonen

▲Alkuun


Talvivaaran uraanista ei ole ollut haittaa (1.11.2010)

Sotkamon Talvivaaran uraanin talteenoton ympäristövaikutusten selvitystyö etenee. Hankkeesta tietoja kokoavan konsulttiyhtiön mukaan Talvivaaran kallioperässä oleva uraani ei ole aiheuttanut terveydellistä vaaraa kaivoksen toiminnan aikana. Lue lisää...

28.10.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Viinivaaran pohjevesihanke kuumentaa tunteita (26.10.2010)

Viinivaaran pohjavesihanke kuumentaa jälleen tunteita. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon on tehty kolmisenkymmentä valitusta vedenottohankkeesta ja elokuussa Oulun kaupungille myönnetystä vedenottoluvasta on valitettu myös Vaasan hallinto-oikeuteen. Lue lisää...

24.10.2010 Kaleva / Marja Leskinen

▲Alkuun


Geopark tarjoaa Oulujokilaaksolle mahtavat mahdollisuudet (26.10.2010)

Geopark on hieno asia koko Oulujokilaaksolle ja pohjoiselle Suomelle, mutta pelkkä status ei silti tuo automaattisesti onnea. Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi ja Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Asko Merilä muistuttavat suurimman työn olevan vielä tekemättä.

Merilä toteaa Geoparkin antavan tukevan pohjan, mistä ponnistaa, mutta verkostoituminen niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla nousee yhä tärkeämpään rooliin.

Juujärvi kertoo Kuntokeskuksen tehneen kahdeksan miljoonan euron investoinnit, Rokuan reitistöjä ja opasteita kehitetään, Metsähallitus satsaa alueeseen ja kunnat tekevät oman panoksensa. Samaa odotetaan alueen yrityksiltäkin.

Geopark-statuksen saaminen edellyttää alueelta geologista merkittävyyttä, jonka lisäksi siellä tulee olla aktiviteetteja, luontoa ja riittävästi matkailuinfrastruktuuria. Myös paikallisten yhteisöjen ja ihmisten sitoutuminen alueen kehittämiseen on tärkeä edellytys.

Juujärven mukaan uhkana onkin, että visio mahdollisuuksista pannaan liian alas. Uusi asetelma on mietittävä kunnolla matkailijoita palvelevissa yrityksissä kuljetusyrityksiä myöten. Merilä patistaa yrittäjiä ja yrityksiä paneutumaan jo nyt englannin opiskeluun ja palvelukulttuurin sisäistämiseen.

Juujärven mielestä Oulun merkitys alueen matkailussa on suuri. Geoparkin ja pohjoisen Suomen keskuksen yhteistyön saumattomuuteen pitää hänen mielestään pyrkiä kaikin keinoin. Rokuahan on jo valittu Oulussa yhdeksi lähialueen luontokohteeksi.

Geopark-projektin vetovastuun ottaa Rokua-säätiö, ja Kuntokeskus nousee Geoparkin veturiyritykseksi, mutta yhtä lailla matkailijoita ovat houkuttelemassa muutkin alueella matkailupalveluja tarjoavat yritykset. Geologian tutkimuskeskuskin on mukana työssä.

Merilä huomauttaa, että tarjottavilla tuotteilla täytyy olla selkeä sisältö ja tarkka hinta, sillä niitä kysytään ensimmäiseksi. Juujärven mielestä geologisten ilmiöiden ja asioiden ympärille on pystyttävä kehittelemään matkailijoita koukuttavia tarinoita, sillä geologia itsessään on aika tylsää.

Geoparkin alueella mietitään turistivirtojen houkuttelemista ja samalla Rokualla pohditaan, kuinka herkkä luonto kestää turismin. Matkailijat on saatava pysymään merkityillä reiteillä, jottei alueesta tule kertakäyttötuote. Juujärvi sanoo, että Geopark-statuksen säilyttäminen edellyttää, että luonnon kestävyydestä pidetään huolta.

Luonnon suojelemisessa korostuu toimijoiden osaaminen, joten Metsähallitus ja GTK ovat erinomaisia kumppaneita kunnille ja yrityselämälle.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (22.10.) lehdestä.

22.10.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Viinivaarasta kiistely jatkui (21.10.2010)

Kaupunginhallitus lähetti maanantaina Oulun valtuuston hyväksyttäväksi vesihuollon kehittämissuunnitelman 2010. Suunnitelmasta jouduttiin äänestämään Viinivaaraa koskevista osista. Viinivaara säilyi mukana asiakirjassa äänin 7-6. Lue lisää...

19.10.2010 Kaleva

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (21.10.2010)

Oulujoen vesistöalueella satoi syyskuussa runsaasti, mutta lokakuussa sateet ovat jääneet vähiin. Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysyy lähiviikkoina nykytasollaan tai laskee 5-10 cm. Oulujoen virtaama on melko lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja pysynee lähiviikkoina lähellä nykyistä, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muiden vesistöalueen suurten säännösteltyjen järvien Kianta-, Vuokki-, Onto- ja Nuasjärven pinnat ovat melko lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lokakuun loppuun saakka nämä järvet pysyvät lähellä nykytasoaan.

Sotkamon reitin luonnontilaisista järvistä Lammasjärvi on 20-25 cm alle ajankohdan keskitason ja muut järvet ovat lähellä keskitasoa. Syyskuun sateiden myötä vedenkorkeudet kääntyivät nousuun syksylle tyypilliseen tapaan. Pienemmissä järvissä vedenkorkeudet eivät lokakuussa juuri muutu nykyisestä ja Lammasjärvessä ja Lentuassa vedenkorkeudet nousevat 5-15 cm.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja vedenkorkeus ei juuri muutu lokakuussa.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

19.10.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Lippo-opettajan siika nousi ensi vedolla (19.10.2010)

Kelpasi Markku Steniuksen myhäillä sunnuntaina aamupäivällä, hän nosti ensi vedolla ylös arviolta yli 600-grammaisen siian Oulujoesta Kuusisaaren edustalta. Lue lisää...

17.10.2010 Kaleva / Riitta Taulavuori

▲Alkuun


Geopark-rummutus aikaa nyt todenteolla (19.10.2010)

Matkailupiirit ovat ottaneet Rokuan Geopark-jäsenyyden innostuneesti vastaan. Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan puheenjohtaja, Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen kertoo Oulunsalon lentokenttää kehitettävän reittilentojen pohjoiseksi solmukohdaksi ja luontomatkailun vetävän matkailijaryhmiä. Hänen mielestään Rokuan Geopark-status on onnenpotku koko maakunnalle.

Rokua Geoparkin projektipäällikkö Vesa Krökki kertoo, että varsinainen työ alkaa vasta nyt, jotta Geoparkia saadaan vietyä eteenpäin. Rokuan ja Oulujärven alueiden palveluopastus uusitaan kuluvan vuoden aikana, ja vuoden alussa valmistuu geologian tutkimuskeskuksen valmistama RGP-alueen retkeilykartta. Rokuan kylpylähotellin ja hotellihuoneiden saneeraus puolestaan valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Krökin mukaan Geopark toimii maastossa niissä puitteissa, mitä on jo olemassa eikä sille ole lisäsuojelun tarvetta. Tähän mennessä on uusittu retkeilyreitit, joiden linjauksia muutettiin. Opasteviitat on uusittu ja luontotauluja on pystytetty kertomaan alueen geologiasta, luonnosta ja kulttuurista.

Lisäksi tarvitaan yrittäjiä palvelemaan Geopark-alueelle tulevia matkailijoita ja saamaan sekä kotimaista että kansainvälistä näkyvyyttä lisää.

Metsähallituksen aluejohtaja Arto Ahokumpu uskoo Rokuan kävijämäärän viisinkertaistuvan kymmenen vuoden sisällä. Hänen mukaansa esim. oululaiset ovat unohtaneet, että Rokualla on aina talvisin lunta.

Vaalan kulttuuri- ja elinkeinosihteeri Sinikka Rantalankilan mielestä Geopark antaa konkreettisen työkalun kulttuuri- ja luontokohteiden esille nostamiselle. Rokua Geopark mahdollistaa myös esim. peruskoulujen ja lukioiden yhteistyön muiden maiden Geopark-alueiden koulujen kanssa.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (15.10.) lehdestä.

15.10.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Rokuan Geopark innostaa matkailuväkeä (14.10.2010)

Rokuan, Oulujärven ja Oulujokilaakson valinta maailman pohjoisimmaksi Geoparkiksi on otettu innostuneesti vastaan matkailupiireissä. Rokuan Geopark sijoittuu erinomaisesti Oulun lentoaseman läheisyyteen. Lue lisää...

12.10.2010 YLE Oulu / Arto Veräjänkorva

▲Alkuun


Kainuun vesiin istutettu 330 000 siianpoikasta (14.10.2010)

Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut on syksyn aikana istuttanut kesänvanhoja siianpoikasia Kainuussa valtion vesille yhteensä noin 330 000 yksilöä. Valtaosa istutetuista Sotkamon reitin kantaa olevista planktonsiioista on kasvatettu Kainuussa Metsähallituksen luonnonravintolammikoissa. Lue lisää...

12.10.2010 Kainuun Sanomat / Antti Hyvärinen

▲Alkuun


Hailuodon luontoa ja maisemaa on hoidettava vaalien (13.10.2010)

Hailuoto on ainutlaatuinen kunta esimerkiksi siksi, että se on maamme ainoana kuntana nimitetty kokonaisuudessaan kansallismaisemaksi. Siellä yhdistyvät luonnonmaisema ja rakennettu ympäristö kauniiksi ja ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Lue lisää...

7.10.2010 Pohjolan Työ / Anna-Riitta Kainulainen

▲Alkuun


Vaala, Muhos ja Utajärvi saivat Geoparkin (11.10.2010)

Rokuan alue on hyväksytty kansainväliseen Geopark -verkostoon. Maailman pohjoisin Geopark hyväksyttiin verkostoon sen kymmenvuotisjuhlassa lokakuun alussa. Lue lisää...

9.10.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Metsähallitus valittaa Viinivaaran vesiluvasta (11.10.2010)

Oulun kaupungin suunnitelman ottaa pohjavettä Ylikiimingin harjujaksoon kuuluvalta Kälväsvaaran-Viinivaaran alueelta on poikinut lukuisia valtiuksia Vaasan hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista on Metsähallitus, joka katsoo, että Utajärven, Pudasjärven ja Oulun alueelle vaikuttava Oulun vesihanke vahingoittaisi pahasti seudun luontoarvoja. Lue lisää...

7.10.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Hellekesä helli leväkukintoja (8.10.2010)

Viime kesän helteet saattavat edelleen näkyä levähaittoina Kainuun vesissä, mikäli syksy jatkuu lämpimänä. Kainuun ELY-keskuksen leväseurannan mukaan sinilevää esiintyi erittäin runsaasti kesällä Vaalan Rokuanjärvessä ja Kajaanin Sokajärvessä. Lue lisää...

30.9.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kainuun retkeilypalvelut uhattuina (7.10.2010)

Valtion metsät ovat tarjonneet luonnossa liikkujille monenlaisia virkistäytymis- ja harrastusmahdollisuuksia. Retkeilyyn, luontomatkailuun ja eränkäyntiin liittyvien palveluiden tuottamisesta vastaavat metsähallitus ja metsähallituksen luontopalvelu. Metsähallituksen alueelliset toimiyksiköt myös huolehtivat palvelupisteiden hoitamisesta. Lue lisää...

5.10.2010 Pohjolan Työ / Pirjo Juotasniemi

▲Alkuun


Tervareitistö kohta valmis (5.10.2010)

Lähivaellusreitti, jossa on pienen kehittämisen jälkeen huikea potentiaali tulla merkittäväksi retkeilykohteeksi. Näin määrittelevät Jaakko Heikkinen ja Ville Wittenberg Oulusta Rokualle vievän kävelyreitin, joka on osa ympäri vuoden kuljettavaa Tervareitistöä. Lue lisää...

3.10.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


Talvivaaran kaivos ei ole karkottanut matkailijoita (5.10.2010)

Sotkamon matkailuväki suhtautuu luottavaisesti Talvivaaran kaivokseen ja sen uraanikaavailuihin. Vuokatin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Suutarisen mukaan yrittäjät luottavat siihen, että muun muassa hajuhaitat väistyvät. Hänen mielestään tämä on kaivosyhtiön ja viranomaisten vastuulla. Lue lisää...

3.10.2010 Kaleva, STT

▲Alkuun


Oulun seudun matkailulle yhdeksän kärkikohdetta (5.10.2010)

Merkittävät virkistys- ja vapaa-ajankohteet on listattu ja arvioitu Oulun seudulla. Kiinnostavia kohteita löytyy noin 60, joista voidaan rakentaa yhdeksän virkistyksen ja vapaa-ajan vieton kokonaisuutta. Neljästä kokonaisuudesta löytyy kansainvälisesti kiinnostavia aineksia, joita voidaan hyödyntää seudun markkinoinnissa laajasti. Lue lisää...

2.10.2010 Kaleva / Kari Sankala

▲Alkuun


Linnanvirran kalastusalue on Vuoden kaupunkiteko (4.10.2010)

Vuoden kaupunkiteko -palkinnon saaja Kajaanissa on Kajaanin Perhokerho. Se saa palkinnon Linnanvirran kalastusalueen ideoimisesta ja toteuttamisesta. Lue lisää (sivu 4)...

2. - 3.10.2010 Koti-Kajaani

▲Alkuun


Maailman pohjoisin Geopark löytyy Rokualta (4.10.2010)

Rokuan, Oulujärven ja Oulujokilaakson muodostama Rokua Geopark saavutti UNESCO:n suojeleman Geopark-verkoston jäsenyyden. Asiasta päätettiin Kreikassa, Lesvoksen saarella pidettävässä Euroopan Geopark-verkoston konferenssissa. Alue on ensimmäinen Geopark Suomessa ja samalla maailman pohjoisin alue, Geopark-verkoston 67 kohdealueesta. Lue lisää...

1.10.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Oulun kalatien mahtilohet lukijakuvassa (4.10.2010)

Oululaisen Ahti Sipolan ottama valokuva lohien noususta Oulun Merikosken kalatiellä valittiin Kalevan syyskuun lukijakuvaksi. Kalatien huollosta vastaava Sipola on ottanut kalojen kuvaamisen sydämen asiakseen."Haluan tallentaa kalojen elämää tuleville sukupolville - ja nykyisillekin", kertoo Iijoelta taimenenpyynnistä tavoitettu Sipola. Lue lisää...

1.10.2010 Kaleva

▲Alkuun


Pohjapadoista ratkaisu Rokuan vesiongelmiin? (1.10.2010)

Rokuan harjualueen vesiongelmiin on saattanut löytyä ratkaisu. Tutkijat uskovat, että aluetta ympäröiville soille kaivetut ojat purkavat harjusta pohjavettä. Oulun yliopiston pilottikunnostuskohteessa on saatu lupaavia tuloksia ojien pohjapatoamisesta. Lue lisää...

29.9.2010 YLE Oulu / Ari-Pekka Sirviö

▲Alkuun


Maastokohteita tarjolla koululaisille ja päiväkodeille (30.9.2010)

Maasto-opetuskohteita kouluille ja päiväkodeille on pääasiassa koulujen ja päiväkotien käyttöön tarkoitettu sivusto, johon on koottu helposti saavutettavia lähiluontokohteita opetuksen ja ympäristökasvatustyön avuksi. Sen on laatinut Oulun seudun ympäristötoimi.

Sivuston tarkoitus on täydentää koulun omaa opetus- ja valistustyötä ja saada oppilaat kiinnostumaan omasta ympäristöstään. Luontokohteita löytyy usein kävelymatkan päästä koulun tai päiväkodin lähiympäristöstä.

Muhokselta mukana on Kirkkosaari, jonka tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvillisuuteen sekä vesiluontoon sivustolla voi tutustua.

Muhosjoen sivuhaaran rinteessä kasvaa lehtomaista kangasta, ja kenttäkerroksessa esiintyy ruohomaisia heiniä sekä harvakseltaan puolukkaa. Puusto on tiheähköä mäntymetsää, ja kangas sammalvaltaista. Muita lajeja ovat mm. metsätähti, mesimarja sekä metsä- ja suokorte. Ulkoilupolun varrella kasvaa mm. kissankelloa, karhunputkea ja hiirenvirnaa, ja Kirkkosaaren sillan viereisellä hiekkaisella rantatöyräällä mm. ahosuolaheinää, siankärsämöä ja syysmaitiaista. Rantakasvien joukossa kasvaa harvinainen jänönsara, ja vedestä löytyy siimapalpakkoa.

Sivusto esittelee yli 60 maasto-opetuskohdetta Oulun seudulta. Noin puolet näistä ovat uusia kohteita. Kohteista on laadittu alueen sijaintia, luontotietoa ja tyyppilajistoa esittelevä kohdekortti. Kortit toimivat itsenäisesti, joten koko sivustoa ei tarvitse käydä läpi yhdellä kertaa.

Sivustolta löytyy lisäksi tietoja ja linkkejä muista luontokohteista ja luonnonsuojelualueista, ja mukana on kohteita koko Oulun seudun ympäristötoimen toimialueelta. Maastotyöt on tehty kahden edelliskesän aikana.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (28.9.) lehdestä.

Linkki sivustolle: Maasto-opetuskohteita

28.9.2010 Tervareitti

▲Alkuun


Apu: Talvivaaran keväinen vuoto sisälsi uraania (30.9.2010)

Apu-lehden mukaan Talvivaaran Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen maaliskuisen vuodon mukana pääsi ympäristöön uraania sisältävää lietettä. Kaivoksen vastuuvalvojan Ilkka Haatajan käsityksen mukaan uraania sisältävää lietettä ei kuitenkaan päätynyt vesistöön. Lue lisää...

Lye myös: Ilkka Haatajan haastattelu Apu-lehdessä

28.9.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Viinivaara poiki valitusryöpyn (30.9.2010)

Viinivaaran ja Yli-Kiimingin harjujen pohjavedenottoluvasta on tehty kolmisenkymmentä valitusta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Oulun kaupungille vedenottoluvan elokuussa äänestyksen jälkeen. Lue lisää...

28.9.2010 YLE Uutiset / Tapani Leisti

▲Alkuun


Asiantuntijat seminaarissa Liminganlahdella: Monimuotoinen luonto tuo taloushyötyjä ihmisille (30.9.2010)

Luonnon monimuotoisuudenköyhtyminen haittaa kansantalouksia ilmastonmuutoksen lailla. Toisaalta monimuotoisena säilyvä luonto hyödyttää ihmistä eri tavoin. Pohjois-Pohjanmaalla luonto kuuluu maakunnan menestystekijöihin. Lue lisää...

27.9.2010 Metsähallitus Luontopalvelut, Tiedote

▲Alkuun


Luonnonsuojelijat valittivat Oulun pohjavesihankkeen saamasta luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen (30.9.2010)

Mikään Oulun Veden perustelu ei oikeuta pohjaveden pumppauksesta aiheutuvien luontoarvojen menetyksiä, jotka kohdistuisivat eritoten ainutlaatuiseen pohjavesivaikutteiseen suo- ja pienvesiluontoon sekä Kiiminkijoen suurimpaan sivujokeen, Nuorittajokeen. Lue lisää...

24.9.2010 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Kannanotto

▲Alkuun


Talvivaarasta oikeuskanslerille kaksi kantelua (29.9.2010)

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on saanut kaksi kantelua ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) perheen Talvivaara-kaivossijoituksista. Oikeuskansleri kertoo tutkintapyyntöjen tulleen kansalaisilta viime perjantaina. Lue lisää...

27.9.2010 YLE Uutiset

▲Alkuun


Kainuun matkailu- ja käyntikohteisiin opastaminen uudistuu, yleisötilaisuus Kuhmossa 6.10.2010 (28.9.2010)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Kainuun kunnat ovat aloittaneet palvelukohteiden seudullisen opastussuunnitelman laatimisen. Kuhmon ja Sotkamon alueen suunnitelmaluonnoksista järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 6.10.2010 klo 18 Kuhmossa kaupungintalon valtuustosalissa osoitteessa Kainuuntie 82. Tilaisuudessa on nähtävänä tämän hankkeen yhteydessä myös muualle Kainuuseen laaditut suunnitelmaluonnokset. Lue lisää...

22.9.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

▲Alkuun


Oulun seudun luontokohteet yhteen pakettiin (24.9.2010)

Oulussa on avattu Internet-sivusto, jolta löytyvät Oulun seudun luontokohteet. Pääasiassa koulujen ja päiväkotien käyttöön tarkoitetulle sivustolle on koottu helposti saavutettavia lähiluontokohteita opetuksen ja ympäristökasvatustyön avuksi. Lue lisää...

Linkki sivustolle: Maasto-opetuskohteita

22.9.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Jokivarsi olohuoneena (23.9.2010)

On harvinaisen lämmin syyskuinen iltapäivä. Aurinko luo veteen oman siltansa. Joella lipuu muutama kalastajavene, ja vastarannalla heitellään uistimia. Rannansuuntaista pyörätietä pitkin vilahtelee pyöräilijöitä. Lue lisää...

21.9.2010 Forum24

▲Alkuun


Pohjoisen muikkukanta pysynyt hyvänä (23.9.2010)

Muikun kutukanta pysyi viime vuonna Oulun ja Lapin alueilla keskimääräistä vahvempana. Muikun koko sen sijaan on pysynyt pohjoisessa pienenä, jonka vuoksi kalan markkinointivaikeudet ovat Oulun ja Lapin alueilla muuta maata suuremmat. Lue lisää...

21.9.210 YLE Oulu

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (23.9.2010)

Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysyy syyskuussa lähellä nykytasoaan. Oulujoen virtaama hieman yli ajankohdan tavanomaisen ja pysynee lähiviikkoina lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kianta-, Onto- ja Nuasjärven pinnat ovat melko lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja Vuokkijärven pinta on 30 cm alle. Syyskuun loppuun mennessä nämä järvet pysyvät nykytasollaan tai nousevat 5-20 cm.

Sotkamon reitin luonnontilaisista järvistä Lentua, Saunajärvi ja Lammasjärvi ovat 10-25 cm alle ajankohdan keskitason ja muut järvet ovat lähellä keskitasoa. Syksylle tyypilliseen tapaan vedenkorkeudet ovat kääntymässä nousuun ja nousevat lokakuun puoliväliin mennessä 10-50 cm.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noin 5 cm yli ajankohdan keskitason ja vedenkorkeus ei juuri muutu lokakuun puoliväliin mennessä.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

21.9.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


"Kaikkia Viinivaaran haittoja ei tunneta" (21.9.2010)

Ylikiiminkiläinen Pentti Marttila-Tornio ottaa Viikon änkyrä -leiman kernaasti otsaansa Viinivaara-Kälväsvaaraa ja Ylikiimingin harjujaksoa suojellakseen. Lue lisää...

19.9.2010 Oulu-lehti / Heli Rintala

▲Alkuun


Viinivaaran outo pohjavesihanke (17.9.2010)

Luontomatkailuyrityksessä työskentelevä Anja Henttunen vastustaa Viinivaaran pohjavesihanketta ja ihmettelee, minkä vuoksi pohjavesihanketta ajetaan ja kuinka se on ylipäänsä mahdollinen. Hän pohtii myös pohjavesihankkeen kauaskantoisia haittavaikutuksia: Pudasjärven länsiosien, Utajärven luoteisosan ja Oulun Ylikiimingin alueen itäisen osan luonto ja ihmisten elinympäristö muuttuisivat rajusti.

Oulun Vesi väittää, että oululaiset haluavat parempaa juomavettä, mikä ei Henttusen mukaan pidä paikkaansa.

”Teimme kaupunkilaisille kyselyn juomaveden laadusta. Oululaiset pitävät juomavettään kouluarvosanalla mitaten yli 8 arvoisena,” hän sanoo.

Oulun Veden toinen perustelu hankkeelle on, että Oulun juomaveden turvaluokitusta pitää nostaa, mikä on mahdollista vain siirtymälllä Oulujoen pintaveden käytöstä pohjaveteen. Tämä on Henttusen mielestä ylimitoitetun turvallisuushakuinen ja jopa vainoharhainen peruste, sillä Oulun Vesi ei edes yksilöi, mitä uhkaa hankkeella torjutaan. Hän ihmettelee, miten oululaiset olisivat sen enempää uhattuina kuin muutkaan sadat miljoonat ihmiset ympäri Eurooppaa, jotka juovat oululaisten lailla pintavettä.

Ouluun pumpattavan veden määrä olisi 33 000 m3 vuorokaudessa. Henttunen sanoo, että pumppausalueen pohjaveden määrän vähenemisen vuoksi kalavedet ja matkailuvesireitit kärsisivät ja monet ainutlaatuiset suot, lähteet ja purot häviäisivät. Lisäksi Kiiminkijoen vesivirtaama pienensi huomattavasti, jolloin lohijoelle voitaisiin heittää hyvästit.

Vedenottoalueen vieressä sijaitsevaa Olvassuota on kaavailtu maailman luontoperintökohteeksi. Vedenoton myötä suon tila huononisi, luonnon virkistyskäyttö kärsisi merkittävästi ja tehdyt matkailuinvestoinnit menisivät hukkaan.

Vedenottoalueella on käytetty yli 20 vuoden ajan vuosittain yli 200 000 euroa kalanistutuksiin ja vesistötutkimukseen, minkä lisäksi on investoitu mittaviin matkailun rakenteisiin. Hankkeen toteutumisen myötä kalastusmatkailun kehittämiselle voitaisiin sanoa hyvästit.

Viinivaara-hanke kasvattaisi oululaisten vesilaskua 20-30 % ja koko hanke tulisi maksamaan yli 70 miljoonaa euroa. Henttusen mielestä älyttömintä on kuitenkin se, että Ouluun pumpatusta pohjavedestä vain 5 % käytettäisiin ruoanlaittoon ja juomavetenä ja loput 95 % mm. wc:n huuhteluun.

Anja Henttunen kehottaa oululaisia tulemaan mukaan Viinivaara-hanketta vastustavaan kansanliikkeeseen: Vesivaara-kampanja

Lue juttu kokonaisuudessaan syyskuun lehdestä.

Syyskuu 2010 Valtatie 20 / Hannu Karvonen

▲Alkuun


Muhoksen Liimanninkoskella henkii rotkon rauha (17.9.2010)

Muhosjoen Liimanninkosken lehtojensuojelualue sijaitsee Muhokselta muutama kilometri Utajärven suuntaan, Suokylään kääntyvän tien varrella. Suojelualue on reilut 40 hehtaaria, ja se on nykyään Metsähallituksen omistuksessa.

Polku lähtee tienvarren parkkipaikalta, kulkee läpi lammashaan ja ketomaiseman toiselle portille, sukeltaa hirsiladon ohitse vankkaa mäntyä ja kuusta kasvavaan metsään ja laskeutuu pikkuhiljaa Kukkosenkoskelle ja Liimanninkoskelle. Joen rannalla könöttää vinokattolaavu ja kuivia nuotiopuitakin löytyy retkeilijän iloksi.

Liimanninkosken lehtojensuojelualueeseen kuuluvat myös Käyräkoski, Ämmäkoski, Heteniemen tulvaniitty, Käyräkosken niitty sekä Kenttäsen lantto ja Vanhanojan lantto. Monet vanhat jokiuomat (lantot) ovat soistuneet ja niistä on kehittynyt luhtakorpia.

Liimanninkosken suojelualue kuuluu Muhosmuodostuma-alueeseen. Rotko on syntynyt noin 1300 miljoonaa vuotta sitten, peruskallion vajotessa, ja sinne kertyi savea ja hiekkaa. Nykyiset muodot ja maisemat muotoili viimeinen jääkausi, minkä jälkeen Muhosjoki uursi syvän uomansa rotkolaakson maalajeihin.

Vuosituhansien kuluessa jokiuoma on oikonut mutkia, uurtanut sivuhaaroja, synnyttänyt lauttoja ja sortanut rantapenkereitä. Muodostelmien sanotaan olevan geologisesti ja geomorfologisesti ainutlaatuisia ja seutu on myös maisemallisesti arvokasta.

Suojelualueen lehdot kuuluvat monimuotoisen kasvistonsa ansiosta valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan. Perinnemaisemaa pidetään yllä lampaiden laiduntamisella.

Käyräkosken alapuoliseen rotkoon ei ole merkittyä polkua, mutta sielläkin saa liikkua ja kalastaa suojelualueen luontoa häiritsemättä. Savirinteellä on yksi lukuisista Muhosjokivarren ruostepitoisista lähteiköistä, jotka aantavat humuspitoiseen ja tummaan jokiveteen oman ruosteenruskean värilisänsä.

Kaadettujen haapapuiden, syönnösjälkien ja tallattujen vankkojen polkujen perusteella majavat asustavat rotkossa vakituisesti.

Rotkossa on oma maailmansa ja tunnelmansa - rotkon rauha.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (14.9.) lehdestä.

14.9.2010 Pohjolan Työ / Veli-Matti Lehtikangas

▲Alkuun


Viinivaaran vedenotosta huoli (16.9.2010)

Viinivaaran vedenottohankkeen vastustajat jalkautuivat maanantaina Oulun kaupungintalolle esittelemään valtuutetuille vihreitä vesipurkkeja, jotka olivat näytteitä Ison Olvasjärven vedestä. Lue lisää...

14.9.2010 Kaleva / Antti Ervasti

▲Alkuun


Oulun pohjavesihanke herättää suuria tunteita (16.9.2010)

Oulun pohjavesihanke on tulossa uudelleen Oulun kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina. Pitkään tapetilla ollut hanke jakaa mielipiteitä. Jyrkimpiä vastustajia ovat ylikiiminkiläiset, mutta yksimielisiä eivät ole oululaisetkaan. Vaakakupissa painaa toisaalla oululaisten halu saada pohjavettä ja toisaalla ylikiiminkiläisten pelko siitä, että vedenotto Viinivaarasta tekee niin suurta hallaa luonnolle, että seuraukset ovat kestämättömät. Lue lisää...

14.9.2010 Pohjolan Työ / Anna-Riitta Kainulainen

▲Alkuun


Hossan sukelluksista lupaavia tuloksia (15.9.2010)

Vedenalaista kulttuuriperintöä kartoitetaan parhaillaan Suomussalmella. Jo viikon sukellusten jälkeen järven pohjasta on löydetty 21 uutta kalastukseen liittyvää rakennetta. Lue lisää...

13.9.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kahdeksassa Kainuun järvessä sinilevää (13.9.2010)

Kajaanin Sokajärvessä on tällä viikolla havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja. Runsaasti sinilevää on havaittu Kuhmon Haatajanjärvessä ja Suomussalmen Kuivajärvessä. Lue lisää...

9.10.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Muikkukannan pienuus huolestuttaa (8.9.2010)

Kainuulaiset ammattikalastajat tuskailevat edelleen pienikokoisen muikun kanssa. Kiantajärvellä ongelma on ollut jo parisen vuotta, kertoo kalastaja Jukka Kela. Lue lisää...

6.9.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Matkailumarkkinoinnin yhteistyö ratkeaa (6.9.2010)

Kajaanin ja Oulujärven markkinoinnin uudelleen järjestäminen ratkeaa kaupungin talousarviokäsittelyssä. Yritykset ovat rakentaneet uutta markkinointimallia Vuokatin oppien pohjalta, ja parhaillaan asian eteneminen on kiinni Kajaanin kaupungista. Lue lisää...

2.9.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Sähkökalastus paljastaa Hupisaarten purojen kalalajiston (3.9.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat pyrkivät selvittämään sähkökalastuksella, miten Oulun Hupisaarten puroihin istutetut lohet ovat selvinneet. Puroista on valittu 17 noin kymmenen metrin pätkää, joista lähes jokaiselta on saatu saaliiksi lohia. Oheissaaliina on saatu myös kivennuoliaisia, kiiski, ahvenia, made ja pieni hauki.

Eräältä pätkältä saadaan päivän yllättävin kala: taimen. 24-senttiseltä kalalta nypätään muutama suomu talteen iän ja alkuperän selvittämiseksi. Tutkija Olli van der Meer arvelee kalan olevan hyvin todennäköisesti istutustaimen, vaikka Hupisaarten puroihin ei taimenta olekaan istutettu. Kala on siis uinut purolle jostain kauempaa.

Tutkija Panu Orell RKTL:stä kertoo sähkökalastuksen olevan osa Oulujoen kalatiet ja tukitoimenpiteet –hanketta, johon kuuluu mm. kalatiesuunnitelmien tekoa ja lohen ja vaelluskalakantojen biologiaan liittyviä tutkimuksia. Hupisaaret ovat mukana hankkeessa pienellä painolla.

Vanhemmilta paikallisilta kalastajilta on saatu tietoja, että ennen Oulujoen patoamista puroissa eli taimenia ja jopa harjuksia. Nyt lohta ja taimenta halutaan palauttaa Hupisaarille.

Orellin mukaan purot olisivat erittäin kelvollisia ympäristöjä erityisesti taimenelle. Taimen voisi elää ja lisääntyä Hupisaarten puroissa paikallisena kalana. Osa saattaisi lähteä myös merivaellukselle.

Sekä viime että tänä vuonna puroihin on jo istutettu yhteensä 10 000 lohenpoikasta, jonka lisäksi on tehty lohenmädin istutuskokeita. Taimenia on tarkoitus istuttaa ensi vuonna.

Orell kertoo, että viime vuoden kalat selvisivät, koska Oulun Energia laski talvella uomiin n. 200-300 litraa vettä sekunnissa, mikä näytti riittävän, sillä tänä vuonna on löytynyt vastakuoriutuneita poikasia. Lisäksi löytyi viime kesänä istutettuja poikasia.

Van der Meerin mukaan lohenpoikaset ovat tyypillisesti virtapaikoissa, missä on suojaa ja ravintoa. Lohen elämäntapoihin kuuluu ottaa reviiri ja pysytellä sillä.

Orell kertoo, että keskikesällä tehtiin yksi sähkökalastus, nyt tehdään yksi ja syyskuun lopussa vielä yksi. Tämän jälkeen nähdään suoraan, missä ja paljonko kaloja esiintyy.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (1.9.) lehdestä.

Katso myös kuvat ja video Hupisaarten sähkökalastuksesta.

1.9.2010 Kaleva / Pekka Rahko

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (3.9.2010)

Oulujärven vedenkorkeus on 15 yli ajankohdan keskitason ja laskee syyskuun loppuun mennessä 5-20 cm. Oulujoen virtaama on ajankohdalle tavanomainen ja pysynee lähiviikkoina lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Vuokki-, Kianta-, Onto- ja Nuasjärven pinnat ovat melko lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Syyskuun puoliväliin mennessä nämä järvet pysyvät nykytasollaan tai laskevat 5-10 cm.

Sotkamon reitin luonnontilaisista järvistä Lentua, Saunajärvi ja Lammasjärvi ovat 10-20 cm alle ajankohdan keskitason ja muut järvet ovat lähellä keskitasoa. Vedenkorkeudet pysyvät nykytasollaan tai laskevat hieman syyskuun alkupuolella.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noin 10 cm yli ajankohdan keskitason ja vedenkorkeus laskee syyskuun loppuun mennessä noin 5 cm.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

1.9.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Lohenpalautus jokiin on romuttumassa (2.9.2010)

Jokien lohenpalautushankkeet ovat kaatumassa Suomen ja Ruotsin erittäin heikkoon lohikesään. Asiantuntijat pelkäävät, että lohien luonnonkierron palautushankkeet Ii-, Kemi/Ounas- ja Oulujoella ovat romuttumassa mereltä palaavien lohien vähäisyyteen. Lue lisää...

Eikö lohi palaa? -tilaisuus 4.9.2010 klo 13 alkaen Oulussa (Aleksanterinkatu 9).

31.8.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Oulun pohjavedestä iso osa tulee Utajärven maaperästä (2.9.2010)

Oulun kaupunki käynnistänee pohjaveden oton Viinivaara-Kälväsvaara -alueelta ja Ylikiimingin harjujaksolta vuonna 2016. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi viime viikolla Oulun kaupungille luvan pohjaveden ottoon. Päätös syntyi äänestämällä. Asiaa käsitelleistä ympäristöneuvoksista kaksi puolsi ja yksi vastusti lupaa. Lue lisää...

31.8.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Oulujokivarsi pysyy suljettuna (1.9.2010)

Oulujoen eteläpuolelle suunniteltu kevyen liikenteen väylä siirtyy hamaan tulevaisuuteen, vaikka Oulun hallinto-oikeus hylkäsi kesäkuussa rakentamissuunnitelmaa koskevat valitukset. Lue lisää...

30.8.2010 Oulu-lehti / Mirja Rintala

▲Alkuun


"Ylitystie piristäisi Oulujärven matkailua" (30.8.2010)

Oulujärven ylitystien rakentaminen olisi piristysruiske matkailulle, sanoo saaristoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Jorma Turunen. Hänen mukaansa maisematieksikin kutsuttu väylä toisi järven alueelle varmasti lisää matkailijoita. Lue lisää...

27.8.2010 YLE Kainuu / Ville Kinnunen

▲Alkuun


Kalastus alkaa ukkoutua (30.8.2010)

Kalastusharrastus ei ole hiipumassa, vakuuttaa Lauri Honkanen, joka oli tänään ohjaamassa Oulun Värtön rannassa järjestettyä kalastuspäivän tapahtumaa. Sen Honkanen kuitenkin on huomannut, ettei kalastamisen taito enää siirry isältä pojalle. Lue lisää...

25.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kalmosärkkä saa hoito- ja käyttösuunnitelman (30.8.2010)

Ruhtinansalmelta löytyvä Kalmosärkkä saa Metsähallituksen tekemän hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa valtakunnallisesti arvokkaan muinaisjäännöksen tunnettavuutta ja lisätä alueen kävijämääriä. Lue lisää...

25.8.2010 Ylä-Kainuu

▲Alkuun


Viinivaaran pohjavesihankkeelle lupa (27.8.2010)

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Oulun kaupungille luvan pohjaveden ottoon Viinivaara- Kälväsvaaran alueelta ja Ylikiimingin harjujaksolta. Luvan mukainen otto on 32500 kuutiota/vuorokaudessa. Tämä mahdollistaa Oulun kaupungin siirtymisen Oulujoen pintavedestä turvallisemman pohjaveden käyttöön. Lue lisää...

25.8.2010 Kaleva

▲Alkuun


Lohi nousee Oulujokeen (26.8.2010)

- Kyllä, nyt kun uudemman kerran katsottiin niin, se oli kirjolohi, naurahtaa biologi Marleena Isomaa Oulun Merikosken voimalan kalatien tarkkailuhuoneessa. - Kun sitä kauempaa katsoi niin näytti vähän taimenelta, mutta kun tuli lähemmäksi niin kyllä se kirjolohelta näyttää. Lue lisää...

24.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Oulujoen lohia merkitään (26.8.2010)

Oulun Merikosken alakanavan lohien ja taimenien merkintä on päässyt vauhtiin parin viime viikon aikana. Heinäkuun loppupuolelle saakka kalaa ei juurikaan saatu mutta nyt merkittynä on yli 30 taimenta ja lohta. Tutkimus antaa tietoa lohen käyttäytymisestä kalaportaan juurella. Lue lisää...

13.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Viinivaarahankkeesta aiotaan valittaa (26.8.2010)

Maanomistajat aikovat viedä valitukset Oulun Viinivaaran pohjavesihankkeesta niin pitkälle oikeusasteissa kuin mahdollista. Oulun Vesi on varautunut käräjöintiin. Lue lisää...

4.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Poliisille tutkintapyyntö täplärapujen istutuksesta (25.8.2010)

Metsähallitus ja Kainuun ELY-keskus ovat tehneet poliisille tutkintapyynnöt Kuhmosta löytyneistä täpläravuista. Lentuan Niskasaaren ympäristön vesialueelta on saatu saaliiksi luvattomasti istutettuja täplärapuja ravustuskauden alusta lähtien. Lue lisää...

23.8.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Rata, tiet ja Kollaja kauppakamarin vaatimuslistalla (24.8.2010)

Oulun Kauppakamari vaatii Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien parantamista. Oulu-Seinäjoki -radan peruskunnostuksen lisäksi kauppakamari vaatii myös Oulun ja Kemin välisen nelostien sekä Oulun meriväylän parantamista. Energiahankkeissa kauppakamari nostaa uudelleen esiin myös Iijoen vesivoiman lisäämisen rakentamalla Kollajan altaan. Lue lisää...

19.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Puro takaisin uomiinsa (24.8.2010)

Suomussalmen Kurkikylässä virtaavan Toskanojan vesi on mennyt 1970-luvulla kaivettuja ojia myöten ja vanha uoma on ollut kuivilla. Nyt vesi virtaa jälleen entisessä uomassaan, sillä Kainuun metsäkeskus on kunnostanut ja ennallistanut purouoman ja tukkinut ojat.

Alueella on useita lähteitä, joista puro saa kirkkaan vetensä. Metsäojat on aikoinaan vedetty suoraan lähteiden läpi, mikä on pilannut ne. Nyt lähdenoro ohjataan entiseen uomaan, ja lähteet ovat ääriään myöten täynnä vettä.

Kunnostustyössä on tarvittu konetta ojien tukkimiseen ja peratun uoman täyttämiseen, mutta muuten työ tehdään miestyövoimalla.

Pekka Heikkinen ja Ilkka Linna ovat nähneet työn ohessa purotaimenia, jotka viihtyvät nyt entistä paremmin purossa, jossa on niille kutupaikkoja. Uomaan on laitettu mm. kiviä ja rakennettu puisia pohjapatoja luonnonmukaisuuden lisäämiseksi.

Metsäluonnonhoitoa ja monimuotoisuutta edistävien hankkeiden on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoituslain tukea (KEMERA), jolloin hankkeen suunnittelu ja toteutus on metsänomistajalle maksutonta. Näin myös Toskanojan tapauksessa.

Lisäksi alueen luontoarvot suojellaan maanomistajalle vapaaehtoisella ympäristötukisopimuksella kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Alue on osa laajempaa kokonaisuutta, sillä se rajautuu naapuritiloille jo muodostettuihin ympäristötukialueisiin.

Metsäkeskuksella on ollut jo aiemmin meneillään lähteiden kunnostushanke, ja purojen kunnostus- ja ennallistamishanke on käynnistynyt tänä vuonna. Seuraavaksi on vuorossa Suomussalmen Juntusrannan suunta.

Puun tuotantoakaan ei unohdeta, sillä alueelle on tehty kokonaisvaltainen suunnitelma, jonka tavoitteena on mm. talousmetsien kunnostusojittaminen samalla luontoarvoja suojellen.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (17.8.) lehdestä.

17.8.2010 Ylä-Kainuu / Juhani Mustonen

▲Alkuun


"Edellinen turvepläjäys tappoi joesta kalat" (24.8.2010)

Parinkymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta löytyy Sanginjoki, Oulujoen pieni sivujoki, joka kaartelee halki maalaismaiseman, jossa näkyy harvakseltaan taloja, maatiloja ja kesämökkejä.

Asukkaiden huolenaiheeksi on nyt noussut turve, sillä Turveruukki on aikeissa laajentaa Miehonsuon turvetuotantoaluettaan liittämällä siihen 32 hehtaaria Konnansuota Sanginjoen eteläpuolella, parin kilometrin päässä Lamminkylästä.

Kinnusenkosken partaalla 18 vuotta asunut Juhani Anttila sanoo, ettei Sanginjoen vedenlaatu kestä lisäkuormitusta, jonka Konnansuolta suoraan Sanginjokeen laskeva Konnanoja toisi. Hän vastustaa turpeenoton lisäämistä Sanginjoen vesistöalueella ja on lausunut tyrmäävän mielipiteensä heti, kun Turveruukilta tuli asiasta kuulutus maanomistajille.

- Kylän kanta-asukkailta olen kuullut, että edellinen turvepläjäys vei joesta kalat, Anttila sanoo.

Aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on myöntänyt Turveruukille luvan tuotannon laajentamiseen Konnansuolle. Turpeen nostolle on kuitenkin asetettu lupaehtoja, joista Turveruukki on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen.

Asianosaiset voivat antaa elokuun 16. päivään saakka lausuntoja Turveruukin valituksesta. Anttila aikoo käydä tutustumassa asiakirjoihin ja tehdä valituskirjelmän yhdessä Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Sanginjoella on totuttu uimaan, soutelemaan ja kalastamaan, ja pienet kosket tarjoavat lujan vastuksen, jos haluaa harjoitella sauvomista.

Jo 50 vuotta Sanginjoella mökkeillyt Leo Itkonen on aina kuulunut Sanginjoen puolustajiin. 1970-luvulla hän oli mukana vastustamassa, kun joki aiottiin kuivattaa pelkäksi ränniksi, jottei tulva pääsisi jokivarsipelloille.

Itkonen asettaisi turvetuotannolle selvät ehdot: Sanginjoen veden on pysyttävä puhtaana.

Anttila sanoo, että kansalaisten on aika herätä. Kyseessä on kaikkien oululaisten asia, sillä Sanginjoki vaikuttaa Oulujoen veden laatuun. Hän myös vetoaa Turveruukin hallintoon, sillä Konnansuon hyöty olisi pieni, mutta haitat ympäristössä voivat olla suuret.

Hän viittaa keskusteluihinsa Vasemmistoliiton Oulun valtuustoryhmän puheenjohtajan Anne Huotarin kanssa, joka totesi paikan päällä käytyään, että uuden turvetuotaintoalueen merkitys on vähäinen energialähteenä Oulun lämpövoimalassa.

Anttila lisää vielä, että ilmastonmuutostakin ajatellen turve on yhtä huono polttoaine kuin kivihiili.

Sanginjoen alueelle on suunniteltu kansallispuistoa. Joen veden hyvä laatu on ehdoton edellytys suunnitelman toteutumiselle.

– Ulkomaiden miljoonakaupungeista tulevat turistit löytävät täältä kaipaamansa hiljaisuutta ja puhdasta vettä, mutta vain jos me itse osaamme arvostaa ja suojella sitä, Anttila sanoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (27.7.) lehdestä.

27.7.2010 Kansan Tahto / Maija Aalto

▲Alkuun


Merikosken lohen nousua pääsee taas seuraamaan (23.8.2010)

Merikosken kalatien tarkkailuhuoneessa on yleisöllä jälleen mahdollisuus päästä tutkimaan kalojen vedenalaista elämää akvaarioikkunan läpi. Tarkkailuhuone avataan lauantaina 21. elokuuta lähtien kahden viikon ajaksi. Lue lisää...

19.8.2010 Pohjolan Sanomat / Ville Siliämaa

▲Alkuun


Lammasjärven ja Lentuan viitoitus vireille (23.8.2010)

Esitys Lentuan ja Lammasjärven vesireittien viitoittamisesta etenee Kuhmossa. Tekninen lautakunta esittänee torstaina kaupunginhallitukselle hankkeen viemistä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsittelyyn. Lue lisää...

19.8.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rakentaa Hailuodon Marjaniemen virkistyskäyttövarustusta maisema ja luonto erityisesti huomioiden (23.8.2010)

Marjaniemi – virkistystä ja vapaa-aikaa -hankkeen rakennuskohteista ensimmäiset ovat jo valmistuneet matkailijoiden ja päiväkävijöiden käyttöön. Työt jatkuvat muun muassa pitkospuupolkujen kunnostuksella, vierasvenesataman parantamisella ja Luototalon lähiympäristön kunnostuksella. Lue lisää...

19.8.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (20.8.2010)

Oulujärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja laskee syyskuun puoliväliin mennessä 5-20 cm. Oulujoen virtaama on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja pysynee lähiviikkoina lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Vuokki-, Kianta-, Onto- ja Nuasjärven pinnat ovat melko lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Syyskuun puoliväliin mennessä nämä järvet pysyvät nykytasollaan tai laskevat 5-15 cm.

Sotkamon reitin luonnontilaisten järvien kuten Lentuan ja Lammasjärven vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja vedenkorkeuksien lasku on hiljalleen pysähtymässä.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noin 10 cm yli ajankohdan keskitason ja pysyy lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoaan tai laskee 5 cm. Oulankajoessa sateet nostivat virtaaman elokuu alkupuolella ajankohtaan nähden harvinaisen suureksi, mutta virtaama on jo laskenut selvästi huippuarvostaan, joka oli lähes lähes 100 m3/s. Virtaama pienenee edelleen seuraavan viikon aikana.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

18.8.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Kesän viimeiset tanssiaskeleet (20.8.2010)

On kesän viimeisten tanssien aika Eino Leino -talon Lystinurmella. Duo Elegia virittelee soittimiaan, Juha Tervonen tarttuu mikkiin, Terho Lämsän sormet hapuilevat harmonikkaa.

Kajaanilaiset Eero ja Anja Vimpari tanhusivat Lystinurmen permannolla ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Eero Vimparin mukaan talolla on oma tunnelmansa, ja pelkkä nimi nostaa erilaiset tunteet pintaan.

Eino Leino -talon emäntä, matkailuyrittäjä Kirsi Kilpeläinen toteaa Lystinurmen sijaitsevan paikalla, jossa Oulujärven maisemat pääsevät oikeuksiinsa.

Kilpeläisen Kapsakka-yritys on kantanut vastuuta Eino Leino -talosta kahdeksan vuoden ajan, mutta loka- ja marraskuun vaihteessa omistajuus siirtyy Kainuun Eino Leino ja Elias Lönnrot -seuroille. Kilpeläisen alueella pyörittämä kesäkahvila on auki myös ensi vuonna, ja muu toiminta selvinnee varmasti syksyn mittaan.

Vuonna 2003 talolla piipahtaneita kävijöitä oli kahdesta kolmeen tuhatta, mutta markkinointi on tuottanut tulosta ja tänä kesänä vierailijoita on ollut viitisentuhatta.

Asiakkaat ovat kiitelleet talon monipuolista ohjelmaa, ja matkailijat ovat sanoneet ymmärtävänsä nyt paremmin, mistä Leino on runoaiheensa löytänyt. Kilpeläinen haluaa Eino Leinon elämäntyötä vaalittavan edelleen.

Eino Leino -talon ja kahvilan kesäkausi päättyi latotansseihin ja talossa voi jatkossa vierailla tilauksesta.

Lue juttu kokonaisuudessaan maanantain (16.8) lehdestä.

16.8.2010 Kainuun Sanomat / Esa Koivuranta

▲Alkuun


Oulujokilaakson alueelle tulossa 2 000 hehtaaria uusia turvesoita (19.8.2010)

Vapo ja Turveruukki kunnostavat kymmenen vuoden sisään Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueelle noin 2 000 hehtaaria uutta turvesuota. Samaan aikaan tuotannosta poistuu noin 1 000 hehtaaria. Lue lisää...

17.8.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Meri tulee lähemmäksi (19.8.2010)

Pääsihteeri Tienarin mukaan merellisyys teki tuloaan ja vuosi sitten, mutta nyt se on saatu mukaan hyvin kolmipäiväisen tapahtuman ohjelmistoon. Merellisyyden päätapahtuma on 3. syyskuuta. Ensin avataan Ekmanin kokoama Puuta, tervaa ja laivoja -näyttely. Sitten on esitelmä- ja keskustelutilaisuus. Ilta päättyy Kulttuuritalo Valveella Näen purjeen korkeen kohoavan -konserttiin. Lue lisää...

17.8.2010 Forum24

▲Alkuun


Kainuun matkailu- ja käyntikohteisiin opastaminen uudistuu, yleisötilaisuus 1.9.2010 (19.8.2010)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Kainuun kunnat ovat aloittaneet palvelukohteiden eli matkailu- ja käyntikohteiden seudullisen opastussuunnitelman laatimisen. Opastussuunnitelmaan kuuluvan Puolangan, Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueen suunnitelmaluonnoksesta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 1.9.2010 Suomussalmella kunnantalon valtuustosalissa klo 18.00 osoitteessa Kauppakatu 20. Tilaisuus on suunnattu erityisesti alueen matkailupalveluyrittäjille. Tilaisuudessa on nähtävänä myös Kajaanin, Ristijärven, Paltamon ja Vaalan alueen suunnitelmaluonnokset. Lue lisää...

17.8.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Sanginjoen ulostepusseista toinen vielä joessa (19.8.2010)

Toinen Sanginjoesta löytyneistä ulostesäkeistä on vielä paikalla, johon säkit löytänyt Esko Holappa sen ankkuroi. Tapaus on siirtynyt Oulun poliisin tutkintaan ja tutkinnanjohtaja rikoskomisario Risto Viippola kertoo, että säkkien poistosta vastaa ympäristötoimi. Lue lisää...

17.8.2010 Kaleva / Sanna-Leena Santapakka

▲Alkuun


Kalatie esittäytyy yleisölle Oulussa (19.8.2010)

Merikosken kalatien vedenalaista elämää pääsee seuraamaan Oulussa runsaan kahden viikon ajan elo-syyskuun vaihteessa. Tarkkailuhuone on avoinna yleisölle 21. elokuuta ja 5. syyskuuta välisenä aikana tiistaista perjantaihin kello 10-13 ja 14-17. Viikonloppuisin paikka on auki kello 12-17. Lue lisää...

16.8.2010 Kaleva

▲Alkuun


Uistelija osaa lukea luontoa (19.8.2010)

Vetouistelussa ei ole kyse pelkästään saaliista, vaan myös tunnelmasta. Aamun tai illan hämärissä kalastellessaan voi nauttia luonnon rauhasta, veden liplatuksesta ja upeista maisemista. Kilpailut taas tuovat lajiin lisäjännitystä. Lue lisää...

12.8.2010 Kuhmolainen / Hanne Pääkkönen

▲Alkuun


Jokifilmit kiinnostivat festareilla (18.8.2010)

Kuvien virta -filmifestivaali kiinnosti yleisöä. Festari veti perjantai-iltana yli sata jokielokuvien ystävää Merilän kartanoon Utajärvelle juhlistamaan Suomen oloissa ainutlaatuista jokielokuvatapahtumaa. Lue lisää...

16.8.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Taimen kutee pian lähes Oulun keskustassa (17.8.2010)

Oulun Hupisaarten puiston puroihin yritetään saada luonnon taimenkanta. Viime kesänä alueelle istutettuja lohenpoikasia on löytynyt puroista edelleen tämän kesän sähkökalastuksella. Istutustaimen saattaa nousta puiston puroihin takaisin kutemaan jo muutaman vuoden päästä. Lue lisää...

12.8.2010 YLE Oulu / Tuomo Tokoi

▲Alkuun


Oulun merellisyys - paljon puhetta, vähän tekoja (17.8.2010)

YLE Oulun jälkitulilla pureuduttiin tänään kuumaan meriaiheeseen. Onko Oulun merellisyys vain kupla, jonka varaan on turha vannoa? Vai saataisiinkio kaupunki täyteen turisteja, jos meri löytyisi muualtakin kuin karttalehdeltä kaupungin länsipuolelta? Lue lisää...

11.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Oulujärven kuhauistelu veti paikalle noin 100 venekuntaa (16.8.2010)

Oulujärven kuhauistelukilpailu kokosi lauantaina Oulujärven Niskanselälle noin 100 venekuntaa. Kilpailu oli samalla myös yksi kuluvan vuoden Pohjolacupin osakilpailuista. Lue lisää...

10.8.2010 Tervareittti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Kajakkimelontaa tehdään tutuksi Oulujärven melontaviikolla (12.8.2010)

Viikonloppuna käynnistyneen Oulujärven melontaviikon ohjelmaan kuuluu ohjelmaa laidasta laitaan melontaharrastuksesta kiinnostuneille, sitä aloitteleville sekä myös kokeneemmille melojille.

Viikko käynnistyi melontaretkellä Oulujoelle, kun yhdeksän kajakkia suuntasi kohti Kantturaa, Multipakkaa ja Kurttilaa.

Oulujärven melontakeskus –hankkeen projektityöntekijä Suvi Tauriainen kertoo, että sunnuntainen kajakkimelontaa tutuksi tehnyt tapahtuma Melontakeskuksessa houkutteli paikalle toistakymmentä melonnasta kiinnostunutta henkilöä.

Maanantai-iltana ohjelmassa oli melontaretki Kauvonsaareen, jonka teemana oli Oulujoen historia. Tauriainen sanoo Kauvonsaaren sopivan hyvin varsinkin aloittelijoille, sillä sinne on rakennettu varta vasten melojille suunniteltu laituri.

Tiistai-iltana tehtiin patikkaretki Laajalammen reitille ja laavulle, joko 11 tai viiden kilometrin mittaisena, kukin valintansa mukaan.

Keskiviikkoiltana starttasi iltamelonta Honkiseen, teemanaan melominen ja suunnistaminen hämärässä.

Torstaina puolestaan vietetään Uiton majalla melonnan teemailtaa. Silloin on luvassa mm. Oulujärven Melontakeskus –hankkeen tuoreimpia kuulumisia ja saunomista.

Perjantaina tehdään melontaretki Pikku-Paloseen, jolle kertyy matkaa yhteen suuntaan noin 6 km.

Lauantaille on luvassa kokeneemmille melojille tarkoitettu retki Oulujärvelle. Reitti määräytyy osallistujien mukaan myöhemmin viikolla.

Melontaviikon päätapahtumaa vietetään lauantaina Uiton majalla, kanoottitallilla ja satamassa. Ohjelmassa on mm. valokuvanäyttely, taidetta, käsitöitä, näytöksiä, melontaharrastuksen esittelyä, yhteislaulua, laituritanssit ja kajakkiarvonta. Paikalla on myös vesistöretkeilyn tuotetori sekä kämppäkahvila Uiton majalla.

Talvella perustettu Oulujärven melojat ry sekä keväällä käynnistynyt EU-rahoitteinen Oulujärven melontakeskus –hanke ovat saaneet melontaharrastuksen nostamaan päätään Vaalassa vauhdilla. Maanantaimelonnat ovat vetäneet paikalle jo kymmeniä melonnasta kiinnostuneita, parhaimmillaan iltamelonta on vetänyt kanoottitallille 15 osallistujaa.

Melontakeskus hankki alkukesästä kymmenen erilaista kajakkia, joiden avulla voi kokeilla ennen oman kajakin hankkimista, mikä on itselle sopiva malli.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (10.8.) lehdestä.

10.8.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa Hailuodon liikenneyhteyden ja Oulunsalo-Hailuoto -tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksista (12.8.2010)

YVA-yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antoi maanantaina lausuntonsa Hailuodon liikenneyhteyden ja Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle suunnitellun tuulipuiston YVA-selostuksista. Kummastakin hankkeesta on tehty erillinen arviointi, mutta arvioinnissa on pyritty selvittämään myös hankkeiden yhteisvaikutuksia. Lausunnoissa tuodaan esiin, miltä osin tietoja on tarvetta täydentää. Hankkeiden vaikutuksia läheisyydessä oleville Natura-alueille on arvioitu erillisissä Natura-arvioinneissa, joista annetaan lausunnot myöhemmin. Lue lisää...

10.8.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Juha Taskinen mukana Kuvien virta -filmifestivaaleilla (11.8.2010)

Kuvien virta - Finnish River Film Festival järjestetään perjantaina 13.8. Merilän Kartanossa Utajärvellä kello 17.30 alkaen. Elokuvatapahtuman vieraaksi saapuu myös tunnettu vesistöjen mm. Saimaan ja Laatokan kuvaaja, palkittu kirjailija ja elokuvantekijä Juha "Norppa" Taskinen. Lue lisää...

9.8.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Itämeri-kiertue Ouluun (11.8.2010)

Kansainvälinen Itämeren radioaktiivisuudesta tiedottava Baltic Sea Info Tour rantautuu Ouluun 18.-20. elokuuta. Oulu vastaanottaa kansainvälisen Itämeren radioaktiivisuudesta tiedottavan Baltic Sea Info Tourin elokuussa. Tiedotuskiertue vierailee kahdeksassa Itämeren valtiossa, yhteensä kolmellatoista paikkakunnalla. Lue lisää...

9.8.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Järvissä havaittu vähän sinilevää (9.8.2010)

Kahdessa Oulun seudun järvessä on todettu sinileväsamentumaa. Samentumassa voi mahdollisesti olla myrkyllisiä sinileväkantoja. Lue lisää...

6.8.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kuhmoon rakennetaan kalapaikkoja myös liikuntarajoitteisille (9.8.2010)

Kalastus halutaan Kuhmossa tuoda jokaisen ulottuville ja parantaa kalastusmahdollisuuksia myös matkailun tarpeita silmällä pitäen. Kalastusmahdollisuuksien kohentaminen pitää sisällään muun muassa koskialueiden ja rantojen pienimuotoista kunnostamista sekä laavujen ja nuotiopaikkojen rakentamista, kertoo kalastusmestari Vesa Rantanen, joka suunnittelee kalastuspaikkojen kunnostamista Kainuun ELY-keskuksen toimeksiannosta. Vapaana virtaavat vesireitit ovat Kuhmon luonnon rikkaus ja kaupungin alueella on lukuisia vesireittejä. Lue lisää...

5.8.2010 Pohjolan Työ / Anna-Riitta Kainulainen

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtatie 22:n Oulu–Kajaani kehittämisen selvittäminen (6.8.2010)

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) tekee valtatie 22:n Oulu–Kajaani välin kehittämisestä esiselvitystä yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja alueen kuntien kanssa. Konsulttina on Ramboll Finland Oy. Työn tavoitteena on tuottaa pitkän aikavälin suositus valtatie 22:n tavoitetilasta Oulu–Kajaani välillä. Työ valmistuu marraskuussa 2010. Lue lisää...

3.8.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Rutto runtelee rapuja (5.8.2010)

Sanginjoelle on myyty ravustuslupia ensimmäistä kertaa, kuudelle pyyntialueelle, johon kuhunkin saa laskea korkeintaan 10 mertaa. Kaikki ensimmäisen viikon luvat ovat menneet kaupaksi, seuraava vapaa merranlaskupäivä on 8.8.

Vaikka Sanginjoen rapukanta on elinvoimainen, Oulun seudun raputilanne ei ole kehuttava. Saaliit jäävät muutamiin tuhansiin. Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen sanookin rapukantojen olevan mennyttä.

Kiiminkijoen rapukanta on heikko, Oulujoesta tulee välillä havaintoja, mutta Torssosen mukaan kummastakaan tuskin saa saalista edes omaan tarpeeseen. Syynä on rapurutto, joka on levinnyt pohjoiseen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kannan elvyttämiseksi tarkoitetut istutuksetkin ovat epäonnistuneet. Nyt arvellaankin osan ravuista jäävän henkiin taudinkantajina ja näin saastuttavan istukkaat.

Etelä-Suomen rapukannat sen sijaan ovat vahvoja, tarjontaa on ollut jopa kysyntää enemmän. Menestyksen syynä ovat istutetut täpläravut, joiden vastustuskyky ruttoa vastaan on suurempi kuin jokiravun.

Pohjoiseen täplärapua ei kuitenkaan saa istuttaa, sillä niiden mukanaan tuoma rutto olisi todennäköisesti viimeinen isku pohjoisen ravuille.

Harrastuksena ravustus on periaatteessa helppoa, kunhan löytää rapujen piilopaikat. Ne viihtyvät kivikoissa ja suojaisissa, metsäisissä rantavesissä. Isoimmat yksilöt piilottelevat syvemmällä.

Rapuja pyydetään pääasiassa muovisella katiskan tavoin toimivalla merralla, mutta niitä voi myös onkia tai koettaa pyydystää rantavedessä kahlaamalla ja vedenalaisia kiviä kääntelemällä.

Sanginjoen ravustuskausi kestää 28.8. asti.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (3.8.) lehdestä.

3.8.2010 Forum24 / Iikka Kivi

▲Alkuun


Tuhkaus ja ojakalkitus vähentävät Sanginjoen sivuvesien happamuutta (4.8.2010)

Sanginjoen valuma-alueelle Pajusuon metsiin levitettiin viime talvena rakeistettua puutuhkaa parantamaan metsäojitusalueen kasvua ja vähentämään liiallista happamuutta, mikä haittaa vaelluskalojen luontaista lisääntymistä.

Tuhkanlevityksen jälkeen otetut vesinäytteet antavat osviittaa, että happamuus olisi vähenemään päin.

Pajusuon ojissa on myös kokeiltu ojakalkitusta. Pikkuhiljaa vapautuvan kalkin on tarkoitus nostaa pH-arvoa.

Apulaistutkija Ari Nikula Sanginjokea kunnostavasta SaKu-hankkeesta kertoo, että kesän aikana otettujen näytteiden perusteella tuhkaus on nostanut alueelta lähtevän ojaveden pH:ta 0,4:llä verrattuna alueen yläpuolisen veteen. Kolmessa kalkitusojassa erot ovat vielä suurempia kalkituskohtien ala- ja ylä-puolien välillä.

Tuhkauksen ja kalkituksen vaikutuksista esim. metallipitoisuuksiin ei voida ainakaan vielä vetää johtopäätöksiä.

Alimmillaan Sanginjoen pH kävi kevään aikana noin 5,3:ssa. Kevään happamuustilanne oli verrattain tavanomainen suhteessa viimeisen kuuden vuoden tilastoihin. Noin kuukausi sitten pH oli keskimäärin 6, mutta Nikula olettaa arvon nousseen heinäkuun aikana.

Pirttijärvi, joka kunnostettiin muutamia vuosia sitten kuivattamalla, on kärsinyt järvialtaan täyttymisen jälkeen happamuudesta. Veden pH oli marraskuussa 2008 alimmillaan 3,5. Tämä on estänyt kalakannan palautumisen ennalleen. Muuten järviveden laatuun ollaan oltu tyytyväisiä.

Pirttijärvestä Sanginjokeen laskevan Pirttiojan pH oli toukokuussa 4,2 ja kesäkuussa 4,7. Nikula varoittaa tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä, mutta ainakaan tilanne ei näytä olevan huononemaan päin.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (30.7.) lehdestä.

30.7.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Ärjä on vetänyt kävijöitä kiitettävästi (3.8.2010)

Oulujärven Ärjänsaaren suosio on ollut hyvä. Yrittäjä Mika Kopsan mukaan asiakkaita on ollut kiitettävästi ja suosio on jopa yllättänyt. Lue lisää...

31.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Muikun pieni koko kiusaa kalastajia (3.8.2010)

Paltamolainen kalastaja Mauri Huotari käy troolinsa kanssa järvellä tällä hetkellä vain harvakseltaan. Kalaa kyllä tulisi, mutta se ei mene kaupaksi. Lue lisää...

29.7.2010 Kainuun Sanomat / Veli-Matti Oikarinen

▲Alkuun


Maanselän suoluontoa kartoitetaan (3.8.2010)

Uhanalaista ja alkuperäistä suomalaista suoluontoa kartoitetaan parhaillaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseudulla sijaitsevalla Maanselän alueella. Alue on osa Venäjän puolelle ulottuvaa taigaluonnon ekologista yhteyttä. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton kartoittajat paikallistavat alueen arvokkaita suoalueita, jotta ne voitaisiin huomioida tulevassa maankäytössä. Lue lisää...

27.7.2010 Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiedote

▲Alkuun


Maanselän soiden kohtalo huolettaa (2.8.2010)

Luonnonsuojelijat ovat huolissaan Maanselän arvokkaiden suoluontokohteiden häviämisestä. Suunitelmat uusista satojen hehtaarien turpeenottoalueista uhkaavat soita. Lue lisää...

30.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Sinilevän vähyys hämmästyttää asiantuntijaa (2.8.2010)

Lämpimistä uimavesistä huolimatta, sinilevää ei juuri pohjoispohjalaisista vesistä löydy. Kahdestakymmenestäkolmesta seurantakohteesta ainoastaan kolmessa havaittiin alkuviikosta sinilevää. Asiantuntijatkin ovat asiasta ihmeissään. Lue lisää...

29.7.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Pajakkajoen rapurutto peräisin Lentuan täpläravuista (2.8.2010)

Kainuun merkittävimmät rapuvedet Kuhmon Pajakkakoskella saattavat olla tuhoon tuomittuja.Viime kesänä Pajakkajoen alueen jokiravuissa todettu rapurutto on todennäköisesti peräisin Kuhmon Lentualta levinneistä täpläravuista. Lue lisää...

29.7.2010 Kainuun Sanomat / Reetta Paunonen

▲Alkuun


Hupisaarten purot kutukuntoon? (30.7.2010)

Mikäli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tekeillä olevat kunnostussuunnitelmat myös toteutetaan, Oulujoen luonnonlohikalat voivat polskia ihmisten ilona lähes keskellä kaupunkia. Lue lisää...

28.7.2010 Oulu-lehti / Heli Rintala

▲Alkuun


Lahnasaalis ei lannista kalatietutkijaa (30.7.2010)

Tutkija Antti Siira Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) epäilee, ettei Merikosken alakanavaan viritetyssä rysässä ole saalista. Ohjainaita on väärässä paikassa, ja siellä on korjattava reikä.

Ohjainaita ohjaa kalat varsinaista pyydystä kohti, ja aidan jälkeen on nieluja, jotka ohjaavat kaloja perille asti. Peräosa on vannekoppamainen. Kalat jäävät odottelemaan viimeisen nielun taakse nostoa ja merkintää.

Kalateiden toimivuutta sekä lohien ja taimenten käyttäytymistä kalatien sisällä tutkitaan Suomessa ensimmäistä kertaa merkittyjen kalojen avulla. Tarkoitus on selvittää, kuinka moni nousuhalukkaista kaloista löytää portaan lohen ja taimenen osalta.

Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa Merikosken alakanavassa uiskentelevien lohi- ja taimenkantojen koosta. Siira kertoo kalaa olleen tähän mennessä melko vähän liikkeellä, ja voimalan alakanavaan lohet löytävät vasta elokuun puolessa välissä.

Tällä kertaa pyydykseen tarttui vain kolme lahnaa, jotka päästetään nopeasti takaisin veteen. Mahdolliset taimenet tai lohet olisi nukutettu, merkitty ja vapautettu.

Nuolimerkki, jonka avulla saadaan tietoa kalan kohtalosta, laitetaan selkäevän tyveen . Kauppojen varashälyttimen tavoin toimiva PIT-merkki (Passive Integrated Transponder) sijoitetaan vatsanahan sisään. Kalaportaan anturit rekisteröivät kalan merkin avulla, jolloin tiedetään, milloin kala on noussut kalaportaaseen ja kuinka pitkälle se on kulkenut.

Oulun edustalle istutetuilla istutuspaikkaansa leimautuneilla lohilla ei välttämättä ole halukkuutta Oulujoelle. Toisin kuin voimalaitoksen yläpuolelle istutetuilla kaloilla.

Siiran tavoitteena on merkitä vähintään 50 lohta ja taimenta. Tähän mennessä hän on merkinnyt kymmenen taimenta.

Katso video
Katso kuvat

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (28.7.) lehdestä.

28.7.2010 Kaleva / Satu Itkonen

▲Alkuun


Talvivaara tekee laajan ympäristökartoituksen (30.7.2010)

Talvivaaran kaivosyhtiö tekee ympäristöön tänä kesänä tavallista laajemman tarkkailukierroksen. Yhtiö tutkii, onko kaivostoiminnan ja metallien talteenoton aloittaminen vuonna 2008 ehtinyt jo jättää näkyviä jälkiä kaivosaluetta ympäröivään luontoon. Lue lisää...

28.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kesä kuivattaa Ahveroisen (29.7.2010)

Rokuan lampien veden vähyys on kummastuttanut paikallisia asukkaita jo vuosikymmeniä. Vesitekniikan opiskelija, projektitutkija Pertti Ala-aho kiinnostui aiheesta ja tutki Ahveroisen järveä. Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriolle tekemässään diplomityössä hän päätyi siihen, että ilmasto vaikuttaa Rokuan alueen järvien vedenpinnan korkeuteen.

Ala-aho aloitti diplomityönsä vuonna 2009, ja Euroopan aluekehitysrahaston ja alueen kuntien rahoittama tutkimus jatkuu yhä.

Ahveroisen järvi lepää jääkauden aikoinaan muodostamassa kuperassa kuopassa. Järvi on suppajärvi eli siihen ei välttämättä tule eikä siitä lähde ojia. Vesi poistuu järvestä imeytymällä hiekkapohjan läpi pohjaveteen tai haihtumalla.

Ala-aho asettelee rannan laiturin alle pohjaan terästynnyriä, johon on liitetty muovinen näytepussi. Pussissa oleva veden määrä pussissa vähenee tai lisääntyy sen mukaan, virtaako vesi järvestä pohjaveteen vai pohjavedestä järveen.

Ahveroisen vesi on ollut erityisen alhaalla 1980-luvun alussa ja 2000-luvun puolivälissä. Ala-ahon mukaan jaksoja on edeltänyt kuivempi kausi viimeisen viiden vuoden aikana eli ilmaston vaihtelulla on vaikutusta järven veden määrään.

Hän ei kuitenkaan usko ilmastonmuutoksen olevan varsinainen syypää, sillä kuivat jaksot kuuluvat luonnolliseen ilmastonvaihteluun.

Tutkijat ovat löytäneet suoraan pohjaveteen yhteydessä olevia ojia, joten toinen syy vedenpinnan laskuun saattaakin olla suoalueiden ja metsien ojitus. Varmuutta asiasta ei vielä ole.

Kaikki Rokuan järvet eivät kuitenkaan reagoi kuiviin vuosiin, joten ilmaston vaikutus voidaan kyseenalaistaa. Jokainen järvi on oma yksilönsä eikä mikään takaa, että tilanne on kaikissa järvissä suhteessa samanlainen.

Kun tarvittava tieto Rokuan harjualueen geologiasta ja hydrologiasta on kerätty, alue mallinnetaan.

Ahveroisen vesitilanne on tällä hetkellä normaali. Vesi on 70 cm ylempänä kuin ollessaan alimmillaan 2000-luvun puolivälissä, kuitenkin reilun 15 cm alempana kuin viime vuoden heinäkuussa.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain (25.7.) lehdestä.

25.7.2010 Kaleva / Kaisu Puranen

▲Alkuun


Pohjoisen rapukaudesta tulossa heikko (28.7.2010)

Ravustuskausi alkoi viime tiistaina, ja rapuvuodesta on povattu erityisen hyvää. Kalatalousneuvoja Mikko Torssonen ProAgrian Oulun toimipisteestä pistää kuitenkin jäitä pohjoissuomalaisiin hattuihin.Torssonen sanoo, että hyvä rapukausi on tulossa vain Etelä- ja Keski-Suomen jokiin. Pohjois-Suomessa eletään aivan toisenlaista raputodellisuutta. Lue lisää...

26.7.2010 Oulu-lehti / Heli Rintala

▲Alkuun


Kuhastus vaatii taitoa (27.7.2010)

Kajaaninjoen kuhat saavat niin sanotusti olla varpaillaan, kun kajaanilainen Andreas Yiangou heittää veteen jiginsä. Hän on kalastanut joella yli 20 vuoden ajan. Isoimman kuhansa hän sai muutama vuosi sitten. Painoa eväkkäälle kertyi 5,6 kiloa. ”Tiettävästi ainakin tämän jokialueen isoin kuha. Hyvä, että haaviin mahtui. Pituutta sillä oli varmasti ainakin 80 senttiä”, Yiangou toteaa. Lue lisää (sivu 4)...

24. - 25.7.2010 Koti-Kajaani / Mari Tikkunen

▲Alkuun


Utajärven pohjoispuolen altaita halutaan kirkastaa Oulujoen vedellä (27.7.2010)

Utosjoen alajuoksun, Utajärven pohjoisaltaan ja Kemilänaltaan vesi on peräisin Utosjoesta. Utajärven Kalaveden Hoitokunta on tehnyt aloitteen, että niiden vedenlaatua parannetaan johtamalla vettä Utasen yläpuolisesta voimalaitosaltaasta.

Aloitteen mukaan vesialtaisiin on kertynyt runsaasti humusainesta paikoin noin 40 cm paksuksi kerrostumaksi. Humusta kantautuu Utosjoen yläjuoksun turvesoilta erityisesti sadekausien aikaan.

Saostuman vuoksi esimerkiksi verkot limoittuvat, istutetut kalat pakenevat paremmilla vesille ja harvoissa saaliskaloissa on mutainen maku. Vaikka tällä hetkellä veden laatu onkin paremmalla tolalla, vuonna 2007 otetussa vesinäytteessä havaittiin sinilevää ja pohjoispuolen altaan vesi todettiin löylyvedeksi sopimattomaksi.

Utajärven kunnanhallitus on päättänyt, että kunta aloittaa neuvottelut vesivoimayhtiö Fortumin ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa pohjoispuolisten altaiden vedenlaadun parantamiseksi.

Hiltulansaaressa kesämökkeilevän Oulujoen kalastusalueen hallituksen jäsenen Juha Kauton mielestä Utasen yläpuolisesta altaasta voitaisiin johtaa vettä putkea tai kanavaa pitkin Oulujoen pohjoisrannan puolelta Utajärven pohjoisaltaaseen.

Hän ehdottaa, että kanavaan tai putkeen asennettaisiin pienvoimala korvaamaan sähköntuotannolle koituvaa hävikkiä. Lisäksi olisi tarpeellista korvata nykyinen Puolangantien sillan alla oleva ns. munkkipato pohjapadolla, josta vesi virtaisi paremmin ja josta kalatkin pääsisivät läpi.

Kauto työskenteli aikoinaan ympäristökeskuksessa rakennuspäällikkönä ja kertoo jokiveden johtamista Utasen altaasta suunnitellun ensimmäisen kerran jo nelisenkymmentä vuotta sitten. Hänen mukaansa Fortum ja Imatran Voima ovat suhtautuneet ajatukseen kielteisesti, ja yhtiöstä on kerrottu, ettei toimenpiteisiin ryhdytä ennen kuin rannoilta vesistöön tuleva kuormitus on saatu kuriin.

- Ainoa kuormitus rannoilta Oulujokeen taitavat olla surun kyyneleet, naurahtaa Kauto, sillä Utajärven altaiden rannat on jo saatu kunnallisen viemäröinnin piiriin, karjatilat ovat lähes kaikkialta poistuneet ja viljellyiltä pelloilta tuleva kuormitus on vähäistä.

Kauto uskoo, että johtamalla vettä Utasen altaasta saadaan aikaan niin voimakas virtaus, että se veisi turvesaostumaa mennessään Oulujokeen. Toki Vapon täytyisi turvetuotantosoillaan tehostaa valumavesien mukana kulkeutuvan maa-aineksen talteenottoa entisestään.

Oulujoen eteläpuolisten altaiden vedenlaadun parantamissuunnitelma on valmistumassa ja ympäristölupahakemusta aiotaan laittaa vireille syyskuun puolivälissä, mikä on ollut rohkaisevana viestinä aloitteen tekemiselle.

Oulujoen vettä pumpattaisiin eteläpuolisiin altaisiin nykyistä enemmän ja altaiden pohjapatoja muokattaisiin, jotta kasvava virtaama ei nosta vedenpintaa liikaa. Tämä olisi kuitenkin vasta alkua. Vasta kalatien rakentamisella Utasen voimalaitoksen ylitse saataisiin aikaan todellinen parannus Utajärven vedenlaatuun ja kalatilanteeseen.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (16.7.) lehdestä.

16.7.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Oulu-laiva hamuaa merellisyyttä Ouluun (26.7.2010)

Merellinen Oulu -yhdistys kunnostaa Oulu-laivaa talkoovoimin. Yli kahden vuoden urakassa on tullut vastaan myös yllätyksiä mutta talkoolaiset toivovat, että laiva olisi kunnossa syksyllä järjestettäviin Oulun päiviin mennessä. Lue lisää...

23.7.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Lamminahon Fordson Major tarjosi keikkuvaa kyytiä (26.7.2010)

Lamminahon perinnepäivän yleisömääräksi laskettiin hieman yli sata henkeä. Määrää voi pitää kunnioitettavan suurena kiivaimpana lomakautena. Tänä vuonna keskeisessä roolissa Lamminahossa ovat lampaat ja hevoset. Päivän ohjelmassa olikin talutusratsastusta sekä ponilla että isommilla hevosilla. Lue lisää...

23.7.2010 Tervareitti / Arto Nenonen

▲Alkuun


Täplärapuja Lentualla (26.7.2010)

Täplärapu on levinnyt Kuhmoon. Viime vuosien epäilyt saivat vahvistuksen, kun rapumerroista Lentualla nousi toistakymmentä täplärapua. Lue lisää...

22.7.2010 Kuhmolainen / Anni Ohtonen

▲Alkuun


Oulujärven veden laatu paranee hiljalleen (26.7.2010)

Vesi on selvästi puhtaampaa verrattuna Kajaanin sellutehtaan ja paperitehtaan huippuvuosiin. Myrkkyjä ei järveen enää päädy. Uusia rehevöitymisen uhkia ei ole näköpiirissä ja pohjan happitoisuus parantunut. Kaikki muutokset tapahtuvat hitaasti. Lue lisää...

22.7.2010 YLE Kainuu / Jouni Pilto

▲Alkuun


Lohet hukassa Hailuodosta (26.7.2010)

Hailuotolaiset Teron kalastajaveljekset saivat torstaina saaliikseen kolme lohta. Heidän mukaansa se oli viikon paras saalis. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen huono lohivuosi, ja Urho Tero arvelee, että ensi vuodesta tulee vielä huonompi. Lue lisää...

15.7.2010 Kaleva / Sanna-Leena Santapakka

▲Alkuun


Rehja, Ruuhijärvi ja Pyörteen tila ideakilpailun kohteina (26.7.2010)

Kajaanin kaupunki, Kainuun Sanomat ja Kainuun Etu Oy järjestävät kaikille avoimen ideakilpailun, jossa etsitään ehdotuksia Rehjansaaren, Ruuhijärven ja Pyörteen tilan hyödyntämiseksi. Kilpailussa haetaan tuoretta yritysvetoista toimintamallia tai ehdotusta virkistys- ja matkailukohteisiin. Lue lisää...

13.7.2010 Kainuun Sanomat / Päivi Maaniitty

▲Alkuun


Lohia ja taimenia tutkitaan Merikoskessa (23.7.2010)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pyydystää, merkitsee ja vapauttaa lohia ja taimenia Merikosken alakanavassa heinä-syyskuun aikana. Kalojen tutkimukset tehdään voimalaitoksen ja pyörätien sillan välisellä alueella. Pyydyksiä pidetään vedessä vain lyhyitä aikoja tutkimushenkilöstön ollessa paikalla. Pyydykset on merkitty selkeästi ja yleisölle ilmoitetaan tutkimuksesta paikalle laitetuilla kylteillä.

Tutkimus on osa Toimivatko kalatiet -hanketta ja sen tarkoituksena on selvittää kalojen hakeutumista kalatiehen sekä niiden vaelluskäyttäytymistä kalatien sisällä.

21.7.2010 Kaleva

▲Alkuun


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (21.7.2010)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi YVA-yhteysviranomaisena lausuntonsa Pohjolan Voiman Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa arviointiselostuksen selkeäksi ja pääosin verraten laadukkaaksi. Arviointimenettelyssä on arvioitu niitä vaikutuksia, jotka ovat keskeisiä tämän tyyppisessä hankkeessa. ELY-keskus edellyttää kuitenkin joitakin täydennyksiä tehtäväksi luvanhakuvaiheessa. Lue lisää...

19.7.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Lohi se on pieni muikkukin (20.7.2010)

Ilta-auringon väreihin pehmenevä Oulujärvi ei haise kalalle. Se tuoksuu. "Saa nyt nähdä. Liian kaunis sää on ja kaakosta tuulee. Lännestä kun puhaltaisi niin, että lakki päästä lentää, niin sitten", miettii vaalalainen Urho Sumiloff, yksi Oulujärven harvoista ammattikalastajista. Lue lisää...

17.7.2010 Kaleva / Petri Hakkarainen

▲Alkuun


Rapuja riittää pyydettäväksi runsaasti (19.7.2010)

Rapukausi alkanee vilkkaasti, kertoo Kalatalouden keskusliitto. Helteiden lämmittämät vedet ovat vilkastuttaneet rapujen kuorenvaihtoa, ja rapukannat ovat vahvistuneet. Lue lisää...

15.7.2010 Lapin Kansa, STT

▲Alkuun


Purjehtiminen Oulujärvellä on elämys (16.7.2010)

Oulujärvi on veneilijälle kiehtova paikka. Suuret selät ja saaret mahdollistavat pitkänkin veneretken miellyttävine pysähdyspaikkoineen. Suurin osa Oulujärven veneilijöistä liikkuu moottorin voimalla, purjehtijat ovat vähemmistössä. Tuulen voimalla purjeiden varassa liikkuminen on kuitenkin miellyttävä elämys. Lue lisää...

14.7.2010 YLE Kainuu / Jukka Rossi

▲Alkuun


Rajattomien mahdollisuuksien meri (16.7.2010)

Oulun seudulla on herätty Perämeren kehittämiseen, johon liittyen Metsähallituksen luontopalveluissa on käynnistetty merellinen hanke: Recreation, Environment, Development and Innovations in the Bothnian Arc. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki ovat mukana rahoittamassa hanketta, jossa laaditaan kokonaisesitys Perämeren toiminnan kehittämiseksi. Tarkoitus on myös lisätä merellistä yhteistyötä ja virkistyskäyttöä.

Metsähallitus hallinnoi, hoitaa ja inventoi Perämeren yleisiä vesialueita sekä useita Perämeren saaria. Esimerkiksi Perämeren kansallispuisto sisältää saaria ja vesialueita yhteensä 15 700 hehtaarin verran.

Metsähallitus hallinnoi myös Iin edustalla sijaitsevaa suosittua veneily- ja retkeilykohdetta Röyttän saarta. Saarta on aikoinaan käytetty myös sahatavaran lastauksessa ja luotsitoiminnassa.

REDI-hankkeen projektipäällikkö Mirva Leppälä muistuttaa meren olleen tärkeä ja luonnollinen osa alueen elinkeinoa vielä jokin aika sitten. Meri on tarjonnut kulkuväylän kulkijoille ja kalaa elinkeinoksi. Nykyään liikkeellä on useita eri toimijoita ja intressejä perinteisen merenkulun lisäksi, kuten tuulivoiman rakentajia, hiekannostajia, kalastajia ja matkailijoita.

Leppälän mukaan Perämeren vetovoimatekijät ovat usein itsestäänselvyyksiä merellä toimijoille. Sen sijaan suurimmalle osalle maakravuista ja ruuhka-alueilta tulevista matkailijoista tila, rauha, puhdas vesi, yötön yö kesällä ja takuuvarma jääpeite talvella ovat ainutlaatuisia elämyksiä. Perämeren alueella on jo useita hyviä matkailupalveluita.

Vaikka tietoisuus ja tieto Perämeren olemassaolosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on kasvamassa, haasteita on vielä edessä ennen kuin merestä tulee luontainen osa alueellista identiteettiä. REDI-hankkeessa onkin koottu yhteen Perämeren kesätapahtumia, jotta rantojen ja saarien tapahtumat tavoittaisivat mahdollisimman monet.

– Viime aikoina tahtotila merellisen toiminnan lisäämiseksi on kasvanut. Jokaisella, niin viranomaisilla, yrittäjillä kuin seuroillakin, on tärkeä rooli tuon tahtotilan valjastamisessa käyttöön: kohti konkreettisia toimia Perämeren näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi, Leppänen sanoo.

Juuri yhteistyön aktivoimisessa Metsähallitus puolueettomana toimijana on Leppälän mielestä sopiva taho.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (14.7.) lehdestä.

14.7.2010 Oulu-lehti

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (16.7.2010)

Oulujoen vesistössä vedenkorkeudet ovat luonnontilaisissa järvissä laskussa. Oulujärven vedenkorkeuden nousu on pysähtymässä ja vedenkorkeus pysyy heinäkuussa lähellä nykytasoaan tai laskee 5-10 cm. Oulujoen virtaama on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja pysynee heinäkuun alussa lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Vuokki-, Kianta- ja Nuasjärven pinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, Ontojärvi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Heinäkuussa nämä järvet pysyvät todennäköisesti melko lähellä nykytasoaan.

Sotkamon reitin luonnontilaisten järvien kuten Lentuan ja Lammasjärven vedenpinnat ovat laskeneet lähelle ajankohdan keskitasoa ja vedenkorkeuksien lasku jatkuu kesälle tyypilliseen tapaan heinä-elokuussa.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noin 10 cm yli ajankohdan keskitason ja laskee elokuun puoliväliin mennessä 5-10 cm.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

14.7.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Oulujoelle haluttaisiin vesiurheilukeskus (14.7.2010)

Vesiurheiluun erikoistunut oululainen yritys W-sport haluaisi laajentaa toimintojaan Oulujoelle. Tällä hetkellä yritys toimii Alakyläntien varressa sijaitsevalla yksityisellä lammella, jonka yritys on vuokrannut käyttöönsä. Lue lisää...

12.7.2010 Kaleva / Antti Ojala

▲Alkuun


Kainuun soilla tehdään kesän aikana maastotutkimuksia (14.7.2010)

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on käynnissä selvityshanke, jossa tuotetaan tietoa Kainuun soista. Tietoa tarvitaan maankäytön suunnittelussa ja sitä voidaan hyödyntää myös mm. matkailun kehittämisessä, luonnon virkistyskäytön edistämisessä ja ympäristökasvatuksessa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä Kainuun soiden eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle, nostaa esille Kainuun soihin liittyviä mahdollisuuksia ja osoittaa, että kainuulaiset saavat olla ylpeitä soistaan. Lue lisää...

12.7.2010 Kainuun ELY-keskus, Tiedote

▲Alkuun


Oulujoen vesistö on tummaa ja humuspitoista (14.7.2010)

Oulujoen vesistön fysikaalis-kemiallista laatua ja rehevyyttä tarkkailtiin viime vuonna vuosille 2005-2013 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. Jokea kuormittavat yhdyskuntajätevedenpuhdistamo, erillislaitos, kalankasvatus, turvetuotanto, maa- ja metsätalous sekä haja-asutus.

Vaalan puhdistamo kuormitti vesistöä biologisen hapenkulutuksen osalta entisellä tasollaan, muilta osin kuormitus kasvoi. Käsitellyn jäteveden määrä putosi lähes 20 % edellisvuodesta, ja puhdistamo täytti vaatimukset muuten, mutta jäteveden fosforipitoisuus ja BOD7- tavoitearvot saavutettiin vain jälkimmäisen osalta. Syntyvä liete täytti vaatimukset.

Maxit Oy:n vesistökuormitus oli edelleen varsin pieni. Kalankasvatuslaitoksilla mitatut veden kuormitukset olivat edellisvuotta pienempiä, ja myös turvetuotannon bruttokuormitus väheni.

Utajärven kaatopaikan vaikutukset näkyvät korkeina ravinne- ja kloridipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvoina. Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikan vaikutukset olivat hyvin lieviä, Vaalan kaatopaikka ei aiheuttanut vesistökuormitusta ja Miehonsuon tuhkanläjitysalueen kuormitus oli vähäistä.

Oulujoen pääuoman veden keskimääräinen väriluku, rautapitoisuus ja kiintoainepitoisuus kasvoivat Jylhämästä Merikoskelle tultaessa. Humuspitoisuudet pysyivät samoina, ja happitilanne säilyi hyvänä.

Jylhämän typpipitoisuuden kasvu näyttää taittuneen, mutta Merikoskessa pitoisuus on säilynyt. Yläjuoksulla fosforipitoisuus on pysynyt lähes samana, alajuoksulla se on laskenut.

Muhosjoen, Kutujoen ja Putaalanjoen veden laatu on edelleen pääuomaa heikompaa. Jokien vesi on tummempaa ja humus-, ravinne-, ja rautapitoisempaa. Muhosjoki antoi paremmat arvot kuin vuosi sitten, mutta on edelleen rehevää fosforipi- ja typpipitoisuuksiltaan.

Kutujoen vesi on tummempaa ja humuspitoisempaa, mutta parempilaatuisempaa kuin Muhosjoessa. Putaalanjoessa vesi on tummempaa ja humus- sekä rautapitoisempaa kuin aiemmin. Muhosjoen ainevirtaamat olivat muita sivujokia suuremmat, humusta lukuun ottamatta, jota virtasi Oulujokeen eniten Kutujoesta.

Oulujoen ja Kutujoen ekologinen tila on hyvä, Muhosjoen, Sanginjoen ja Utosjoen tyydyttävä. Arvioinnin pääpaino on biologisissa laatutekijöissä (mm. vesikasvit, pohjalevät, pohjaeläimet, kalat), joiden tilaa verrataan oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen.

Oulujoen vesi on käyttökelpoisuudeltaan hyvää, jopa erinomaista, samoin Kutujoen. Muhosjoen käyttökelpoisuus on vain välttävä ja Putaalanjoen tyydyttävä.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantain (9.7.) lehdestä.

9.7.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Kulttuuriyrittäjyydellä ja -matkailulla suuret mahdollisuudet (13.7.2010)

Kainuun kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöistä voidaan ammentaa loputtomasti aineksia kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun kehittämiseen Kainuussa. Tähän perintöön ovat vaikuttaneet mm. vahva maakuntaidentiteetti, Kainuun ihmiset, jotka ovat toimineet kahden valtakunnan rajalla kulttuurien vuorovaikutuksessa ja Kainuun niukoissa ja arktisissa luonnonoloissa, Kalevala ja muutoinkin rikas tarinaperinne. Lue lisää (sivu 15)...

10.-11.7.2010 Koti-Kajaani / Lasse Lyytikäinen

▲Alkuun


Vaala tähtää Oulujärven melonnan pioneeripaikaksi (13.7.2010)

Oulujärven helmeilevällä pinnalla lipuu tänä kesänä entistä useampi kajakki. Vuoden vaihteessa Vaalassa aloitetun Oulujärven melontakeskushankkeen toiminta on nyt täysimittaista. Lue lisää...

9.7.2010 Kainuun Sanomat / Sanna Savikko

▲Alkuun


Pällin patoaltaasta haukia ja kirjolohia (13.7.2010)

Pällin voimalaitoksen patoaltaalla pyydettiin kalaa lauantaina reilu 70 kiloa yhteensä, kun käytiin perinteiset vetouistelukilpailut. Saaliiksi saatiin pääasiassa haukia, mutta sekaan sopi myös muutama kirjolohi. Lue lisää...

9.7.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Tervakanavan soutunäytökset vievät ajassa taaksepäin (13.7.2010)

Tervavene lipuu kohti Kajaaninjoen kanavan sulkuporttia. Sulun vartijat vääntävät voimakeinoin portin veneen perässä kiinni. Kymmenisen minuuttia myöhemmin veden pinta on laskeutunut kuusi metriä ja soutajat Viljo Kyllönen ja Seppo Manninen pääsevät jatkamaan matkaa kääntöpaikalle. Yli vuosikymmenen kokemuksella otteet ovat tulleet varmoiksi. Lue lisää...

4.7.2010 Kainuun Sanomat / Sanna Savikko

▲Alkuun


Arkkitehti Aarne Ervi loi Oulujokivarteen merkittävän rakennusperinnön (13.7.2010)

Hanke Oulujoen valjastamiseksi sähköntuotantoon synnytti jokivarteen modernien tuotantolaitosten lisäksi myös aikakautensa parhaimmistoon arvotettavat asuntoalueet.

Tehtävän luoda puitteet mittavat tappiot Karjalan luovutuksen myötä kärsineelle Suomen voimataloudelle sai arkkitehti Aarne Ervi (1910 Forssa – 1977 Helsinki, vuoteen 1935 Aarne Elers). Valmistelut ensimmäisen Ervi-työmaan rantamilla, Pyhäkoskella alkoivat helmikuussa 1941.

Viimeisenä kuudesta Oulujoen voimalaitosalueesta valmistui Utanen yläjuoksulla Utajärven kirkonkylää. Niiden jälkeen rakennettiin Seitenoikea, Aittokoski ja Ämmä.

Rakentaminen oli valtava urakka sekä Ervin arkkitehtitoimistolle että alueelle ja sen väestölle. Jokivarren kunnat kokivat suuria muutoksia. Työtä riitti niin paikkakuntalaisille kuin suurelle määrälle muualta tulijoitakin.

Asuinpaikoiksi Oulujokivarressa Ervi kuvaili löytyneen yleensä sekä kauniit että monessa suhteessa erikoisen edulliset rakennuspaikat, jotka osaltaan inspiroivat arkkitehtia. Rakennukset eivät syrjäyttäneet luontoa, vaan ne sulautettiin osaksi sitä. Ervi halusi kustakin kodista olevan avoin yhteys luontoon.

Luontoa ei muokattu, sitä vain pehmennettiin luomalla asuntoalueille istutuksia ja yhteisen toiminnan paikkoja. Lapsillakin oli vankka sijansa Ervin luomissa arkielämän raameissa. Hän näki perheen merkityksen.

Ervi pyrki ratkaisuissaan elävään miljööseen. Tiiviisti asutuissa voimalaitosyhteisöissä säilytettiin tietty yksityisyys. Niissä voidaan myös jo nähdä viitteitä puurtarhakaupunkiaatteesta, jota Ervi sovelsi tunnetuimmassa projektissaan, Espoon Tapiolassa.

Kokonaisuus kaikkine yksityiskohtineen kiinnosti Aarne Erviä. Hän suunnitteli mm. saranoita. Myös sisustusratkaisut olivat hänelle tärkeitä, mistä paras esimerkki on Pyhäkosken alueen vierasmaja Muhoksen Leppiniemessä. Huonekalut sinne suunnittelivat Alvar ja Aino Aalto ja valaisimet Paavo Tynell. Vierasmajassa kestittiin usein arvovieraita, kuten presidentti Urho Kekkosta, ja se on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus.

Ervi työskenteli vastavalmistuneena arkkitehtina Alvar Aallon toimistossa ja oli mestarin apulaisena Viipurin kirjaston työstämisen aikoihin. Hän haki koko uransa kansainvälisiä vaikutteita myös matkoillaan. Voimalaitosrakentamisen mallia löytyi erityisesti Yhdysvalloista.

Aallon saatua maailmansotien välisen nousukauden avulla jalkansa tukevalle korokkeelle, olivat Erviä ja muita nuoremman polven arkkitehteja vastassa sodan asettamat rajoitteet. Siksikin Ervin työ jälleenrakennuskauden niukkuuden todellisuudessa on hyvin merkittävä. Esimerkiksi perinteinen mies-hevonen-parivaljakko oli työmailla arvossaan, materiaalista ja työvälineistä oli pula.

Aarne Ervillä ei ollut teoreettista viitekehystä, johon tukea arkkitehtuurinsa, mikä herättikin runsaasti kritiikkiä varsinkin 1960-70-luvulla. Käytännönläheisyys ja inhimillisyys olivat Erville hyveitä, mutta ne nähtiin negatiivisessa valossa.

Juhani Pallasmaa kuvailu vuonna 1970 Ervin rakennusten olevan eräänlaisia miellyttävien paikkojen ja yksityiskohtien kokoelmia. Hän näki Ervin arkkitehtuurin, positiivisessa mielessä, "viihdearkkitehtuurina".

Ervin työssä uudet materiaalit yhdistyivät persoonallisiin tulkintoihin modernismista. Hän lähti rohkeasti kehittämään esimerkiksi elementtirakentamista. Tämä tutkimustyö sekä Pyhäkoskelle perustettu betonilaboratorio palvelivat merkittävästi Suomen rakentamistekniikan kehittämistä.

Ervi ei vierastanut myöskään muovin käyttöä. Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksessa käytettiin pleksilevyjä. Ammattiveljet antoivatkin hänelle liikanimen Muovi-Arska.

Ervi pohti myös kaava-asioita, ja hänen kädenjälkensä näkyy sodan runteleman Oulun kaupungin yleiskaavassa sekä vuosina 1945-49 yhdessä Otto-Iivari Meurmanin kanssa suunnitellussa asemakaavassa.

Ervin arkkitehtuuria kuvaavia usein määritteet ilmava, läpinäkyvä ja raikas, minkä on sanottu heijastelevan hänen persoonaansakin.

Hänen ajatuksensa läpinäkyvyydestä toteutuivat erinomaisesti vuonna 1962 Oulun Kirkkokadulle kohonneessa KOP:n talossa. Sen tieltä oli kolmisen vuotta aiemmin purettu kansallisromanttista tyyliä edustanut pankkirakennus, mitä tapahtumaa on joissain yhteyksissä kutsuttu "Oulun hävityksen symboliksi".

Nykyään puhutaan Ervin suunnitteleman pankkitalon suojelusta. Se ymmärretään tänään merkittäväksi ja säilyttämisen arvoiseksi.

Lue juttu kokonaisuudessaan Kalevasta.

2010 Kaleva / Pia Kaitasuo

▲Alkuun


Vesiä ei ole tutkittu Oulussa (12.7.2010)

Mattolaitureiden vaikutusta oululaisiin vesistöihin ei ole tutkittu. Oulun ympäristöviraston ympäristötarkastaja Matti Tynjälä sanoo, että matonpesun vaikutukset veteen tiedetään tutkimattakin. Lue lisää...

10.7.2010 Kaleva / Sanna-Leena Santapakka

▲Alkuun


Perämeren lohi kateissa (12.7.2010)

Lohi ja silakka ovat pahasti kateissa Perämerellä. Esimerkiksi Hailuodon kalasatamaan saatiin keskiviikkoaamuna kolmesta rysästä vain yksi ehjä lohi sekä pari hylkeiden repimää ja puoliksi syömää kalaa. Lue lisää...

7.7.2010 YLE Oulu

▲Alkuun


Kajakissa lantio seuraa aallon kulkua (12.7.2010)

Oulujärven melontakeskuksen Ruununhelmen satamassa järjestämässä melontatapahtumassa melontaa testasivat lukuisat ensikertalaiset lapsista lähtien.

Naiset osoittautuivat ennakkoluulottomiksi melonnan kokeilijoiksi miesten arastellessa. Lapset hoksasivat idean nopeasti ja kävivät järvellä useamman lenkin.

Varkauslainen Matti Suhonen tuumaa melonnan olevan kivaa ja leppoisaa isä-poika -liikuntaa saapuessaan rantaan poikansa Aaron kanssa. He testasivat kaksoiskajakkia, ja melontakokemus oli molemmille ensimmäinen.

Matti Suhonen kertoo tohkeissaan, kuinka lähelle he pääsivät lintua poikasineen.

Opas Jorma Kuronen sanoo luonnon keskelle pääsemisen olevan melomisen yksi parhaita puolia, ja melontakeskushankkeen osa-aikainen projektijohtaja Sinikka Rantalankila kertoo kanootilla pääsevän sinne, minne veneellä ei pääse.

Rantalankila aloitti melomisen viime kesänä ja listaa lajin parhaiksi puoliksi helppouden. Retkelle voi lähteä yksin ja nainenkin jaksaa nostaa kajakin auton katolle. Hänen mieltään lämmittää myös ympäröivä hiljaisuus ja lajin ekologisuus.

Rantalankila kertoo melomisen vaativan tasapainoa ja kropan hallintaa, uimataitoa sekä käsivoimia sen verran, että jaksaa nostaa itsensä ylös kajakista. Meiningin pitää olla luottavainen ja rento. Jos panikoi, kyydissä ei pysy.

- Lantion liike seuraa aallon kulkua, Rantalankila paljastaa.

Hän sanoo Oulujärven tarjoavan oivat mahdollisuudet lajille, taukopaikkoja on 5-7 kilometrin välein, ja järvellä melojaa ympäröi avaruus. Joki- ja järvimelonta ovatkin ihan eri lajeja keskenään.

Pieneen ja kapeaan kajakkiin mahtuu viikonmittaiselle retkelle tarvikkeet mukaan. Reissulla täytyy olla mukana vaihtovaatteet ja evästä, jos joutuu vaikkapa saarelle tuulta pitämään.

Matti Suhonen kuvailee melonnan olevan erilainen tapa liikkua soutamiseen verrattuna. Hän piti kaksoiskajakista, jossa pääsee hyvin rupattelemaan toisen kanssa. Hän sanoo kajakin tuntuneen tukevalla.

Yleinen pelko on oppaiden mukaan aiheeton: ei kajakki helposti kaadu.

Toimittajakin kävi kokeilemassa melomista. Vesille päästyä jännityksen tilalle tulivat vapaus ja keveys. Täytyi muistuttaa itseään liikkeen lähtevän vartalosta, ei käsistä, ja oikealla tekniikalla melominen tuntuukin eniten keskivartalossa.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (6.7.) lehdestä.

6.7.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Metsähallitus kunnostaa Oulujärven retkeilyalueen saarten laivalaiturit (12.7.2010)

Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut kunnostaa Oulujärven retkeilyalueen saarien neljästä laiturista kolme: Kuoston, Honkisen ja Kaarresalon laiturit.

Timo Leinonen hankkeen urakoitsijana toimivasta Syvätekniikka Sukelluspalvelut Oy:stä kertoo 24 metrin mittaisen Kuoston Kulman puisen hirsiarkkulaiturin olevan suurin kunnostettavista laitureista. Se uusitaan entisen mallin mukaisesti ja jatketaan kahden arkun verran. Kuoston Säipän purettavan ponttoonilaiturin ponttooniosalla jatketaan Honkisen laituria 12 metrillä, jolloin sen kokonaispituudeksi tulee 24 metriä. Laiturin ankkurointi kunnostetaan myös.

Säippä toimii jatkossa luonnonsatamana. Hankkeen projektipäällikkö Sari Airas Metsähallituksesta kertoo ratkaisun tehdyn kustannussyistä.

Myös Kaarresalon ponttoonilaituri ankkurointeineen kunnostetaan kokonaisuudessaa.

Puistomestari Sauli Parviainen Metsähallituksesta kertoo saarten nykyisten 1990-luvun alkupuolella valmistettujen laiturien olevan luonnonpuuta. Uusittavien laitureiden materiaali on kestopuu ja tavoiteiäksi on asetettu 30 vuotta.

Lisäksi Metsähallitus rakentaa alueen satamiin ja saariin infotauluja ja karttoja. Vuoden loppuun kestävällä hankkeella halutaan parantaa veneilijöiden turvallisuutta, pidentää laitureiden käyttöikää ja lisätä Rokua-Oulujärvi alueen matkailullista vetovoimaa.

Laitureiden kunnostustyöt ovat osa Rokua-Oulujärvi palveluvarustushanketta, jonka tavoite on mm. edesauttaa Rokuan aluetta Geopark-statuksen saavuttamisessa.

Hankeen kokonaiskustannusarvio on n. 450 000 euroa, ja päärahoittajia ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (6.7.) lehdestä.

6.7.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Kalateiden suunnittelu etenee aikataulussaan (8.7.2010)

Oulujoen kalateiden rakentaminen kaavaillaan aloitettavaksi Montasta, jonne tulee kiinniottolaite kalojen ylisiirtoa varten. Nousevat kalat siirretään aluksi Utosjokeen ja Kutujokeen, joissa sijaitsee pääosa lisääntymisalueista.

Kalatiet toteuttavan organisaation perustamista on alettu valmistella myös. Se vastaa kalateiden käytön, kunnossapidon ja seurannan järjestämisestä sekä kustannuksista, ja sitä tarvitaan jo toteutusluvan hankkimiseen.

Utasella ja Nuojualla aletaan rakennustoimiin Oulujoen lohentuotannon käynnistyttyä. Vaellusyhteys aukeaa suurimmalle osalle Oulujokea Montasta tehtävien ylisiirtojen avulla. Tavoitteena on poikastuotannon vakiinnuttaminen ja kalojen vaeltamisen mahdollistaminen jokisuun ja Oulujärven välillä.

Oulujoella ei ole tarpeeksi sopivia virtavesialueita itseään ylläpitävän luonnonlohikannan syntymiseen, joten vaelluskalaston esiintyminen vaatii jatkuvia tukitoimia. Pienetkin määrät luontaisesti lisääntyvää lohta koetaan tärkeäksi.

Montan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellaan n. 650 metriä pitkää, osittain luonnonmukaista ohitusuomaa, jonka tarkoituksena on toimia myös lohikalojen lisääntymis- ja talvehtimisalueena. Pälliin, Utaseen ja Nuojualle suunnitellaan teknisiä pystyrakokalateitä ja Pyhäkosken ja Jylhämän kalahissien suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita ja väyliä.

Pääosin EU-rahoituksella toteutettavan kalatien suunnittelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kainuun ELY-keskuksen yhteyshenkilö Jari Pesonen kertoo toteutuksen rahoituksen olevan vielä auki, mutta suunnitelmat tehdään tämän vuoden aikana ja jatkoa selvitellään. Yksistään suunnitelmat maksavat 1,2 miljoonaa euroa.

Kalatiet on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, jotta saadaan riittävästi tietoa kalatien toiminnasta ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Samalla varmistetaan rahoituksen riittävyys.

Suunnitelmia arvioidaan syksyllä Oulujoki-workshopissa ulkomaalaisten kalatieasiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen tehdään mahdolliset muutokset. Lopulliset suunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Kesän ja syksyn aikana Utos- ja Kutujokien siirretään 40 emolohta, jotka pyydystetään jokisuulta, merkataan radiolähettimin ja kuljetetaan istutuspaikoille. Jos kutu onnistuu, mäti kypsyy joessa talven aikana ja poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä.

Kalatalousviranomaiset ovat antaneet luvan ylisiirtoon, ja siirrosta ja seurannasta vastaavat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Oulujoella selvitetään lisäksi radiolähetinseurannoin viljeltyjen lohen vaelluspoikasten vaellusta ja selviytymistä voimalaitosten läpi Oulujokisuuhun. Hankkeella saadaan tietoa mm. voimalaitosten turbiinin aiheuttamasta kuolleisuudesta sekä vaelluksen rytmiikasta.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (6.7.) lehdestä.

6.7.2010 Tervareitti / Heidi Papinaho

▲Alkuun


Eino Leino -talo ei tule toimeen omillaan (8.7.2010)

Perinnetalon uudet omistajat hakevat talon ja sen palvelujen ylläpitoon rahoitusta säätiöiltä ja EU:n projekteista. Omistajia ovat Eino Leino- ja Elias Lönnrot -seurat. Lue lisää...

6.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Lönnrot-tutkija Rytkölä sai palkinnon (8.7.2010)

Kajaanin kaupunki myöntää palkinnon viiden vuoden välein erittäin arvokkaasta työstä tai teoksesta, joka liittyy Kalevalaan, Kantelettareen tai Elias Lönrotin elämäntyöhön. Kuudetta kertaa jaettu palkinto luovutettiin Kajaanin Runoviikon avajaisissa tiistaina. Palkintosumma on 4500 euroa. Lue lisää...

6.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Huviretkisarja viimeisteli Kainuun Soudun (6.7.2010)

Sotkamossa Hiukan uimarantaa koristi lauantaina iltapäivästä pitkä rivi veneitä ja rantahiekalla parveili suuri määrä ihmisiä. Kaikki eivät olleet suinkaan tulleet paikalle auringonpalvonta mielessään, vaan nimenomaan katsomaan soututapahtuman iltapäivän starttia. Lue lisää...

3.7.2010 Kainuun Sanomat / Sanna Savikko

▲Alkuun


Riippusilta rapistuu vähitellen (5.7.2010)

Utajärven Keski-Niskalla kulkee Oulujoen ylitse entisen Ahmaskosken kohdalla riippusilta, jonka mainostetaan olevan Suomen pisin puurakenteinen riippusilta. Lue lisää...

2.7.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Vaalan Rokuanjärvessä on runsaasti sinilevää (5.7.2010)

Sinilevää on havaittu myös kolmessa muussa Kainuun järvessä, mutta ainoastaan Rokuanjärvessä sinilevää on runsaasti. Lue lisää...

1.7.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Talvivaaran naapurissa, Kanasten Tuhkakylän kodissa pyyhitään jatkuvasti pölyä (5.7.2010)

Ari Kananen pyyhkäisee rantasaunan kuistilla olevaa penkkiä talouspaperilla. Paperiin tarttuu mustanpuhuva pölykerros. Penkki on viikko sitten pesty ja kolme päivää sitten lakaistu. Lue lisää...

1.7.2010 Kainuun Sanomat / Marjukka Väisänen

▲Alkuun


Onkimies jaksaa narrata (5.7.2010)

Onkiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Se on halpa urheilumuoto, sillä yksinkertaisimmillaan hyvän onkilaitteen saa jo pelkästä siimarullasta, painosta, koukusta sekä kohosta. Onkimisessa kannatta muistaa, että kala piileskelee kaislikossa ja madolla on väliä. Lue lisää...

29.6.2010 YLE Oulu / Susanna Siironen

▲Alkuun


Hepoköngäs on ainutlaatuinen nähtävyys (5.7.2010)

Puolangan Hepoköngäs on joidenkin lähteiden mukaan Suomen korkein, vapaana virtaava vesiputous. Kiiminkijoen latvajokiin kuuluvan Heinijoen putous syöksyy lähes suoraan alaspäin 24 metrin matkan.

Hepokönkäälle on Puolangan kirkolta matkaa noin 16 kilometriä. Valtatieltä 78, Kajaani-Rovaniemi, lähdetään kohti Hyrynsalmea ja puolenkymmenen kilometrin mäkisen taipaleen jälkeen käännytään Hepokönkäälle johtavalle kapealle tielle.

Muutama sata metriä ennen paikoitusaluetta olevasta kesäkahvilasta saa tarvittaessa ohjeita ja virkistystä ennen näköalapaikalle menoa. Paikoitusalueelta löytyy invakäymälä ja yleisopastus itse alueesta, ja sieltä lähtee 300 metriä pitkä hyväkuntoinen polku itse kohteeseen.

Putouksen yläpuolelle johtavaa polkua pääsee pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa. Polku jatkuu siltaa pitkin yli Heinijoen. Alhaalta päin putousta pääsee ihailemaan näköalatasanteelle päättyvää lankkukäytävää pitkin, josta putouksen näkee koko komeudessaan.

Hyväjalkaisille ja -kuntoisille on toiselle rannalle rakennettu lankkuportaat joen kanjoniin, josta pääsee myös geologiselle polulle tutustumaan alueen geologiaan ja luontoon. 1,5 kilometrin mittainen polku laskeutuu joen rantaa ja kiertää takaisin paikoitusalueelle. Se myötäilee myös UKK-reitin "Toukohuikosta".

Heinijoki jatkaa matkaansa kohti Kiiminkijokea aluksi syvässä rotkossa, jonka rinteillä ja reunamilla on lehtoja, lähdepuroja, lähteisiä korpia, lettoja ja tulvametsiä. Noin puolet ympäröivistä metsistä on kuusivaltaista vanhaa metsää. Alueesta osa kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Heinijoessa viihtyy myös luonnonvarainen purotaimenkanta. Kalastus on sallittua asianmukaisin luvin.

Luontokuvaajille haluttu kohde on koskikara, jonka saalistamisen hyisissä kevätvesissä ovat monet kuvaajat halunneet ikuistaa.

Lue juttu kokonaisuudessaan keskiviikon (23.6.) lehdestä.

23.6.2010 Koti-Pitäjä / Ilikka Hietala

▲Alkuun


Vedenkorkeudet ja virtaamat: Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (2.7.2010)

Oulujoen vesistössä vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa tai kääntymässä laskuun, vaikka etenkin Sotkamon reitillä osa järvistä on yhä varsin korkealla kesäkuun puolen välin rankkasateiden jäljiltä. Oulujärven vedenkorkeus nousee heinäkuun alussa vielä alle 5 cm nykyisestä kääntyen sitten laskuun. Oulujoen virtaama on lähellä ajankohdan keskimääräistä, Merikoskessa 200 m3/s tuntumassa. Virtaama pysynee heinäkuun alussa lähellä nykytasoaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Vuokki-, Kianta- ja Sotkamojärven pinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, Ontojärvi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Heinäkuun puoliväliin mennessä Ontojärvi nousee tämän hetken ennusteen mukaan 15-20 cm, Vuokki- ja Kiantajärvi laskevat 5-10 cm ja Sotkamojärvi laskee 15-20 cm.

Sotkamon reitin luonnontilaisten järvien kuten Lentuan ja Lammasjärven vedenpinnat nousivat kesäkuun puolivälin rankkasateiden jälkeen 10-20 cm, mutta ovat nyt laskussa.

Kuusamon Kitkajärvellä vedenkorkeus on noin 5 cm yli ajankohdan keskitason ja laskussa, järvi laskee heinäkuun loppuun mennessä 5-10 cm.

www.ymparisto.fi/vesitilanne

30.6.2010 Suomen ympäristökeskus

▲Alkuun


Virtavesien kunnostus parantaa kalakantoja (2.7.2010)

Kuhmossa on hienot mahdollisuudet kalastukseen, ja aktiivisia toimijoita, jotka pyrkivät parantamaan mahdollisuuksia entisestään. Kalevalan Taimen on paikallinen seura, joka pyrkii edistämään luonnonkalakantojen säilymistä ja hyvinvointia vesistöissä. Lue lisää...

30.6.2010 Kuhmolainen / Mari Heikura

▲Alkuun


Kainuun meri matkailun mereksi (2.7.2010)

Oulujärveä leivotaan sisään Kajaanin matkailuponnistuksiin. Pohjolan Mylly selvittää hyödyntämättömän järven mahdollisuudet Kajaanin matkailun nostamiseksi. Lue lisää...

30.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun


Kalastusta ei saa ottaa liian vakavasti (2.7.2010)

Pienen ikänsä vesillä liikkuneella muhoslaisella Martti Moilasella on oikea asenne kalastamiseen. Vettä ja luonnonvoimia pitää muistaa kunnioittaa, mutta kalastusta ei saa ottaa liian vakavasti. Lue lisää...

29.6.2010 Tervareitti / Sauli Kallio

▲Alkuun


Kuhmon kallioperää kartoitetaan (2.7.2010)

Geologia: Kallioperää ja maaperää kartoitetaan Kainuussa useissa tarkoituksissa ja porukoissa pitkin kesää. Kainuun Edun hallinnoima Kainuun Poski -projekti sekä Geologian tutkimuskeskuksen perustyötä tekevät geologit liikkuvat Kuhmonkin metsissä kartoittamassa maaperää. Lue lisää...

28.6.2010 Kuhmolainen / Mari Heikura

▲Alkuun


Maaseudun tutkijat pitävät Kainuuta houkuttelevana matkailualueena (2.7.2010)

– Erämaa, vieraanvaraisuus, todella hyvä ruoka, järvet, olut, terva, sauna, luontomatkailu, aktiiviset ihmiset, porot, Keski-Euroopasta tulleet maaseudun tutkijat ja asiantuntijat luettelevat Kainuun vahvuuksia. Lue lisää...

28.6.2010 Kainuun Sanomat / Nina Leinonen

▲Alkuun


Viinivaaran pohjavesipumppaus vaarantaisi kristallinkirkkaat lähdevedet (1.7.2010)

Utajärven pohjoisosissa Viinivaaran maisemissa lähellä Pudasjärven rajaa tutustuttiin keskiviikkona pohjavesivarannoltaan rikkaan alueen kirkasvetisiin lähteisiin. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry halusi herättää ihmisiä ymmärtämään uhanalaisten lähteiden merkityksen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Aihe on ajankohtainen Oulun Veden Viinivaara-hankkeen vuoksi, jonka tavoitteena on siirtyä käyttämään Oulujoen pintaveden sijasta pohjavettä, jota pumpattaisiin 70 kilometrin päästä Viinivaaran pohjavesialueelta.

Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueelle rakennettaisiin 23 pumppaamoa ja Ylikiimingin harjujaksolle yhdeksän pumppaamoa nostamaan 33 000 kuutiometriä vettä päivässä.

Hankkeen perusteena on parempilaatuinen käyttövesi ja parempi kriisivalmius, sillä raakavesilähteenä Oulujoki on pohjavesiä alttiimpi saastumiselle onnettomuustilanteissa.

Lähderetkeä johtanut Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Merja Ylönen ei niele perusteita. Hänen mukaansa Suomen lähdeluonto on ennestäänkin uhanalaisessa asemassa ja Oulun Vesi uhkaa kuivattaa monta arvokasta luonnontilaista lähdettä Viinivaaran-Kälväsvaaran alueella, jolloin myös lähteiden ja purojen varsille ominaiset kasvilajit kärsisivät.

Ylösen mukaan suunnitelma pumpata 33 000 kuutiota vettä päivässä on kriisivalmiuden kannalta ylimitoitettu, sillä Oulussa tarvitaan juomavedeksi noin 7 000 kuutiota päivässä, mikä määrä voidaan hätätilanteessa saada kohta Ouluun liittymässä olevien kuntien käyttämistä pohjavesivarannoista.

Pohjaveden käyttäminen olisi Oululle toki imagollisesti tärkeä hanke, mutta myös erittäin kallis noin 69,6 miljoonaa euron käyttöönottokustannuksineen.

Retkellä mukana ollut Ylikiimingin kalastuskuntaa edustava Markku Parkkinen tyrmää hankkeen ja epäilee taustalla olevan Oulun Veden yhtiöittäminen ja halu päästä pullottamaan Viinivaaran pohjavettä myyntiin.

Hänen mukaansa lähteiden lisäksi Kiiminkijoen sivujoki Nuorittajoki kuivuu olemattomiin hankkeen toteutuessa. Koepumppausten aikana alueella ovat alueen talojen kaivot kuivanneet.

Retkellä olivat mukana myös Oulun vihreitä edustavat kaupunginvaltuutetut Satu Haapanen ja Taina Pitkänen-Koli, joilla on jo ennestään kielteinen kanta Viinivaara-hankkeeseen. He halusivat kuitenkin vielä nähdä alueet, joihin hanke vaikuttaa.

Ensimmäinen vierailukohde oli Ylikiimingin Yli-Vuotolla sijaitsevalla Keihäslähteellä, johon vesi tulee pintatihkumisen kautta. Toinen kohde oli lähellä Isoa Olvasjärveä sijaitsevalla Viinilänlähteellä, johon vesi pulppuilee sen pohjan läpi pöllyttäen sen erittäin hienoa pohjahiekkaa. Retkellä vierailtiin vielä Ahvenlammen ja Hanganvaaran lähteillä.

Retkeilijät olivat erittäin vaikuttuneita lähteiden kirkkaasta vedestä, ja Haapanen totesi olevan kauheaa tuhlausta pumpata näitä vesiä Ouluun asti juotavaksi ja vessanpönttöjen huuhteluun.

Oulun kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli uskoo hankkeen olevan vielä estettävissä. Viinivaara-hankkeen ympäristölupa on tällä hetkellä käsittelyssä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain (29.6.) lehdestä.

29.6.2010 Tervareitti / Jari Riekki

▲Alkuun


Kuhakannat ovat vahvistuneet (1.7.2010)

Kuha on noussut Kainuun merkittävämmäksi saaliskalaksi. Esimerkiksi Kuhmossa verkkoihin ja katiskoihin jääneestä kalasaaliista jopa neljännes on kuhaa. Lue lisää...

29.6.2010 YLE Kainuu

▲Alkuun

◄Vanhemmat